19.05.2025 | Lukijalta, Tätä mieltä
Taiteilijat olivat sotienjälkeisinä kesinä tuttu näky Putkilahdessa, mistä voidaan kiittää kuvankauniita maisemia, kulttuuria arvostavia kyläläisiä ja kuvataideleirien tulisieluista primus motoria Helmer Seliniä. Putkilahdessa syntyneitä töitä löytyy pitkin Suomea ja varmasti laajemminkin, ja jokainen niistä voisi kertoa oman tarinansa.
Virpi Sirén lahjoitti 16.5.2025 Putkilahden kyläseuralle Elsa Pelttarin maalauksen, jonka takana on merkintä ”Sirpalle” ja ”Korpilahti, Putkilahti 1954”. Harmonisin värein toteutetussa työssä maatilan rakennukset asettuvat seesteiseen maisemaan. Lieneekö kylällä vielä tietäjiä, jotka osaisivat täydentää tarinaa muistoilla tai perimätiedoilla maalauksen syntypaikasta?
Tamperelaisen Virpin äidin puolen suku on kotoisin Tornion Yli-Vojakkalan kylästä, joka sijaitsee jokivarressa noin viisi kilometriä maankuuluista Kukkolan koskista etelään. Sieltä oli kotoisin myös Elsa Pelttari, joka aikanaan lahjoitti taulun Virpin äidille Sirpa Koskenniemelle.
Nettitiedot osaavat kertoa Elsasta sen verran, että hän opiskeli 1950-luvun alkupuolella Taideteollisessa oppilaitoksessa, eli eräässä Aalto Yliopiston edeltäjistä. Kansallisgallerian mukaan hän osallistui vuonna 1964 yhteisnäyttelyyn Helsingin Puotilassa.
Kyläseura on kiitollinen taidelahjoituksesta!
Martti Perttula
19.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
MTK Korpilahti-Muurame lahjoitti polkutraktoreita korpilahtelaisille ja muuramelaisille päiväkodeille osana yhdistyksen panostusta lasten hyvinvointiin ja maaseudun tunnettuuden lisäämiseen. Päiväkotien väki haki traktorit lasten käyttöön viime perjantaina Syrjälän tilalta Muuramesta.
-Lahjoituksen taustalla on ajatus maatalouden ja maaseudun myönteisen mielikuvan tukemisesta jo varhaisessa iässä. Polkutraktorit kannustavat lapsia ulkoiluun, liikuntaan ja leikin kautta oppimiseen – sekä herättelevät kiinnostusta maatilojen maailmaan, Minna Häkkinen, MTK Korpilahti-Muuramen puheenjohtaja kertoi.
Korpilahdelle traktorit saatiin kirkonkylän ja Tikkalan päiväkotiin.
– Haluamme tuoda maataloutta ja maaseudun arvoja tutuksi lapsille hauskalla ja konkreettisella tavalla. Leikkiessä polkutraktorilla lapset voivat eläytyä viljelijän rooliin ja oppia arvostamaan ruoan alkuperää ja luonnon merkitystä.
Lahjoitus tukee myös liikunnallista elämäntapaa sekä varhaiskasvatuksen tavoitteita motoristen taitojen kehittämisessä. Polkutraktorit ovat kestäviä ja monipuolisia ulkoleikkeihin, jotka innostavat luovaan toimintaan.
-Tavoitteena on ilahduttaa päiväkotilapsia, lisätä positiivista näkyvyyttä maataloudelle ja rakentaa siltaa sukupolvien välillä. MTK Korpilahti-Muurame toivoo, että hanke voi toimia esimerkkinä muillekin paikallisjärjestöille.
MTK-Korpilahti-Muurame on myös useana vuonna hankkinut sponsorit niin että 8 -luokkalaiset kotitalousopiskelijat voivat tehdä Kokkaa kotimaista yhden aterian sekä alakoululaiset ovat saaneet mahdollisuuden päästä tutustumaan maatiloilla.
Heinäkuussa järjestetään Niittyahon tilalla kaikille avoin tapahtuma klo 11-15, jossa lapset ja aikuiset pääsevät tutustumaan oikeisiin traktoreihin työkoneineen sekä kohtaamaan paikallisia viljelijöitä. Tapahtuma on Jyväs-riihen rahoittama Leader -rahoitteinen Siemenestä sadoksi -hanke, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä maataloudesta ja sen merkityksestä arjessa.
19.05.2025 | Lukijalta, Tätä mieltä
Valtatien 9 parantaminen välillä Painaa–Keljonkangas on erittäin kannatettava, koska nykyisellään valtatien liikenne jonoutuu usein ja nopeudet alenevat selvästi alle suurimman sallitun. Korpilahden alueella on paljon maatalouteen liittyvää hidasta liikennettä, eikä turvallisia ohitusmahdollisuuksia ole, koska vastaantulevaa liikennettä on runsaasti. Hankealueella on sattunut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana vakavia onnettomuuksia, myös kuolemaan johtaneita. Lisäksi on lukematon määrä vaaratilanteita, jotka eivät päädy mihinkään tilastoon. Vaaratilanteita on erityisesti risteyksissä, kun väistämisvelvollinen menee liian läheltä etuajo-oikeutetun edestä. Vaaralliset ohitukset vastaantulevien kaistaa käyttäen ovat myös yleisiä. Polkupyöräily vilkasliikenteisellä valtatiellä ei ole miellyttävää eikä turvallista.
Edellä kuvatut liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat korjataan parhaiten rakentamalla valtatie 9 keskikaiteelliseksi 2+2-kaistaiseksi moottori- tai moottoriliikennetieksi, jossa ajoneuvon vähimmäisnopeus on 80 km/h. Paikalliselle liikenteelle sekä hitaalle ja kevyelle liikenteelle rakennetaan rinnakkaistie koko hankealueelle. Eritasoliittymiä pitää olla tarpeeksi tiheästi, jotta valtatielle haluavat eivät joudu ajamaan kovin pitkää matkaa alhaisen nopeuden rinnakkaistietä.
YVA-ohjelman karttojen mukaan rinnakkaistie tulisi pitkälti olemassa olevien teiden kohdalle. Nämä tiet ovat osin kapeita ja mutkaisia, ja niiden varsilla on paljon asutusta (esimerkiksi Kemppaisentie). Lisäksi asuintalot ovat lähellä tietä. Rinnakkaistien linjausta suunniteltaessa on huomioitava, että tien varrella asuvat saattavat kokea lisääntyvän liikenteen häiritsevänä ja asumismukavuutta heikentävänä seikkana, vaikka rinnakkaistien nopeusrajoitus olisikin alhainen. Erityisesti yksityisteiden varrella asuville muutos on iso, jos nykyisiä yksityisteitä, esimerkiksi Piinuntie ja Punamäentie, muutetaan maanteiksi.
Nähtävillä olevasta YVA-ohjelmasta huomasin, että Korpilahden eteläinen liittymä muutettaisiin suuntaisliittymäksi, josta ei voisi kääntyä Jyväskylän suuntaan, eikä Jyväskylän suunnasta tuleva voisi kääntyä pois valtatieltä. Tämä on huono asia, koska se lisäisi autoliikennettä Korpilahden keskustassa Korpilahdentiellä. Jyväskylän suuntaan menevät autoilijat, jotka tulevat Kotamäen alueelta, Korpiahontieltä (mt. 16588) ja Tähtiniemen alueelta, joutuisivat ajamaan Korpilahden keskustan läpi, kun nykyisin he pääsevät valtatielle Korpilahden eteläisestä liittymästä. Autoliikenteen merkittävä lisääntyminen Korpilahden keskustassa huonontaisi viihtyisyyttä, sekä heikentäisi jalankulkijoiden, erityisesti lasten ja iäkkäiden turvallisuutta.
Mielestäni Korpilahden eteläinen liittymä tulee toteuttaa siten, että kaikki kääntymissuunnat ovat mahdollisia.
Juha Hyvärinen
Korpilahti
19.05.2025 | Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Niin kauan kuin olen näissä paikallislehtihommissa ollut, Posti on ilmoittanut yksipuolisesti hinnankorotuksistaan naismuistin mukaan joka vuosi. Parhaimpina vuosina viime aikoina muutamaan kertaan. Voisi sanoa, että entisinä hyvinä aikoina hintojen korotukset olivat tiedossa ennen vuodenvaihdetta; siihen mennessä, kun pienissäkin lehdissä pruukataan laskea seuraavan vuoden talousarviota. Postin edustaja tuli vieraisille toimitukseen ja hyvien tapojen vuoksi hänelle keitettiin pullakahvit, vaikka hänen tuomansa uutiset tiedettiin. Kysymys oli lähinnä siitä, kuinka monen prosentin korotus olisi luvassa.
Toisin on nykyisin; viime vuonna Posti nosti hintoja keskimäärin 17 prosenttia ja nostot ilmoitettiin kesken vuotta. Lehdissä on ollut tapana tehdä päätökset vuosikertojen ja kestotilausten hinnoiksi vuodeksi kerrallaan, joten tällaiset kesken vuotta tulevat ja tuntuvat jakeluhintojen korotukset panevat budjetit paukkumaan.
Viime viikon lopulla Posti ilmoitti nostavansa niin sanotun perusjakelun hintoja 12 prosentilla kesäkuun 16. päivä lähtien. Tämä sai aikaan älähdyksen paikallislehtien päätoimittajissa ja tuota pikaa somessa päätettiin, että tarttis tehdä jotain. Päätimme nyt ensi alkuun ottaa yhteyttä kansanedustajiin. Heistä muutamat aiheeseen aiheellisesti tarttuivatkin.
Kansanedustaja Anne Kalmari otti kantaa näkyvästi tiedotteessaan. Hän totesi, että lehtien jakeluhintojen korotus tietää irtisanomisia ja vaikeuksia lehtien toimituksissa. -Useiden paikallislehtien ja maakuntalehtien on pakko siirtää kustannus suoraan tilaajahintoihin, sillä toimituksissa ollaan jo minimimitoituksessa ennestäänkin. Tämä tarkoittaa kallistuvia lehtiä. Monilla asiakkailla ylittyy kynnys lehden tilaamiseen.
Kansanedustaja Anne Kalmari vaatii, että Postin hallintoneuvoston puheenjohtajan Oskari Valtolan (kok.) tulee estää jakeluhintojen nosto. Puheenjohtajan tehtävä ei ole vain levitellä käsiään, kun suomalaista mediakenttää ajetaan alas
Kannattavuuden näkökulmasta Postin ei tarvitsisi nostaa hintojaan millään osa-alueella. Valtion lypsylehmä jakoi viime vuonna jopa ylimääräisiä osinkoja. Kaleva Median Risto Hämäläinen totesi, että haja-asutusalueiden jakelussa Postilla on monopoliasema ja tätä se käyttää härskisti hyväkseen. Postin hintojen korotukset eivät koske sellaisia toimintoja, joilla on kilpailua. Reilua vai mitä?
Maarit Nurminen
15.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden sydänyhdistyksen ja TATU-hankkeen järjestämässä elvytysillassa opeteltiin yhdessä elvytystä.
– Elvyttäminen on kansalaistaito, jokaisen olisi osattava elvyttämisen perusteet, projektipäällikkö Outi Raatikainen Keski-Suomen sydänpiirin hallinnoimasta Taajamien turvallisuus Keski-Suomessa -hankkeesta totesi hankkeen ja Korpilahden sydänyhdistyksen järjestämässä elvytysillassa. Elvytystä opeteltiin illan aikana sekä teoriassa että käytännössä hankkeen asiantuntijan Kaisu Paalasen johdolla.
– Jos kadulla tai vaikkapa kaupan lattialla makaa eloton aikuinen, hänen elottomuutensa hyvin todennäköisesti johtuu sydämestä, Kaisu Paalanen totesi ja kertoi, että kammiovärinä tarkoittaa tilaa, jossa sydän ei enää pumppaa verta, vaan värisee, ja se johtaa kuolemaan. Kammiovärinä on eri asia kuin eteisvärinä.
– Jos kammiovärinäpotilaalle ei aloiteta paineluelvytystä viiden minuutin sisällä, potilas menehtyy yli 50 prosentin todennäköisyydellä. Jos paineluelvytys aloitetaan ilman viivästyksiä, potilaan ennuste jäädä henkiin paranee kaksin- tai kolminkertaiseksi, Paalanen sanoi.
Jos elottomalta vaikuttava henkilö ei herää herättelyllä ja hengitysteiden avaamisella, tärkeintä Kaisu Paalasen mukaan on ensin soittaa hätänumeroon ja sitten aloittaa paineluelvytys, jos autettava ei hengitä. Jos yksi henkilö painelee, ja lähellä on sydäniskuri, toinen voi hakea sen. Jos sydäniskuri on kauempana, painelemaan pitäisi jäädä vähintään kaksi henkilöä, jotta painelijaa voidaan vaihtaa välillä, sillä painelu vaatii voimaa.
– Nykyään ei enää opasteta puhaltamaan, painelu on tärkeämpää, Kaisu Paalanen totesi.
– Ladatkaa puhelimeenne 112-sovellus. Kun soitatte hätäpuhelun sen kautta, puhelin paikannetaan automaattisesti, eli ei haittaa, vaikka ette tietäisi osoitettakaan. 112-sovelluksesta löytyy myös paljon muuta tietoa, esimerkiksi lähimpien sydäniskureiden sijainnit, siihen kannattaa tutustua. Myös puhelimen laittamista kaiuttimelle kannattaa harjoitella ennen tositilannetta, tosipaikan tullen hätäkeskus antaa ohjeita, ja kun puhelin on kaiuttimella, voi samalla toimia, Outi Raatikainen ohjeisti.
Kaisu Paalanen painotti, että paineluelvytyksen antamista tai sydäniskurin käyttöä ei pidä arastella.
– Paineluelvytyksessä painellaan rintalastan keskeltä suoraan alaspäin. Rintalastan pitää selkeästi painua alas, mutta myös selkeästi palautua ylös, jotta sydän täyttyy verellä. Hätäkeskus pyytää laskemaan painalluksia ääneen ja kertoo, onko tahti sopiva. Elvytyksessä on hienosäätöä, ja siksi sitä kannattaakin harjoitella tällaisissa tilaisuuksissa. Harjoittelu antaa rohkeutta ja itseluottamusta, mutta ilman harjoitteluakin tositilanteessa on parempi, että yrittää kuin se, että ei tee mitään, Kaisu Paalanen sanoi.
Sydäniskureita on erilaisia, mutta laitteet neuvovat, miten niitä käytetään. Kun hakee sydäniskurin säilytyspaikasta, myös sydäniskurin tarvikepussi pitää ottaa mukaan.
– Laite laitetaan ensin päälle, ja sitten elektrodit kiinnitetään paljaalle iholle. Laite kertoo, onko sähköisku tarpeen ja jos iskua tarvitaan, laite käskee pysymään irti potilaasta ja painamaan sähköiskunappia. Joskus yksi sähköisku voi auttaa, joskus iskuja tarvitaan useampia. Aina sydäniskurikaan ei auta, Kaisu Paalanen totesi.
– Sydäniskuri on turvallinen käyttää, se ei anna sähköiskua, jos sitä ei tarvita. Paineluelvytykselläkään tilannetta ei voi tehdä huonommaksi. Jos sydän ei pumppaa verta, happi ei kulje elimistössä. Paineluelvytyksessä voi teoriassa murtua kylkiluita, mutta kylkiluut paranevat, elottomuudesta ei parane.
Tiina Lamminaho
