Hyvä, parempi, Kankainen

Hyvä, parempi, Kankainen

Talven ensimmäisessä lumituiskussa kuntapäättäjät ja kyläläiset kokoontuivat Kankaisten kyläkoululle keskustelemaan tulevaisuudesta, joka sekin näyttää melkoisen tuuliselta ja tummahkojen pilvien täyttämältä kuntatalouden kannalta. Vaikka kuinka säästettäisiin ja elettäisiin suu säkkiä myöten, niin valtio kiittää leikkaamalla lisää pois valtionosuuksista. Viimeisin 415 miljoonan euron leikkaus tarkoittaa kuntaliiton mukaan, että kaikkien kuntien valtionosuutta leikataan vuosina 2024 ja 2025 lisää noin 80 euroa asukasta kohden.
Kankainen ja Ruuhimäki ovat kyläpari, joka ei kilpaile vaan tukee toisiaan. Esimerkiksi yhdistystoiminnassa tehdään paljon yhteistyötä ja annetaan vetoapua. Tällä hetkellä Kankaisten kyläseura on pistetty lepotilaan, mutta vanhempaintoimikunta toimii aktiivisesti, Ruuhimäessä taas kyläseura remontoi omaa taloaan – entistä kyläkoulua, jossa koulunkäynti loppui kestettyään 99 vuotta vuonna 2009. Lohdullista oli kuulla, että koulussa käynti ei loppunut ja kylä säilyi elävänä. Aluksi entisellä koululla toimi päiväkoti Ruuhiryhmä ja nyt kun päiväkoti on siirtynyt Kankaisille, kyläseuran omistukseen siirtynyt talo on harrastamisen keskus aktiivisen kyläseuran ansiosta.
– Entiset luokkahuoneet remontoidaan juhla- kokous- ja harrastetilaksi ja yläkertaan tehdään puuaskartelutila, kertoi tilaisuuden alussa Ruuhimäki-seuran puheenjohtaja Leena Rouhiainen.


Pöydät ja tuolit oli Kankaisilla aseteltu perinteiseen tapaan vastakkain, mutta aivan yhtä hyvin olisi voitu istua vaikka pyöreässä pöydässä, vastakkainasettelusta ei missään vaiheessa iltaa ollut kysymys, vaikka vaikeita asioita käsiteltiinkin. Pöydän takana istuivat vt. kunnanjohtaja Touko Aalto, rehtori-sivistysjohtaja Sirpa Orell-Pohjola, sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Päivi Pitko ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen. Yhtään powerpointtia ei esitetty tai kalvosulkeisia pidetty, vaan asioista keskusteltiin vapaasti ja pohdiskellen. Puheenvuoroja jakeli Kati Markkanen.
Syy kokoontumiseen oli huoli Kankaisten kyläkoulun tulevaisuudesta. Ainut dokumentti, jossa asiaa on toistaiseksi sivuttu, on Toivakan kiinteistöohjelma, jossa todetaan, että tilaelementtikoulun vuokrasopimus on katkolla vuoden 2028 lopussa ja että teoriassa Kankaisten koululaiset mahtuisivat Toivakan koulukeskuksen tiloihin. Toivakan koululaisista noin puolet on tällä hetkellä koulukuljetusten piirissä.
Useaan otteeseen ihanaksi mainitulla Kankaisten kyläkoululla apulaisjohtaja Taina Hoskarin lisäksi lapsia opettavat Päivi Minkkinen ja Jonna Halttunen. Oppilaita on tällä hetkellä viitisenkymmentä, joista osa tulee Kankaisten ja Ruuhimäen lisäksi myös Kangasniemen ja Laukaan puolelta. Päiväkotiryhmässä on 20 lasta. Pelkän syntyvyyden perusteella vuoteen 2028 mennessä oppilasmäärä laskisi 35 lapseen. Sama trendi koskee koulukeskusta, siellä oppilasmäärän väheneminen olisi 83 oppilasta.
– Mutta juna ei ole vielä matkalla, lähtökuulutustakaan ei ole annettu, siksi juuri nyt on oikea aika keskustella, totesi Touko Aalto.


– Ikävä realiteetti on, että valtionosuudet keskeisille kuntien tuottamille sivistyspalveluille heikkenevät koko ajan ja niiden puitteissa on järjestettävä kaikille Toivakan koululaisille laadukasta perusopetusta. Ryhmät eivät saa olla liian suuria tai liian pieniä, Sirpa Orell-Pohjola totesi.
– Koulukeskuksella jouduimme jo miettimään 30 oppilaan jättiryhmää, mikä tuntuu ihan kauhealta, onneksi se pystyttiin vielä välttämään, jatkoi Päivi Pitko.
Apua kunnan talouteen on viimeksi haettu Suur-Savon Sähkön osakkeiden myynnillä ja tuloveroprosentin nostolla.
Vaikka Toivakkaa ei varsinaiseksi muuttotappiokunnaksi voi enää kutsuakaan, olisivat lapsiperheet erittäin tervetulleita Kankaisten kylälle, vaikkapa rakentamaan omakotitalon jollekin Punaisentorintien yhdeksästä kunnalla myynnissä olevalle tontille.
– Tämän kylän sijainti on erinomainen, tästä hurauttaa nopeasti vaikkapa Peurunkaan, Häkärinteille, Kangasniemelle tai Jyväskylään. Toivoisin, että kunta toisi sitä enemmänkin esille, Merja Hakamäki totesi.
Takarivistä löytyi sijaintiakin suurempi Kankaisten vetovoimatekijä – ihanat miehet, jotka valitettavasti ovat jo suurelta osin varattuja. Mutta löytyisikö apu talojen tinderista?
Jos helppoja konsteja ja valmiita vastauksia olisi, ne olisi jo hyödynnetty.
– Kunnan mainostamiseen tarvitaan kaikkia. Parasta kunnan markkinointia on hyvän arjen näkyväksi tekeminen, unohtamatta hienoja tapahtumia, Touko Aalto mietti ja jatkoi huolestuneena kerraten kuntatalouden realiteetteja, jotka saattavat johtaa siihen, että alkamassa on kriisikuntien vuosikymmen, jolloin valtion vaatimukset saattavat käydä monille kunnille ylivoimaisiksi.
– Toivakka on pieni kunta ja Kankainen ja Ruuhimäki pieniä kyliä, mutta täällä on ainakin vielä elävä koulu ja päiväkoti, eli jotain on tehty oikein. Tällaiset tilaisuudet, jossa aidosti kuullaan kyläläisiä, ovat todella tarpeellisia. Vaikka ajat ovat kovat, niin muistetaan, että kuolleet kalat menee virran mukana, elävät kalat vastavirtaan. Olkaamme eläviä kaloja, tiivisti lopuksi Pentti Kovanen, itsekin kuntapäättäjä.

 

Hanna Lahtinen

Kannanotto: Päätös Kankaisten koulusta on Toivakassa myös elinvoimapäätös

Kannanotto: Päätös Kankaisten koulusta on Toivakassa myös elinvoimapäätös

Toivakan naapurissa Jyväskylän kaupunki kasvattaa asukasmääräänsä. Kaupungin lähialueilla on huolehdittava siitä, että on tarjolla kiinnostavia, erilaisia vaihtoehtoja keskusta-asumiselle, jotta myös maaseutua kaipaaville löytyy mieluinen asuinpaikka. Kaupungin läheinen maaseutu on tutkitusti haluttua asuinseutua, jonka ehdoton vetonaula lapsiperheille on kyläkoulu.
Monen maallemuuttajan unelma on oma koti maaseudun rauhassa, mutta lähellä palveluita – eli juurikin kaupungin läheisellä maaseudulla. Jos halutaan lapsiperheiden muuttavan alueelle, on itsestään selvää, että lähikouluista kannattaa pitää kynsin ja hampain kiinni.
Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Olli Lehtosen tutkimus vahvistaa alueen väestökehityksen notkahtamisen koulun lakkauttamisen myötä, joten koulun merkitys alueelle on merkittävä. Se vaikuttaa lapsiperheiden asuinpaikkavalintoihin ja tärkeää onkin ymmärtää kouluverkkoa koskevien päätöksien merkitys: kyse ei ole vain kylien lähipalveluista vaan koko kuntaa koskevasta alueiden elinvoimasta.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi hiljattain tuoreen arviointikertomuksen kouluverkon muutosten vaikutuksista maaseutu- ja saaristoalueilla. Tutkimuksen mukaan koulujen lakkauttamisen vaikutus kuntien talouteen ja elinvoimaan voi säästöjen sijaan olla jopa päinvastainen. Karvin raportin mukaan koulutusmenot kasvoivat vähiten niissä kunnissa, joissa oli tehty vähäisiä tai ei ollenkaan kouluverkkomuutoksia, kun taas suuria tai erittäin suuria muutoksia tehneissä kunnissa menot kasvoivat merkittävästi muita kuntia enemmän.
Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mielestä ongelmana on se, että lakkauttamispäätöksiä tehdään ainoastaan talouden näkökulmasta ja unohdetaan pedagogiset, logistiset ja hyvinvointivaikutukset.
Tulevien vuosien väestökehitys haastaa maaseutukuntia ja kaupunkeja raakasti, lisäksi päätöksiä joudutaan tekemään tiukkenevan talouden puristuksessa. Tässäkin tilanteessa katseet pitäisi pystyä pitämään kaukana tulevaisuudessa ja muistaa, että kouluverkkopäätös on myös arvovalinta, mutta vähintään yhtä paljon se on elinvoimapäätös. Parhaiten tulevat selviämään ne kunnat, jotka pystyvät tarjoamaan monipuolista asumista sekä tolkulliset palvelut sisältäen perheystävällisen varhaiskasvatus- ja kouluverkon.
Toivakkalaisen maaseudun puolustaminen ja elinvoiman vahvistaminen tarvitsee nyt uudenlaisia toimintatapoja. Asettumalla samalle puolen pöytää ja noudattamalla kunnioittavaa, kuuntelevaa ja ymmärtämään pyrkivää keskustelutapaa, voidaan välttää kyläkoulukeskustelun eskaloituminen rikki repivine seurauksineen. Yhtä köyttä vetävässä kyläläisten ja kuntalaisten, viranhaltijoiden, koululaisten vanhempien ja kuntapäättäjien muodostamassa yhteisössä halutaan kääntää kaikki kivet. Yhdessä on mahdollisuus löytää ennakkoluulottomia ja luovia ratkaisuja, joilla hyödynnetään sijaintia Jyväskylän kainalossa: keksitään keinot oppilas- ja väestöennusteiden kampittamiseen ja Kankaisten koulun tulevaisuuden turvaamiseen. Tästä hyötyy koko kunta.
Kyläkoulu on lehmä, jolla maitoa – asukkaita ja oppilaita – saadaan. Lypsävästä lehmästä on syytä pitää hyvä huoli.

Reena Laukkanen-Abbey
kyläasiamies, Keski-Suomen Kylät ry
Johanna Niilivuo
maallemuuton asiantuntija, Suomen Kylät ry
Kati Markkanen
maaseudun puolustaja, Toivakka