12.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Ysitien tiesuunnitelmat ovat edenneet ympäristövaikutusten arviointiin. Tiesuunnitelmissa ykkösvaihtoehdossa valtatie parannetaan Painaan ja Korpilahden välillä moottoriliikennetieksi, joka on jatkuva ohituskaistatie. Korpilahden ja Muuramen välille rakentuisi nelikaistainen moottori- tai moottoriliikennetie. Ysitie jatkui moottoritienä Muuramesta Keljonkankaalle. Valinta Korpilahti‒Muurame -osuudella moottori- ja moottoriliikennetien välillä tehdään ympäristövaikutusten arvioinnin selostusvaiheessa.
Koko suunnittelualueella olisi voimassa 100 kilometriä tunnissa nopeustaso. Suunnitteluvälille on tulossa viisi eritasoliittymää. Uudet eritasoliittymät, joissa kaikki kääntymissuunnat ovat mahdollisia, ovat Painaan eritasoliittymä, Korpilahden pohjoinen eritasoliittymä ja Vespuolen eritasoliittymä. Korpilahden eteläpuolelle toteutetaan suuntaisliittymä, jossa on rampit vain etelän suuntaan ja nykyinen ajomahdollisuus pohjoiseen poistettaisiin.
Muuramen Teollisuustien nykyinen tasoliittymä muutetaan suuntaisliittymäksi, josta on ajo mahdollista vain Teollisuustieltä pohjoisen eli Jyväskylän suuntaan. Viime viikolla Muuramessa pidetyssä yleisötilaisuudessa tätä ratkaisua kritisoitiin paljon.
Nykyiset Niittyahon eritasoliittymä ja Muuramen eritasoliittymä parannetaan nykyisille paikoilleen. Koko suunnitteluvälille toteutetaan yhtenäinen maantietasoinen rinnakkaistie sekä jalankulku- ja pyörätie. Tämä tarkoittaisi siis pyörätietä Korpilahdelta Muurameen saakka.
Suunnittelualue, joka on noin 27 kilometriä pitkä, ulottuu etelässä Korpilahdelta Painaanjärven kohdalta pohjoiseen Jyväskylään, Keljonkankaan eritasoliittymän eteläpuolelle. Vuonna 2023 tiellä laskettiin liikennemääriä. Painaanjärven ja Korpilahden taajaman välillä kulki noin 8 700 ajoneuvoa vuorokaudessa, Korpilahden kirkonkylän ja Muuramen välillä 10 700 – 12 100 ajoneuvoa sekä Muuramen ja Keljonkankaan välillä noin 16 200 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuus oli alle 10 prosenttia. Raskaan liikenteen osuus on 6,5–8,5 %.
Patalahden ja Juokslahden kohdalla on tapahtunut 11 onnettomuutta vuosina 2017-2021, joista yksi on kuolemaan johtanut ja kaksi henkilövahinkoon johtanutta. Vastaavana aikana Painaan ja Lahdenvuoren kohdalla on tapahtunut 15 onnettomuutta, joista yksi on kuolemaan johtanut ja neljä henkilövahinkoon johtanutta. Kaikista onnettomuuksista yhteensä 11 on ollut hirvieläinonnettomuuksia.
YVA-ohjelma on nähtävillä 16.4.-23.5.2025 ja siihen voi tutustua Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö-vastuualueen verkkosivuilla. YVA-ohjelma on nähtävillä Keski-Suomen ELY-keskuksessa, Korpilahden lähikirjastossa ja Muuramen kirjastossa.
Maarit Nurminen
12.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Seurakunnan naistoimikunnan tarjoilemia naisten aamukahveja juotiin taas perinteiseen tapaan äitienpäivää edeltävänä lauantaina. Perinne on jatkunut jo 35 vuotta, Korpilahdelle sen toi Irja Lahtinen.
– Olin Jämsässä töissä ja toin sieltä tänne ideoita. Silloinen Korpilahden seurakunnan diakonissa Marjatta Salo oli myötämielinen ajatuksille, Irja Lahtinen kertoo.
– Poikani Jarkko Lahtinen oli töissä Honkasen puutarhassa ja kehui, kuinka isoja ja kauniita orvokkeja siellä on. Kerroin orvokeista Marjatta Salolle ja niin me tilasimme orvokit jaettavaksi kaikille naisten aamukahveille osallistuville. Eli siis sekin perinne on ollut voimissaan jo 35 vuoden ajan, Lahtinen toteaa.
Ensin naisten aamukahvitilaisuudet pidettiin vanhassa pappilassa.
– Siihen aikaan naistoimikunta leipoi itse tarjottavat. Tilaisuudessa on ollut aina joku puhumassa, muun muassa Jämsän sairaalapastori Hellevi Malinen oli suosittu puhuja, samoin Hellin Torkki. Tyttäreni Marjo Kouhia lauloi monena vuonna tilaisuudessa ”Äidin sydän” -laulun ja naistoimikunnan puheenjohtaja Anita Lounialalle oli tärkeää, että naistoimikunnan tilaisuudet lopetettiin aina laulamalla ”Sinua siunata tahdon”, Irja Lahtinen kertoo. Lahtinen on myös itse toiminut naistoimikunnan puheenjohtajana, pitkäaikainen puheenjohtaja Lahtisen jälkeen oli Kaija Uusitalo.
– Olen kyllä mielissäni, että naisten aamukahvitapahtuma jatkuu, tämä on tärkeä kaikille naisille, Irja Lahtinen toteaa.
Tärkeänä tapahtumaa pitävät myös monena vuonna mukana olleet Marjaliisa Kolula, Eeva Nyberg ja Liisa Kiho.
– Täällä on aina hyvää ohjelmaa ja täällä näkee tuttuja, sellaisiakin, joita muuten näkee harvemmin, Marjaliisa Kolula sanoi.
Eeva Nyberg ja Liisa Kiho sanoivat naisten aamukahvien yhdistävän naisia.
– Tämä on kaikkien naisten tapahtuma, ei vain äitien, vaikka tätä vietetäänkin äitienpäivää edeltävänä päivänä.
Tällä kertaa aamukahvitilaisuuden ohjelmasta vastasivat Säpäkät Soinnut ja fysioterapeutti Kristiina Kytönen, rukoushetken piti seurakuntapastori Katariina Korhonen.
Kristiina Kytösen johdolla mietittiin yhdessä, mitä hyvinvointi on. Ja siihen löydettiinkin monia tekijöitä: joku mainitsi hyvän unen, joku henkisen tasapainon, joku hyvät naapurit ja joku päivärytmin ja rutiinit.
– Kaikki nämä kuuluvat hyvinvointiin. Uni ja ruoka ovat perustarpeita, mutta hyvinvointiin kuuluvat myös psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, Kristiina Kytönen totesi.
Liikunnasta ja liikkumisesta Kytönen puhui myös.
– Jokaisen olisi hyvä päästä ulos joka päivä, mutta liikkumisen pitää tuntua mielekkäältä. Mitä useammin liikumme, sitä paremmassa kunnossa pysymme, mutta pitää muistaa myös levätä. Kaikki, mitä teemme, auttaa meitä pysymään kunnossa, fyysistä harjoitusta on vaikkapa laulaminen tai ruoanlaitto. Ja liikuntaan on helppo yhdistää sosiaalisuus, voi vaikka pyytää naapurin kävelylenkille, Kristiina Kytönen totesi.
Tilaisuus oli perinteiseen tapaan seurakunnan naistoimikunnan järjestämä. Naistoimikuntaa vetää diakonissa Marjo Mattila ja siihen kuuluvat Eeva-Liisa Valtonen, Marjatta Lappalainen, Merja Vanhala, Ritva Ahvenus, Aila Ahvenus, Piritta Kohvakka, Tuija Tikanniemi ja kunniajäsenenä Irja Lahtinen. Ja tälläkin kertaa tilaisuudessa järjestettiin arpajaiset lähetystyön hyväksi, myös vapaaehtoinen kahviraha meni lähetystyölle.
Tiina Lamminaho
09.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Lukuvuosi Alkio-opistolla päättyy käytännössä ensi viikolla. Elämä opistolla ei kuitenkaan hiljene, vaikka opiskelijat lähtevätkin.
Opistolla on edessään historiallisen vilkas kesä; asiakassihteeri Missu Flyktmanin mukaan tyhjää kalenterissa näkyy enää heinäkuussa ja juhannusviikolla.
-Erilaiset varaukset alkavat heti kesäkuun ensimmäiseltä viikolta ja kesähulinat loppuvat ralliviikonloppuun elokuun alussa.
Alkio-opistolla on perinteisesti järjestetty erilaisia leirejä. Koronavuodet hiljensivät leirikysyntää, mutta nyt niitä taas järjestetään entiseen tapaan.
-Alkio-opistolla on nuorten leirejä ja perheleirejä sekä kansainvälinen leiri. Meillä käy kaksi vakituista ryhmää, mutta tänä vuonna on tullut myös uusia leirinjärjestäjiä. Kansainvälinen leiri on puolestaan sellainen, joka järjestetään eri vuosina eri maissa. Lisäksi opistolla pidetään myös esimerkiksi sukujuhlia ja syntymäpäiviä.
Flyktman sanoo, että esimerkiksi seurakuntien leirikeskusten lakkauttamiset ovat saattaneet vaikuttaa Alkio-opiston tilojen kysyntää.
-Paikat, jotka soveltuvat leirien pitämiseen, vähenevät. Seuraavallekin kesälle on jo myyty sen verran, että sielläkin alkaa olla jo kesäkuu täynnä.
Opistolla pidetään erilaisia kesäkursseja heinäkuussa; niistä maalausleiri on jo täynnä.
-Varasijoille voi vielä ilmoittautua, maalauskurssin opettaja, korpilahtelainen kuvataiteilija Johanna Mäkitalo kertoo.
Kesäkurssilla pääsee tutustumaan Camino de Santiagon pyhiinvaellukseen ja sen historiaan. Kurssilla käydään läpi eri reittivaihtoehtoja ja kurssilta saa vinkkejä oman vaelluksen suunnitteluun. Runoa ja proosaa aisteilla, päällä ja sydämellä -kurssilla harjoitellaan runoutta ja proosaa erilaisilla menetelmillä.
Joogakurssilla tehdään jooga- ja läsnäoloharjoituksia luonnon helmassa, salissa ja saunassa. Kurssi sopii sekä joogapolullaan ensiaskeleita ottaville että sitä pitempään harjoittaneille. Viidennellä kesäkurssilla valmistetaan japanilaisia rasioita tai koteloita, joissa voi säilyttää vaikka valokuvia, koruja tai kirjaa.
Ralliviikonlopun majoitus on myyty jo loppuun.
-Tänään juuri puhuin puhelimessa miehen kanssa, joka on ollut täällä rallivieraana 1970-luvulta alkaen. Yksi vakituinen rallivieras tulee Italiasta. Kun majoitus tulee myyntiin, sieltä tulee varaus heti. Yhtenä vuonna laskimme, että ralliviikonloppuna majoittujia oli 18:sta eri maasta.
Flyktman sanoo, että MM-rallin Suomen osakilpailun suhteen opiston sijainti on hyvä.
-Lisäksi tarjoamme aamupalaa ralliviikonloppuna aamuneljästä alkaen. Rallivieraat lähtevät aikaisin erikoiskokeille ja tämä järjestely on kerännyt kovasti kiitosta. Tästä voi ostaa myös kahvia termariin mukaan. Jos tulee aamulla seitsemään töihin, täällä ei ole enää ketään.
Toinen suosittu majoitusajankohta on Jämsän Iskelmä-festivaalien aikaan.
-Jyväskylästä lähtevä kuljetus koukkaa Alkio-opiston pihan kautta.
Alkio-opistolla on odotettavissa siis helteinen kesä.
Maarit Nurminen
06.05.2025 | Alueelta, Korpilahti, Lue ilmaiseksi, Mainossisältö, Toivakka, Uurainen
Karttakin sen kertoo, Korpilahti-lehden, Petäjävesi-lehden ja PaikallisUutisten
pääasialliset levikkialueet muodostavat yhtenäisen alueen Jyväskylän ympärillä.
NAAPURISSA-KESÄLEHTI on näiden kolmen paikallislehden välissä ilmestyvä liite,
joka kertoo, mitä seudulla tapahtuu ja minne kannattaa kesällä suunnata.
Painosmäärä noin 10 000 kpl. Lehti on normaalin tilaajajakelun lisäksi nippujakelussa eri puolella levikkialuetta ja sähköisesti kaikkien luettavissa ilman maksumuuria.
Kesälehteen koostuu mittava tapahtuma- ja palveluhakemisto alueen tapahtumista ja yrityksistä.
Tässä pitää olla mukana!
Tarjoushinnat kesälehteen (suluissa veroton hinta, ALV 25,5 %)
• 2 x 50 pmm (käyntikortti) 125,50 € (100)
• 2 x 100 pmm 251 € (200)
• 1/4 sivu 401,60 € (320)
• puoli sivua 753 € (600)
• koko sivu 1255 € (1000)
Ilmoitusvalmistus sisältyy hintaan.
Ota yhteyttä omaan lehteesi ja kysy lisää!
Maarit Nurminen p. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti.fi
Niina Kelloniemi p. 050 366 7691 toimitus@petajavesilehti.fi
Hanna Lahtinen p. 050 5431 207 ilmoitukset@paikallisuutiset.fi
05.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Reivilän alueen asemakaavamuutoksen laatiminen on aloitettu ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungin nettisivuilla.
– Asemakaavan muutos liittyy valtatie 9:n parannussuunnitelmiin. Alueelle on tulossa rinnakkaistie ja kaavassa on tarkoitus osoittaa rinnakkaistielinjaus tiesuunnitelmassa esitetyn mukaisesti, kaavoitusinsinööri Outi Toikkanen Jyväskylän kaupungilta toteaa.
Rinnakkaistie on tulossa Reiviläntien ja ysitien väliselle alueelle. Outi Toikkasen mukaan tiesuunnitelma aiheuttaa muutoksia Reiviläntien alkuosaan, tien loppuosan ympäristö säilyy kaavassa nykyisellään.
– Tiesuunnitelma on tulossa nähtäville todennäköisesti kesän aikana. Kaavaluonnos tehdään sen jälkeen, koska kaavamuutos perustuu tiesuunnitelmaan, Toikkanen sanoo.
Valtatie 9:n suunnitelmista riippuvat myös kaupungin kaavoitusohjelmassa olevat Pihlajamäen ja Huovilan alueiden kaavoitukset. Molemmilla alueilla kyse on työpaikkarakentamisesta sekä liikennejärjestelyistä. Pihlajamäen alue on valtatie 9:n ja Petäjävedentien risteyksen tuntumassa, Seon huoltoaseman paikkeilla, Huovilan alue taas samalla puolella ysitietä, mutta hieman kaupunkiin päin.
– Pihlajamäen alueelle on olemassa tiesuunnitelmaan liittyvä aluevaraus, siihenhän suunnitellaan eritasoliittymää. Pihlajamäen kaavaa on mahdollista edistää nopeammin kuin Huovilan kaavaa, alueella tehdään luontoselvityksiä kesällä ja kaavan laadinta käynnistetään niiden jälkeen. Kaava tarkistetaan vastaamaan nykytilannetta sekä valtatie 9:n suunnitelmia, Outi Toikkanen kertoo.
Huovilan alueen kaava on laitettu vireille jo vuonna 2009.
– Kaavoituksen käynnistäminen on viivästynyt valtatie 9:n suunnitelmien takia. Alue on sijainniltaan erittäin hyvä työpaikkarakentamiseen, ja se pidetään kaavoituskohteiden joukossa, mutta kaavaa ei voida tehdä, ennen kuin valtatie 9:n suunnitelmat on ratkaistu riittävän pitkälle ja esimerkiksi alueen liittymäjärjestelyt ovat tiedossa, Outi Toikkanen sanoo ja toteaa, että valtatie 9:n parantamiseen liittyen välin Korpilahti – Keljonkangas ympäristövaikutusten arviointiohjelma on nähtävillä, tietoa hankkeista löytyy Ely-keskuksen ja Väyläviraston nettisivuilta.
Kärkisten pohjoisrannan osayleiskaavan muutos on tarkoitus käynnistää loppuvuoden aikana. Lopullinen aluerajaus ratkaistaan Jyväskylän yleiskaava 2050 -luonnoksen yhteydessä. Luonnos oli nähtävillä, ja nyt käydään läpi saatua palautetta.
– Kärkisten pohjoisrannan kaavamuutoksella on tarkoitus lisätä vakituisen asumisen mahdollisuuksia ranta-alueilla. Kärkisten alue on lähellä taajamaa, sinne on edellytyksiä osoittaa vakituisen asumisen paikkoja, Outi Toikkanen kertoo.
– Suunnitelma-aluetta laajennetaan mahdollisesti Iloniemen suuntaan, kokonaisuus ei ole vielä ihan ratkennut. Päätöksiä aluerajauksesta tehdään loppuvuoteen mennessä.
Toinen Korpilahtea koskeva, asumiseen liittyvä kaava kaupungin kaavoitusohjelmassa on Teletien ja Martinpolun asemakaavamuutos, jolla on tarkoitus mahdollistaa alueelle pientalorakentamista. Tällä hetkellä alue on merkitty kaavassa yleiseen rakentamiseen tarkoitetuksi alueeksi.
– Teletien ja Martinpolun asemakaavamuutos ei ole vielä aktiivisessa vaiheessa, Toikkanen toteaa. Tavoiteaikatauluksi kaavalle on asetettu ensi vuosi.
Tiina Lamminaho
05.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Ylä-Muuratjärvellä opeteltiin viime viikolla joukkoruokailun järjestämistä. Alkuviikosta käytettiin yksi ilta teoriaopintoihin, lauantaina soppatykin ja kaasutoimisen paellapannun käyttöä harjoiteltiin käytännössä Maa- ja kotitalousnaisten opastuksella, samalla nuoret kesätyöntekijät opettelivat lettujen paistoa muurinpohjapannulla.
– Tämä koulutus on osa meidän Kylätalosta valmiuskeskus -hankettamme, samalla tästä on hyötyä tapahtumien järjestämiseen, Ylä-Muuratjärviseuran puheenjohtaja Helena Mieskolainen kertoi.
– Rallikansalta on tullut toiveita makkaraperunoista, ja nyt mietimmekin pyttipannun tekemistä rallikioskissa. Aiemmin olemme myyneet makkaraa ja lettuja kahvin ja pullan lisäksi, ja siihen meillä on jo rutiinia, Mieskolainen totesi.
Koulutuspäivässä käytössä ollut paellapannu oli lainassa Maa- ja kotitalousnaisilta, soppatykki sen sijaan on Ylä-Muuratjärviseuran, metsästysseuran ja Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistyksen yhteinen.
– Soppatykki on saatu lahjoituksena, mutta sitä ei ole käytetty pitkään aikaan. Sitä piti vähän korjaillakin, Helena Mieskolainen kertoi.
– Paellapannun hankkimista mietimme vakavasti, jos vaikka koettaisimme myydä pyttipannua ralleissa. Sekä soppatykki että paellapannu voisivat palvella poikkeusoloissa, esimerkiksi pitkän sähkökatkon aikana, ja kyllä silloin tarvitaan muurinpohjapannujakin ja niillä paistettuja lettuja. Tähän harjoitukseen kuuluu myös se, että viemme kylän ikäihmisille kotiin täällä tehtyä ruokaa; samoin toimisimme tarvittaessa poikkeustilanteessakin.
Anneli Kuusinen-Laukkalan mukaan myös soppatykkiä voidaan käyttää muulloinkin kuin poikkeustilanteissa, vaikka sitä ei rallikioskiin viedäkään.
– Hirvikeittoa sillä on tarkoitus tehdä peijaisiin, ja onhan täällä muitakin tilaisuuksia, missä voitaisiin tarjoilla jotain keittoa, Anneli Kuusinen-Laukkala sanoo.
Soppatykillä ja paellapannulla ruoan laittoa opettanut Mirja Pummila Maa- ja kotitalousnaisista totesi, että huomiota pitää kiinnittää etenkin turvallisuuteen. Paellapannua käytettäessä pitää olla hyvin suojaava esiliina, joka ei myöskään ole kovin helposti syttyvää materiaalia. Sekä paellapannu että soppatykki pitää myös sijoittaa turvalliseen paikkaan.
– Ja tietenkin pitää huolehtia siitä, että käytettävät astiat ovat puhtaita. Soppatykissä on vesivaippa ja se on tärkeää, että siellä on vettä. Puulämmitteistä soppatykkiä ei myöskään saa jättää valvomatta, Mirja Pummila opasti.
Hygieniapuoleen tutustuttiin kurssin teoriaosuudella, käytännön osuudella muun muassa mitattiin kypsennettävän ruoan lämpötiloja. Kurssilla tehtiin paellapannulla pyttipannua ja soppatykillä jauhelihakeittoa.
– Yleisimminhän soppatykillä tehdään juuri keittoja, mutta myös puurot ja kiisselit sekä periaatteessa muhennoksetkin onnistuvat soppatykillä, Mirja Pummila kertoo.
– Soppatykillä voi tehdä ruokaa tavallisten reseptien mukaan, määriä pitää vain isontaa. Ja esimerkiksi lihan määrää voi miettiä tilaisuuden mukaan; juhlavampaan keittoon voi laittaa enemmän lihaa, arkikeittoon taas vähemmän, ja esimerkiksi hernekeiton voi tehdä myös kokonaan ilman lihaa, Pummila totesi.
Kurssilla oli parikymmentä henkeä, Ylä-Muuratjärveltä ja naapurikylistä.
– Minä olen paistanut muurinpohjapannulla lettuja todella monessa tilaisuudessa, tänne tulin tutustumaan pyttipannun tekoon paellapannulla. Eihän sitä tiedä, jos sellaiselle osaamiselle tulisi jossain vaiheessa tarvetta, Metsäkulmalta Petäjäveden puolelta kurssille tullut Seija Sarava kertoi.
– Minua kiinnosti etenkin se, miten soppatykin käyttäminen sujuu. Itse en ole koskaan soppatykillä keittänyt, mutta sivusta olen seurannut, Anneli Kuusinen-Laukkala sanoi.
– Tässä on nyt harjoiteltu samalla kylän hälytysryhmän toimintaa ja sitä, kuinka saamme joukkoruokailun järjestetyksi. Ennen kaikkea tämä on kuitenkin yhdessä tekemistä ja sosiaalinen tapahtuma, Helena Mieskolainen totesi.
Tiina Lamminaho
