Elinvoimaisen keskustan reseptiä etsimässä

Elinvoimaisen keskustan reseptiä etsimässä

Helmikuun alussa aloittanut Tulevaisuuden kuntakeskusta -hanke on Saarijärven kaupungin ja Uuraisten kunnan yhteinen kahdeksan kuukautta kestävä hanke, jota rahoittaa Keski-Suomen liitto. Hankkeessa innostetaan ja osallistetaan sidosryhmät mukaan kehittämiseen sekä haetaan ratkaisuja kauaskantoisesti ja innovatiivisesti. Hankevetäjäksi on saatu todellinen hanketoiminnan konkari, sosiologi Outi Raatikainen.
– Äänestin aikoinaan EU:hun liittymistä vastaan, mutta heti kohta olin hankevetäjänä maaseudun kehittämishankkeessa ja niitä on riittänyt. Hanketyö on valtavan monipuolista ja kun hankkeet vaihtuvat, ei pääse kyllästymäänkään, Raatikainen summaa.
– Hankkeesta 60 prosenttia on suunnattu Saarijärvelle ja 40 Uuraisille. Saarijärven ongelmana ovat erityisesti tyhjät liiketilat, Uuraisilla taas aika ankea yleisilme. Uurainen on kasvava ja kehittyvä kunta, jossa on paljon lapsia, mutta se ei oikein välity ainakaan torin ympäristöstä, Outi Raatikainen sanoo.
Uuraisten kuntakeskustan painopiste on siirtynyt pohjoisen suuntaan viime vuosina ja muutoksen sinetöi uusi S-Market ja uusi tie Keskisenraitti. Jo aikaisemmin uusi seurakuntakoti, Leinikinpuisto ja uusi urheilukenttä ovat muovanneet maisemaa hyvällä tavalla. Se, että Uuraisten kirkko ei sijaitse aivan kylän keskellä vaan kirkkolaaksossa on myös melko poikkeuksellista.
Hankkeen kohderyhmänä ovat keskustan käyttäjät, pääsääntöisesti alueen asukkaat, kuntakeskustoissa toimivat yrittäjät ja keskustojen kiinteistöjen omistajat.
– Kunta yksin ei voi keskustaa viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi muuttaa, vaan tarvitaan yhteistyötä. Muutos voi alkaa niinkin pienestä kuin roskien viemisestä roskikseen. Yksi roska on vain yksi roska, mutta jos niitä on enemmän, se synnyttää välinpitämättömyyttä ja pian vain harva jaksaa viedä roskan roskikseen. Jo tänä lyhyenä aikana olen huomannut, että uuraislaiset ovat hyvin kiinnostuneita ympäristöstään ja heillä on myös paljon ideoita.

Viime viikolla Outi Raatikainen vieraili Uuraisten Marttojen vieraana kässäillassa ja puikkojen kilistessä myös ideat ja toiveet sinkoilivat. Esille nousi monia ehdotuksia, joilla keskustan viihtyisyyttä ja toimivuutta saataisiin lisättyä melko pienelläkin määrällä euroja, kuten siistit ilmoitustaulut ja infokyltit sekä merkattu kävelyreitti, josta myös esteetön versio ja kuntoportaat.
– Esiin on nostettu myös ympärivuotisen kahvilan ja kokoontumistilojen tarve, Outi Raatikainen lisää.
Kahvilayrittäjälle Uuraisten keskustan markkinat saattavat olla liian pienet, mutta yhdistyspohjaisesti kahvilatoimintaa on mahdollista pitää. Esimerkiksi Sesonkipuoti Selman kesäkahvila on hyvin suosittu. Selma Ry ja nuoret 4H-yrittäjät pitävät uuraislaiset kahvissa ja pullassa kesä-, heinä ja joulukuun. Löytyisikö yhdeksälle muulle kuukaudellekin järjestötoimijoita? Selma-tilan remontti valmistuu tänä keväänä ja Uuraspostin vieressä säilyy kahvilalle tilat ja kalusteet.Tulevaisuuden kuntakeskusta -hankkeen päätavoite on selvittää, millainen Uuraisten ja Saarijärven keskustojen tulisi olla, jotta ne olisivat elinvoimaisia. Tavoitteena on selvittää, mitä asukkaat tarvitsevat tulevaisuudessa keskustalta, mitä yrittäjät kaipaavat sinne ja mikä kiinnostaa matkailijoita. Hankkeessa kartoitetaan, millä toimenpiteillä tuetaan keskustojen elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa ja miten kunnat voivat edesauttaa kehityksessä.
Kevään edetessä Raatikainen järjestää aiheesta kirjallisen kyselyn ja mahdollisesti myös kyläkävelyn, jolloin voidaan ideoida ihan livenä.
– Elokuussa pitäisi olla syntynyt kokonaisnäkemys ja konkreettisia ehdotuksia, joita voidaan lähteä toteuttamaan, Outi Raatikainen päättää.

Hanna Lahtinen

 

Uuraisten helluntaiseurakunnassa viestikapulan vaihto

Uuraisten helluntaiseurakunnassa viestikapulan vaihto

Uuraisten helluntaiseurakunnassa vietettiin viime sunnuntaina Jyväskylään siirtyvän pastori Timo Koiviston läksiäisiä kiitosjuhlan muodossa. Mukana oli myös hänen seuraajansa Jyrki Hakonen.
Timo Koivisto on valittu Jyväskylän vapaaseurakunnan seurakunnanjohtajaksi, jossa tehtävässä hän aloittaa huhtikuussa. Seurakunta on hänelle tuttu, sillä sieltä pastorin virasta hän myös kuusi ja puoli vuotta sitten tuli Uuraisille. Uurainen on puoliso Hilkka Koiviston (os. Lahtinen) lapsuuden kotikunta, joten yhteydet tuskin Uuraisille katkeavat, varsinkin kun loma-asuntokin sijaitsee Uuraisilla.
Sinä aikana kun Koivistot ovat toimineet Uuraisilla, heidän omaan elämäänsä on mahtunut suuri määrä menetyksiä, mutta myös ilon hetkiä. – Toiminta täällä Uuraisilla on käytännönläheistä ja hyvällä tavalla yksinkertaista, mutta ehkä juuri siksi vaikeinakin hetkinä hyvin lohdullista, totesi Hilkka Koivisto puheenvuorossaan.
– Koen, että oli johdatusta, että tulin valituksi tänne ja sain kokea tämän ajan täällä. Uuraisista tulen aina muistamaan, että täällä puhalletaan yhteen hiileen. Vahvimmin se tuli esille, kun pari vuotta sitten tänne alkoi saapua sotaa pakenevia ukrainalaisia. Yhteisvoimin me seurakunnat, kunta, yhdistykset ja kuntalaiset autoimme heidät uuden elämän alkuun. Viime aikoina meillä on pidetty Alfa-kurssia, hieno kokemus sekin, Timo Koivisto miettii.
Matalimmillaan helluntaiseurakunnan kynnys on torstaisin, jolloin monipuolinen ja siisti kirpputori on auki ja kahvipöydän ääressä parannetaan maailmaa hyvinkin eri lähtökohdista olevien ihmisten voimin.
Yhteisöllisyydestä kertoi myös kiitosjuhlan vieraat. Oman tervehdyksensä toi kirkkoherra Antti Toivio ja koulukeskuksen muistamiset Laura Kankaanniemi.


Koivistoja seuraavat pastoripariskuntana Jyrki ja Mari Hakonen. Vaikka vain toinen on seurakunnan palkkalistoilla, työtä tehdään usein yhdessä.
– Asumme tällä hetkellä Jyväskylässä, mutta Viitasaarelta olen kotoisin. Aikaisemmin olen toiminut vapaaehtoisena seurakunnanjohtajana Viitasaaren vapaaseurakunnassa, mutta nyt ryhdyn ensimmäistä kertaa pastoriksi. Toiselta ammatiltani olen kiinteistönhoitaja, Jyrki Hakonen kertoo. – HL

Terveysasemasta ei luovuta taistelutta

Terveysasemasta ei luovuta taistelutta

Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkotyöryhmän suunnitelma julkaistiin tänään ja se on juuri niin karmea, kuin etukäteen tihkuneet tiedot uhkailivat. Leikkurilistalle on joutumassa merkittävä määrä terveysasemia – tai sote-asemia, kuten niitä nyt kutsutaan.

Ykkösvaihtoehdossa lakkautettaisiin Leivonmäen, Säynätsalon, Kuoreveden, Koskenpään, Länkipohjan, Kannonkosken, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Lievestuoreen, Luhangan, Multian ja Toivakan sote-asemien toimipisteet sekä Jämsänkosken hoitajavastaanotto ja Haapamäen sivuvastaanotto. Toisessa, rajummassa vaihtoehdossa lakkautuslistalle joutuisivat edellisten lisäksi Tikkakosken, Korpilahden, Petäjäveden, Pihtiputaan ja Uuraisten sote-asemien kivijalkatoimipisteet. Tilalle tarjotaan vaihtoehtoisia malleja, kuten liikkuvien ja sähköisten palvelujen laajentamista.

Hyvinvointialue on lähestynyt tänään medioita ja sidosryhmiä useilla tiedotteilla. Suunnitelmaa avataan esimerkiksi tiedotteella, jonka otsikko kuuluu: ”Palveluverkkoehdotus vahvistaisi ikääntyneiden ja perheiden palveluja”.
Perusteluina kerrotaan, että ehdotuksessa vahvistettaisiin kaikissa kunnissa ikääntyneitä ja perheitä kohtaavia matalan kynnyksen palveluita. Ympärivuorokautisen ikääntyneiden hoivan palveluita tarjotaan vanhuksille ensisijaisesti omasta kunnasta. Sosiaali- ja terveysasemien määrää vähennettäisiin pitkälti palveluiden ylläpitämisen ja jatkuvuuden turvaamisen vuoksi, osasyynä on myös merkittävät vaikeudet saada rekrytoitua henkilöstöä alueella eri toimipisteisiin. Alueellisia sairaalaosastoja karsittaisiin ja niiden työnjakoa uudistettaisiin. Niiden paikkamäärää ei lähtökohtaisesti vähennetä ja ne erikoistuvat tiettyjen osaamisten mukaan. Liikkuvien ja sähköisten palveluiden tarjontaa laajennetaan.  Ehdotuksen tarkoitus on vahvistaa voimavaroja ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluissa ja monipuolistaa palvelutarjontaa sekä turvata palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuvuus.

Esimerkiksi Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama ja peruspalvelujohtaja ja aluevaltuutettu Jouko Nykänen eivät näe logiikkaa väitteessä, että Uuraisten ikäihmisten palvelut paranisivat jos terveysasema lakkautetaan.
– Kakkosvaihtoehto pitää sisällään Uuraisten terveysaseman lakkautuksen, ja kuntalaiset ohjattaisiin Palokkaan ja Äänekoskelle, jonne ei ole suoria linja-autoreittejä. Tämä ei todellakaan vahvistaisi ikääntyneiden palveluja! Päinvastoin, perusterveydenhoidon kivijalka-aseman lakkautus Uuraisilta kostautuisi kasvavina kuluina erikoissairaanhoidossa sairaalassa ja järeämmissä hoivapalveluissa. Lakkautuksen esityksessä esillä olevat laskennalliset säästöt siis suurella todennäköisyydellä vesittyvät lisääntyvinä kuluina muualla sosiaali- ja terveydenhoidossa, Juha Valkama jyrisee.
– Sillä, että lääkäri on arkisin saatavilla paikan päällä ehkäistään todella monta vanhusten päivystyskäyntiä, sillä asioita pystytään ennakoimaan ja suunnittelemaan niin että tarpeettomilta käynneiltä vältytään. Yleensä homma on toiminut niin että vanhus ottaa terveysasemalle yhteyttä ja sitten joko menee sinne hoidettavaksi ja sieltä tulee jatko-ohjeet vanhuspuolelle tai terveysasema ohjaa suoraan vanhustyöhön. Näin vältytään turhalta pompottelulta ja asiakas itse kokee saavansa ja saakin palvelua. Jos lääkäriä ei ole saatavilla niin sitten iäkkäämmät asiakkaat joko pitkittävät lääkäriin menoa niin, että tilanne on jo todella paha ja tarvitaan järeämpiä palveluita tai sitten ollaan vähän väliä päivystyksessä, eikä ohjauduta oikeaan palveluun ja paikkaan. Lisäksi jos miettii Uuraisten lyhytaikais- ja kuntoutuspaikkoja niin niille hallaa aiheutuu myös, kun lääkärin arviota ei saada samalla aikataululla kuin ennen, Valkama jatkaa.

Palveluverkon muutokset ovat osa talouden tasapainottamisen toimenpidekokonaisuutta.
Hyvinvointialueen vuoden 2023 talous on ennakkotiedon mukaan jäämässä alijäämäiseksi jopa 113,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 talousarvioon sisältyy yhteensä 48 miljoonan euron ”toimenpidekokonaisuus” tuottavuusohjelman toimenpiteistä ja muista talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Talouden tasapainottaminen jatkuu vuosina 2025 ja 2026.
Aluehallitus päätti tiistain kokouksessaan käynnistää palveluverkkotyön lausuntovaiheen. Lausuntomateriaali sisältää laajan tausta-aineiston, palveluverkon vaihtoehtoiset mallit, eri palveluiden kuvaukset sekä ennakkovaikutusten arvioinnin. Tässä tarkoitettuun palveluverkkoon kuuluvat sosiaali- ja terveyskeskukset, alueellinen osastotoiminta, ympärivuorokautinen palveluasuminen, perhekeskukset ja ikääntyneiden päivätoiminta.
Lausuntoaika on 22.2.–23.3., jonka jälkeen aluehallitus tekee ehdotuksen aluevaltuustolle.

Hanna Lahtinen

Juniorilentopallo elää nousukautta Uuraisilla

Juniorilentopallo elää nousukautta Uuraisilla

Keski-Suomen urheilugaalassa palkittiin Uuraisten kuntatekona tänä vuonna Uuraisten Raikun lentopallotoiminta, jota onkin nyt kaiken ikäisille, myös junnuille. Junioreissa kaksi joukkuetta osallistuu Tiikeri-sarjaan.
Raikun juniorilentopallo käynnistyi vuosikymmenien tauon jälkeen tammikuussa 2022. Lentopallokouluun osallistui tammi-toukokuun aikana kolmetoista 7-12-vuotiasta poikaa ja tyttöä Höytiän koulun liikuntasalissa. Lentopallokoulusta tykättiin kovasti ja sille toivottiin jatkoa, ja junnujen lentopallo jatkuikin syksyllä 2023 kahdella vuorolla viikossa.
Juniorilentopallo on tarkoitettu 2010-2014 syntyneille tytöille ja pojille. Harjoitukset pidetään keskiviikkoisin Höytiän koulun ja perjantaisin Uuraisten koulukeskuksen salissa.
– Hienolta tuntuu, että huomataan ja palkitaan, kertoo Oskari Kivelä, joka itse on pelannut ja toiminut lentopallon parissa jo 80-luvulta alkaen.
– Lentopallo on vähän vaikea laji päästä alkuun, sillä tekniikkaa pitää ensin hiukan hioa, mutta innokkaimmat jää sitten kunnolla koukkuun. Lentopallo on älypeli, tässä pärjää myös rauhallisempi tyyppi, jolla on pallosilmää ja jolta löytyy tarvittaessa räväkkyyttä, hän jatkaa.
Junnujen lisäksi Raikulla on kaksi veteraanijoukkuetta, sekä naisten joukkue. Kesällä pelataan beach-kentillä.
– Uuraisten sali on tosi hyvä myös lentopalloon, erityisesti lattia on erinomainen ja sitä ovat vierailijatkin kiitelleet. Kahdesta metristä jäi kiinni, että emme saaneet SM-turnausta tänne, Oskari Kivelä päättää.

Hanna Lahtinen

Salmelan Antin superyllätys

Salmelan Antin superyllätys

Lähes kaikkien uuraislaisten tuntema Kaivutyö Salmelan yrittäjä Antti Robert Ilmari Salmela täyttää marraskuussa 50 vuotta. Siksipä hänet oli helppo yllättää vielä tässä vaiheessa vuotta.
Ja melkoisen yllätyksen ystävät, etunenässä Jani Parikainen ja Timo Siik, takapirunaan Antin sisko Leena-Kaisa Flyktman, järjestivätkin. He nimittäin virittivät Volvon ja ilmoittivat Antin salanimellä Roopert Ilmarinen Toivakka-ralliin. Katturiksi istahti ”Nakki” Parikainen.


– Yllätys säilyi aamukymmeneen, vaikka olin ihan varma, että jotain kautta paljastuu, mutta ei, iloitsi Leena-Kaisa.
Antti Salmelan edellisestä kilpaa ajetusta rallista oli ehtinyt kulua 21 vuotta, mutta se ei vauhdissa näkynyt. Loppua kohti kiristynyt tahti takasi veteraaniluokan 15 kolmannen sijan.


Kokemus oli sankarille mieluinen.
– En kyllä muita synttärilahjoja tarvitsekaan, hän huokaisi maalissa. -HL

Uuraisten kirjaston kuulumisia

Uuraisten kirjaston kuulumisia

Uuraisten kirjastoon on vuodenvaihteessa tullut uusia kasvoja. Assi Kokkoniemi on aloittanut kirjastovirkailijana lasten- ja nuortenkirjallisuuden puolella ja työskentelee ainakin syksyyn saakka.
Päivi Saari puolestaan aloitti Uuraisten kirjastossa koulutussopimuksella suorittamaan tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkintoa, aiemmalta koulutukseltaan hän on kirjallisuuden maisteri. Koulutuksen järjestää Keuda, eli Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä.
Kuten ammattinimike kertoo, nykypäivän kirjasto on aika paljon muuta kuin kirjavarasto. Ilmainen suomalainen kirjasto on hyvän ja tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan tukipilari.
– Tiedonhaku, mediakasvatus ja digineuvonta ovat isossa osassa kirjastotyötä. Näyttäisi siltä, että Uuraisilla myös kulttuurilla on iso osuus, Saari kertoo. Yksi Uuraisten kirjaston suosituista palveluista on myös kuntosalikorttien lataaminen.
– Asiakkaana olen viihtynyt kirjastoissa aina. Nyt muutaman viikon kokemuksen jälkeen voin jo sanoa, että kirjasto tuntuu omalta myös työpaikkana. Erityisesti työn vaihtelevuus viehättää. Kirjastotyössä saa käyttää luovuutta, Päivi sanoo.
Helmikuulle hän ideoi ensimmäisen oman projektin ystävänpäivän teemalla. Kirjastolta löytyy helmikuun loppuun saakka ”pyykkinaru”, johon jokainen kirjastokävijä voi ripustaa ajatuksiaan ystävyydestä. Myös ystävyysaiheisia kirjoja on esillä odottelemassa lainaajiaan.

Uuraisten kirjasto tekee paljon yhteistyötä myös koulujen kanssa. Sijainti koulukeskuksen vieressä tarkoittaa, että kirjastoon on helppo poiketa viettämään aikaa ja nappaamaan lukemiset mukaan. Kyläkouluille kirjasto toimittaa kirjakasseja.
Myös kirjavinkkaukset ovat tärkeä osa kirjaston toimintaa, niitä Uuraisten kirjastossa tekee nyt kirjastovirkailija Assi Kokkoniemi.
– Nyt kun olen ollut tässä kirjastolla, en ole enää huolestunut nykylasten lukemisesta. Se on mielestäni aktiivisempaa kuin oletetaan. Jos kirja kiinnostaa, niin kyllä lapsi siihen jaksaa keskittyä. Mielikuvituksen, sanavaraston kehittymisen, empatian ja henkisen kasvun kannalta lukeminen on tosi tärkeää. Lukiessa karttuu myös yleissivistys, Päivi Saari miettii.
Maailma on täynnä visuaalisia ärsykkeitä, mutta kirjoissa on se hyvä puoli, että maailma sivujen välissä on jokaisen itse kuviteltava näkyväksi. – Lukiessa päässään kuulee oman äänensä, omine painotuksineen, mutta on joitakin kirjoja kuten Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille, joka aukesi minulle vasta kuunnelmana, Päivi Saari kertoo.
Päivi Saaren suosikkilukemista ovat dekkarit. Myös runous viehättää. Nuorempana tuli luettua paljon myös scifiä.
– Kirjallisuuden laji ei mielestäni määrittele onko jokin teos niin sanottua korkeakirjallisuutta. Esimerkiksi dekkareissa on usein humaaneja teemoja, osuvaa yhteiskuntakritiikkiä ja taitavaa miljöökuvausta. Hyvässä lastenkirjassa taas on useita tasoja. Taitavasti kirjoitettua ja kuvitettua kirjaa lukee mielellään omille lapsille – siitä saa elämyksiä itsellekin.

Hanna Lahtinen