Uuraisten Martat vietti jäseniltaa perhekeskuksella viime lauantaina. Pöytään oli katettu illanistujaisruokaa ja mukavan yhdessäolon lisäksi oli tarjolla myös mielenkiintoista asiaa. Marttatoimintaa on Suomessa järjestetty jo 125 vuotta, mutta marttailu on konsepti, joka ei vanhene, vaan elää mitä suurimmassa määrin ajassa. Tämän saattoi päätellä myös illan vieraiden teemoista. Uuraislainen Ville Peltoniemi vetää palvelujärjestö Nuorten Suomen Nuoret keskelle hyvää -haastekampanjaa, joka on kääntymässä jo loppusuoralle, mutta toimintaa jatkava hanke on suunnitteilla. Vielä on kuitenkin hyvin aikaa tarttua haasteeseen. Nuoret keskelle hyvää -haastekampanja haastaa keskisuomalaiset organisaatiot tekemään yhä enemmän nuorten hyvinvoinnin ja samalla koko maakunnan tulevaisuuden eteen. – Nuoret tarvitsevat inhimillisiä kohtaamisia, sopivasti tukea ja paljon kannustusta aikuisilta sekä mahdollisuuksia päästä mukaan tekemään ja osallistumaan sellaisina kuin ovat, Peltoniemi tiivistää haasteen idean. Erityisen tärkeää tämä on lamaannuttavien koronavuosien jälkeen. Kampanja kokoaa sitoumuksiksi tiedot siitä, miten keskisuomalaiset organisaatiot huomioivat toiminnassaan nuoret jo nyt sekä mitä uutta he lupaavat tehdä jatkossa. Sitoumuksista viestitään myös nuorille, jotta he näkevät kuinka paljon heille on tarjolla toimintaa, palveluita, tukea ja erilaisia käden ojennuksia – ja että Keski-Suomessa nuorista välitetään. Uuraisilta mukana on jo ainakin Mattilan Hoivapalvelut, myös Toivakan kunta on ottanut haasteesta kopin. Sitoumuksen voi tehdä Nuorten Suomen nettisivuilla. Koska oltiin Uuraisten perhekeskuksella, oli luontevaa, että hyvinvointialueen perhekeskuskoordinaattori – ja martta Hanna-Mari Mäkelä kertasi perhekeskuksen idean. Perhekeskus on palvelukeskus, joka yhteistyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tukee koko perheen hyvinvointia erilaisissa elämäntilanteissa, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaikki toiminta ei suinkaan tapahdu perhekeskuksen seinien sisällä vaan esimerkiksi Hirvasen Leikkitreffit maanantaiaamuisin on vakiintunut osaksi toimintaa.
Mari Vanhala jakoi vinkkejä järjestyksen ylläpitoon. Itse hän käyttää Marie Kondon pystyviikkausta ja suosii säilytysastioissa kierrätystä.
Kolmas illan vieras kuvasti myös hyvin marttatoiminnan ajassa elämistä. 1940-luvulla martat opettivat ja oppivat opintopiireissään, kuinka selvitä pula-ajasta, kun kaikki oli kortilla. Opeista oli myös apua, Suomi jälleenrakennettiin ja nostettiin hyvinvointivaltioksi. Pula-aika elää kuitenkin yhä 40-luvun marttojen lapsissa ja lapsenlapsissa ja tavarasta luopuminen ei ole suomalaiselle helppoa.
Vessapaperirullista voi tehdä monenlaista. Johtojen säilytyksessä ne ovat käteviä.
Ammattijärjestäjä Mari Vanhala Marikon-yrityksestä esitteli luomansa Jemmaaja-tyypit, joista jokainen löysi jonkun itselleen sopivan piirteen. somessa aktiivinen Marikon on aktiivinen myös somessa ja parhaillaan Instagramissa ja Facebookissa vietetään karsintakarnevaaleja. Mari esitteli myös termin luopujalihas, joka kehittyy treenaamalla. Villi veikkaus on, että lauantai-iltana useammassakin uuraislaisessa kodissa pistettiin joku kaappi tai nurkka järjestykseen.
Myrsky Energia selvittää mahdollisuuksia alle 10 tuulivoimalan rakentamiselle Nisulan kylässä. Alustavien suunnitelmien mukaan lähimmät tuulivoimalat tulisivat sijaitsemaan kilometrin päässä vakituisesta asutuksesta. Nisulassa on noin sata vakituista asukasta ja kesäasukkaiden myötä määrä tuplaantuu. Alustavissa suunnitelmissa Nisulaan rakennettaisiin viisi tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden mahdollista rakentamista on ryhdytty selvittämään alueen yhden maanomistajan aloitteesta. Myrsky Energia on lähestynyt asiassa vielä ainoastaan maanomistajia. Kunnanjohtaja Touko Aalto totesi viime keskiviikkona järjestetyssä yleisötilaisuudessa, ettei kunnassa ole juurikaan tietoa hankkeesta tässä vaiheessa. – Lähikuukausina selviää, onko tästä kehittymässä tuulivoimahanketta vai ei. Nisulan kyläseuran kannanottoa esitellyt Henna Järvenpää sanoi, että paikka on väärä tuulivoimarakentamiselle paitsi asutuksen myös luontoarvojen kannalta. Maakuntakaavassa alue on merkitty vapaa-ajan asumisen, matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeksi. Alueella ovat voimassa Toivakan läntisen alueen rantaosayleiskaava ja Nisulan kylän osayleiskaava. – Lähellä sijaitseva Rutalahti-Viisarimäki on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Hankealueella sijaitsee yksi luonnonsuojelualue, 500 metrin päässä on kolme luonnonsuojelualuetta, joista yksi on Suomen luonnonperintösäätiön ja Päijänteen Luonnonperintösäätiön omistama Pentti Linkolan muistometsä, Järvenpää kertoi. Noin kahden kilometrin päässä luonnonsuojelualueita on kolme lisää sekä kaksi Natura-aluetta. Melko lähellä sijaitsee myös Leivonmäen kansallispuisto. Järvenpää listasi alueelta löytyviä EU:n luontodirektiivien alaisia lajeja. Alueella on niistä tavattu viitasammakkoa, liito-oravaa, kirjojokikorentoa ja lummelampikorentoa. – Alueella on myös lukuisia luonnonsuojelulain suojelemia ja metsälain alaisia erittäin tärkeitä elinympäristöjä joko hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Tällaisia metsätyyppejä ovat esimerkiksi lehdot, purolehdot, tervaleppäkorvet ja lohkareikot. Alueella sijaitsee Vaaterin niityt, joka on maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi. – Kaikki perinnebiotooppien luontotyypit ovat uhanalaisia. Järvenpää toi esiin kyläseuran huolen myös Vihijärvestä ja tuulivoimarakentamisen vaikutuksista siihen. Vihijärvi on ekologiselta tilaltaan tällä hetkellä erinomaisessa kunnossa. – Pohjavesialue sijaitsee aivan hankealueen rajalla. Ympäristönsuojelulaki ja vesilaki kieltävät pohjaveden muuttamisen ja pilaamisen.
Muuramelainen kansanedustaja Ville Väyrynen (kok) on kuntakierroksella vaalipiirissään Keski-Suomessa. Viime torstaina hän vieraili Toivakassa. Yksi kohde oli Toivakan terveysasema, jossa hänen kanssaan vierailivat vs kunnanjohtaja Touko Aalto, kunnanvaltuston puheenjohtaja Sinikka Jäntti ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen. – Meillä on täällä tällä hetkellä etälääkäri ja erittäin pätevät sairaanhoitajat paikan päällä, se on yllättävän toimiva yhdistelmä, Sinikka Jäntti kuvaili terveysaseman tilannetta. Hyvinvointialue hakee vielä olomuotoaan, Ville Väyrynen on toiminut Keski-Suomen aluevaltuustossa, mutta juuri luopunut siitä, koska kansanedustajuuden seurauksena aikataulujen yhteensovittaminen tehtävien välillä on käynyt mahdottomaksi. – Oli mielenkiintoista olla mukana rakennusvaiheessa ja uskon että tämä kevät on jännittävä, kun palveluverkon ja palvelustrategian rakentaminen kunnolla käynnistyy taloudellisesti hyvin haastavassa tilanteessa, hän toteaa. Hyvinvointialueella on valmisteilla tilaverkkoselvitys, joka kertoo kiinteistöjen toiminnallisen ja teknisen kunnon ja niiden vaikutukset tilojen käytettävyyteen ja mahdollisiin investointitarpeisiin. Fyysisten toimipisteiden taloudelliset vaikutukset ja muutokset arvioidaan vuosille 2025–2030. Hyvinvointialueen palveluverkkotyössä määritellään sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavainen palveluverkko tuleville vuosille. – Toivakan viesti hyvinvointialueen suuntaan on, että me ei kaivata kuuta taivaalta, vain hyvät, toimivat ja saavutettavat peruspalvelut. Olen luottavaisin mielin, että ne meillä säilyvät, Touko Aalto sanoo. Toivakalla on myös jo pian kuuden vuoden kokemus yksityisestä sektorista palveluntuottajana. Esperi hoitokoti Soivakka on täyttänyt odotukset ja ylikin, vaikka ennakkoon pelättiin uutta vaihtoehtoa. – Työssäni seurakunnassa saan usein kuulla, miten hyvin Soivakassa hoidetaan ihminen hänen elämänsä loppuun saakka ja kuinka kauniisti myös omaiset huomioidaan, Sinikka Jäntti kertoo. – Hoivapuolella ei Suomessa ole mitään mahdollisuutta toimia ilman yksityissektoria, siksi hyvien ja toimivien kumppanuuksien löytäminen on tärkeää, Ville Väyrynen lisää.
Toivakan tulevaisuus näyttää kokonaisuudessaan nyt valoisalta. – Meidän väestörakenne on tosi nuorekas, paljon lapsiperheitä ja uskon, että kun teemme tätä uuden kasvun ohjelmaa, niin entistä useampi lapsiperhe valitsee Toivakan kotikunnakseen. Meillä on tarjota toimivat peruspalvelut, kruununjalokivenä koulupalvelut, paljon harrastusmahdollisuuksia, sekä pienen kunnan yhteisöllisyys, Touko Aalto luettelee. – Kasvu Keski-Suomessa pitääkin tapahtua nykytilanteessa muuttoliikkeen kautta. Syntyvyys on maakunnassa vuodesta 2009 laskenut noin 40 prosenttia, Ville Väyrynen lisää. Kasvu tuo mukanaan toki myös positiivisia haasteita. – Päiväkodit on jo nyt ihan täynnä, Heidi Hakkarainen kertoo. Nykyistä kansanedustaja Väyrystä ja entistä kansanedustaja Touko Aaltoa yhdistää tapa tehdä työtä jalkautumalla. – Itse tykkäsin kiertää kaikki kesätapahtumat ja kunnat ja Ville tekee nyt sitä ihan samaa, Aalto on huomannut. – Kiertäminen ja ihmisten tapaaminen on paitsi mukavaa, myös äärimmäisen hyödyllistä. En oikein ymmärrä, miten tätä työtä muuten voisi tehdäkään. Voi lukea sivutolkulla muistioita ja silti ei saa aitoa kuvaa alueen todellisuudesta, Väyrynen toteaa ja lisää, että hänelle on tärkeää myös toimia yhä kirurgina sairaala Novassa. – Saan valtavan määrän tietoa suoraan työelämästä, jonka voin suoraan välittää esimerkiksi eduskunnan sotevaliokuntaan. Se on minusta paljon hyödyllisempää, kuin että menisin puku päällä keskussairaalaan juomaan posliinikupista kahvia ja kuuntelemaan miten sairaalassa menee, hän toteaa. Touko Aalto näkee, että kansanedustajuustausta antaa hänelle itselleen tiettyjä edellytyksiä käydä oikeanlaista dialogia valtiovallan suuntaan. – Iso hyöty on siitäkin, että Touko on toiminut luottamushenkilönä, hän osaa sanoittaa asiat meille hyvin, Heidi Hakkarainen lisää.
Syntyykö säästöjä terveyskeskuksia, pitkäaikaishoidon paikkoja lakkauttamalla. Kuka hoitaa ja miten? Toteutuuko yhdenmukaisuus, tasa-arvo, ihmisoikeus, inhimillisyys jne?
Väki vanhenee ja sairastavuus lisääntyy.
Miten lääkäriaikoja saa jo nyt ruuhkaisilta, isojen asutuskeskusten jäljelle jääviltä terveyskeskuksilta, joista nyt jo paikalliset valittavat, etteivät pääse lääkäriin?
Miten toimii hoidon jatkuvuus, jos sattuu saamaan lääkäriajan? Tulee oma lääkärijärjestelmä?
Jos saadaan lisää lääkäreitä, hoitajia, henkilökuntaa, mistä saadaan lisää tiloja? Jo nyt kerrotaan tilojen puutteesta, ahtaudesta. Alkavatko vastaanotot toimimaan kahdessa vuorossa? Mistä niitä säästöjä tulee?
Isommissa yksiköissä olisi hoitoa saatavissa monipuolisemmin, kuten erikoislääkärin palveluita, laboratorio, kuvantamiset, kuntoutus ja niin edelleen. Samalla lääkärireissulla tuskin saa labrakokeita, röntgentutkimuksia, erikoislääkärin vastaanottoa ynnä muuta. Sairaan on joka tapauksessa tehtävä useampi matka, jonka oma vastuu on potilaalle 50 euroa. Tähän lisäksi tulee kustannuksia Kelalle.
Liikkuvat palvelut, digipalvelut.
Millainen on soteauto? Millainen henkilökunta, onko lääkäri, sairaanhoitaja, laborantti, fysioterapeutti, sosiaalihoitaja, terveydenhoitaja (lasten neuvola), autonkuljettaja?
Ketä soteauto palvelee? Ei ainakaan kiireellistä apua tarvitsevia. Missä auto pysähtyy? Missä potilaat odottavat vuoroaan? Miten henkilökunnan tauot, sosiaalitilat? Miten usein soteauto tulee kyläkunnalle? Montako soteautoa Keski-Suomen hyvinvointialueelle? Mitä autot maksavat varusteineen?
Digivastaanotto.
Soitat terveysaseman vastaanoton numeroon, jätät soittopyynnön äänimerkin jälkeen. Odotat puhelimen lähettyvillä soittoa tuntitolkulla uskaltamatta tehdä normiaskareita. Soiton tullessa hätääntyneenä kerrot oireesi ja vaivasi hoitajalle, mikäli muistat kaiken tai osaat ilmaista oireitasi oikein. Hän kirjaa asiasi omakantaan, keskustelee niistä nettilääkärin kanssa. Sitten hoitaja soittaa sinulle saatuaan lääkärin kiinni ja antaa hoito-ohjeita tai antaa ajan, jotta lääkäri soittaa vaikka Oulusta.
Asian hoitamiseen menee kahden työntekijän aika. Tärkeitä havaintoja voi jäädä tekemättä. Hoitajalle sälytetään paljon vastuuta. Kiireellisen hoidon saanti voi viivästyä ja potilaan tila heiketä odotellessa. Toiminta on vähän kuin lasten ”rikkinäinen puhelin” -leikki.
Päivätoiminta.
Missä Toivakan kuntouttava päivätoiminta järjestetään? Huhu kertoo, että vanhuksia kuljetetaan Vaajakoskelle. Miksi? Kustannussäästökö?
Ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoito.
Paikkamääriä vähennetään. Mihin laitetaan apua, valvontaa tarvitsevat, jotka eivät pärjää kotona kotihoidon, omaisten turvin? Novan päivystykseenkö? Ei edistä paranemista maata yksin sairaana, avuttomana puhelin tai turvaranneke turvana kotona. Ja meneekö turvahälytys hälytyskeskukseen, missä on vieras ihminen, joka sitten hälyttää apua jostakin?
Pitkäaikaishoidon paikat tarkoitus lakkauttaa vuoteen 2027 mennessä.
Miten yhtälö toimii, kun nytkin Novan päivystys ruuhkautuu vanhuksista, joita ei voi lähettää kotiin ja joita ei kotihoidon 3-4 käyntiä pysty hoitamaan? Missä inhimillisyys? Yhteisöllisen asumisen paikat tuskin sopivat vuodepotilaille, monisairaille vanhuksille.
Lisäksi ei ole inhimillistä, jos sairas vanhus tai nuorempikin siirretään satojen kilometrien päähän omaisistaan, vieraisiin paikkoihin, joissa kukaan ei tule katsomaan, eikä hänellä ole läheistä huolehtimassa. Puhelin on hyvä, mutta kaikki eivät osaa tai pysty sitä käyttämään.
Yhteisöllisen asumisen paikkojen ajattelen sopivan henkilöille, joilla on jonkin verran omaa toimintaa jäljellä ja jotka pystyvät ohjattuun toimintaan. Vuoteeseen hoidettavat tarvitsevat erilaista hoitoa, hoivaosastoa yhteisöasumisyksikköjen rinnalle.
Mikäli terveyspalvelut Toivakassa lakkaavat, mikä on apteekin kohtalo? Lakkaako sekin, jos lääkäripalvelut loppuvat? Toiminnan kannattavuus? Miten ikääntyneet, autottomat saavat lääkkeensä? Kuka neuvoo lääkevaihdoissa? Kaikki ikääntyneet eivät ole kotihoidon asiakkaita. Lapset voivat asua kaukana jopa ulkomailla saakka. Kela ei korvaa lääkkeenhakumatkoja.
Toimiva terveydenhoito. Mitä se on? On paljon hienoja teorioita, suunnitelmia. Arki, käytäntö on kaukana niistä. Kuinka saada ne kohtamaan?
Uuraisten uuden S-marketin avajaispäivä on päätetty, se on lähes tasan kuukauden päästä. torstaina 22. helmikuuta kello yhdeksän. Samalla avautuu myös uusi tie – Keskisenraitti.
Avajaisissa ei ole tarjolla ämpäreitä, mutta melko makea etu omistaja-asiakkaille. Nimittäin tuplabonus vihreällä S-etukortilla maaliskuun loppuun saakka.
Myymäläpäällikkö Sanna Kujalalle ja apulaismyymäläpäällikkö Marika Kivelälle uusi market on jo tuttu, mutta nyt kauppaa ihmettelemään pääsi myös kunnanjohtaja Juha Valkama. Kierroksella esittelijöinä olivat myös S-markettien pohjoisen alueen ryhmäpäällikkö Jarno Minkkinen, sekä verkkokaupan kehityspäällikkö Marko Hoffrén.
Sisällä kaupassa näyttää jo varsin valmiilta, vain tärkein, eli myytävät tuotteet puuttuvat. Henkilökuntaa saadaan avuksi muista Keskimaan yksiköistä, jotta mittava hyllytysurakka saadaan avajaispäivään mennessä valmiiksi. Uudesta kaupasta löytyvät elementit, jotka tämän päivän kaupalle ovat olennaisia, kuten itsepalvelukassat, sähköautojen latauspiste, paistopiste, Postin, Matkahuollon ja muiden toimittajien pakettiautomaatit, sekä myös SER-kierrätys.
Shoppailla voi myös verkossa. – Se, että Uuraisille toivottiin niin vahvasti verkkokauppaa tuli meillekin pienenä yllätyksenä, ryhmäpäällikkö Jarno Minkkinen sanoo. Verkkokaupan suosio selittyy osin kunnan nuorekkaalla ikärakenteella. – Tiedettiin kuitenkin, että uuraislaiset käyttää tosi paljon meidän Prisman verkkokauppaa ja nyt kun ostokset voi noutaa myös omasta S-marketista, vaara kylmäketjun katkeamisesta on entistä pienempi, lisää verkkokaupan kehityspäällikkö Marko Hoffrén. Tärkeä ja toivottu palvelu on myös asiakas-wc.
Suuri muutos entiseen on valikoiman laajentuminen. – 5000 tuotetta tulee lisää, Minkkinen sanoo. – Lisäyksiä on tehty erityisesti niissä tuoteryhmissä, mitä asiakkaat toivoivat, eli kalatuotteiden tarjonta paranee merkittävästi, myös eläintarvikkeita ja makeisia toivottiin paljon, Sanna Kujala lisää.
Itse kiinteistö on suunniteltu vahvasti energiatehokkuus ja ekologisuus edellä. Uusi myymäläkiinteistö on rakennettu energiatehokkaaksi modernilla CO²-kylmälaitejärjestelmillä sekä tehokkaalla lämmöntalteenotolla. Ovellisista kylmäkalusteista ei energia karkaa ja esimerkiksi pakastehuoneeseen kuljetaan kylmiön kautta.
Myös henkilökunnan taukotilan viihtyvyyteen on panostettu, vasemmalta Marko Hoffrén, Marika Kivelä, Jarno Minkkinen, Sanna Kujala ja Juha Valkama.
Salen henkilökunta nauttii suurta suosiota uuraislaisten keskuudessa, uusiin avautuviin työpaikkoihin oli peräti 71 hakijaa. – Erittäin hyviä hakijoita, mielelläni olisin ottanut vaikka kaikki, mutta kuusi vakituista palkattiin lisää. Moni mainitsi jo hakuvaiheessa, että kaupassa asioinnista huokuu positiivinen fiilis ja että tällaiseen porukkaan olisi mukava päästä mukaan, Sanna Kujala kertoo ja lisää, että on juuri aloittanut myös kesätyöntekijöiden haastattelut.
Avajaispäivänä Keskimaan toimitusjohtaja Antti Määttä leikkaa nauhan yhdessä kunnanjohtaja Juha Valkaman kanssa. Odotettavissa on positiivista pöhinaa ja ihan oikeaa ruuhkaa Uuraisille. – Kumppanuuskaavoituksen kautta alkanut prosessi on sujunut mukavassa yhteistyössä kunnan kannalta, Valkama kiittelee. Pitkään jännitettiin, rakennetaanko vain uusi Sale, vai saako Uurainen S-marketin. Päätös marketyksikön rakentamisesta tarkoittaa, että Keskimaa uskoo kasvuun Uuraisilla. – Tavoite on 50 prosentin kasvu verrattuna nykyisen Salen myyntiin, päättää Jarno Minkkinen.
Tämä sivusto käyttää evästeitä asiakaskokemuksen parantamiseen. Alta voit valita suostumuksesi. Katso tarkemmat tiedot alta Tietosuojalauseke-sivulta.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Nämä ovat sivuston toiminnalle välttämättömiä evästeitä, joiden käyttöä ei voi kieltää. Hyväksyt näiden evästeiden käytön selaamalla sivustoamme.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Statistics
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Nämä ovat kolmannen osapuolen evästeitä, kuten esimerkiksi Facebookia varten. Emme kuitenkaan käytä tällä sivustolla Google Analyticsiä tai samanlaista ohjelmistoa, joka keräisi kävijätietoja.
