31.05.2024 | Uurainen
Nuohous on tärkeä osa paloturvallisuutta, ja säännöllinen nuohous pitää huolen, että tulipalon vaaraa ei synny ja tulisijoja sekä savuhormeja on turvallista käyttää.
Nuohous vapautui kilpailulle tammikuussa 2019, kun pelastuslain muutos poisti pelastuslaitoksilta velvollisuuden järjestää nuohouspalvelut alueellaan. Piirinuohoojista luopuminen tarkoitti, että koko maassa siirryttiin vapaaseen nuohouspalvelujen tarjontaan.
– Kaikki eivät vieläkään tahdo muistaa, että nuohooja pitää itse tilata. Joskus törmää tulisijoihin, joita ei ole nuohottu vuosikausiin ja se alkaa olla jo selkeä turvallisuusriski, nuohooja Tuomas Ilomäki sanoo.
Jos pahin käy, eli tulipalo syttyy, on vakuutuskorvausten kannalta melko olennaista, että nuohoukset on hoidettu ajallaan.
Uuraisilla syntynyt, nykyään Multialla asuva Tuomas Ilomäki on toiminut nuohoojana nyt vuoden, usein keikoilla mukana on myös vaimo Reija. Tuomas innostui alasta kokeiltuaan työtä ensin kokeneitten nuohoojien Erkki Sivulan ja Hannu Veijosen apupoikana ja opiskeli tutkinnon Tampereella.
– Vähän yllättikin, että jo viime syksy oli niin työntäyteinen, ajattelin, että ensimmäisenä vuonna ei tilauksia vielä tulisi kovin paljoa. Keskitalvi oli vähän hiljaisempaa, mutta nyt on taas vilkastunut selvästi, Tuomas Ilomäki kertoo.
Kotona tulisi nuohota tulisijat ja savuhormit säännöllisesti, eli noin kerran vuodessa, kesäasunnoilla vähintään kolmen vuoden välein. Nuohooja kannattaa tilata myös tarkastamaan tilanne, jos savuhormin kunto epäilyttää tai havaitsee siinä jotain poikkeavaa. Laki määrää, että talossa pitää olla kiinteät talotikkaat, mutta Ilomäen autosta löytyvät myös omat tikkaat, joten nuohoojan tilaamista ei kannata lykätä tikkaiden puuttumisen vuoksi.
Nuohoojan aikataulutuksen kannalta olisi hyvä, jos kaikki eivät tilaisi nuohoojaa syksyllä vaan tasaisemmin ympäri vuoden. Esimerkiksi mökin nuohous on hyvä tehdä keväällä ennen mökin käyttöä. Tämä varmistaa, että tulisijat ovat kunnossa kesäkauden alkaessa.
– Ihan parasta olisi, jos vaikka saman kadun tai tien varrella asuvat sopisivat yhdessä nuohoojan tilaamisesta, se vähentäisi huomattavasti siirtoajoa, jota tällä hetkellä on aika paljon. Se vie turhaa aikaa, eikä ole kovin ekologistakaan. Se, että niin moni tekee nykyään etätöitä, taas helpottaa nuohoojakäynnin sopimista, Ilomäki kertoo.
Ilomäet toimivat pääasiassa Uuraisten, Multian, Petäjäveden ja Keuruun alueella. – Kyllä me lähdetään kauemmaskin, jos tarve vaatii.
Nuohoojan ammattitaidon ansiosta puilla lämmittäminen on turvallista. Näkyvin jälki nuohoojan käynnistä on kuitenkin se, millaiseen kuntoon huusholli jää. Musta nokinen saappaanjälki valkoisella villamatolla ei ole erityisen hyvä käyntikortti.
– Se, että tekee työnsä siististi, on tärkeä asia. Jos jätät sotkun jälkeesi, niin turha on odottaa soittoa seuraavana vuonna. Imurissanikin on kolminkertaiset suodattimet, joten kaikki noki jää imurin sisään, Tuomas Ilomäki päättää.
Hanna Lahtinen
28.05.2024 | Tilaajille, Toivakka
Kesäinen päivä loi hyvät puitteet, kun Toivakan Ruuhimäellä vietettiin Martti Mannisen 105-vuotisjuhlaa. Kysyimme Manniselta vuosi sitten hänen 104-vuotispäivänään hänen korkean ikänsä salaisuutta. Silloin Manninen vastasi, että yläkerran isäntä ei ole vielä kutsunut minua luokseen, siksi olen täällä.
Hilkulla se kuitenkin oli jo nuorena, kertoo sotaveteraani Manninen.
– Luoti lävisti pääni ja siitä alkoi kohtuupitkä sairaalakierros. Haavoittumiseni jälkeen pääsin kuntoutukseen, josta oli paljon apua. Sieltä palasin vielä takaisin sotahommiin autonkuljettajaksi.
Nyt, 105-päivänä Manninen voi edelleen hyvin. Hänen tyttärensä Tuula Merikallio kertoi, että Toivakan kotihoidon työntekijät käyvät säännöllisesti katsomassa isää. He tarkistavat lääkityksen ja voinnin ja auttavat saunassa käynnissä. Kotihoito saa Merikalliolta kiitosta isänsä hyvästä hoidosta. Manninen keskustelee lähinnä sukulaisista koostuvan juhlavierasjoukon kanssa sujuvasti ja kertoilee asumisensa historiaa Toivakassa, aina siihen aikaan asti, kun he tulivat nykyiseen rintamamiestaloonsa.
Mannisen aika kuluu omassa talossaan pikkuaskareita tehden, uutisia ja maailman menoa kuunnellen. Ikätovereita ei Mannisella enää ole, he ovat ainakin suurelta osin menneet jo pois. Vähän nuorempia kylläkin löytyy ja heidän kanssaan voi vielä vaihtaa nuoruus- ja sota-ajan ja sotaa seuranneen rakentamisen ajan muistoja. Koko Suomessa yli satavuotiaita on tällä hetkellä 1 153.
Onnittelijoiden joukossa oli myös Toivakan sotaveteraanit Ry:n viimeinen puheenjohtaja Kalevi Jääskeläinen.
– Tämän ja ensi vuoden aikana eri veteraanijärjestöt lakkaavat olemasta. Veteraanijärjestöjen tilalle tulee perinnepiirejä ja perinnetoimikuntia. Toivakan Sotaveteraanit ry loppuu tänä vuonna ja tilalle tulee perinnetoimikunta, kertoi Jääskeläinen.
Veikko Ripatti
28.05.2024 | Tilaajille, Uurainen
Jyvässeudun yrittäjien viime vuoden Vuoden yrittäjä on Ränssin Kievari Kuikassa. Juuri nyt Ränssissä valmistaudutaan kuumeisesti tulevaan teatterikesään.
Kevättalvella oli sen verran rauhallisempaa, että tunnustusta juhlittiin ystävien, yhteistyökumppanien ja herkullisten kakkukahvien voimin. Tervehdyksensä toivat kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja Jyvässeudun yrittäjien puheenjohtaja Päivi Leminen. Musiikista vastasi jo useamman kesän Ränssin tähti, Saija Tuupanen.
Fysioterapeuttiyrittäjä Päivi Leminen on kipparoinut Jyvässeudun Yrittäjiä, eli entistä Jyväskylän maalaiskunnan yrittäjiä jo kahdeksan vuotta.
– Aktiiveja ei varmasti missään yhdistyksessä ole liikaa ja korona hiljensi kovasti toimintaa, mutta yrittäjät eivät ole helposti lannistuvaa sorttia, Leminen totesi.
Timo Koivisto korosti, että Ränssin Kievarin merkitys Kuikan, Tikkakosken ja koko Jyväskylän seudulle on ollut ja on hyvin merkittävä ja sen toiminta tukee myös muita yrittäjiä. Hän piti tärkeänä myös kulttuurihistoriallisen miljöön ylläpitoa osana yritystoimintaa.
– Tikkakosken alue on yksi eniten kasvavia alueita Jyväskylässä ja täällä on paljon elinvoimatekijöitä, Koivisto kertoi.
Ränssiä emännöi nykyisin Minna Eräjärvi perheineen isänsä Mikon jalanjäljissä.
Ränssin Kievarin talo vietti 200-vuotissynttäreitään jo muutama vuosi sitten. Talo on tiettävästi vanhin yhtäjaksoisesti asuttu talo Jyvässeudulla. Iso noin 600 neliön päärakennus toimi kievarina yli 50 vuotta 1800- ja 1900-luvun molemmin puolin. Päärakennuksen tupa on 110 neliötä ja Keski-Suomen suurin.
Tuvan komistuksena on valtava haltiahirsi, joka on ostettu vuonna 1818 suurtila Tikkamannilasta ja maksanut tasan markan. Hirsi onkin nähnyt monenlaista menoa alapuolellaan. Korttipeleistä, tilan menetyksestä, viinan poltosta sekä vaimojen vaihdosta on monia mielenkiintoisia tarinoita ja totuuksia. Ränssi sijaitsee vanhan postiväylän varrella, joka kiinnosti myös alueilla piileskeleviä maantierosvoja. Tuvan lattiasta löytyy myös hevosen kavion jälki, joka on peräisin vanhalta kievariajalta 1800-luvulta. Rohkeimmat isännät ajoivat kieseillä sisälle asti.
Talon nykyisessä takkahuoneessa oli aiemmin ollut talon keittiö noin 100 vuoden ajan ja siltä ajalta on vielä nähtävissä lattiaan kuluneet jalanjäljet.
Minna Eräjärven äidillä oli sukulaisuussiteitä taloon ja siksi Eräjärvet aikoinaan kiinnostuivat talosta ja päätyivät hankkimaan sen 1980-luvulla. Aluksi tarvittiin valtavasti mielikuvitusta, jotta pystyi havaitsemaan paikan kauneuden ja potentiaalin kaiken romun ja roskan alta. Vielä enemmän tarvittiin ahkeruutta ja sinnikkyyttä, jotta paikasta kuoriutui nykyisen kaltainen Ränssi ja Mikko Eräjärvi pääsi toteuttamaan teatteriunelmaansa.
– Sitten alkoi pikkuhiljaa tuntumaan, että jotain on tehty oikein ja nyt on jo sellaisia perheitä, joiden kanssa on eletty pitkä kaari häistä syntymäpäivien kautta muistotilaisuuteen. Totuin jo nuorena kovaan työntekoon ja kasvoin tähän paikkaan kiinni. Ja oikeasti myös nautin kaikesta mikä yrittäjyyteen Ränssissä liittyy, Minna Eräjärvi kertoi.
– Isän motto oli, että periksi ei saa antaa ja asioilla on tapana järjestyä. Se auttoi valtavasti myös silloin kun isä 14 vuotta sitten kuoli, hän jatkaa. Nyt tukena on oma puoliso ja lapset ja Ränssin Kievari on aidosti perheyritys.
Ensi kesänä Ränssin teatterissa esitetään iskelmätähti Anita Hirvosen elämään perustuvaa näytelmää Se va Kuku de. Äänekoskella syntynyt Maitolaiturin prinsessa teki pitkän ja menestyksekkään uran ja on levyttänyt peräti kuudella eri vuosikymmenellä. Monet levyistä ja sinkuista ovat myyneet myös kultaa. Hänen rempseä imagonsa ja rehvakkaat laulunsa ovat piirtyneet suomalaisten muistoihin ja sydämiin. Anitan elämässä on ollut paljon laulua ja tanssia, mutta myös itkua ja paljon draamaa.
Laulunäytelmä kertoo Anitan koko tarinan mummon luona kasvaneesta pikkutytöstä koko kansan tuntemaksi laulajatähdeksi.
Anitaa Ränssissä esittävät lapsena Moona Elorinne ja Sara Summanen ja aikuisena Marita Taavitsainen ja Anna-Maija Ojansivu. Muissa rooleissa näyttelevät Lotta Lassila, Kristian Ijäs, Kimmo Hannula, Tarmo Pennanen ja Pertti Wenekoski & tanssiorkesteri Mambo.
Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Juse Venäläinen.
Hanna Lahtinen
22.05.2024 | Mainossisältö
Onko tässä sinun yrityksesi natiivimainonnan paikka?
Ota yhteyttä Maarit Nurminen, p. 0400 644 899 tai
ilmoitukset@korpilahtilehti.fi
21.05.2024 | Lukijalta, Tätä mieltä, Uurainen
Jouni Pursiainen miettii, että kyllä Kyynämöisillä kelpaa mökkeillä, kun majavat toimittavat saunapuut pätkittynä ja kuorittuna rantaan.
