10.06.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina päättämään laajasta kokonaisuudesta luottamushenkilövalintoja. Kokouksessa nimettiin jäsenet ja varajäsenet kunnan keskeisiin toimielimiin sekä useisiin alueellisiin ja seudullisiin yhteistyöelimiin. Valinnat tehtiin yksimielisesti.
Kokouksen avasi vanhin valtuutettu Simo Koskinen, 81 (kesk), joka oli pukeutunut täsmälleen samansävyiseen kauluspaitaan kuin valtuuston nuorin, eli Samuli Mattila (kesk), 28. Pian nuijan varteen tarttui äänikuningatar Matleena Kivelä (sd), joka jatkaa valtuuston puheenjohtajana,1. varapuheenjohtaja on Marko Nieminen (kesk) ja 2. varapuheenjohtaja Tanja Tiainen (ps).
Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Samuli Mattila ja varapuheenjohtajaksi Satu Nieminen (ps). Muiksi jäseniksi valittiin Veli-Matti Arponen (sd), Essi Jokinen (kesk), Timo Karjalainen (kesk), Anne Pihl (kesk. sit) ja Liisa Stenman-Kässi (kesk). Heidän varajäseninään toimivat vastaavasti Pia Bärlund, Joni Leppänen (ps), Marko Rautiainen (sd), Kristina Pajanen (kesk), Markku Vanhala (kesk), Susanna Kettunen ja Petri Haaksluoto (kesk).
Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Harri Palonen (kesk) ja varapuheenjohtajaksi Jari Flyktman (kok). Muiksi jäseniksi nimettiin Merja Kinnunen (kd), Kari Lehtonen (sd) ja Miia Lius (ps). Heidän varajäseninään toimivat Simo Koskinen, Jyrki Taipale (kok), Arto Mämmi (kd), Pirjo Käpylä ja Tanja Tiainen.
Sivistyslautakuntaa johtaa Anne Pihl ja varapuheenjohtajana toimii Tanja Tiainen. Muiksi jäseniksi valittiin Matleena Kivelä, Simo Koskinen, Hanna Mäkinen (kd), Marko Nieminen ja Heikki Pihlainen (kesk). Varajäseninä toimivat Liisa Stenman-Kässi, Lauri Flyktman (ps), Pirjo Käpylä, Markku Vanhala, Jenna Paananen (kd), Timo Karjalainen ja Harri Palonen.
Teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Essi Jokinen ja varapuheenjohtajaksi Liisa Stenman-Kässi. Muiksi jäseniksi nimettiin Petri Huutonen (ps), Timo Karjalainen, Susanna Kettunen, Marko Rautiainen ja Markku Vanhala. Varajäseninä toimivat Simo Koskinen, Jaana Hirsjärvi, Miia Lius, Marko Nieminen, Anne Pihl, Kari Lehtonen ja Petri Haaksluoto.
Lupalautakuntaa johtaa Olli Humalajoki ja varapuheenjohtajana toimii Matleena Kivelä. Muiksi jäseniksi valittiin Satu Nieminen, Jyrki Taipale ja Arto Veijonen. Heidän varajäseninään toimivat Marko Nieminen, Sari Rimmi, Juhani Öhman (ps), Pia Bärlund ja Jyrki Paananen.
Suhteellisten vaalien vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Essi Jokinen ja varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Arponen. Muiksi jäseniksi nimettiin Hanna Mäkinen, Jari Flyktman ja Joni Leppänen (ps). Varajäseninä toimivat Anne Pihl, Kari Lehtonen, Liisa Stenman-Kässi, Timo Karjalainen ja Satu Nieminen.
Keskusvaalilautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Ritva Mäkelä ja varapuheenjohtajaksi Merja Kinnunen. Muiksi jäseniksi nimettiin Aino Arponen, Jyrki Taipale ja Lauri Virtanen. Varajäsenet ovat Arto Veijonen, Helena Hurskainen, Kaisa Hallikas, Matti Muhonen ja Valtteri Vehviläinen (ps).
Työllisyysaluelautakuntaan valittiin jäseneksi Satu Nieminen ja hänen varajäsenekseen Essi Jokinen. Keski-Suomen käräjäoikeuden lautamieheksi valittiin Petri Haaksluoto. Kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi valittiin Helena Hurskainen, Olli Humalajoki, Jyrki Taipale, Jyrki Paananen, Kari Lehtonen, Kimmo Loukkumäki (ps) ja Markku Vanhala.
Sydän-Suomen jätelautakuntaan valittiin jäseneksi Simo Koskinen ja varajäseneksi Kristina Pajanen. Keski-Suomen liiton edustajainkokoukseen valittiin edustajaksi Joni Leppänen ja varaedustajaksi Satu Nieminen. Poliisin neuvottelukuntaan nimettiin jäseneksi Petri Haaksluoto ja varajäseneksi Samuli Mattila.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuustoon valittiin Pirjo Käpylä ja hänen varajäsenekseen Kari Lehtonen. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuustoon valittiin Matleena Kivelä ja varajäseneksi Veli-Matti Arponen. Ympäristöterveyslautakuntaan valittiin jäseneksi Markku Vanhala ja varajäseneksi Anne Pihl.
09.06.2025 | Kiinnitetty, Toivakka, Uurainen
Avoimet Kylät -päivä lähestyy. Tänä vuonna Suomen suurin kylätapahtuma järjestetään ensi lauantaina. Valtakunnallinen teemapäivä juhlistaa paikallista kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja ainutlaatuisia elämyksiä jo yhdettätoista kertaa.
Luvassa on vauhdikasta menoa ja unohtumattomia hetkiä, kun yli 100 000 innokasta kylämatkailijaa vierailee kylissä ympäri Suomen. Tapahtuma nostaa esiin satoja kyliä ja tuo ne lähimatkailukohteiksi, päivä on täynnä kylien lumoa ja elämää. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua kyläelämään ja suomalaiseen maaseutuun. Tavoitteena on nostaa kylät esiin matkailukohteina ja rohkaista uusia asukkaita löytämään kodin kylien sydämestä.
Päivä on tarkoitettu kaikille kyläyhdistysten tai vastaavien toimijoiden järjestämille tapahtumille. Toivakassa on osallistuttu Avoimiin Kyliin jo vuosia, mutta Uuraisilla kesäkuinen teemapäivä on ollut hiljaisempi, mahdollisesti siksi, että yhdistykset keskittyvät Uuraisten viikkoon heinäkuussa. Tänä vuonna Kyynämöisillä kuitenkin riittää virtaa myös Avoimiin Kyliin.
Toivakassa lähes kaikki kylät osallistuvat, sillä kunta järjestää maksuttoman kiertoajelun kylien tapahtumiin. Bussi starttaa aamulla klo 9.30 kirjaston pysäkiltä, ja oppaana toimii Kati Markkanen, joka kertoo kohteista historiallisesta näkökulmasta urheiluseura- ja osuuskauppa-tietoiskuin. Mukana on myös kulttuuri- ja vapaa-aikasuunnittelija Susanna Liljander.
Ensimmäinen pysähdys on Nisulassa, jossa kylätalolla on mahdollisuus nauttia maalaisbrunssia, ennakkoilmoittautuminen tapahtuu Nisulan kyläseuralle.
Matka jatkuu Viisarimäkeen, jossa vanhan kyläkoulun pihamaalla on rompetori, peräkonttikirppis ja grillikahvio. Sisätiloissa on 300 neliötä keräilykohteiden myyntiä ja arviointia, mukana asiantuntijoita filateliasta, numismatiikasta ja militariasta. Paikalla on myös pienoismalli-, automobiili- ja moottoripyöräharrastajia.
Huikossa järjestetään Keski-Suomen kestävät kylät -hankkeen vieraslajien torjuntatalkoot, kylätalolla on ruokamyyntiä ja paikallisten yrittäjien esittelyjä.
Ruuhimäessä ihastellaan vastaremontoitua kylätaloa ja käsityönäyttelyä. Lisäksi kylällä on peräkonttikirppis, myyjäiset, keppihevostyöpaja ja keppihevoskilparata. Lettukahvilasta saa pientä purtavaa.
Tämän jälleen palataan kirkonkylälle ja illalla on vielä vuorossa kesäasukasilta Vanhassa pappilassa. Illassa pääsee tutustumaan Toivakan kunnan henkilöstöön ja kuulemaan kunnan palveluista sekä tulevista suunnitelmista.
– Haluamme myös kuulla juuri sinun kehitysideoita kesäasukkaan näkökulmasta, kunnasta toivotaan.
Vanhan Pappilan sauna lämpiää myös teitä varten tapahtuman yhteydessä.Kesäpäivä Kyynämöisillä tarjoaa elämyksiä koko perheelle useassa eri kohteessa. Huutoniemen luontopolulla tutustutaan kasveihin, puihin ja metsän moniaistisiin terveysvaikutuksiin. Retkellä rentoudutaan luonnon helmassa kylän luontoyrittäjien Satu Flyktmanin ja Johanna Teräväisen johdolla. Koko perhe on tervetullut klo 13 alkavalle retkelle, jonka pienet osallistumismaksut ohjataan kyläyhdistyksen toiminnan tukemiseen.
Kyynämöisten koululla ovet ovat avoinna iltapäivän ajan. Vierailijat pääsevät tutustumaan kauniisiin maalaismaisemiin, kyläkoulun tunnelmaan ja paikalliseen elämään. Tarjolla on ohjattuja koulukierroksia ja vanhempaintoimikunnan kesäkahvila. Kahvittelun lomassa Essi Paananen ja Sari Rimmi esittävät kesäisiä sävelmiä ja musiikkimuistoja.
YTM Sari Rimmi opastaa myös sukututkimuksen saloihin avoimessa työpajassa. Hän neuvoo alkuun pääsemisessä ja lähteiden käytössä, erityisesti Uuraisten ja keskisuomalaisen maaseudun osalta.
Koululla on esillä myös taiteilija Päivi Latvalan näyttely Rakkaudesta lehmiin ja taiteeseen, joka esittelee lehmämaalauksia ja maaseudun eläimiä.
Iltapäivällä lämpiää Yrttitarhan tuoksusauna osoitteessa Sahinahontie 36. Kauniin Kukkaroisen rannalla sijaitsevassa Niittyrannan tilan rantasaunassa ja telttasaunassa pääsee saunomaan yrttien huumaavassa tuoksussa pientä maksua vastaan. Saunaa lämmittää perinnesaunottaja Johanna Teräväinen. Mukaan tulee ottaa omat pyyhkeet, laudeliinat, saunajuomat ja eväät. Lähilaitumella voi ihailla ja rapsutella Tuunasen hevosia.
06.06.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakkalainen, vuonna 2012 eläköitynyt Helsingin Sanomien toimittaja Timo Siukonen tunnetaan nykyään tietokirjailijana. Hän on kiinnostunut elämästä ja sen moninaisuudesta, ja tämän kiinnostuksen pohjalta hän perusti kotinsa pihapiiriin Filosofipuiston. Idea on peräisin hänen vuonna 2009 näkemästän esimerkist Turkin Avanosissa. Uuden puiston avajaisia vietettiin 24.5.2025.
– Hyvät ystävät. Tämän päivän otsikko löytyy Johanneksen evankeliumista: ”Henki on se, joka eläväksi tekee…” Te olette se henki, joka tämän nyt avattavan Filosofipuiston elävöittää, totesi Siukonen tervetulopuheessaan.
Siukosen puheen jälkeen paljastettiin Filosofipuiston logo. Logossa on keskellä avoin käsi, sen yläpuolella elämänpuuhun viittaava puu ja käden alla yliopistoa kuvaava rakennus. Näistä elementeistä syntyy ajatus filosofista, joka seuraa aikaansa ja ottaa avoimin käsin vastaan uutta tietoa. Puistologokyltin paljastivat Eija, Verna ja Laura Hesso. Tulen sytyttivät Antti, Heikki ja Markku Hesso – ystäväperheet Porista ja Mikkelistä.
Paikalle oli saapunut noin neljäkymmentä Siukoselle työn ja harrastusten kautta tuttua henkilöä ja sukulaista, joista suurin osa oli kotoisin pääkaupunkiseudulta ja Satakunnasta. Juhlapuhujaksi oli kutsuttu Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Tarmo Kunnas, joka pohti puheessaan, mitä filosofia on.
Puheensa aluksi Kunnas kertoi kreikkalaisesta luonnonfilosofista Thaleksesta:
– Thaleksesta kerrotaan, että kävellessään ulkona hän oli niin kiinnostunut tähtitaivaasta, ettei katsonut lainkaan maahan ja putosi kuoppaan. Paikalla ollut palvelustyttö pilkkasi häntä, koska hän ei huomioinut sitä, mikä oli lähimpänä, vaan tuijotti kaukaisuuteen. Ne, joita filosofia ei kiinnosta, voivat ajautua lähelle tämän palvelustytön asennetta. Filosofeihin on toisinaan suhtauduttu varauksellisesti, koska filosofia on vaikeaselkoista ja abstraktia – se voi vaikuttaa jopa turhanpäiväiseltä saivartelulta. Filosofiassa ei yleensä päästä yksimielisyyteen tai selkeisiin lopputuloksiin. Jokaisella suurella ajattelijalla on oma terminologiansa, ja merkittävät ajattelijat tuntuvat usein puhuvan toistensa ohi, totesi Kunnas.
Kunnas kertoi filosofian keskittyvän näkyvän ja meille tutun todellisuuden kartoitukseen, mutta myös kätketyn olemisen tutkimiseen. Aistimme ovat vajavaiset, ja eläinten maailma on hyvin erilainen kuin ihmisten – riippuen aistien laadusta. Tämä tarkoittaa, että ajattelijan on totuutta etsiessään tunkeuduttava syvemmälle kuin se, mikä näyttää objektiiviselta tai varmalta. Hän ei voi tyytyä vain siihen, mikä ihmisistä ja heidän vajavaisista aisteistaan käsin näyttää itsestään selvältä. Kunnas totesi, että filosofia on enemmän kuin tiede, joka usein käsittelee käsitteellisesti selkeitä ja helposti ymmärrettäviä elämänalueita.
Lopuksi Kunnas arvioi, että ajattelijalta vaaditaan samaa kuin taiteilijalta: kykyä nähdä asiat ja ilmiöt kuin ensimmäistä kertaa – uusina, suunnattoman ihmettelyn kohteina.
– Ihmistä, joka ei ole ajattelija, uhkaa tapa nähdä kaikki rutiinina, helppotajuisena ja itsestään selvänä – animaalisen ongelmattomana. Ihmisen todellinen olosija on kuitenkin äärettömyydessä, arvoituksellisuudessa, epävarmuudessa ja yllättävyydessä, joita ehkä taide tai jopa dogmittomat, mystiikkaan vivahtavat tunteet voivat parhaiten kuvata.
06.06.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten varhaiskasvatuksessa on juuri päättymässä Opetushallituksen rahoittama hanke nimeltä DigiVAKA – Digitaalisuuden lisääminen varhaiskasvatuksessa, joka on osa laajempaa Innovatiiviset oppimisympäristöt ja niiden edistäminen -kokonaisuutta.
Hankkeen nimi ei ehkä heti paljasta, kuinka innostavasta ja lasten sekä henkilöstön näkökulmasta hauskasta projektista on ollut kyse. Yksi yleisimmistä ennakkoluuloista digitaalisuudesta varhaiskasvatuksessa on, että lapsille vain annetaan tabletit käteen ja laitetaan piirretyt pyörimään. Todellisuudessa kyse on kuitenkin aivan muusta.
– Kaikessa mennään pedagogiikka edellä. Olen tutustuttanut, innostanut ja opastanut sekä lapsia että aikuisia digiasioissa, kertoo hankevetäjä Anette Ahlfors. Hän on koulutukseltaan englannin ja tietotekniikan opettaja.
Digitaalisuus toimii työkaluna oppimisessa ja tunnekasvatuksessa. Sen avulla voidaan pohtia, mikä on totta, ja kehittää mediakriittisyyttä. Nurkan takana kurkistaa jo seuraava kehityksen askel: tekoäly, jota aikuiset ovat jo hetken ihmetelleet.
– Olen viime syksystä lähtien kiertänyt säännöllisesti kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja eskariryhmissä pitäen digituokioita eri aiheista jokaiselle ryhmälle, Ahlfors kertoo.
Anette onkin ollut erityisen odotettu vieras, tietää Uuraisten varhaiskasvatusjohtaja Reetta Rutanen.
Digitalisaatio ei tarkoita pelkkiä laitehankintoja – vaikka niitäkin tarvitaan. Kaikissa Uuraisten yksiköissä on omat iPadit, ja varhaiskasvatuksessa kiertävät muun muassa FlySky-interaktiivinen lattiaprojektori, BlueBot-ohjelmoitavat robotit ja EasiScope-langaton mikroskooppi. Hanke on mahdollistanut poikkeuksellisen paljon myös laitehankintoja.
Digituokioiden teemat pohjautuvat varhaiskasvatussuunnitelman oppimisen alueisiin, kuten kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni sekä kasvan, liikun ja kehityn. Sisällöt ja kesto vaihtelevat ikäryhmittäin.
Hankkeen tavoitteena on tuoda digitaalisuus osaksi varhaiskasvatuksen arkea niin, että jokaisella lapsella on tasavertaiset mahdollisuudet tutustua erilaisiin laitteisiin ja digitaalisiin työkaluihin. Näin jokainen lapsi voi jatkaa varhaiskasvatuksessa aloitettua digipolkuaan sujuvasti perusopetuksen puolelle.
– Ohjelmointi on tullut lapsille tutuksi, ja olemme keskustelleet, mitä digilaitteita kotoa löytyy. QR-koodit ovat lasten suosikkeja – he bongailevat niitä ympäristöstään ja tietävät, että QR-koodi on ikkuna tietoon, Ahlfors kertoo ja kiittää henkilöstön innostusta uusien työkalujen käyttöönotossa.
– Jo ennen hanketta henkilöstöltä tuli toiveita perehdytyksestä, Rutanen lisää. Myös vanhemmilta on saatu positiivista palautetta.
Kirjat, paperit ja kynät säilyvät edelleen tärkeässä roolissa varhaiskasvatuksessa, digitaalisuus täydentää ja tuo lisää mahdollisuuksia.
– Lukeminen on yhä yhtä tärkeää kuin ennenkin, Rutanen vakuuttaa.
– Suurin digiloikka tapahtui perusopetuksessa noin kymmenen vuotta sitten. Varhaiskasvatukseen digitaalisuus on tullut hallitusti mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana, Ahlfors päättää.
Hanna Lahtinen
27.05.2025 | Lue ilmaiseksi, Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Kesälehdessä toistuu aika monta kertaa sana: yhdessä.
Yhdessä järjestettiin ToukoTohinat ja kerättiin rahaa hyvään tarkoitukseen. Yhdessä elvytettiin Kankaisten kyläseura ja purettiin kaukalo. Yhdessä haluttiin ottaa kantaa hyvinvointialueen säästöihin. Yhdessä ryhdyttiin tuumasta toimeen ja perustettiin festari, järjestettiin konsertti ja harjoiteltiin näytelmä. Yhdessä tehtiin tämä kesälehtikin.
Yhdessä saadaan paljon aikaan, mutta aina pitää olla ensin yksi, joka sanoo ajatuksensa ääneen. Joka ei pelkää, että hänet teilataan tai että ajatusta pidetään tyhmänä.
Joku, joka on valmis tekemään töitä usein ilman palkkaa ja joskus ilman kiitostakin.
Joku, jolla on tarve tuottaa ympärilleen iloa ja hyvää mieltä.
Joku, joka ei lannistu, kun mokkapalat palaa tai kaatosade saapuu pahimpaan mahdolliseen aikaan.
Joku, joka kokee, että myös vapaaehtoistyö antaa elämään merkitystä ja tarkoitusta.
Joku, jolla on kyky innostaa muita mukaan.
Onneksi jokuja vielä on, sillä jokulla on myös serkku ja hänen nimensä on joku muu.
Joku muu ei käytä sanaa yhdessä, hän vihaa sitä.
Kesä on aikaa, jolloin on hyvä katsoa lähelle. Katsoa, miten kastepisara vierähtää, miten mittarimato etenee, miten kesakot puhkeavat kukkaan poskipäillä.
Kun katsoo tarpeeksi lähelle, näkee kauas. Näkee, miten kirkonrakentaja on veistänyt yli 300 vuotta sitten kädensijan. Miten täydellisesti jääkausi on piirtänyt kuviot rantakallioon. Miten korkealle yltävät sävelet taivaankaaressa.
Kesä on täällä, uudella tapaa oikullisena, mutta yhtä suurilla odotuksilla ladattuna kuin aina ennenkin.
Miksi pakenisin kesää kauas, kun läheltä löytyy asioita, joita et tiennyt olevan olemassakaan. Kaukana ovat ajat, jolloin maailma oli aina toisaalla. Enää ei tarvitse matkustaa kauas nähdäkseen olennaisen, riittää kun katsoo niin, että näkee, kuuntelee niin, että kuulee ja puhuu niin, että sanoo kauniita sanoja.
Hyvää Kesää kaikille!
Hanna Lahtinen
