18.06.2024 | Tilaajille, Toivakka
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa 11.6.2024 käsittelyssä olivat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkko, vuoden 2023 arviointikertomus ja tilinpäätös.
Palveluverkkoesitys aiheutti monenlaista kuohuntaa kevään mittaan erityisesti niissä kunnissa, joissa palvelut tulevat vähenemään.Aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten mukaisen palveluverkon ja palveluverkon periaatteet aluehallituksen esityksen mukaisesti yhtä muutosehdotusta lukuun ottamatta.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon uudistuminen on välttämätön osa Keski-Suomen hyvinvointialueen uudistumista, jotta valtakunnallisesti muutokselle asetetut tavoitteet sekä hyvinvointialueen omat strategiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Toisin sanoen, rahat ei riitä. Keski-Suomen esitys noudattaa periaatteiltaan valtakunnan yleistä linjaa, mutta on lähtökohtaisesti toiminnallisilta muutoksiltaan ja euromääräiseltä tasoltaan varsin maltillinen.
Palveluverkkotyön päätavoitteina on turvata palvelujen saatavuus ja jatkuvuus, huomioiden taloudelliset reunaehdot ja henkilöstön saatavuus. Tarkoituksena on vahvistaa ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluita, monipuolistaa palvelutarjontaa sekä turvata palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuvuus. Sosiaali- ja terveysasemien palveluja tarjotaan kaikissa kunnissa fyysisesti joko sosiaali- ja terveysasemalta tai sote-palvelupisteestä.
Kokouksessa tuotiin esille viisi kappaletta muutosesityksiä, joista ainoastaan aluevaltuutettu Jouko Nykäsen esitys muutti pohjaesitystä. Nykäsen muutosehdotus, Terhi Simonen-Jokisen, Marika Visakorpi-Kemppaisen, Sari Hovilan, Irma Hirsjärven, Tuula Peltosen, Pekka Huikon, Juha Hyötyläisen, Marko Kolulan, Leena Kautto-Koukan ja Kari Parkkosen kannattamana, koski alueellisten osastojen lukumäärän säilyttämistä entisellään ja Joutsan osaston toiminnan säilymistä, kun pohjaesityksessä esitettiin osastojen määrän muutosta 12 osastosta 11 osastoon sekä Joutsan osastotoiminnasta luopumista. Äänestyksen tulos oli 19–49, poissa 1 ja asia hyväksyttiin muutosesityksen mukaisesti.
Sen sijaan esitykset Jämsän alueellisen osastotoiminnan paikkamäärän maltillisemmasta vähentämisestä, Säynätsalon terveysaseman säilyttämisestä ja Sumiaiskodin, Konginkankaan palvelutalon ja Konneveden palvelutalojen säilyttämiseksi kaatuivat.
Palveluverkkoesityksen hyväksyminen tarkoittaa, että Uuraisilla säilyy paikallinen sote-asema, Toivakkaan tulee Sote-palvelupiste. Sote-palvelupisteillä tuetaan palveluiden saatavuutta pitkien etäisyyksien vuoksi. Tulevaisuus näyttää, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Toivakkaan on suunniteltu myös lisäyksiä, sillä tavoitteena on perustaa sinne fyysinen perhekeskus vuoteen 2030 mennessä, Uuraisilla perhekeskus jo on.
Aluevaltuusto päätti, että hyvinvointialueen vuoden 2023 tilikauden alijäämä -113 496 750,10 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan tilikauden alijäämäksi ja hyväksyi poikkeamat aluevaltuustoon nähden sitoviin tavoitteisiin.
Aluevaltuusto merkitsi hyvinvointialueen tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2023 tiedokseen, päätti hyväksyä hyvinvointialueen tilinpäätöksen vuodelta 2023 sekä myönsi vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 hyvinvointialueen hallintoa ja taloutta hoitaneille tilivelvollisille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille.
Aluevaltuusto merkitsi potilasasiamiehen ja sosiaaliasiamiehen selvityksen vuodelta 2023 sekä yksilöasiainjaoston lausunnon tiedoksi. Potilasasiamiehelle tulevien yhteydenottojen määrä lisääntyi hyvinvointialueen toiminnan alkaessa. Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta ensimmäinen toimintavuosi on sujunut ennakoitua paremmin: muutoksenhaku on vähentynyt ja päätösten itseoikaisu on toiminut. Merkittävä osa yhteydenotoista liittyy asiakkaan kohtaamiseen.
Hanna Lahtinen
Torjuntavoitto Toivakkaan
Terveyspalvelujen väheneminen ja mahdollinen terveysaseman sulkeminen on Toivakassa otettu vastaan tyrmistyneenä. Katu- ja kuppilakeskusteluissa esille nousevat ne tarpeet, joita kuntalaisilla on saadakseen lähipalvelua silloin, kun terveys pettää ja voimat vähenevät. Nyt on tullut tietoon, että Toivakassa jatkaa terveysaseman sijaan palvelupiste? Mitä se sitten tarkoittaa, on monien huulilta nouseva kysymys johon oikeutetusti halutaan vastaus.
Toivakan kunnanjohtajaan Touko Aalto kertoo, että Toivakka on käynyt puolustamaan terveyspalvelujensa säilyttämistä ja oikonut hyvinvointialueen papereissa ilmenneitä vääriä tietoja, sekä pyrkinyt kertomaan toivakkalaisten palvelutarpeista ja Toivakan erityispiirteistä. Selkeästi on ilmaistu myös se, että Toivakan kunta ei hyväksy Toivakassa jo alkaneita ja palveluverkkosuunnitelmassa esitettyjä uusia toimintojen supistamisia. On kerrottu, että Toivakan kunta edellyttää terveysaseman säilyttämistä Toivakassa. Toivakan kunta on esittänyt samalla syvän huolensa ihmisten perusoikeuksien toteutumatta jäämisestä, jos palveluverkkoselvityksessä esitetyt sosiaali- ja terveyspalveluihin esitetyt heikennykset toteutuvat. Aalto jatkaa kysymyksiimme vastaamista seuraavasti:
– Toivakan kunta on tehnyt vaikuttamistyötä hyvinvointialueen suuntaan ja kuvannut alueellisen palvelutarpeen sekä Toivakan erityispiirteet. Se, että sote -palvelut säilyvät jatkossakin Toivakassa, on torjuntavoitto. Se, että palveluiden määrää ja saatavuutta supistetaan terveyskeskuksen palveluista palvelupisteeksi, on tietenkin vastoin Toivakan kunnan lausuntoa. Moni asia jatkuu, kuten ennenkin. Tiloista vielä neuvotellaan ja palveluntarvetta arvioidaan jatkuvasti. Toivakassa palvelupiste tarkoittaa hyvinvointialueelta saatujen vastausten perusteella jatkossa sairaanhoitajan vastaanottoa tiettyinä päivinä viikossa, hoitaja-avusteista etälääkärivastaanottoa tutkimusvälineillä samoina päivinä, lääkäri paikan päällä fyysisesti; palvelukodin kierrot, neuvola ja koulut niin kuin tähänkin asti, fysioterapeuttipalvelut ja mielenterveys- ja päihdepalvelut niin kuin nyt, laboratorionäytteenotto, suun terveydenhuolto jatkaa niin kuin nyt ja monniammatilliset tiimipalvelut ja päiväkiirevastaanotto asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan toteutuvat joko Joutsasta tai Jyväskylän Vaajakosken Sampoharjusta.
Mitä Touko Aalto kunnanjohtajana haluaa sano asiasta pettyneille kuntalaisille?
– Toivakan kunnan vaikuttamistyö, lausunnot ja kuntalaisten palaute muun muassa adressin kautta on ollut tärkeää. Keski-Suomen hyvinvointialue ja sen päättäjät ovat tehneet päätöksensä, onneksi siihen on onnistuttu vaikuttamaan osin. Hyvä asia on se, että sote-palvelut säilyvät, mutta huono asia se, että niitä supistetaan. Palveluverkkoa karsitaan nyt kovalla kädellä kaikkialla, ja ne kunnat, jotka pääsivät nyt osin säikähdyksellä, elävät jatkuvassa epävarmuudessa ja ovat seuraavana listalla, kun palveluiden karsintaa tehdään uudestaan. Seuraavaksi alkaa keskustelu hyvinvointialueen tekemän päätöksen toimeenpanosta, jonka yhteydessä neuvotellaan vuokratiloista, kertoi Aalto.
Keski-Suomen hyvinvointialue on ollut yhteydessä päätösten jälkeen Toivakan kuntaan ja kertonut, että ensi syksynä Toivakan kunnassa järjestetään Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestämä tapahtuma, jossa kaikista muutoksista kerrotaan paikan päällä Toivakassa.
Ehkäpä tämä tieto siitä, että kaikesta ei tarvitse luopua, rauhoittaa jo hieman kuumenneita tunteita ja poistaa epätietoisuutta tulevaisuuden palvelutarjonnasta.
Veikko Ripatti
18.06.2024 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kunnanvaltuutetut eivät ole joutuneet yli 50 vuoteen käsittelemään yhtä kuntapäättäjän ikävimmistä asioista, nimittäin kyläkoulun lakkautusta. Teknisesti ottaen nytkään maanantai-iltana ei päätetty Kyynämöisten koulun lakkauttamisesta, vaan siirtymisestä lähikouluperiaatteen toteuttamiseen osana kunnan talouden tasapainottamisohjelmaa.
Käytännössä Kyynämöisten koulun voi enää pelastaa vain sarja suuria ihmeitä. Sellainen ehkä voisi olla useamman monilapsisen perheen muuttaminen kylälle ja myös muun kuntaan suuntautuvan muuttoliikkeen merkittävä vahvistuminen. Lisäksi valtionavustusten pitäisi nopeasti lisääntyä, toisin kuin ennustetaan ja muukin taloustilanne kääntyä positiiviseen suuntaan.
Vielä viime kevään yleisötilaisuudessa koulun mahdollisesta lakkauttamisesta syntyvät säästöluvut olivat hyvin epämääräisiä. Nyt peruspalvelujohtaja Jouko Nykäsellä oli esittää selvät numerot, joiden mukaan lähikoulualueen toteuttaminen toisi säästöä 628 722 euroa vuosien 2025-2028 aikana. Yhteensä tasapainottamisohjelman säästöt yleishallinnosta, sivistystoimesta ja teknisestä toimesta kyseisellä ajanjaksolla ovat reilut 2,5 miljoonaa. Muita merkittäviä säästökohteita ovat perhepäivähoidon lakkauttaminen ja vesitaksojen viiden prosentin vuosittainen korotus.
Valtuutettu Sari Rimmin (sd) mielestä säästöohjelman valmistelu kunnan hallinnossa kuluneen kevään aikana ei ole ollut täysin hyvän hallintotavan mukainen.
– Se ei ole ollut kuntalaisten kannalta läpinäkyvää ja siinä on ollut kiireen tuntua, ikään kuin olisi ajettu käärmettä pyssyyn, hän totesi ja kritisoi myös prosessin aikana käytettyjä peite- tai häiveilmaisuja, kuten juuri ”lähikouluperiaatteeseen siirtyminen”.
– Olisi reilua, että asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä koko prosessin ajan, eikä vasta sitten kun on pakko. Viime viikkojen kuntalaiskeskusteluissa on noussut esiin myös uusia kysymyksiä – entä jos päättäjät tekevät tässä toisenkin ison virheen? Vanha osa koulukeskuksesta, ns. kivikoulu ei ole priimassa kunnossa. Vaikka viralliset sisäilmamittaukset on tehty, jokin siellä käyttäjien mukaan ”haiskahtaa”. Melkoinen riski tässä otetaan, jos jatkossa kivikoulu todettaisiin sisäilmaolosuhteiltaan ”epäkelvoksi”. Se on varteenotettava riski, jota olisi pitänyt tässä yhteydessä kyetä arvioimaan avoimemmin, hän totesi.
Myös lähikoulualueisiin siirtymistä ja sitä kautta Kyynämöisten koulun lakkautusta kannattavia puheenvuoroja kuultiin, valtuutetut Antti-Pekka Kotilainen (kesk), Jyrki Paananen (kd), Veli Hytönen (vas) ja Samuli Mattila (kesk) totesivat, että jos vaakalaudalla on kunnan itsenäisyys, kipeisiin päätöksiin on pakko olla valmiutta ja että mikään Uuraisten kouluista ei ole liian iso pienen ihmisen tarpeille. He myös totesivat, että vaikka koulu on kylälle tärkeä, ei silti välttämättä elintärkeä, esimerkiksi Jokihaaran kylällä on pärjätty ilman koulua varsin hyvin.
Kokouksen aikana äänestettiin kerran. Sari Rimmi ehdotti, että esitys palautetaan valmisteluun valmistelussa esiin tulleiden puutteiden vuoksi, esitystä kannattivat Eerika Koskinen-Koivisto (sd) ja Veli-Matti Arponen (sd), suoritetun äänestyksen jälkeen ehdotus kaatui äänin 12-9 ja käsittelyä jatkettiin ja lopulta hyväksyttiin pohjaehdotuksen mukaisesti. Valtuutettu Rimmi jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Sivistystoimen säästöt vuoteen 2028 mennessä ovat yhteensä 1 642 071 euroa, eli lähes kaksi kolmannesta koko tasapainottamisohjelman säästöistä. Leikkuriin joutuvat jo edellämainitun perhepäivähoidon liäksi esimerkiksi henkilökunnan ateriaetu perusopetuksessa yläkouluissa ja muutama koulunkäynninohjaajan toimi. Yläkoulussa siirrytään vaiheittain nelisarjaisuudesta kolmisarjaisuuteen ja säästetääm kirja- ja materiaalihankinnoissa.
Myös Harrastamisen Suomen mallista, järjestöavustuksista ja aikuisten liikuntahankkeesta leikataan.
Hanna Lahtinen
11.06.2024 | Uurainen
Naisten salibandyn kolmosdivisioonan Sisä-Suomen lohkon pelit päättyivät jo hyvän aikaa sitten maaliskuussa, mutta lopullisesti kausi 2023-2024 pistettiin pakettiin vasta toukokuisissa päättäjäisissä, joissa palkittiin myös joukkueen kauden ansioituneimmat pelaajat. Tässä kohtaa on aika kääntää katseet vielä hetkeksi menneeseen ja muistella millaisesta matkasta tällä kertaa on ollutkaan kyse.
Kohti uutta kautta lähdettäessä Uuraisten naissalibandyn ylpeyden, KuuMien, pelaajarosteri oli laajempi kuin koskaan aiemmin ja uusia pelaajia liittyi vahvuuteen niin omasta juniorihautomosta kuin muualtakin. Vaihtopelaajien lisääntyessä tuoreiden jalkojen määrä kentällä lisääntyi ja oletettavaa oli, että se tulisi tuomaan enemmän säpinää peliin ja kauden alun häämöttäessä harjoituksien ilmapiiri henkikin jo hyvää.
Turnausmuotoisena pelattavan sarjan avausottelut sijoittuivat lokakuuhun ja Pasi Haaralan lempeydellä luotsaamat KuuMat pääsivät aloittamaan kauden kotiyleisön edessä. Sen korvaamattoman kannustuksen voimalla kausi pyörähti käyntiin kahdella upealla voitolla ja näiden voittojen myötä KuuMien kotiluolassa pelattujen otteluiden voittoputki kasvoi huikeaan yhdentoista ottelun mittaan. Kotivoittojen putki käynnistyi aikanaan tammikuussa 2019 ja sai lopulta päätöksensä kuluneen kauden helmikuussa 2024, kestäen katkeamattomana siis kaiken kaikkiaan hieman yli viisi vuotta. KuuMien kauden avausmaali puolestaan syntyi kauden ensimmäisen ottelun toisessa erässä, Johanna Käämisen toimesta, O2-Jyväskylä IV:tä vastaan.
Tällä kaudella KuuMat spesialisoituivat räväköihin erän alkuihin, niin hyvässä kuin pahassa. Maaleja syntyi poikkeuksellisen paljon ja poikkeuksellisen nopeasti, kun mittarina käytetään aloitusvihellyksen jälkeistä minuuttia. Tällä tavoin mitattuna vastustajat onnistuivat iskemään KuuMia vastaan 12 salamamaalia, kun KuuMien vastaava luku oli 21 osumaa. KuuMien kauden kaikkein nopeimman maalin taituroi Birgitta Hintikka vain neljä sekuntia aloitusvihellyksestä, ja todistettiinpa tällä kaudella myös yksi erän päätössekunnillekin kirjattu niitti, Janita Flyktmanin toimesta. Kauden suurin maaliero puolestaan syntyi joulukuussa Joutsassa, kun KuuMat voittivat Lievestuoreen Kisan lopulta lukemin 1-13, ja näin kahdentoista maalin maalieron vuoksi ottelu päätettiin jo ennen varsinaisen peliajan päättymistä.
Marraskuussa todistettiin puolestaan KuuMien kauden ensimmäinen nollapeli, joka ennen kaikkea on hatunnosto koko kauden maalilla upeasti torjuneelle maalivahdillemme Piia Parantaiselle, mutta samaan aikaan se myös osoittaa, kuinka koko joukkue ja sen jokainen kentällinen on onnistunut tekemään hyvää työtä, sillä toimivaan puolustukseen osallistuu aivan koko kentällinen, ja vasta sen viimeisenä muurina on maalivahti.
Sen sijaan menneen kauden harmittavimpia hetkiä muistellessa niistä kaikkein harmittavimpiin lukeutuu marraskuinen Äänekosken Pankkari-areenalla pelattu turnaus, jonka saldona olleet kaksi tasapeliä olisivat olleet – jos ei helposti, niin ainakin hyvin mahdollisesti – kumpainenkin käännettävissä voitoksi. Toinen epäilemättä jokaiseen KuuMaan mieleen painunut epäonninen hetki oli kauden viimeisen turnauksen ottelu, jossa vastustajana ollut O2-Jyväskylä IV onnistui väkisin puskemaan tarvittavan määrän maaleja mennäkseen sarjataulukossa juuri ja juuri KuuMien edelle. Mutta niinhän se on, että vaikka parhaansa yrittää niin aina peli ei vain luista.
Voittojen ja tasapelien rinnalla kausi tarjosi luonnollisesti myös siis tappioitakin. Otteluita, joissa KuuMat eivät onnistuneet millään osa-alueella samaan aikaan kun vastustajat onnistuivat. Hyvällä pelillä hyvälle vastustajalle häviäminen lieventää pettymystä kuitenkin hitusen ja jos harmillisesti hävityn ottelun lopputulos on ollut enemmän vastustajan hyvyyttä kuin KuuMien huonoutta ei häviö tunnu niin pahalta kuin voisi kuvitella. Hyvällä pelillä häviö ei ole niin paha myöskään silloin, kun kaikki voivat olla suorituksiinsa tyytyväisiä. Tässä kohtaa nostettakoon esiin erään tappiollisen ottelun päätteeksi KuuMien valmentaja Pasi Haaralan lausumat legendaariset sanat: ”Jos sä haluut pitsaa, sä meet pitseriaan, ja jos sä haluut maalin sä meet maalille.”. Ja juuri näinhän se on.
Kohti kauden viimeistä turnausta lähdettäessä sarjan tilanne oli historiallisen tiukka ja jännittävä, sillä neljä parasta joukkuetta olivat vain kahden pisteen sisällä toisistaan. Turnauksen ensimmäisen ottelun kirvelevän tappion myötä KuuMien mahdollisuus lohkonsa kärkisijalle oli vielä teoriassa mahdollinen, mutta se olisi vaatinut paljon onnea ja muiden joukkueiden avustusta, eikä valta ollut enää KuuMien omissa käsissä. Lopulta tiukkojen taistojen jälkeen KuuMien oli tällä kertaa tyytyminen sarjansa kolmanteen sijaan.
Näin ollen todettakoon, että kausi oli hyvä muttei helppo. Tämän vuoden sarja oli aivan uskomattoman tasainen ja todisteena siitä olkoon katsaus lopulliseen sarjataulukkoon, jossa kolmen kärki on täysin samoilla pisteillä ja joukkueiden välinen järjestys jouduttiin tarkistamaan keskenäisten otteluiden perusteella. Pisteistä sai taistella tosissaan, ja tällä kertaa KuuMien kohtaloksi koitui pari harmittavaa pisteenmenetystä ja hyvästä pelistä ja pelinhallinnasta huolimatta pelattua tasapeliä tai tappiota. Ilman niitä sarjan lopputulos ja KuuMien lopullinen sijoitus olisi voinut olla jotain aivan muuta kuin kolmas.
Joka tapauksessa fakta on, että kausi piti sisällään tiukkoja otteluita, maali-iloittelua sekä viimeistelyn vaikeutta, ylivoimahyökkäyksiä molempiin päätyihin, vaarallisia tilanteita, hienoja pelastuksia, ikäviä erän alun sekä tehtyjen maalien jälkeisiä rokotuksia, loistavaa salibandya, toisinaan myös vauhdikasta sählyä, riemukkaita voittoja, kirvelevä tappioita sekä pettymyksen että helpotuksen tasapelejä, näyttäviä maaleja, uhrautuvaa alivoimapelaamista, pyörivää ylivoimaa, rangaistuslaukauksia, haamutorjuntoja, toisinaan aivan mieletöntä zen-fiilistä, joka huokui rauhaa ja itseluottamusta sekä kentällä että vaihtoaitiossa – ja niin, niin paljon muutakin.
KuuMien kaudet ovat viime vuosina olleet menestyksekkäitä, sitä ei poista mikään. KuuMien menestyksen salaisuus ei ehkä ole se nuorempien joukkueiden räjähtävä nopeus, raaka fyysisyys tai lyömätön voima, eikä teknisesti taitavampien joukkueiden hämmästyttävä tekniikkaosaaminen tai mailataituruus, vaan yhteenhitsautuneen joukkueen yhteinen taipumaton tahto onnistua, yrittää ja tehdä parhaansa, sekä nauttia rakkaan lajin parissa onnistumisen kokemuksista jokaisen pelaajan omia vahvuuksia korostaen. Osaavan valmentajan (Pasi Haarala) sekä taitavasti luotsaavan kapteenin (Satu Pitkänen) taituruudella KuuMat pärjäävät kyllä.
Kauden spektaakkelimaisena loppuhuipentumana KuuMat palkitsivat vielä hienon vuoden ansioituneimpia pelaajiaan.
Kuten todettua, jälleen on yksi hyvä, menestyksekäs mutta myös opettavainen kausi takana, ja ennen kuin huomataankaan on uusi kausi jo edessä. Näihin ajatuksiin on aika arkistoida hyviin muistoihin päättynyt kausi, ja jäädä odottamaan mitä seuraava kausi Pasin enkeleille tuokaan tullessaan.
Niina Häkkinen
11.06.2024 | Tilaajille, Toivakka
Tänä vuonna tutustuimme Toivakan Avoimet kylät -tapahtumaan osallistuneista kylistä Ruuhimäen ja Nisulan tarjontaan.
Nisulan Maalaisbrunssi sisälsi graavilohta, uunimunakasta, kermaperunoita, pastasalaattia, kaali-porkkana salaattia, eli Coleslawia, vihreää salaattia, sienisalaattia, pikkelöityä punasipulia, salaatinkastiketta, uunimakkaraa, sinappia ja ketsuppia. Lisäksi sai nauttia oman kylän ruisleipää ja nokkossämpylöitä. Palanpainikkeeksi löytyi kotikaljaa, mehua ja vettä. Jälkiruoaksi oli tarjolla raparperipiirakkaa, kinuskikermaa, kahvia sekä Nisula – teetä, joten tarjonta oli varsin kattava. Nisulan tulevista toimista kertoi kyläseuran puheenjohtaja Annikki Lehto.
– Kylätalomme kunnostamisessa on edessä WC-remontti ja rappusten uusiminen ja muutakin remonttia. Hankerahoitus on vetämässä ja vastauksen siihen saamme kesäkuun lopussa. Tulemme myös tekemään luontoretkiä ja järjestämme rantajumppaa kylärannassamme.
Myös Ruuhimäen kylätalona toimivassa vanhassa koulurakennuksessa on meneillään kunnostustyöt. Myynti tapahtuikin pihapiirissä ja kodassa. Ruuhimäelle oli järjestetty Ruuhimäki-seuran oma taimimyyntikatos. Sieltä sai ostaa ja vaihtaa erilaisia taimia. Taimia oli myynnissä paljon. Löytyi tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa, chiliä ym. Kyläseuran hyväksi kasvatettuja taimia esitteli Tuula Suuronen ja taimet menivätkin hyvin kaupaksi.
– Mikäli tomaatintaimia jää myymättä, ne kasvatetaan tomaateiksi ja myydään sitten valmiina tuotteina ja edelleen kyläseuran hyväksi, kertoi Suuronen.
Taimimyynnin lisäksi pihapiirin kodassa oli kyläseuran kahvila. Siellä lettuja paisteli Sinikka Manninen. Kyläseuran pöydältä löytyi mm. omatekoista perinteistä Ruuhimäen kesäsinappia kauniiseen lasipurkkiin pakattuna. Sinappi sisälsi sinappijauhoa, sokeria, kahvia ja etikkaa.
Kyläseuran myyntipisteen lisäksi kylätalon pihalta löytyi monenlaisia tuotteita myyviä kyläläisiä. Kotiin vietäväksi sai ostaa vaikka ahvenfileitä. Yksi vanhan tavaran myyjistä oli Eila Toivonen. Häneltä löytyi vanhaa kirjallisuutta ja erilaisia käyttöesineitä sekä itse kudottuja sukkia.
– Isä opetti, että laiskana ei saa istua. Kun istuu ja neuloo sukkia, silloin ei ole laiskana, totesi Toivonen.
Toivakan kylän keskustassa löytyi Salen pihalta partiolaisten myyntiteltta. Toivakan Lepinkäiset paistelivat lettuja ja grillimakkaraa ja niitä sai nautiskella telttakatoksen alla sateelta suojassa.
Veikko Ripatti
11.06.2024 | Uurainen
Pää pilvissä ja jalat tukevasti Hiirolan kamaralla on ollut yrittäjäviisikko Oskari, Mandi ja Elias Moisiolla, sekä Markus Kivelällä ja Toni Saikkosella, heidän luotsatessaan lentokonehotelliprojektiaan. Kevyttä turbulenssia ja ilmakuoppia matkaan on mahtunut, mutta nyt SAAB 340B -matkustajalentokone seisoo uljaasti uudelleensyntyneenä peltomaiseman korkeimmalla kohdalla ja on saanut seurakseen lennonjohtotornin ja Skyline Aittahuoneen. Ilmatar Airplane Lodge tarjoaa upeat puitteet lomailuun, juhliin ja yritystilaisuuksiin. Majoitustilat löytyvät kahdeksalle.
Tarina alkoi kun Markus Kivelä bongasi huutokaupattavan lentokoneen ja ehdotti ostoa Oskarille ja muille Moision sisaruksille.
Viimeisimpänä RAF-Avian käytössä ollut 35-paikkainen reittilentokone ajautui laskeutumisonnettomuuteen Savonlinnan lentokentällä tammikuussa 2019. Onnettomuuden seurauksena koneen runkoon tuli jalkapallon kokoinen kuhmu. Yhdessä koronan vaikutusten kanssa jo hieman riisuttu koneen runko päätyi huutokaupattavaksi lokakuussa 2022.
Huutopäätös syntyi melko spontaanisti ja ajatuksella ”kyllä me jotain keksitään” -ajatuksella, konetta näkemättä.
– Ajattelimme, että siirtoon tarvitaan ehkä hiukan isompi venetraileri, mutta ei se ihan riittänyt, Oskari Moisio kertaa.
Ei mikään pilvilinna, vaan kovalla työllä toteutettu loistava idea. Ilmatar Airplane Lodge -kokonaisuus on nyt markkinointia vaille valmis. Juha Valkamalla on ollut harvinaisen vahva avajaisnauhojen leikkausvuosi, sillä keväällä hän pääsi avaamaan uuden S-Marketin, josta muuten voi nyt ostaa myös Ilmattaren omaa Lentokoneolutta. Juhan ympärillä nuoret yrittäjät Markus Kivelä, Toni Saikkonen, Elias, Oskari ja Mandi Moisio.
Siirto-operaatio Savonlinnan lentokentältä Uuraisille vaati sekä yrittäjiltä, että yhteistyökumppaneilta kekseliäisyyttä sekä erikoisjärjestelyjä. 22-metrinen siipiosa irrotettiin nosturin avulla rungosta ja kone lastattiin erikoiskuljetusrekkoihin. Kone saatiin lopulliselle paikalleen Uuraisille marraskuussa 2022, jonka jälkeen aloitettiin suunnittelutyöt majoituskohteesta.
– Kun kone oli paikallaan, siitä tuli yksi rakennusprojekti muiden joukossa, tosin tavarantoimittajia ja alihankkijoita on joutunut lähestymään usein melko omituisilla kysymyksillä, sillä kalusteita ja esimerkiksi kiuasta ei lähtökohtaisesti ole suunniteltu sijoitettavaksi lentokoneen sisään, Oskari Moisio kertoi Ilmattaren avajaisissa.
Matka avajaisiin on ollut jännittävä ja aika näyttää kuinka korkeaan liitoon idea kantaa. Tässä kohtaa yrittäjät kuitenkin haluavat kiittää monia eri tahoja, kuten Uuraisten kuntaa ja Lanneveden POP Pankkia, joilta molemmilta löytyi heittäytymiskykyä rohkeaan hankkeeseen.
Uuraisten Yrittäjien puheenjohtaja Samuli Mattila ja Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen istahtivat lentokonesaunan lauteille. Kerta oli molemmille ensimmäinen.
– Kiitos myös Leader JyväsRiihelle, heidän tukensa ansiosta lopputulos on laadukas ja viimeistelty. Halusimme tehdä tästä kansainvälisen tason majoituselämyksen, Moisio jatkaa.
Tekijöistä hän mainitsi erityisesti Rakennuspalvelu Vihtamäen, jonka osaaminen taipuu myös hiukan erikoisempaan kohteeseen.
– Artesaanihenkistä vanhanajan kädentaitoa, sitä on täällä saanut todella ihailla. Lisäksi varsinkin loppuvaiheessa kanssamme on ollut suuri joukko ystäviä, sukulaisia ja muita talkoolaisia viimeistelemässä kokonaisuus kuntoon.
Ensimmäinen hääyö on jo Ilmattareen varattu, mutta toden teolla markkinointi käynnistyy juhannukselta.
Hanna Lahtinen
