15.11.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Vuosittain Euroopan alueella syntyy 58 miljoonaa tonnia ruokajätettä. Jokaista asukasta kohden se tarkoittaa 131 kiloa. Mustankorkealta muistutetaan, että lisäksi kolmasosa tuotetuista ruuan raaka-aineista tai elintarvikkeista ei koskaan päädy lautasellemme. Vuosittaisella Euroopan jätteen vähentämisen viikolla 16.–24. marraskuuta muistutetaan ihmisiä ruokahävikin ehkäisemisestä. Mustankorkealla muistuttajana toimii Monsteri, joka ei halua syödä asukkaan ruokaa.
Mustankorkean toimialueella Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa kerättiin viime vuonna 15 400 tonnia biojätettä asukkailta sekä kaupoilta.
– Jos Mustankorkean vuodessa asukkailta ja kaupoilta keräämällä biojätteellä täyttäisi Jyväskylän AaltoAlvarin 50 metrin altaan, täyttyisi allas noin 30 kertaa. Jos mukaan otetaan vain asukkailta kerättävä biojäte, täyttyisi sama allas noin 17 kertaa, kertoo Mustankorkean viestinnän asiantuntija Päivi Peltola.maM
Mustankorkealla biojätteen lajittelusta ja ruokahävikin ehkäisemisestä muistutetaan ihmisiä Monsteri-kampanjalla. Kampanja on suunnattu erityisesti lapsiperheille. Siinä kerrotaan, että biojäte täytyy lajitella omaan jäteastiaan, jotta Mustankorkean Monsteriin ei iske nälkäkiukku. Monsterilla kun on aina huutava nälkä, eikä se halua, että biojäte menee sekajätteeseen. Mustankorkean toimialueella sekajätteeseen päätyy yhä vajaa 21 prosenttia biojätettä.
– Jos biojäte päätyy väärään roskikseen, iskee Monsteriin nälkäkiukku. Monsterin herkkua ovat pilalle menneet ruuat, ruuantähteet sekä hedelmien ja vihannesten kuoret. Se ei kuitenkaan tykkää lasten tai aikuisten ruuasta, sillä se on tarkoitettu asukkaiden omaan mahaan, Peltola kertoo.
Kiitokseksi oikein lajitellusta biojätteestä Monsteri pöräyttää biokaasua ja muhii multaa.
Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietetään 16.–24. marraskuuta. Euroopan jätteen vähentämisen viikko (EWWR) syntyi vuonna 2009 Life+ -projektina. Viikon teema on esillä 29 maassa ja kampanjatoimenpiteitä on lähes 15 000 eri puolilla Eurooppaa.
Ruokahävikin vähentäminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Suomella ja muilla EU-mailla on vuonna 2019 asetettuna tavoitteenaan puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.
15.11.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Keski-Suomen ELY-keskus myönsi Putkilahden kyläseuralle noin 38.000 euron tuen Putkilahti-Päijänne vesistön parannushankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, joka koostuu suunnittelutyöstä. Kyläseuran kumppaneina hankkeessa ovat Peuhan, Putkilahti-Ruotsulan sekä Ylisjärven osakaskunnat vesialueiden omistajina sekä Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry. asiantuntijana.
-Kyläseuran johtokunnan jäsen Heikki Lamminaho on kuluneen vuoden ajan valmistellut tulevalle kolmelle vuodelle ajoittuvaa hanketta, jonka päätavoitteena on parantaa Putkilahden vesiluontoa, kuten pysäyttää vesistön rehevöityminen. Rahoitusta saatiin nyt hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa selvitetään ympäristön nykytilaa, hankitaan tarvittavaa tietoa tulevien parannustoimien toteuttamista varten ja tiedotetaan hankkeen tavoitteista ja etenemisestä. Seuraavissa vaiheissa on tarkoitus parantaa erityisesti Kääjinsalmen ja Rupansalmen virtauksia niittojen ja tarkkaan kohdistettujen ruoppaustoimenpiteiden avulla, kyläseuran puheenjohtaja Katri Ruth kertoo.
-Myönteinen tukipäätös suunnitteluvaiheeseen mahdollistaa asianmukaisten selvitysten tekemisen, joihin pohjautuen viranomaiset voivat tehdä päätökset niitto- ja ruoppausvaiheiden lupia ja hankerahoitusta varten. Asiantuntijatason selvitykset ovat täysin välttämättömiä, koska suunnitellut toimet koskevat Natura-alueita, joiden ympäristö ja eliöstö on todettu hyvin arvokkaaksi ja herkäksi, Lamminaho sanoo.
EU:n maaseuturahaston piiriin kuuluvan hankkeen tuesta noin 43 % on EU:n osarahoitusta ja 57 % tulee valtiolta.
Katri Ruth toteaa, että vesireitin rehevöityminen Putkilahdesta Päijänteelle on ollut vuosikymmenten huoli.
-Reitti on paikoin matala ja heinittynyt. Vuosikymmenten edetessä luonnollisen virtauksen heikentyminen tulisi vaikuttamaan dramaattisesti vesistön kuntoon heijastuen kielteisesti sekä tunnustettuihin luontoarvoihin, että vesistön virkistyskäyttöön. Kunnostussuunnitelmia on takavuosina ollut aiemminkin, nyt olemme viimein päässeet konkreettisesti eteenpäin.
Päätös lähteä selvittämään vesistön kunnostuksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia rahoitukseen tehtiin kyläseuran syyskokouksessa 2023.
Hankkeesta kerrotaan lyhyesti kyläseuran syyskokouksessa 24.11. ja tarkemmin joulun alla järjestettävässä laajemmassa tiedotustilaisuudessa, jonka ajankohta varmistuu lähiaikoina.
-Hankkeen valmistelutilaisuuteen keväällä 2024 osallistui yli 40 henkilöä. Tämä antoi osoituksen siitä, että hanke koetaan paikkakunnalla tärkeäksi yhteiseksi ponnistukseksi, johon halutaan panostaa. Ilman talkootyötä ja rahoituksen keräämistä mikään hanke ei onnistuisi.Olen todella iloinen tästä positiivisesta vireestä hankkeen ympärillä, Katri Ruth sanoo.
Maarit Nurminen
14.11.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Sairaala Novan yhteispäivystys Jyväskylässä ruuhkautunut ja jonotusajat päivystyksessä ovat pidentyneet. Sairaala Novassa potilaat hoidetaan aina kiireellisyysjärjestyksessä, ei tulojärjestyksessä. Kiireellisyysjärjestys tarkoittaa sitä, että nopeimmin hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ensin tulojärjestyksestä riippumatta.
Yhteispäivystyksessä hoidetaan ilta- ja yöaikaan myös muita kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita, silloin kun asukkaan lähellä olevan terveysaseman kiirevastaanotto on suljettuna, eikä hoitoa ole mahdollista siirtää seuraavaan päivään.
-Toivomme, että kaikki sellaiset potilaat, jotka on mahdollista hoitaa arkena omalla terveysasemalla tai työterveydessä tai oman lääkärin vastaanotolla, hoidettaisiin siellä. Näin pystytään ripeämmin hoitamaan ne potilaat, jotka ovat kiireellisemmän avun tarpeessa. Arkena hoidettavia asioita ovat myös esimerkiksi sairauslomien jatkot, reseptien uusinnat ja kontrollikäynnit, toteaa Päivystyksen ja ensihoidon palvelujohtaja Afra Prokki.
Mikäli olet epävarma, tarvitsetko hoitoa samana päivänä soita aina ensin Novan yhteispäivystykseen tuloasi Keski-Suomen hyvinvointialueen maksuttomaan Päivystysavun numeroon 116 117. Päivystysavussa terveydenhuollon ammattihenkilö vastaa puhelimeen ja antaa hoito-ohjeita, arvioi hoidon tarpeen ja ohjaa Sinut tarvittaessa oikeaan hoitopaikkaan. Hätätilanteessa soita aina 112.
12.11.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomien hyvinvointialueen edustajat kävivät ministeriöiden edustajien kanssa yhteisen vuosittaisen neuvottelun, jossa tarkennettiin yhteistä tilannekuvaa niin Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminnan kuin taloudenkin suhteen.
– Ministeriöiden edustajat kannustivat Keski-Suomea jatkamaan valittua linjaa, jossa taloudellisten säästöjen lisäksi keskeisenä nähdään myös toiminnan uudistaminen. Toiminnan uudistamisella on keskeinen merkitys kustannusten kasvun hillitsemisessä pitkällä aikavälillä, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.
Hyvinvointialueen taloudellisesta tilanteesta, rahoituksen riittävyydestä sekä rahoituksen perusteista keskusteltiin tilaisuudessa paljon.
– Keskusteluissa todettiin, että rahoitusmallissa on kehittämistarpeita. Erityisenä nostona Keski-Suomesta nostettiin esiin palvelutarvekertoimet, joiden perusteella rahoituksesta merkittävä osa jaetaan. Olemme selvittämässä parhaillaan niissä esiin nousseita puutteita, Tollet sanoo.
– Uudistamme palveluja Keski-Suomessa tavoitteellisesti ja varhaisen tuen palvelut edellä, mikä näkyy hyötynä pidemmällä aikavälillä. Etenemme määrätietoisesti kohti talouden tasapainotusta useamman vuoden ohjelmalla samalla turvaten ihmisten peruspalvelut. Tähän asti päätetyillä toimilla on ollut hyvin laaja poliittinen tuki, korostaa aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.
Sosiaali- ja terveysministeriö nosti omana nostonaan keskusteluun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation, josta toimialajohtaja Kati Kallimo antoi selvityksen.
– Yksi tapa varmistaa integraatiota asiakkaan näkökulmasta ovat hoito- ja palveluketjut, joiden kehittämisessä myös ministeriön näkökulmasta Keski-Suomi on edelläkävijä, Kallimo kertoo.
Sisäministeriö puolestaan nosti keskustelussa esiin hyvinvointialueella jo tunnistetun vajeen onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstössä ja riskiperusteisen toiminnan tason tavoitteiden saavuttamisessa. Kiitosta ministeriö antoi pelastustoimen varautumisen ja väestönsuojelun tasolle Keski-Suomessa.
Kokouksen päätteesi ministeriöt antoivat suosituksia jatkoon. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksissa kannustettiin jatkamaan hyvin alkaneella palvelujen uudistamisen tiellä. Suosituksissa todettiin muun muassa, että hyvinvointialueen on jatkettava ikääntyneiden palvelurakenteen keventämistä ja että alueen on määrätietoisesti jatkettava palveluiden uudistamista ja varmistettava taloutta tasapainottavien toimenpiteiden toteutuminen aikataulussa.
Sisäministeriö piti voimassa jo viime syksynä neuvotteluissa antamansa kaikkia hyvinvointialueita koskeva suositukset. Koko maata koskevissa suosituksissa sanotaan esimerkiksi, että onnettomuuksien määrää tulee vähentää tehokkaasti ja tulipalojen määrä tulee puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvointialueiden tulee onnettomuuksien ehkäisytyössä kiinnittää huomiota laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseen.
Ministeriöistä neuvotteluun osallistuivat valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäministeriö.
12.11.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Kortteli Klubi keskustassa ja Piippurannan Klubi Kankaalla ovat avoimia kohtaamispaikkoja kaikenikäisille ihmisille eli niin sanottuja lähitaloja. Nyt Jyväskylän kaupunki on säästötoimien myötä lakkauttamassa lähitalojen toimintaa. Lähitalojen toiminnan lakkauttamisella olisi vaikutusta myös maaseudun virtapiirien toimintaan. Korpilahdella virtapiirit toimivat sekä pohjoisilla että eteläisillä kylillä. Virtapiirit ovat vertaisohjattuja.
Lähitalot tekevät tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin ja kaupungin eri yksiköiden kanssa. Järjestöt, yhdistykset ja uudet yhteistyökumppanit ovat tervetulleita järjestämään ilman tilavuokraa avointa, maksutonta toimintaa ja vapaa pääsyisiä tilaisuuksia klubien tiloihin.
Paula Määttä vetää pohjoisten kylien virtapiiriä ja harmittelee lähitalojen mahdollisten lakkauttamisten vaikutuksia.
– Lähitalojen koordinaattorit vierailevat virtapiireissä tuoden omaa ohjelmaansa ja välittäen tietoa kantakaupungin lähitalojen ohjelmatarjonnasta. Koordinaattorien kautta saamme virtapiireihin asiantuntijoita. Marraskuun 14. päivä Ylä-Muuratjärven kylätalolla saamme tietoa ikääntyvän väestön asumisen vaihtoehdoista. Tämä on yksi esimerkki yhteistyöstä, Määttä kertoo.
Yksi virtapiirin toimintaa rikastuttanut asia on ollut mahdollisuus seurata videoyhteyden kautta lähitaloilla tuotettua ohjelmaa.
– Lähitalojen koordinaattoreilla on monenlaisia materiaaleja, joita voimme lainata virtapiirin ohjelmaan. Koordinaattorit kokoavat aika ajoin kantakaupungin ja kylien virtapiirien vastuuhenkilöitä yhteisiin tapaamisiin vaihtamaan kokemuksia ja tutustumaan.
Pohjoisilta kyliltä on tehty myös vierailuja lähitaloille seuraamaan muun muassa Taideapteekin ohjelmaa.
Lähitalojen lakkauttamisesta on arvioitu saatavan noin 300 000 euron säästöt.
Lähitalojen puolesta on tehty kuntalaisaloite.
Viime viikolla pohjoisten kylien virtapiirissä oli yksi suosituimmista ohjelmista: elämäni kappale. Virtapiiriläisille tärkeitä kappaleita kuunnellaan kerran syksyllä ja kerran keväällä. Kappaleiden nimet toimitetaan kirjekuorissa Laura Korhoselle, joka vierailee virtapiirissä soittamassa toivekappaleet.
Paula Määttä sanoo, että kappaleisiin on liittynyt monenlaisia tarinoita ja kipeitäkin asioita.
-Täällä on ollut turvallista jakaa erilaisia kokemuksia musiikin kautta.
Torstaina kuultiin muun muassa tangoja ja valsseja sekä hengellistä musiikkia.
Kaunis Veera -kappale valikoitui erään osallistujan kappaleeksi ihan sen takia, että se oli soinut jonkin aikaa korvamatona.
Eräs biisi tuli valituksi, koska siihen liittyi muistoja Petäjäveden puolella sijainneesta Kaleva-nimisestä tanssipaikasta.
Virtapiiriläiset intoutuivat muistelemaan suosittuja tanssi-iltoja Kalevassa. Sinne pääsi, kun rippikoulu oli käyty.
Maarit Nurminen
