21.03.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Secto Rally Finland -rallin tarroilla varustettu Skoda ajaa Satamakapteenin pihaan. Auton tarrojen päivämäärä osoittaa vielä viime kesään, mutta autoa kuljettava Katja Neuvonen tekee töitä ensi elokuun alussa ajettavaan MM-rallin osakilpailuun. Neuvonen toimii tänä vuonna alueratamestarina ja hänen vastuullaan reitin osalta ovat lauantaina kahteen kertaan ajettavat Päijälän ja Västilän erikoiskokeet.
Viime kesänä Neuvonen kuului jo reittitiimiin ja harjoitteli hommaa Rannankylän testierikoiskokeella. Pomot olivat tyytyväisiä näyttöihin ja tänä vuonna Neuvonen pääseekin tositoimiin. Ralliorganisaatiossa toimii neljä alueratamestaria.
-Alueratamestarit hoitavat esimerkiksi teiden luvitukset. Alueratamestarit tarkastelevat myös esimerkiksi katselualueita ja parkkialueita. Työtä tehdään yhteistyössä erikoiskoejärjestäjien kanssa. Heillä voi olla esimerkiksi omia parkkialueita, jotka he sitten hoitavat itse. Työ on alkanut syyskuussa. Tiehoitokuntiin olin ensimmäistä kertaa yhteydessä marraskuussa. Kävimme esimerkiksi vanhoja sopimuksia läpi. Kun lumet lähtevät, käymme vielä katsastamassa muun muassa katselu-ja parkkialueet.
Neuvonen tekee osa-aikaista alueratamestarin työtä oman päivätyönsä ohella.
-En osaa vielä arvioida, kuinka paljon aikaa tulee tähän menemään. Vielä ei ole montaa työpäivää mennyt, kun olen kerran käynyt Päijälässä ja Västilässä. Huhtikuussa työmäärä lisääntyy ja hektisintä aikaa ovat kaksi kisaa edeltävää viikkoa. SEO:n kahvilan aamuvuorojen jälkeen ehtii vielä päivällä hyvin ja kesälomat olen ajoittanut MM-rallin mukaan.
Yhteistyö erikoiskoejärjestäjien kanssa on tiivistä.
-Heidän kanssaan sovitaan työnjaosta. Tällainen asia on esimerkiksi merkkien laittaminen reitille nuotitusta varten. Sen voi tehdä erikoiskokeen järjestäjä tai sitten minä käyn ne laittamassa. Toukokuussa on koulutusviikonloppu erikoiskoejärjestäjille, missä olen mukana.
Kisan aikana Neuvosen paikka on safety-autossa.
-Kierrämme kaikki reitit kisan aikana etuautoina ja tarkistamme tilanteet. Tarvittaessa siirrämme ihmisiä turvallisemmille katselupaikoille. Kansainväliseltä autoliitolta, FIA:lta on tullut entistä tiukemmat ohjeet siitä, että katselijoiden pitäisi olla katselualueilla tai siimojen takana. Minulla on viime vuodelta tehtyjä havaintoja punaisessa vihkossa eli esimerkiksi mihin siimaa pitää vetää ja missä sitä ei välttämättä tarvita.
Toissa vuonna Lankamaan kakkospätkä peruttiin yleisön käytöksen takia.
-Se oli yleisölle hyvä muistutus, mitä voi käydä myös Suomessa.
Paljon on vettä virrannut Päijänteessä niistä päivistä, kun Neuvonen osallistui ensimmäistä kertaa rallitalkoisiin. Hän ei osaa sanoa varsinaista syytä, miten talkoohommiin tuli lähdettyä.
-Kaveripiirissä oli paljon kylän poikia, jotka ajoivat rallia. Ehkä sen myötä ja kun pyydettiin. Ja olihan se ihan kivaa hommaa.
Nopeasti Neuvonen eteni talkoohommissa ajanottoon.
-Sitä tuli tehtyä aika monta vuotta. Kun vuonna 2019 vietettiin MM-rallin karonkkaa Tupasvillassa, Perälän Jussi Jyväskylän Urheiluautoilijoita tuli sanomaan, että kun ollaan pieniä seuroja, voisimme tehdä yhteistyötä. Näin päätimme tehdä yhdessä niin sanotun kolmostason rallin, jonka AKK oli lanseerannut. Järjestimme Talvirallin 2020, jonka jälkeen olemme järjestäneet useita ralleja. Suurin voimainponnistus oli SM-osakilpailun järjestäminen.
Neuvonen sanoo, että rallien järjestämisen myötä tuli enemmän intoa tekemiseen.
– Kun vuosikausia on ollut jo yhteydessä MM-rallin tekijöihin, kuten kilpailunjohtajiin ja kilpailusihteereihin, yhteistyö sujui järjestäjän roolissa helposti. Muutama vuosi sitten olin hätäapuna toimistolla, kun työvoimassa oli vajausta. Tein muutaman viikon toimihenkilöiden luvituksia ja talkoolaisten listoja. Viime vuonna kutsuttiin alueratamestarin töihin tutustumaan. Viime vuonna tein vielä Harjun erikoiskoetta torstain ja perjantain. Jäi yöunet vähän vähiin. Tänä vuonna en enää siellä ole hommissa, kun tämä on nyt kuitenkin ihan työ. Jos vähän enemmän saisi nukkua.
Neuvonen on myös kouluttautunut rallin järjestäjänä käymällä toimitsijakoulutuksia.
-Nykyisin pystyn toimimaan omissa ralleissa kilpailunjohtajasta lähtien kaikissa tehtävissä. Koulutuksista saa paljon ideoita ja vinkkejä, jotka auttavat käytännön työssä. Samanhenkisestä porukasta olen saanut myös paljon uusia ystäviä.
Viime vuonna Neuvonen oli mukana noin kymmenessä eri rallitapahtumassa.
Neuvonen sanoo, että alueratamestarin työ on yksi haaveiden täyttymys rallihommissa.
-Kisajärjestäjänä haluaisin keskittyä ehkä enemmän viestintään ja töihin, joissa saa olla ihmisten kanssa tekemisissä.
Maarit Nurminen
18.03.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden pohjoisille kylille on perustettu reilu vuosi sitten naapuriapuryhmä ja viime vuonna turvatiimi, nyt testataan Ylä-Muuratjärven kylätalon ja Hangasjärven retkikämpän soveltumista evakuointikeskukseksi ja hätämajoitustilaksi.
– Tällä varaudutaan esimerkiksi pitkiin sähkökatkoihin. Monella on puulämmitys, mutta alueella on myös asuntoja, joissa ei ole mahdollisuutta lämmittää, jos sähköt ovat poikki, ja pakkasella sellaisissa asunnoissa tulee aika äkkiä kylmä. Ja eiväthän kaikki ikäihmiset tai huonossa kunnossa olevat välttämättä jaksaisi lämmittää puilla, vaikka se olisi mahdollista, Ylä-Muuratjärviseuran puheenjohtaja Helena Mieskolainen sanoo.
– Kylätalossa meillä on puulämmitteiset pönttöuunit ja puuhella, pystymme tekemään ruokaa isommalle porukalle myös soppatykillä. Kyläseuralla on myös kaksi aggregaattia, niillä saamme muun muassa vesipumput toimimaan niin, että saamme kylätalolle vettä ja pystymme pitämään vessat käytössä. Kylätalo voisi toimia myös vedenjakelukeskuksena.
Vajaan vuoden kestävässä Ylä-Muuratjärviseuran hallinnoimassa Leader-rahoitteisessa hankkeessa on tarkoitus testata, miten hätämajoitusta tarvitsevien evakuointi ja majoittaminen onnistuisi, lisäksi on luvassa koulutusta. Hankkeeseen on palkattu osa-aikaiseksi työntekijäksi Outi Raatikainen, joka on ollut mukana muun muassa Sydänpiirin ja Jamkin Auttavat kylät -hankkeessa.
– Toukokuussa testaamme hätämajoittumista ihan käytännössä Hangasjärvellä. Samalla myös kylän hälytysryhmä pääsee testaamaan evakuoimista. Naapuriapuhan meillä toimii täällä hyvin, ja me tunnemme kyläläiset, Helena Mieskolainen sanoo.
– Kun ihmiset lähtevät hätämajoitukseen, heidän pitää ottaa itse oma hätävararuokansa ja yöpymistarvikkeet mukaan; sitäkin harjoitellaan nyt. Samalla katsotaan, mitä varusteita Hangasjärvelle pitää hankkia lisää. Ylä-Muuratjärven kylätalossa testaamme samaa asiaa marraskuussa, kun on jo kylmä. Silloin näemme esimerkiksi sen, miten pelkästään pönttöuuneilla saadaan lämmintä taloon. Kylätalohan on käytössä koko ajan myös talvella ja sitä lämmitetään pönttöuuneilla, normaalisti meillä on apuna myös ilmalämpöpumput.
Hankkeen avulla on tarkoitus hankkia myös muutama VHF-puhelin kyläseuralle.
– Metsästäjillä on jo omia VHF-puhelimia, kyläseuran VHF-puhelimet tulisivat kylän turvaryhmän käyttöön varmistamaan viestintää esimerkiksi tilanteissa, joissa kännykkämastoista loppuu virta, Helena Mieskolainen toteaa.
Hanke koskee kaikkia Korpilahden pohjoisia kyliä eli Ylä-Muuratjärven lisäksi Tikkalaa, Moksia, Saukkolaa ja Sarvenperää. Asukkaita kylissä on yhteensä noin tuhat.
– Hankkeeseen kuuluu koulutusta sekä kyläläisille että erikseen kylän hälytysryhmälle. Kalliimpia ensiapukoulutuksia, joita on myös toivottu, emme pysty järjestämään, mutta Outi Raatikainen pitää koulutusta muun muassa kotivarasta ja kylävarasta, Helena Mieskolainen kertoo.
Outi Raatikaisen mukaan kylävara-ajattelu on nyt hyvinkin ajankohtainen aihe.
– Jokainen yksilö voi varautua kotivaralla, mutta myös yhteisö voi varautua ja hankkia esimerkiksi varusteita, joita yksittäiset ihmiset eivät hanki, Outi Raatikainen toteaa. Hankkeeseen kuuluu myös kylien turvallisuussuunnitelmien tekemistä.
– Pitkiä sähkökatkoja saattaa tulla esimerkiksi myrskyn tai tykkylumituhojen takia, ja niitä on täällä ollutkin. Siksi tähän onkin herätty, Helena Mieskolainen toteaa.
Tiina Lamminaho
15.03.2024 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi
Työn Voima-lehti 17.2.1936
Tilimarkkinain pito Korpilahden lloniemessä on vakinaistunut vuosien varrella paikkakuntalaisten elintarve- ja muunkin tavaran kauppa-vaihtopäiväksi.
Sekä iloniemeläiset että ympäristön maataloustuottajat ovat markkinoihin tyytyväisiä.
Syksyllä 1919 alkoi Korpilahdella Päijänteen rannalla liikemies Joonas Vehmaan perustama Iloniemen terva- ja tärpättitehdas työskentelynsä. Maailmansodan ja varsinkin vuoden 1918 aikoina oli tullut huutava pula yksinpä petroleumistakin, joten kotimaisilla valmisteilla tärpätillä ja tervalla oli kulta aika. Samaan aikaan pääsi uuteen vauhtiin myös sahateollisuus ja vuotta myöhemmin oli liikemies Vehmas yhdistänyt terva- ja tärpättitehtaaseensa sahankin. Kun sittemmin tapahtuikin sahatun puutavaran hintojen jyrkkä lasku, jota ei Vehmas arvannut ottaa huomioon sahaansa laajentaessaankin, joutuikin hän vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin.
Lautatapuleille tulenvaarallisena oli tervatehdaskin lopetettava ja samalla siirtyi Iloniemen saha muille omistajille. Vuonna 1928 valmistui sahan yhteyteen yksi sisämaan suurimmista sähkövoima asemista. Myös uudisti uusi johto sahan mitä nykyaikaisimmaksi käymään neljällä pikaraamilla. joista kuitenkin vain kolme on nykyisin ollut käynnissä.
Samoihin aikoihin muodostui Iloniemeen ja sen lähiseuduille sahatyöläisyhdyskunta, joka vakiintui varsinkin, kun isännistö rakennutti sahan alueelle viisi työläisasuinrakennustakin varsinaista työväkeään varten. Silti on melkoinen määrä sahan töissä olleita perheellisiä ja perheettömiä työläisiä asustanut kaikkialla sahaa ympäröivillä alueilla.
Iloniemen sahatyöläisyhdyskuntaan ilmaantuivat myös yhtäaikaisesti sen työläisasutuksen lisääntymisen kanssa Iloniemen markkinat. Ne alkoivat pienestä alusta, kun joitakin tavarain kaupustelijoita alkoi tulla Iloniemeen ”rahapussin nimipäiville” aina silloin, kun työläisille makseltiin tili. Tietenkin markkinoissakin tapahtui kehitystä, kun ulkopuolella Korpilahden pitäjänkin alettiin kiinnittää niihin huomiota. Niinpä onkin aina varsinkin kesäisin Iloniemen markkinoilla ollut suhteellisen vilkastakin. Melkein koko pitäjän alueelta alkoivat erittäinkin pienviljelijät kuljettaa markkinoille kaikenlaisia maataloustuotteitaan: jauhoja, ryynejä, perunoita, vihanneksia, voita, kananmunia, lihaa, valmista leipää, maitoa ja kalojakin ym. Kesäisin ovat kuorma-autoilla Iloniemen markkinoille rientäneet myös kauppiaat Jyväskylästä, Lahdesta ja Tampereeltakin. Heillä on ollut tarjottavana valmiita vaatteita, muuta vaatetavaraa, jalkineita, astioita, harjoja ja osittain käypää rihkamaakin. Nyt talvella on Iloniemen markkinoilla käväissyt vain yksi kuorma-autollinen kauppiaita Jyväskylästä ja on yhteen ”laatikkoautoon” mahtunut kuusikin eri kauppiasryhmää tavaroineen päivineen.
Alkuvuosina pidettiin Iloniemessä markkinat joka toisena tiistaina tilinmaksupäivinä. Sittemmin vakiinnutettiin sahan työläisten tilinmaksupäiviksi jokaisen kuukauden 5:s ja 20:s päivä tahi pyhän niille päiville sattuessa, sen edellispäivä. Markkinat ovat seuranneet niitä. Näin talvisin on markkinoilla laimeampaan, kun sen sijaan kesällä tulevat korpilahtelaiset vilkkaastikin niille maataloustuotteitaan luomaan suoraan vesiteitse Päijänteen itäisiltäkin rantamilta. Heti kun sahan työläiset ovat saaneet palkkatilinsä, tulevat he sahan torille markkinoita pitämään. Näillä markkinoilla käymään tottuneet kauppiaat ovat huomanneet, kuinka saavat tavaransa kaupaksi silloin kun työläiset saavat rahaa. Työläiset taas puolestaan ovat valmiit ostamaan saamillaan tilirahoilla heti paikan päällä ruoka-, vaate- ja muutkin tarvikkeensa.
Pitäjän ulkopuolella tulevien kauppiaiden pitää maksaa ”torirahaa” 10 markkaa jokaisesta markkinapöydästä, mutta paikalliset maataloustuotteiden myyjät ovat siitä maksusta vapaita. Korpilahtelaisille on Iloniemen markkinoista ollut käytännöllistä hyötyä saadessaan tavaransa vaihtaa rahaksi kaksi kertaa kuukausittain. Samalla ovat sahan työläiset ja muukin väki voineet tehdä ostoksensa Iloniemen torilla tarvitsematta kulkea niiden vuoksi pitempiä matkoja. Iloniemen sahan työväestöön kuuluu, talvellakin, joitain satoja henkilöitä, perheellisiä ja yksinäisiä työntekijöitä, kaiken ikäisiä, nuoria ja vanhoja, molempaa sukupuolta. Iloniemen sahan markkinoille onkin tullut Korpilahdella vakiintunut asema elin- ja muiden tavarain niin osto- kuin myynti palkkanakin. Järjestys markkinoilla on ollut varsin hyvä.
Jutun arkistojen kätköistä kaiveli
Veli-Matti Paananen
14.03.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Valtatie 9:n Painaan ja Lahdenvuoren ohituskaistojen parantamiseen liittyvistä muista tiesuunnitelmista ollaan huolissaan muun muassa Lautakkotien varrella ja Hyrkkölässä. Suunnitelman mukaan muun muassa Hyrkköläntien liittymä ysitielle poistettaisiin, nykyisen liittymän kohdalle rakennettaisiin silta ysitien yli ja liikenne ohjattaisiin rinnakkaistielle joko Painaalle uuteen eritasoliittymään tai kirkonkylän suuntaan.
Uusi rinnakkaistie, joka olisi maantie, rakennettaisiin osittain nykyisen Lautakontien paikalle, osittain sen linjaa muutettaisiin. Kirkonkylälle päin rinnakkaistie jatkuisi vanhaa tiepohjaa mukaillen Reiviläntielle. Myös ysitien linjausta muutettaisiin muun muassa Painaalla ja nykyisen Hyrkköläntien liittymän kohdalla. Hyrkkölätien ja Pirttipohjan nyt maantienä olevat osuudet muutettaisiin yksityistieksi.
Suunnitelmia esiteltiin vuorovaikutustilaisuudessa Jämsässä reilu kuukausi sitten. Palautetta Ely-keskukselle on annettu etenkin rinnakkaistiesuunnitelmasta; tällä hetkellä palautetta käydään läpi ja mietitään vaihtoehtoja, miten suunnitelmaa voitaisiin muuttaa niin, että palaute tulee otettua huomioon.
– Suunnitelma kuulostaa ihan hirveältä, Lautakkotien varrella asuvat Jussi ja Mirja Aariainen toteavat. Lautakkotie menee aivan heidän talonsa nurkalta, uusi tielinja on piirretty noin kymmenen metrin päähän.
– Liikenne lisääntyisi todella paljon, kun Hyrkkölän liikenne ohjattaisiin tätä kautta. Hyrkköläntien liikenne on noin 180 autoa päivässä, kesällä noin 200 autoa päivässä. Jos siitä puolet suuntautuu etelään päin, tästä kulkisi noin sata autoa päivässä. Lisäksi tänne ohjattaisiin hitaasti ajava liikenne, joka ei sovi satasen nopeusrajoitukselle eli esimerkiksi traktorit. Nyt täällä on viisi vakituisesti asuttua taloa, Jussi Aariainen kertoo.
– Tämähän on vanhaa nelostien pohjaa, joka 1950-luvulla todettiin liian vaaralliseksi korkeiden mäkien takia, ja silloin ruvettiin rakentamaan valtatietä nykyiselle paikalleen. Nyt suunnitelmissa on mäkien tasaamisia eli uutta rinnakkaistietä rakennettaessa täällä louhittaisiin paljon kalliota, Jussi Aariainen toteaa. Mirja Aariainen on huolissaan myös alueen luontokohteista, kuten lähistöllä olevasta lähteestä.
– Ja meneehän siinä monien asukkaiden ja mökkiläisten kasvimaita ja perunamaita, ja kaikki hyvät sienimaatkin, Mirja Aariainen toteaa.
Meluaitaa paikalle on suunniteltu ysitien ja Lautakkojärven väliin.
– Ysitien ääniin on jo tottunut, mutta uusi rinnakkaistie toisi melua talon toiselta puolelta. Toisella puolella ysitietä ei ole tässä kohdassa ollenkaan asutusta, miksi uutta rinnakkaistietä ei tehdä sinne, Jussi Aariainen toteaa.
– Se on hyvä asia, että ysitien turvallisuutta parannetaan, mutta tästä rinnakkaistiesuunnitelmasta en ole löytänyt mitään hyvää, Aariainen sanoo.
Reiviläntiellä asuva Matti Nissi pitää myös ysitien turvallisuuden parantamista hyvänä, mutta toteaa, että rinnakkaistiesuunnitelmat vastaavasti huonotavat Lautakontien ja Reiviläntien varren asukkaiden turvallisuutta.
– Liikenne lisääntyy valtavasti, ja tännehän ohjataan myös kaikki Hyrkkölästä tulevat tukkiautot ja sora-autot, Nissi sanoo.
– Tielinja on piirretty ahtaaseen paikkaan, ja ilmeisesti suunnitelma sisältää jonkun talonkin lunastamisen. Kyllä me sitä suunnitelmaa hämmästellen katselimme, mutta lohtuna tässä on se, ettei valtiolla ole rahaa. Monenlaisia tiesuunnitelmia on ollut jo kauan; tuskin meikäläinen tätä suunnitelmaa toteutettuna näkee, Nissi toteaa.
Hyrkkölässä suunnitelmat ovat herättäneet monia kysymyksiä.
– Jos suunnitelma toteutuu, kasvaahan Jyväskylän ja Jämsän suunnassa töissä käyvien työmatka, kun valtatielle pitää kiertää rinnakkaistien kautta. Ja luultavasti se myös lisäisi Vinnintien liikennemäärää huomattavasti, Mari Ahovuori-Raivio sanoo.
Vinnintie on yksityistie, jonka hoidosta vastaa tienhoitokunta, raha hoitoon tulee tieosakkaiden maksamasta tiemaksusta. Jo nyt Vinnintiellä on paljon sellaisia liikkujia, jotka eivät maksa tien hoidosta. Mikäli maantienä olevat osuudet Hyrkköläntiestä ja Pirttipohjasta muutetaan yksityisteiksi, myös niiden hoito jää asukkaiden ja maanomistajien vastuulle.
– Kyllähän sekin mietityttää. Täällä on nyt kolme tienhoitokuntaa, Vinnintiellä omansa, Hyrkköläntiellä omansa ja Pirttipohja – Kiviönniemellä omansa, moni maanomistaja kuuluu useampaan tienhoitokuntaan. Sitä pitäisi miettiä, miten nyt maantienä olevat osuudet liitettäisiin tienhoitokuntiin, vai pitäisikö perustaa vielä uusi. Ja se ainakin on varmaa, että tiemaksut nousisivat, Ahovuori-Raivio sanoo.
– Itse olen huolissani liikenneturvallisuudesta esimerkiksi koululaisten kulkemisen osalta. Rinnakkaistielle ei ilmeisesti ole tulossa kevyen liikenteen väylää, ja Vinnintiekin muuttuu entistä turvattomammaksi.
Sekä Mari Ahovuori-Raivio että Jussi Aariainen ottavat esille myös uuden tiesuunnitelman vaikutukset koko Korpilahteen, suunnitelman tarkoituksenahan on tehdä ysitiestä tie, jossa voi ajaa joka kohdassa 100 kilometriä tunnissa.
– Korpilahdelle käy kuten Sulo Vilenin huoltoasemalle; iso tie menee ohi, Jussi Aariainen toteaa.
Yksikön päällikkö Minna Immonen Keski-Suomen Ely-keskuksesta sanoo uskovansa, että esillä olleeseen tiesuunnitelmaan löytyy vaihtoehtoja.
– Nyt vasta hahmottelemme vaihtoehtoja ja tutkimme mahdollisuuksia muutoksille. Olemme yhteydessä niihin palautteen antajiin, jotka ovat toivoneet yhteydenottoa ja käymme heidän kanssaan asioita yksityiskohtaisesti läpi. Ihan hetkessä uusia versioita emme saa valmiiksi, Immonen sanoo ja lupaa, että palautetta otetaan vieläkin vastaan.
– Välttämättä kaikkea saatua palautetta ei pysty muokkaamaan suunnitelmaan, mutta pyrimme löytämään kaikkia tyydyttävän ratkaisun, Immonen toteaa.
Tiesuunnitelma on tarkoitus saada nähtäville syksyllä.
– Silloin siihen voi vielä antaa muistutuksia, joiden pohjalta voimme vielä tehdä muutoksia. Sitten suunnitelma menee hyväksymiskäsittelyyn Traficomiin, ja sieltä tulevasta päätöksestä voi vielä valittaa, Immonen selvittää. Hankkeen toteutukselle ei ole tällä hetkellä tiedossa rahoitusta.
Nyt on käynnistymässä ympäristövaikutusten arviointiprosessi ysitien suunnitelmista Korpilahden ja Keljonkankaan välillä. Korpilahden kirkonkylän liittymistä ysitielle on tehty esiselvitystä ja esisuunnittelua. Esisuunnitelmassa kirkonkylän eteläiseen liittymään on piirretty rampit etelän suuntaan, eli eteläisestä liittymästä pääsisi ysitieltä kirkonkylälle ja kirkonkylältä etelän suuntaan, pohjoisen suuntaan liikenne kulkisi pohjoisen liittymän kautta, johon on piirretty täydellinen eritasoliittymä.
– Ohituskaistojen parantaminen ja niihin liittyvät rinnakkaistiet eivät ole sidoksissa kirkonkylä liittymien suunnitteluun, eli niitä voidaan viedä eteenpäin erikseen, Minna Immonen toteaa.
Tietoa tiehankkeiden suunnittelusta löytyy Väyläviraston nettisivuilta hankehaun kautta.
Tiina Lamminaho
11.03.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Ohelan tilan päärakennus on seissyt nykyisellä paikallaan reilut sata vuotta.
– Talo on rakennettu, tai siirretty, tähän paikalle vuonna 1921. Tämä on ilmeisesti kolmas päärakennus tällä tilalla, edellinen asuintalo on ollut maantien toisella puolella. Tästäkin talosta näkee, että ainakin osa hirsistä on purettu jostain muualta ja siirretty tähän. Tarkkaa tietoa aikaisemmista taloista, tai tämän talon aikaisemmista vaiheista meillä ei ole, mutta tällä paikalla tämä talo on ollut vuodesta 1921, Miika ja Mervi Säynätmäki kertovat.
Ohelan tila on lohkottu Muuramen Dominus-Nisulan tilasta vuonna 1805. Säynätmäen suvulle tila päätyi vuonna 1934, kun Miika Säynätmäen isän isä Vilho Henrik eli Heikki Säynätmäki osti sen Hulda ja Robert Vuorelta.
– Pappaa ennen tässä oli jo ehtinyt olla useampi omistaja. Meidän sukumme on asunut tässä 90 vuotta, ja me olemme nyt tilan pitkäaikaisin omistajasuku, Miika Säynätmäki kertoo. Miika ja Mervi Säynätmäki ovat isännöineet tilaa vuodesta 2002 lähtien.
Remonttia talossa on tehty 1950-luvulla, isompi peruskorjaus tehtiin vuonna 1980.
– Silloin tähän tehtiin keskuslämmitys ja muutettiin huonejakoa. Se oli sen verran iso remontti, että me asuimme kesän, ja vielä syksyäkin, pihatuvassa, Miika Säynätmäki muistelee vanhempiensa tekemää remonttia.
– Silloin tästä purettiin harmillisesti pönttöuunit pois. Talossa on ollut aiemmin myös kaksi kuistia; ne ja pönttöuunit ottaisin kyllä mielelläni takaisin, Mervi Säynätmäki sanoo.
– Aikoinaan keskuslämmityksen saaminen taloon ja pönttöuunien purkaminen oli kyllä varmasti suuri ilo, pönttöuuneilla lämmittämisessä oli iso työ, Miika Säynätmäki toteaa ja muistelee, että vesijohto taloon on tehty 1960-luvulla.
Mervi ja Miika Säynätmäen aikana talossa on tehty remonttia vähän kerrallaan niin, että sieltä ei ole tarvinnut muuttaa remontin tieltä pois.
– Olemme muun muassa ennallistaneet huonejakoa, purkaneet välikattoja ja ottaneet hirsiä esille seinissä. Lastulevyä on purettu pois ja vanhan talon tuntua on tuotu takaisin, Mervi Säynätmäki kertoo.
– Pesutila- ja keittiöremonttia tässä on myös tehty. Väliseiniä on purettu tilanteen mukaan, ja se vanhoissa taloissa onkin ihanaa, että ne ovat muunneltavissa. Vanha talo ei välttämättä ole aina kaikista käytännöllisin, mutta se ei haittaa, kodikkuus menee edelle. Ja joka vuosi löytyy jotain kunnostusta kaipaavia kohteita.
Ohelan pihapiirissä on muun muassa aitta, josta on löytynyt vuosiluku 1851, ja vanha navetta vuodelta 1925.
– Aitasta näkee selvästi, että se on siirretty siihen muualta, Säynätmäet kertovat.
– Aitassa meillä on nyt majoitushuoneita, navetan osalta mietimme, mitä sille teemme. Lehmät sieltä lähtivät vuonna 2005. Olemme yrittäneet löytää vanhoille rakennuksille käyttöä, muuten ne ränsistyvät.
Talossa sisällä on vanhan talon tyyliin sopivia huonekaluja.
– Iso astiakaappi on ollut täällä varmaan aina, se tuli Miikan papalle talokaupan mukana, kun edelliset omistajat eivät saaneet vietyä sitä pois. Muuten me olemme keränneet, kunnostaneet ja tehneet itse huonekaluja, Mervi Säynätmäki kertoo.
Pihapiirin pihatupa on 1950-luvulta, aikoinaan siinä asuivat talon karjakko ja hänen miehensä, joka myös oli tilalla töissä.
– Toivottavasti tilalla asuu joku meidän jälkeemmekin, mutta ei hänen tarvitse meidän sukua olla; tässä ei ole mitään ”sukutilarasitetta”, Mervi Säynätmäki toteaa.
Tiina Lamminaho
10.03.2024 | Korpilahti, Tilaajille
– Taksi kannattaisi tilata aina etukäteen, ilman etukäteistilausta taksin joskus saa, mutta joskus ei saa, taksiyrittäjä Juha Aaltonen toteaa. Samaa mieltä ovat myös taksiyrittäjät Ari Solonen ja Jukka Tammelin.
– Ex tempore -lähtöihin taksia ei välttämättä saa, Tammelin toteaa ja Solonen sanoo taksin saannin ilman ennakkotilausta olevan tuurikauppaa.
– Vuoden 2018 lakiuudistus poisti päivystysvelvollisuuden, ja eihän kenenkään kannata päivystää, varsinkaan jos kyytejä ei juuri ole, jos laki ei siihen velvoita. Tilanne on sama muillakin pienillä paikkakunnilla. Nykylainsäädännön mukaan emme voi edes tehdä useamman yrittäjän yhteistä päivystyskimppaa ja sopia tiettyjä päivystysöitä, se olisi kilpailulain kieltämä kartelli, Jukka Tammelin selvittää.
Korpilahdelta on viime vuosina lopettanut taksiyrittäjiä, mutta kyllä paikkakunnalla edelleen takseja on.
– Korpilahtelaisistakin osa on päivät Jyväskylässä. Siellähän sitä ollaan, missä on kyytejä. Jyväskylässä on hirveä määrä autoja, mutta on siellä paljon asiakkaitakin, Solonen toteaa.
Myös vammaispalvelulain mukaisissa sote-kyydeissä sekä Kela-kyydeissä taksin voi tilata etukäteen tutulta taksiyrittäjältä suoraan.
– Kun tietää ajan, koska taksia tarvitsee, voi soittaa suoraan taksiyrittäjälle. Sote- ja Kela-kyydeissä taksiyrittäjä voi sitten hoitaa tilaamisen välityskeskuksen kautta, tai antaa asiakkaalle koodin, jonka tämä voi antaa välityskeskukselle itse Kela-taksia tilatessaan, Ari Solonen selvittää.
Korona-aikana taksiyrittäjien ajot lähes loppuivat.
– On kyydit vähän lisääntyneet koroja-ajoista, etupäässä olen ajanut Kela-kyytejä, mutta on muitakin ollut, Juha Aaltonen toteaa.
– Minä olen ollut mukana Keski-Suomen Aluetaksissa, mutta näin talviaikaan sitä kautta tulee kyytejä vähän, kesällä sitten vilkastuu, Aaltonen sanoo.
Jukka Tammelinin mukaan tilanne ei ole kovin paljon parantunut korona-ajoista.
– Tuntuu, että asiakkaat ovat kadonneet jonnekin. Korona-aikaan ilmeisesti totuttiin olemaan kotona, ja nyt siellä pysytään edelleen, Tammelin sanoo.
– Sote- ja Kela-kyytejä on, mutta ei juuri muuta. Itse en ole Kela-kyytien välitysringissä mukana, sote-kyytejä ajan, ja sitten satunnaisesti kuljetan joitain vanhoja asiakkaita. Koulukyydithän menetimme tarjouskilpailussa jyväskyläläiselle yritykselle kolmisen vuotta sitten, ne saattavat tulla kohta uudelleen kilpailutukseen, mutta en tiedä sitten, millaisilla ehdoilla. Jossain on esimerkiksi vaadittu sähköautoja, tai ainakin hybridiä, Tammelin kertoo ja sanoo jo itse vaihtaneensa koulukyyteihin sopivan pikkubussin henkilöautoon.
Myös Ari Solonen kertoo ajavansa pääasiassa sote- ja Kela-kyytejä.
– Niitä on noin 90 prosenttia ajoista. Toki siihen vaikuttaa sekin, että kun minulla ei ole kuskia, yökyydit jäävät ajamatta, kun ei itse voi olla koko ajan töissä, Solonen sanoo ja kertoo mielellään palkkaavansa osa-aikaisen taksinkuljettajan, jos sellainen löytyisi.
Mikäli terveyspalveluita supistetaan Korpilahdella, tarvitaan Kela-kyytejä entistä enemmän.
– Nyt Korpilahden kirkonkylällä asuvat saattavat mennä kävellenkin terveyskeskukseen, mutta Muurameen asti tarvittaisiin taksia. Toivottavasti Korpilahdella riittää Kela-kyydin tarjoajia, Jukka Tammelin toteaa.
Tiina Lamminaho
