09.04.2024 | Tilaajille, Uurainen
Eläkeliiton Uuraisten yhdistys vietti railakkaita viisikymppisiä Uuraisten seurakuntakodilla maaliskuussa.
– Sanotaan, että yhdistyksen tärkein tehtävä on edunvalvonta. Ei ole, se on yhteisöllisyyden ylläpito ja ihan silkka hauskanpito, jyrähti puheenjohtaja Simo Koskinen, mutta myönsi, että kun epäkohtiin pitää tarttua, niin siinä ei epäröidä. Julkilausumat ovat tärkeitä, mutta Uuraisilla on totuttu toimimaan, vaikkapa keräämällä nimiä S-Marketin puolesta. Piirin tervehdyksen toi varapuheenjohtaja Jukka Hiltunen.
Kolme pastoriakin, Antti Toivio, Hannu Koskinen ja Heikki Tukiainen olivat pistäneet viihdevaihteen silmään ja Meksikon pikajunan sävelin lauloivat osuvasti Eläkeliiton vuosittaisesta sokkomatkasta. Musiikkia tarjoili myös Konginkankaan Rengit. Välillä hiljennyttiin kuulemaan Sirkka Salmisen ja Anita Vääräsen lausuntaa.
Lopuksi esitettiin näytelmä Paluu tulevaisuuteen, jonka juontaja-käsikirjoittaja Tellervo Lehtoranta vakuutti olevan ihan täyttä hömppää. Vaan paljon ei hömpän pintaa tarvinnut raaputtaa, että vakava sanoma toisen ihmisen kohtaamisesta löytyi sieltäkin.
Teivaalan tuvan Marja Piesala ja Pirjo Heinäaho olivat valmistaneet herkullisen keittoaterian täytekakkukahveineen.
Juhlassa hopeisen ansiomerkin saivat Matti Alapiha, Pirkko Hakkarainen, Seija Hartikka, Matti Heinonen, Mirja Hiekkanen, Simo Koskinen, Marja-Leena Liukkonen, Reijo Länkinen, Impi Niininen, Jalo Paanala, Aino Paananen, Esko Palonen, Liisa Riihimäki, Tapio Stenman ja Ritva Uuttera. Standaareilla muistettiin Marjatta Johanssonia, Eine Puurusta, Simo Koskista ja Tellervo Lehtorantaa.
Hanna Lahtinen
Eläkeliitto on sallittu piriste
Tellervo Lehtoranta oli laatinut Eläkeliiton Uuraisten yhdistyksen historiikin, jonka Seija Hartikka juhlassa luki. Ohessa tiivistelmä historiikista:
Perustavan kokouksen 50 vuotta sitten järjesti Alapihan Eemeli pankin kerhohuoneeseen ja sinne hän ajaa päräytti Kelloperältä mopolla. Liitosta tuli mukaan Eetu Jormalainen ja johtokuntaan valittiin Enni Silvoranta, Jukka Flyktman, Toivo Savolainen, Tyyne Kässi, Dagmar Pihl, Aatu Mecklin, Väinö Riihimäki ja Lahja Mattila. Kukaan heistä ei ole enää elossa, mutta tilintarkastajaksi valittu Veikko Muhos ja varamiehiksi valitut Salme Puttonen ja Mirja Hiekkanen ovat. Salme ja Mirja ovat tietenkin nyt jäseniä. Koskisen Matti Kotaperältä valittiin puheenjohtajaksi. Hän viihtyikin tehtävässä kauan, samoin kuin hänen poikansa Simo, nykyinen puheenjohtaja, ja kohta sieltä on Simon pojan Juhanin vuoro astua remmiin.
Matti Koskinen oli niin innostunut, että perusti Kotaperälle alaosaston. Toinen sellainen perustettiin Kangashäkkiin, jossa sitä johti Aili Mattila.
Kotaperän ala-osaston pöytäkirjatkin ovat tallella. Kuulkaas nyt tätäkin pykälää: ”Kahvittelun jälkeen aloitimme kerhon laululla. Sitten Bertta luki kirjaa Ihmisen ekolokia, aiheesta, että ihmisen olisi seurattava luonnon ekolokiaa paremmin kuin teknolokiaa. Lopuksi keskusteltiin kummassa oli syy syntiinlankeemuksessa, Eevan ja Aatamin vai käärmeen. Alpo Hannunen sanoi että ihmisten, mihin me kaikki yhtyimme.”
Matti Koskisen jälkeen Eero Havumäki oli puheenjohtajana vuoden, sitten alkoi Irma Siipolan 11-vuotinen kausi. Irma johti kerhot ja matkat ja lausui runot ja kulki kylät ja keräsi rahaa Lehmirannan rakentamiseksi. 1997 valittiin puheenjohtajaksi Aarne Lehtoranta kuusivuotiskaudeksi ja häntä seurasi Tellervo Lehtoranta ja sitten Simo Koskinen, jonka yli kaikkien rajojen kestänyt kausi päättyy vuodenvaihteessa.
Sihteeritkin olivat pitkäaikaisia. Toivo Savolainen aloitti ja häntä seurasivat Signe Lappi, Olavi Vääräsmäki, Eero Havumäki, Irja Salminen, Toini Paanala, Anneli Bärlund, Liisa Kivelä, Aarne Lehtoranta ja Tellervo Lehtoranta.
Retkiä on yhdistyksessä tehty satoja. On käyty pohjoismaat ja leningradit ja koluttu Suomi ristiin rastiin monta kertaa joskus kahdellakin linja-autolla. On käyty naapuriyhdistyksissä, pilkkikisoissa, tietoyhteiskuntatoiminnan koulutuksessa, kesäpäivillä, kirkkopyhässä, Lehmirannassa ja Ahvenanmaalla.
On järjestetty valtakunnalliset rantaongintakisat ja kalailtamat näytelmineen, tanssittu Martin Kievarissa, käyty teatterissa, saatu toiminnasta juttuja lehtiin, kerätty uusia jäseniä, hankittu ilmoituksia ja kirjoitettu juttuja joululehteen ja vaikka mitä. Ihan hengästyttää ajatellakin.
Naurettu on ihan katketakseen monissa iltamissa ja iloisissa iltapäivissä, joita yhdistys järjesti. Hintikan Pentti ja Sylvi ne olivat näytelmäporukan vetäjiä ja rengit ja piiat ja isännät ja emännät sanailivat sketseissä. Oli laulukuoro Mantat, joka heläytti laulut monissa kunnan juhlissa ja vierailuja naapuriyhdistyksiin oli mukava tehdä ohjelman kanssa ja sitten tietysti kerho, jossa tavataan asian merkeissä ja opitaan uuttakin. Ja kerhossakin nauretaan.
Eikä me olla sitä edunvalvontaakaan unohdettu. Vihdoin viimein saatiin vanhusneuvostokin, ihan viimeisenä Keski-Suomessa, mutta saatiin kuitenkin. Siellä ne meidänkin yhdistyksen edustajat asioita ajavat eteenpäin.
Monille yhdistyksen jäsenelle Eläkeliitto ja sen kerhot ovat olleet elämän piristystä. Jos joltakin kerhopäivä säästää lääkärimatkan, emme ole turhaan toimineet. Elämme yhteistä elämää me uuraislaiset, toisiamme tukien ja virkistystä tarjoten.
02.04.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksista luovutaan Keski-Suomen maanteillä keskiviikosta 3.4.2024 alkaen. Muutokset astuvat voimaan heti nopeusrajoitusmerkkien vaihdon myötä.
Talven ajaksi 80 kilometriin tunnissa lasketut nopeusrajoitukset palautetaan 100 kilometriin tunnissa.
Kevään vaihtelevat ajokelit saattavat heikentää ajo-olosuhteita tiekohdittain ja vuorokaudenajoittain. Lumi- ja räntäsateet sekä yöpakkaset ovat vielä hyvin tavanomaisia tähän aikaan vuodesta, joten ajonopeus on sovitettava keliolosuhteisiin sopivaksi. Myös talven jäljiltä esiintyviä reikiä päällysteen pinnassa kannattaa tarkkailla.
– On syytä muistaa, että nopeusrajoitusmerkki osoittaa suurimman sallitun ajonopeuden tiellä. Turvallinen ajotapa muuttuvissa keliolosuhteissa saattaa tarkoittaa huomattavasti alhaisempia ajonopeuksia kuin liikennemerkki sallisi, liikenneturvallisuusasiantuntija Johanna Savolainen toteaa.
Kesärenkaisiin siirtymisessä kannattaa huomioida oma ajoympäristö. Tieliikennelain mukaan nastarenkaita saa käyttää maaliskuun loppuun saakka, sekä sen jälkeen, jos keli sitä edellyttää.
01.04.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
PaikallisUutisissa on viime aikoina tehty uudistuksia ja esimerkiksi nettisivut ovat nyt priimakunnossa. Kehityksen myötä myös nykyinen päätoimittaja on menossa vaihtoon. Hanna Lahtinen korvataan jo tänään 1.4.2024 tekoälyllä. Konsernijohtaja Maarit Nurminen kiistää, että syynä olisivat säästötoimet.
– Aika ajoin on vain hyvä uudistua ja vaihtaa vanha ja kulahtanut uuteen ja raikkaampaan. Toki tekoälyllä on monia ylivoimaisia ominaisuuksia Lahtiseen verrattuna. Se ei tee kirjoitusvirheitä, juo vähemmän kahvia, eikä esitä omituisia ideoita.
Oman asemansa Nurminen näkee vahvana, mutta kun uusi tekoäly on ottanut tehtävän haltuunsa, asiaa tarkastellaan uudelleen, viimeistään 1.4.2025
27.03.2024 | Tilaajille, Toivakka
Sukupolvet kohtasivat Leppäveden rannalla Toivakan venesatamassa, kun Eläkeliiton Toivakan yhdistys järjesti Kaverin kanssa kalaan pilkkitapahtuman eläkeläisille ja koulukeskuksen 6. luokkalaisille. Eläkeliiton Toivakan yhdistyksen liikuntavastaava Esko Eko Hietanen organisoi kaveripilkkitapahtuman.
– Kaveripilkin tarkoitus on saada nuoret ja ikääntyvät kyläläiset yhteisen harrastuksen äärelle. Samalla tapahtuma antaa monille nuorille ehkä uuden harrastuksen kalastuksen parissa, totesi Hietanen.
Kuudesluokkalaisista ja samalla koko porukasta pisimmän saaliskalajonon mittautti Joonatan Manninen. Palkinnoksi tuli komea kalapuukko. Kalansaaliiden mittaustyön suoritti Esko ”Eko” Hietanen.
Suurimman kalan pilkki Olli Syvälä. Siitä hän sai palkinnoksi pilkkisetin.
Pilkkitapahtumaan saapui yhdistyksen tiedotuksesta vastaavan Leena Parkkisen laskennan mukaan 24 akuista ja 37 nuorta osallistujaa. Yhdistyksen puheenjohtaja Markku Kauppinen toivotti kuudesluokkalaiset mukaan yhteiseen tapaamiseen pilkkimisen merkeissä. Kutsuttuna osallistujana oli myös Toivakan K-market Perälän kauppias Kerttu Vesterinen.
– Ihanaa yhteisöllisyyttä, kun eläkeläiset ja kuutosluokkalaiset kohtasivat yhdessä pilkkitapahtumassa venerannassamme. Mekin Perälän väkenä pääsimme mukaan ja tuotiin kaikille 70 osallistujalle makkarat lisukkeineen, kertoi Vesterinen.
Grillimakkaran paistossa ahkeroivat Leena Parkkinen ja Elina Puttonen.
Kutsuvieraana paikalla oli Suomen Vapaa-ajan kalastajain keskusjärjestöstä Eero Hiekkataipale. Hän toimii järjestössä kalastusohjaajana työalueenaan Keski-Suomi.
– Järjestönä edistämme käytännön kalastusasioita ja seuraamme kalastusalaa, sekä olemme mukana valtakunnan tasolla. Samalla edustamme Suomea myös valtakunnallisella foorumilla. Tavoitteenamme on myös matalalla kynnyksellä luoda mahdollisuuksia kalastukseen osallistumiseen. Jäsenet ovat meille tärkeitä ja jäsenmaksumme maksamalla saa myös mainion Vapaa-ajan Kalastaja -lehden, kertoi Hiekkataipale.
Päivän aikana nähtiin kärsivällistä ja innokasta pilkkimistä. Osallistujat antoivat suuret kiitokset tapahtuman järjestäjille ja vapaaehtoistyötä tehneille. Kunnan puolesta paikalla oli viestintä- ja markkinointisuunnittelija Susanna Liljander ja viime hetkillä mukaan ehtinyt kunnanjohtaja Touko Aalto. Eläkeliiton Toivakan yhdistys kiittää yhteistyökumppaneita joita olivat ja K-Market Perälä, Lions Club Toivakka, LähiTapiola, MH-Betoni Oy, Sora-Manninen Oy, Sale, Kärkkäinen sekä Toivakan Apteekki.
Veikko Ripatti
27.03.2024 | Uurainen
Uuraisten kellotapuli on kaunis ja myös hiukan jännittävä paikka. Ajan kulku ikään kuin hidastuu kun huippua kohti jyrkkeneviä portaita kiipeää ylös kirkonkelloja kohti.
Viime viikolla järjestettiin Tapulikurkistelu-tapahtuma, joka nimensä mukaisesti antoi luvan kurkistella mielenkiintoisen rakennuksen yksityiskohtiin. Vaikka tapulissa on paljon jyrkkiä portaita ja korkeita kynnyksiä, itse tapahtuma oli matalankynnyksen tapahtuma parhaimmillaan ja väkeä vierailikin mukavasti.
Nykyinen seurakuntamestari Jussi Seppänen ei enää joka sunnuntai naruja vetele, vaan soittamisen hoitaa automatiikka.
– Toki jos tulee vaikka sähkökatko, niin silloin soitetaan perinteiseen tapaan manuaalisesti, hän kertoo.
Anna-Liisa Muhos ihailee Uuraisten kirkonkelloa.
Tapuli on rakennuksena kirkkoa parikymmentä vuotta vanhempi ja sinne on nykyistä kirkkoa edeltäneestä kirkosta siirretty alttarikaide ja -taulu.
– Olen vihkinyt täällä kolme paria, tilana tämä on isoa kirkkoa intiimimpi, mutta kuitenkin arvokas, kirkkohera Antti Toivio kertoi.
Tapuli on myös eräänlainen aikansa some. 30-luvun (facebook)-seinälle puuseppä Otto Pellonpää on kirjoittanut, että on ”niin kylmä kesäkuussa, että on kolmet housut ja vilapaita. Hämmentävästi hän on kuitenkin merkinnyt päiväykseksi 3/5 1935. PaikallisUutisten tutkivan journalismin ilmatieteen osasto selvitti, että jos Otto Pellonpään kommentti kuitenkin koski kesäkuun kolmatta päivää vuonna 1935, niin todellakin oli viileää, lämpötila pysytteli nollan tuntumassa. Koko kesäkuu ei kuitenkaan ollut kylmä, vaan Ottokin pääsi viettämään vuosisadan kuuminta juhannusta ja riisumaan ainakin päällimmäiset housut. Vuoden 1935 juhannuksena Suomessa mitattiin 26 asteen lämpötiloja.
Tapahtuma oli osa Uuraisten seurakunnan hiilineutraalisuushanketta ja liittyy kirkon ympäristödiplomihankkeeseen. Seuraavaksi ryhdytään miettimään ympäristön kaunistamista kasveilla. Kirkkotarhan puutarharyhmän perustamiskokous pidetään huhtikuun ensimmäisenä perjantaina.
Tavoitteena on toteuttaa viihtyisyyttä lisääviä projekteja kirkkopihan, hautausmaan ja seurakuntakodin ympäristössä. Ryhmä tarjoaa siis laatuaikaa yhteisöllisestä viherpeukaloinnista nauttiville.
Hanna Lahtinen
