Ylä-Muuratjärven Metsästäjien lahtivaja Pekanmäentien ja Albintien risteyksessä näyttää ulospäin jo valmiilta. Sisätyöt on tarkoitus tehdä talven ja ensi kevään sekä kesän aikana, käyttöön lahtivaja on tarkoitus saada ensi vuoden syksyllä.
– Seura on toiminut vuodesta 1987 lähtien. Tähän asti olemme hoitaneet riistan käsittelyn hyvinkin alkeellisissa oloissa, tällä hetkellä meillä on vuokrattuna riistankäsittelyä varten tilaa yhden seuran jäsenen vanhasta navetasta, lahtivaja-hanketta vetävä Juho Ilmarinen kertoo.
– Olemme miettineet jo useamman vuoden ajan omaa tilaa seuralle. Lahtivajan rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun minä tein ammattikorkeakoulussa rakennusmestarin tutkinnon lopputyökseni suunnitelman lahtivajasta. Rupesimme seurassa pohtimaan, haluammeko lähteä lahtivajaa rakentamaan; tämä on iso projekti ja vaatii seuran jäseniltä sekä aikaa että myös oman rahan uhraamista.
Lahtivaja päätettiin tehdä ja paikaksi valikoitui Pekanmäentien ja Albintien risteyksessä oleva tontti, jossa seuran metsästyskota on ollut jo yli 30 vuoden ajan. Aulis ja Kyllikki Levänen lahjoittivat tontin Ylä-Muuratjärven Metsästäjät ry:lle, joten nyt tonttikin on seuran oma.

Juho Ilmarinen suunnitteli lahtivajan opinnäytetyönään.

Lahtivajan rakennuksen kustannusarvioksi on laskettu noin 75 000 euroa, mukana laskelmassa on myös jonkin verran maanrakennustöitä. Rakennustyöt tehdään talkoilla.
– Rupesimme selvittämään, onko lahtivajaan mahdollista saada rahoitusta tai avustusta jostakin. JyväsRiihen kautta oli saatavissa Leader-rahoitusta, kun hanke liitettiin Ylä-Muuratjärven kyläseuran varautumissuunnitelmiin, Juho Ilmarinen kertoo.
– Itse rakennukseen Leader-tukea ei saa, mutta hankkeen kautta saimme tukea porakaivoon ja vesihuoltoon, kylmiöön kylmälaitteineen, jätevesijärjestelmään, erilliseen kuivakäymälärakennukseen, varavoimajärjestelmään sekä erilaisiin tarvikkeisiin, kuten esimerkiksi ensiapuvälineisiin ja VHF-radiopuhelinasemaan.
Ylä-Muuratjärven Metsästäjien ja Ylä-Muuratjärviseuran yhteinen hanke on nimeltään Lahtivaja Hirvelä – paikallinen varautumis- ja huoltokeskus, julkista tukea hanke sai reilut 31 000 euroa.
– Täällä on porakaivo ja aggregaatti, jolla voidaan pyörittää pumppua sähkökatkojen aikanakin, eli täältä saadaan puhdasta vettä vedenjakelun häiriötilanteissa. Täällä on myös sähkökatkojenkin aikana toimiva lämmitys ja kylmiötkin toimivat aggregaatilla; totta kai tämä olisi joka tapauksessa käytettävissä tarvittaessa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, eli ei varautumisasia mikään keksitty juttu ole, Juho Ilmarinen toteaa.
Kun lahtivaja valmistuu, siellä voidaan järjestää myös erilaisia kursseja ja muuta metsästykseen liittyvää toimintaa.
– Lapsille ja nuorille järjestettävät kurssit auttavat siirtämään metsästystaitoja eteenpäin. Lahtivajaa voivat käyttää myös SRVA-porukka, ja siellä voidaan tehdä tarvittaessa hätäteurastuksiakin, Juho ja Jouko Ilmarinen toteavat.
– Tontilla on reilusti tilaa, kesällä tähän tulee ehkä riistapelto. Ja onhan tässä tilaa rallikatsojillekin; Jyväskylän MM-rallihan on kahtena vuonna mennyt tästä ohi.

Ylä-Muuratjärven Metsästäjissä on 32 jäsentä. Seuran pääriistaa ovat hirvieläimet eli hirvi, valkohäntäpeura ja metsäkauris, seuralaiset metsästävät aktiivisesti myös pienpetoja.
– Onhan tämä iso taloudellinen ponnistus tämän kokoiselle seuralle. Tähän lahtivajaprojektiin on kartoitettu seuran jäsenistä ne, ketkä haluavat osallistua kustannuksiin, kaikkia jäseniä ei ole pakotettu maksamaan. Mukaan lähteneet ovat laittaneet tähän omaa rahaansa useita tuhansia euroja, Juho ja Jouko Ilmarinen kertovat.
– Talkootyötä tässä on tehty ainakin 2000 tuntia, eli tämä vaatii tosi paljon mukana olevilta, iso kiitos kaikille talkoolaisille.
Töitä jatketaan rakennuksen sisällä talvella. Riistankäsittelytila tehdään elintarvikehuoneiston kriteerit täyttäväksi tilaksi. Suunnittelussa on pyritty siihen, että tilat ovat muunneltavissa tarpeen mukaan.
– Eihän tämä taloudellisesti järkevää ole, varsinkaan tämän kokoiselle seuralle. Riistalihalle tulee kova kilohinta, kun tämän kustannukset lasketaan mukaan. Mutta tämä on tehty ajatellen seuran tulevaisuutta, seuran toiminnalle tulee jatkoa, kun on tilat, jossa harrastaa, Juho ja Jouko Ilmarinen sanovat.

Artikkeli Metsästäjien lahtivaja tukee varautumista – Hirvelästä tulee myös varautumis- ja huoltokeskus julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Korpilahden nuorisoverstaan pyörittämiseen mietittiin keinoja keskustelutilaisuudessa viime viikolla, paikalla olivat myös palvelujohtaja Katariina Soanjärvi, palvelupäällikko Elina Lämsä ja johtava nuorisonohjaaja Anna-Bodil Boe kaupungin nuorisopalveluista.
Tällä hetkellä nuorisoverstasta ei ole lopetettu, mutta se on suljettu palvelujohtajan päätöksellä.
– Meillä on henkilöstöä liian vähän nuorisotilamäärään nähden, tällä henkilöstöllä emme pysty pitämään avoinna kaikkia nuorisotiloja. Täällä Korpilahdella meillä on kaksi nuorisotyöntekijää; meillä oli vaihtoehtoina sulkea joko nuorisoverstas tai Sumpbi, ja päädyimme laittamaan kiinni nuorisoverstaan, koska Sumpbissa on enemmän kävijöitä, palvelujohtaja Katariina Soanjärvi kertoi ja totesi, että myös Keljonkankaan nuorisotila on tällä hetkellä suljettu.
– Jos asia olisi meistä kiinni, emme sulkisi yhtään nuorisotilaa. Tiedämme, että palveluille on tarvetta, nuorisopalveluiden naiset vakuuttivat.
Suljettuna nuorisoverstas on ollut syksystä lähtien, viime kevääseen asti se oli periaatteessa avoinna kerran viikossa, mutta silloinkin oli viikkoja, jolloin tila oli suljettu työntekijäpulan takia. Nuorisoverstaan musiikkipuolelle pääsee harjoittelemaan varaamalla tilasta joko vakiovuoron tai yksittäisen vuoron. Alle 29-vuotiaille tilan käyttö on maksutonta, varaajan eli vuoron vastuuhenkilön pitää olla täysi-ikäinen.

– Nuorisoverstas on hieno paikka, sitä ei kannata hukata, mutta miten saadaan organisoitua sen käyttöä. Ymmärrän, että joka paikasta pitää säästää, kun kaupungin talous on alijäämäinen, mutta toisaalta yksikin syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonia, Ilse Weijo totesi.
– Joskus ennen vanhaan vanhemmat ovat järjestäneet puuhastelua nuorten kanssa, voisiko ajatella, että nyt joku yhdistys järjestäisi toimintaa, tai voisiko seurakunta ottaa koppia nuorisoverstastoiminnan järjestämisestä, Weijo pohti.
Elina Lämsä kertoi, että esimerkiksi Jämsässä ja Keuruulla vastaavaa toimintaa järjestetään kaupungin ja paikallisen yhdistyksen kumppanuussopimuksen turvin, yhdistys vastaa toiminnan pyörittämisestä ja kaupunki on myöntänyt yhdistykselle kohdeavustusta toimintaan.
– Toiminnan järjestämisessä on otettava huomioon myös eri lakien määräykset ja turvallisuuskysymykset, Elina Lämsä totesi ja kertoi, että laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta uudistui viime vuonna.
– Se, että työntekijöitä on aina kaksi, on turvallisuuskysymys sekä työntekijöiden että tilaa käyttävien nuorten näkökulmasta, Lämsä sanoi.
– Minä en hyväksy, että kaupunki pesee kätensä tästä kokonaan. Kyllä kaupungin asia on huolehtia myös hieman varttuneemmista nuorista, Markku Lahti totesi.
Seppo Turusen mukaan nuorisoverstaalla on käynyt monenlaista porukkaa, niin mopoilla kuin jalkaisin, polkupyörillä ja autoillakin.
– Nuorten kohtaamiseen nuorisoverstas on todella hyvä paikka. Ja sitä tarvitaan, nuorilla on oikeasti hätä, Turunen sanoi.
Sirkku Mennala otti esille saavutettavuuden.
– Korpilahti on iso alue, eikä täällä ole joukkoliikennettä. Onko oikein, että nyt kaksi kaupungin eteläisintä nuorisotilaa on suljettuna. Jos meillä on täällä jotain spesiaalia, kuten nuorisoverstas, kyllä kaupungista pääsee tännekin päin, Sirkku Mennala sanoi ja totesi, että kaupunki maksaa tällä hetkellä joka tapauksessa vuokraa tiloista.

– Isossa kuvassa tässä on kyse arvoista eli siitä, kuinka raha jaetaan, Markku Lahti sanoi.
– Itse näkisin parhaana vaihtoehtona sellaisen, että nuorisoverstas olisi kaupungin vastuulla ja kaupungilta tulisi sinne yksi työntekijä. Hänelle työpari voisi tulla esimerkiksi jonkun yhdistyksen kautta. Tässä puhuttaisiin noin 15 tunnista viikossa, kyllä siihen pitäisi rahat löytyä, Lahti sanoi ja lupasi pitää asia esillä sivistyslautakunnassa.
Keskusteluissa tarvittava kaupungin työntekijän panos pudotettiin noin kymmeneen tuntiin viikossa, jos nuorisoverstas olisi avoinna kolmena iltana viikossa kolme tuntia kerrallaan. Sumpbin kustannuksella nuorisoverstasta ei kuitenkaan haluta pitää avoinna.
– Näen nuorisoverstaan erittäin tärkeänä, mutta se ei ole reilua, jos Sumpbi laitetaan kiinni, Sumpbista on tullut todella hyvää palautetta, Ilse Weijo totesi.
– Kaupungin alueellinen nuorisotyö on ennaltaehkäisevää nuorisotyötä ja siinä meillä on pääkohderyhmänä nimenomaan alle 18-vuotiaat nuoret, eli juuri Sumpbin asiakaskunta, Anna-Bodil Boe totesi.
Katariina Soanjärven esittämien tilastojen mukaan Korpilahden alueella asuu reilut 300 12 – 17-vuotiasta nuorta, 18 – 29-vuotiaita täällä on samojen tilastojen mukaan 80.

Artikkeli Korpilahdella keskusteltiin nuorisopalveluista julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Jyväskylän kaupunki omistaa reilut 60 hehtaaria metsää Korpilahden Kokkomäen alueella. Alueen pohjoisosassa eli noin 30 hehtaarin alueella tehtiin metsätöistä vuosi sitten ja tänä syksynä töitä on jatkettu eteläosassa.
-Lähes kaikki alueella tehdyt metsänhoitotyöt ovat olleet harvennus- tai poimintahakkuita. Hiihtoreitin pohjoisosan rinteessä tehtiin uudistushakkuu, metsäasiantuntija Arto Vuorinen Jyväskylän kaupungilta kertoo.
Vuorinen kertoo, että uudistushakkuu tehtiin, koska alueen kuusikko oli heikentynyt.
– Puustossa oli paljon kuolleita ja huonokuntoisia kuusia, lahovikoja, lumen murtamia latvoja ja hyönteistuhoja. Tällaisen puuston harventaminen ei olisi ollut tarkoituksenmukaista, sillä se olisi voinut lisätä tuuli- ja muiden luonnontuhojen riskiä. Alueelle istutetaan ensi keväänä mäntyä, joka soveltuu kasvupaikalle kuusta paremmin ja kestää paremmin kuivuutta ja tuulta. Luontaisesti alueelle kasvaa ajan myötä myös kuusta ja lehtipuita.
Vuorinen sanoo, että Kokkomäen metsiä on tarkasteltu laajempina kokonaisuuksina ja pitkän aikavälin näkökulmasta.
-Muuttuvassa ilmastossa kuivien kasvupaikkojen yhden puulajin kuusikot ovat erityisen alttiita kuivuudelle ja muille luonnontuhoille. Sekapuustoiset ja rakenteeltaan monipuoliset metsät ovat tulevaisuutta ajatellen kestävämpi vaihtoehto. Sekapuustoiset metsät myös näyttävät kauniilta jokaisena vuodenaikana.

Hiihtoreitin läheisyydestä on jouduttu poistamaan myös muita suuria ja huonokuntoisia puita, etenkin kuusia. Vuorinen kertoo, että metsätöistä on tullut muutamia palautteita kaupungille.
-On ymmärrettävää, että muutos maisemassa voi näyttää työn aikana rajulta. Huonokuntoiset puut muodostavat kuitenkin riskin sekä ulkoilureiteille että niiden käyttäjille.

Maastoon on jätetty niin sanottuja tekopökkelöitä.
-Niillä voidaan lisätä turvallisesti pystylahopuun määrää ja tukea siten luonnon monimuotoisuutta. Kokkomäessä tekopökkelöt toimivat myös frisbeegolfradan luonnollisina esteinä. Lisäksi niitä voidaan käyttää maastossa esimerkiksi tervahautojen ja säästöpuualueiden kaltaisten kohteiden merkitsemiseen.
Ihmetystä on herättänyt myös karkea sora, jota on ajettu reiteille.
-Ymmärrämme hyvin myös ulkoilureittejä ja latuja koskevan huolen. Alueen reittejä ei ole viime vuosina kattavasti kunnostettu, ja käynnissä olevat metsänhoitotyöt ovat aiheuttaneet niille tilapäistä haittaa. Puunkuljetuksia varten reittien kantavuutta on jouduttu parantamaan karkealla murskeella, sillä syksyn runsaat sateet ovat tehneet maastosta poikkeuksellisen märän. Puukauppakumppanimme osallistuu puunkuljetuksiin käytettävien reittien kantavuutta parantavan murskeen kustannuksiin, joten nämä kustannukset eivät jää Jyväskylän kaupungin maksettaviksi. Murske ei kuitenkaan ole reittien lopullinen pintamateriaali. Puunkuljetusten jälkeen reitit viimeistellään ja niiden pintaan levitetään ulkoilureiteillä yleisesti käytettävää hienompaa kivituhkaa.
Ulkoilureitille tulleiden vaurioiden korjaaminen aloitetaan metsänhoitotöiden päätyttyä. Kokkomäessä voidaan hiihtää normaalisti myös tulevana talvena.

Kokkomäen metsien käsittely perustuu kaupungin metsäohjelmaan, jossa ulkoilu- ja virkistysmetsien hoidossa huomioidaan ulkoilu, maisema, turvallisuus ja luonnon monimuotoisuus.
-Tavoitteena on metsien pitkäjänteinen kehittäminen, ei maksimaalinen puuntuotanto. Metsien hoidossa, kuten kaupungin muussakin toiminnassa, on kuitenkin huomioitava myös taloudelliset näkökulmat. Kaupungin palveluiden, kuten ulkoilureittien ja latujen ylläpidon, järjestäminen vaatii resursseja. Kaupungin metsistä saatavat tulot ovat osa kaupungin kokonaistaloutta, ja niillä rahoitetaan osaltaan kaupungin palveluita. Samalla kaupunki hankkii vuosittain lisää metsää ja kehittää metsäomaisuuttaan osana kaupungin tavoitteita.

-Myös metsäalueiden hankkiminen ja hoitaminen edellyttävät taloudellisia resursseja. Metsätalouden tuloilla on siten oma merkityksensä myös virkistyspalveluiden ja muun kaupunkilaisten hyvinvointia tukevan toiminnan rahoittamisessa, Vuorinen toteaa.

Artikkeli Korpilahden Kokkomäen ulkoilu- ja latureittiä parannetaan metsätöiden päätyttyä julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Syyskuusta lähtien Korpilahden apteekissa on voitu ottaa verinäytteitä ja sydänfilmiä sairaanhoitajan vastaanotolla.
– Näytteitä on ottanut sairaanhoitaja, joka on tehnyt laboratoriotöitä usean vuoden ajan, hän on hyvä näytteenottaja, sairaanhoitaja Hanna Tiihonen kertoo.
– Ajatuksena on, että näytteenottomahdollisuutta tarjotaan kaksi kertaa kuukaudessa. Toiminta on vielä aivan alussa ja hakee muotoaan ja asiakaskuntaansa, tällä hetkellä emme pysty ottamaan näytteitä kotikäynneillä emmekä julkisen puolen lähetteillä, Tiihonen kertoo ja toteaa, että näytteenottoon on varattava aika etukäteen, mutta sinne voi tulla ilman tutkimuspyyntöä. Yhteistyötä näytteenottoasioissakin Tiihonen tekee lääkäri Oleg Jokelaisen kanssa.
– Jos yli 65-vuotias haluaa näytteenoton valinnanvapauskokeilun hinnalla, hän tarvitsee tutkintapyynnön lääkäriltä. Se onnistuu esimerkiksi Oleg Jokelaisen kautta joko etävastaanotolla tai paikan päällä Korpilahdella. Olemme pitäneet Jokelaisen kanssa nyt kerran kuukaudessa ajokorttitarkastuspäiviä Korpilahdella, ja jos päivässä on tilaa, Jokelaisen vastaanotolle pääsee muussakin asiassa. Aina kannattaa soittaa minulle ja kysyä, Tiihonen sanoo.

Hanna Tiihonen on pitänyt sairaanhoitajan vastaanottoa Korpilahden apteekissa viime vuoden joulukuusta lähtien.
– Se, että ihmiset löytävät uuden palvelun, vie aina aikansa. Asiakasmäärät rupesivat selkeästi nousemaan elokuussa, Tiihonen kertoo.
– Korpilahden terveyskeskuksen lopettaminen ei näkynyt heti, mutta kesällä alkoi tulla lisää kyselyitä. Lääkärinvastaanottoa kokeilimme keväällä, mutta ainakaan silloin kävijöitä ei ollut niin paljoa, että se olisi kannattanut. Olemme miettineet tilojakin lääkärinvastaanotolle, mutta tilojen vuokraus edellyttäisi, että tietäisimme asiakkaita olevan, jotta saisimme vuokrat maksettua.
Eniten Hanna Tiihosen vastaanotolla on käyty korvahuuhtelussa.
– Myös erilaisia lääkeinjektioita olen tehnyt, eli kun asiakkaalla on jokin pistettävä lääke, minä voin pistää sen. Muistitestejä olen myös tehnyt, samoin ompeleitten ja hakasten poistoja on ollut useita, Tiihonen kertoo.
Hanna Tiihonen myös rokottaa.
– Maksuttomia riskiryhmille tarkoitettuja rokotuksia en valitettavasti pysty täällä antamaan, hyvinvointialue hoitaa ne joukkorokotuspäivissä. Influenssarokotuksen tai koronarokotuksen toki saa maksua vastaan myös minulta tai apteekista, ja moni on laskenutkin, että tulee halvemmaksi ottaa maksullinen rokotus täällä, kun lähteä rokotettavaksi Jyväskylään, Tiihonen toteaa.

Apteekin henkilökunta on antanut rokotuksia tammikuusta lähtien.
– Rokotusajan voi varata apteekin nettisivun kautta. Perusrokotuksia meiltä löytyy ihan hyllystä, esimerkiksi influenssarokotukseen voi tulla periaatteessa aikaa varaamattakin, mutta suosittelemme ajanvarausta, apteekkari Lauri Viitanen sanoo. Korpilahden apteekin kuudesta työntekijästä neljä on kouluttautunut antamaan rokotuksia.
Viitasen mukaan apteekin rokotuspalvelu on löydetty.
– Nyt on mennyt influenssarokotuksia heti kun rokotteet tulivat, keväällä ja kesällä meni puutiaisaivokuumerokotteita, Viitanen kertoo.
– Asiakkaiden mielestä rokotuspalvelu on ollut erittäin tervetullut. Esimerkiksi monet karttavat joukkorokotuspäiviä ja tulevat mieluummin tänne rokotettavaksi. Ja kun terveysasema lopetettiin, monet ovat kiitelleet sitä, että esimerkiksi punkkipiikin on voinut hakea täältä, farmaseutti Sami Pentinmikko kertoo.
– Omaan työhön rokottamisen on saanut sopimaan hyvin, töitä on pystynyt järjestämään aika helposti ja rokottaminen on lähellä omaa työtä. Koulutuskin oli hyvin järjestetty, Pentinmikko kehuu.

Petäjäveden apteekissa on voinut ottaa rokotuksia noin vuoden ajan. – Nyt ajankohtaista on influenssarokotuksen ottaminen, apteekkari Ulla Tuomi kertoo.

Petäjävedellä joukkorokotuspäiviä

Keski-Suomen hyvinvointialue tarjoaa maksuttomia influenssarokotuksia riskiryhmiin kuuluville kolmena joukkorokotuspäivänä Petäjäveden terveysasemalla, riskiryhmiin kuulumattomat voivat hakea influenssarokotuksen vaikkapa Petäjäveden apteekista.
– Toki meille voi tulla rokotettavaksi myös riskiryhmään kuuluva, jos hän ei esimerkiksi pääse joukkorokotuspäivänä paikalle, apteekkari Ulla Tuomi toteaa. Apteekissa rokotukset ovat maksullisia.
Petäjäveden apteekki kuuluu Aina Apteekkiklinkka -verkostoon, apteekissa on annettu rokotuksia aikuisille vuoden verran.
– Lisäksi meillä tehdään korvahuuhteluja, mutta mitään lääkäripalveluja meillä ei ole. En ole nähnyt siihen tarvetta, kun Petäjävedellä on oma, hyvä terveyskeskus. Rokotuksille apteekista tuntuu olevan kysyntää, esimerkiksi punkkirokotukset ja matkailijoiden rokotukset ajoittuvatkin usein kesään, kun terveyskeskus on kiinni, Ulla Tuomi sanoo.
– Koen, että se on hyvä, kun rokotuksia saa helposti, se ehkä nostaa rokotuskattavuuttakin. Ja se on kaikkien yhteinen etu.
Petäjäveden apteekin henkilökunnasta puolet on kouluttautunut antamaan rokotuksia.
– Eli välttämättä joka päivä meillä ei ole paikalla henkilöä, joka voisi rokottaa, mutta useimmiten kyllä on. Asian voi varmistaa vaikkapa puhelimitse, meillä on myös ajanvaraus netissä, Ulla Tuomi kertoo.

Influenssa altistaa jälkitaudeille
Maksuttoman influenssarokotuksen julkisessa terveydenhuollossa saavat 65 vuotta täyttäneet, raskaana olevat, alle 7-vuotiaat, vakavasti immuunipuuttoiset henkilöt, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, varusmiespalveluksen tai vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat, lintuinfluenssan altistumisriskissä olevat sekä vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden läheiset.
– Influenssa voi olla raju tauti myös terveille työikäisille. Lisäksi influenssaan liittyy jälkitautien riski, se altistaa muun muassa keuhkokuumeelle ja lapsilla korvatulehduksille. Myös pitkäaikaissairaudet, kuten esimerkiksi sydänsairaudet, astma, keuhkoahtaumatauti ja diabetes, voivat pahentua influenssan takia, Ulla Tuomi kertoo.
– Influenssan takia voi päätyä jopa kuukaudeksi työkyvyttömäksi, jos sairastaa ensin influenssan ja sen jälkeen saa jonkun jälkitaudin. Rokotus ei anna sataprosenttista suojaa, mutta jos rokotettu saa influenssan, tauti on lievempi, eikä silloin yleensä tule jälkitauteja. Rokotuksella suojaa myös läheisiään tartunnalta.
Ulla Tuomen mukaan influenssan oireita ovat kova kuume, lihaskivut ja päänsärky sekä yskä, nuha ja kurkkukipu.
– Influenssaa hoidetaan oireiden mukaan. Tärkeää on lepo ja riittävä nesteytys. Kuumetta voi alentaa ja kipua hoitaa siihen tarkoitetuilla lääkkeillä, myös tavallisen flunssan hoitoon tarkoitettuja nenäsumutteita ja kurkkutabletteja voi käyttää lievittämään oireita. Kuume on yleensä influenssassa korkea, joten kuumeen alentaminen on perusteltua, Tuomi sanoo.
– Lääkäriin pitää mennä, jos yleiskunto heikkenee tai tulee hengitysvaikeuksia. Myös silloin, jos influenssa on jo hellittänyt, mutta vointi heikkenee uudelleen, kannattaa käydä lääkärissä.
Influenssavirukset muuntuvat vuosittain, myös influenssarokote päivitetään vuosittain.
– Siksi influenssarokotuksen ottamista suositellaan joka vuosi, Ulla Tuomi toteaa.

Artikkeli Apteekeista rokotuksia; Korpilahdella otetaan myös verinäytteitä julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

– Olen tuloksesta erittäin ilahtunut. Haluankin kiittää koko Korpilahden kotihoidon henkilöstöä hyvin tehdystä työstä. Tuloksen merkitys korostuu tällaisena aikana, kun muutokset kuormittavat työyhteisöjä. Korpilahden kotihoidon henkilöstö on melko vakiintunutta ja heillä on hyvä ammattitaito ja kyky kohdata asiakkaat, palvelupäällikkö Saila Rossi-Varsell hyvinvointialueelta kiittelee.

– Korpilahden kotihoidon tiimi kokee työnsä merkitykselliseksi. Työntekijöillämme on halu tehdä työ hyvin ja asiakaslähtöisesti, palveluvastaava Susanna Lassila kertoo tyytyväisenä.

Kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen osalta sijoitus perustuu neljästä kysymyksestä muodostettuun kokonaisarvioon. Kyselyssä tiedustellaan avun saanniin riittävyyttä, turvallisuuden tunnetta sekä sitä miten toiveet otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa. Lisäksi kysytään miten todennäköisesti suosittelisit palvelua läheisellesi.

Valinnassa edellytettiin lisäksi, että yksiköstä oli saatu vähintään 20 asiakasvastausta.

Artikkeli Korpilahden kotihoito sai Keski-Suomen parhaimpia asiakasarvioita julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Syyskynnöt Laukkalassa -tilaisuuden järjestänyt Metsätorpanmaa ry on toiminut 20 vuotta.
– Yhdistys perustettiin keväällä 2006. Mukana oli monia, joiden mielestä ”metsäkansan tarina” eli metsästä elantonsa saaneiden pientilallisten ja torppareiden historia oli tallennettava, yhdistyksen perustaja ja puheenjohtaja Jaakko Luoma kertoo. Luoman lisäksi yhdistystä olivat perustamassa Paula Määttä, Reijo Kettunen ja Vekkulan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Salminen.
– Itse olin vetänyt Keski-Suomen Kirjailijatalolla Tarinapajaa sekä tehnyt yhteistyötä Vekkulan kyläyhdistyksen kanssa kyläkirjan ja kotiseutuvideon tiimoilta. Näissä hankkeissa keskeiseen rooliin nousi metsätyö. Minulle itselleni oli valtava elämys tajuta, kuinka vahvasti täällä Keski-Suomessa koko elämä on ollut sidottuna metsään, ja samalla minulle nousi halu kertoa tästä historiasta, Jaakko Luoma kertoo ja toteaa itse olevansa kotoisin Pohjanmaalta, jossa metsää ei juuri ole.
Metsätorpanmaa ry:n perustaminen osui samoihin aikoihin Korpilahden kyläkirjojen tekemisen kanssa, joten yhdistys teki yhteistyötä myös Pekka Suomäen kanssa kirjahankkeiden yhteydessä.
– Ilmassa oli paikalliskulttuuri-innostusta, Luoma toteaa ja kertoo kirjoittaneensa kyläkirjoihin metsätyöaiheisia tarinoita tekemiensä haastattelujen pohjalta, Metsätorpanmaa ry taas sai käyttöönsä metsätyöaiheisia valokuvia, joita löytyi ihmisten kotialbumeista kyläkirjaprojektien yhteydessä.
– Alkuvaiheessa aktiivinen tarinankertoja oli muun muassa Raimo Järvinen, hän kertoi isänsä Sivulan Antin ja tämän Virkku-hevosen tarinaa Hirvimäestä, Jaakko Luoma toteaa. Metsätorpanmaa ry:n nettisivuilta löytyy lisäksi muun muassa Matti Hiljasen ja Aino Vuorisen tarinaa.

Vuonna 2006 Metsätorpanmaa ry sai Suomen Kulttuurirahastolta apurahaa haastattelujen tekoon.
– Nämä haastattelut skannattuine kuvineen on tallennettu Jyväskylän yliopiston Muistiarkistoon ”Keski-Suomen metsämuisti” -arkistona, Jaakko Luoma kertoo.
Tarinoita on tallennettu myös yhdistyksen nettisivuille. Ensimmäinen näyttely ”Metsätorpanmaan ihmisiä” tehtiin aivan yhdistyksen toiminnan alkuvaiheessa, näyttely on ollut esillä lukuisia kertoja ja sitä on uudistettu matkan varrella. Aineistosta on tehty myös noin 40 minuutin mittainen video, sekin on katsottavissa yhdistyksen nettisivuilla.
– Iso urakka oli ”Korpikansan kertomus” -nimellä kulkenut opetushanke, jossa tehtiin opetusmateriaalia kouluille. Tikkalan koulun kanssa meillä oli paljon yhteistyötä, ja oppilaat pääsivät ihan käytännössä näkemään työskentelyä hevosen kanssa, mukana oli Eeva-Liisa Pitkänen Napsukka-hevosensa kanssa, Luoma kertoo.
Työnäytökset ovat kuuluneet Metsätorpanmaa ry:n ohjelmistoon koko yhdistyksen historian ajan. Eeva-Liisa Pitkäsen ja Napsukan lisäksi yhteistyötä on tehty Tapio Virtasen ja Vinkale-tytön, Reijo Kettusen ja Mallan sekä Eero Salosen ja Vinkin ja nyt myös siis Laura Korhosen ja Reetun kanssa.
– Hevostyönäytösten lisäksi meillä on ollut muita metsäkylien elämänpiiriin liittyviä tapahtumia, olemme tutustuneet muun muassa hirsirakentamiseen. Joitakin vuosia sitten olimme mukana Vekkulan kylän käynnistämässä pontikkaperinteen keräämisessä ja viime talvena aloitimme metsästysperinteen keräämisen. Tänä syksynä meillä oli lähikalaan liittyvä tilaisuus, Jaakko Luoma kertoo.
– Tarkoitus on jatkaa niin kauan kuin peukalo heiluu. Meillä on valtava määrä erilaista aineistoa, taltioituna on paljon ihmisten arkista metsäosaamista, taitoja, kokemuksia ja näkemyksiä. Sitä materiaalia olisi tarkoitus vielä jalostaa.

Tiina Lamminaho

Artikkeli Syyskyntö ”kauramoottorilla” houkutteli yleisöä Korpilahden Tikkalaan – Metsätorpanmaa ry juhlisti 20 vuottaan julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Ja hyvä, että 9-luokkalaisen esikuva kiekossa on maailmanmestari, aina vaatimaton ja nöyrä mutta taitava ja työteliäs Sasha Barkov. Oikealla asenteella ja taidoilla pääsee NHL:ssä pitkälle.
Sielun sivistystä osoittaa sekin, että nuorukaisen suosikkioppiaine on historia. Treenejä on viisi kertaa viikossa, siihen sitten pelit päälle. Jotta koulusta saa erivapauksia kiekkoiluun, koulun täytyy sujua hyvin. Pian Leonia odottaa siirtyminen urheilulukioon.

Väsyttääkö koskaan?
-Kyllä, välillä.

Korpilahden yhtenäiskoulua käyvä, Vaajakoskella syntynyt Jermoranta tietää, että ensin on todellakin käytävä koulut ja mahdollisesti hankkia se ammattikoulutus, jos ura ei jostain syystä veisikään Pohjois-Amerikkaan. Mutta jos 15-vuotiaana pelaat JYPissä U18 pelejä, niin jonkinlaisesta lahjakkuudesta täytyy olla kyse.

Jermoranta on lefti ja laitahyökkääjä. Pitkään hän pelasi myös jalkapalloa Korpilahden MARTISSA eri pelipaikoilla: maalivahtina, puolustajana ja hyökkääjänä. Jalkapalloon hänet houkuttelivat kaverit, sittemmin jalkapallo on jäänyt.

Mikä lätkässä on parasta?
-Aina se on ollut mun intohimo. Toivon, että pääsen joskus ammattilaiseksi.
Leon pelaa virallisesti JYPin 18-vuotiaissa ja käy mahdollisesti joskus lainalla 16-vuotiaissa. Onko tuo kahden vuoden ikäero kuinka iso nuorissa?
-Ei se kovin iso ole. Itse olen pelannut jo aika pitkään itseäni vanhempien kanssa. Eikä ole tullut pahoja loukkaantumisia.

Mikä on paras avusi kiekkoilijana?
Seuraa pitkä hiljaisuus ja sitten:
-Luisteluvoima ja laukaus.
Entä millä mielin olet, kun tulee tappio?

-Pahaltahan se tuntuu. Mutta olen yrittänyt kehittyä sen osalta, että sietäisin paremmin pettymyksiä, viime kaudella SM-hopeaa JYPin U16-joukkueessa voittanut Jermoranta sanoo.
Kiekkoihmiset ja JYP-fanit, pankaa nimi mieleen: Leon Jermoranta!

Kun Jermorannalta kysyy muista harrastuksista tai paikoista, joissa hän Korpilahdella viihtyy, nuoren miehen ilme kirkastuu: kalastus ja Päijänne.
-Harrastan jigikalastusta ja virvelöintiä, talvella käyn joskus pilkillä. Suurimmat kalat ovat viiden kilon hauki ja 4,3 kilon kuha, myös frisbeegolfin parissa viihtyvä Jermoranta sanoo.

Ja itse valmistat kalat ruokapöytään?
-Ei kun Mamma.

Ja millainen paikka Korpilahti on asua ja elää?
-Rauhallinen, hyvä paikka. En kaipaa kirkkaampiin valoihin.

Seppo Pänkäläinen

Kaikenlaisia juttuvinkkejä Korpilahtea koskien otetaan vastaan. Vinkit osoitteseen seppo.pankalainen@netti.fi. Kiitos

Artikkeli Leon Jermoranta pitää yllä Korpilahden kiekkomainetta – suosikkiseura on JYP ja tavoitteena ovat ammattilaiskaukalot julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Teatteri Ajatus; Haavat, ensi-ilta perjantaina 25.9. kello 18 Korpilahden teatterilla. Liput ennakkovarauksella osuuskuntaajatus@gmail.com.

Maarit Nurminen

Artikkeli Teatteri Ajatuksen ensimmäinen näytelmä ensi-iltaan Korpilahdella julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Korpilahden lähikirjastosta voi nyt lainata luontorepun mukaan retkelle. Repusta löytyy muun muassa kiikarit ja luuppi avuksi luonnon ihmeiden tarkkailuun.
– Viime vuonna Keski-kirjastoissa tehtiin asiakaskysely, jossa tiedusteltiin, mitä asiakkaat toivovat kirjastoihin lainattavaksi. Toiveissa tuli selkeästi esille retkeilyn ja luonnossa ajan viettämisen tukeminen. Toki isompiakin esineitä, kuten telttoja, toivottiin, mutta päädyimme valitsemaan pienempiä tuotteita, jotka eivät tarvitse juuri huoltoa, eivätkä ole arkoja kosteudelle, vanhempi asiantuntija Janne Laitinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo. Luontorepun kirjastolle lahjoitti Jamkin koordinoima LähiLUMO-hanke, joka on saanut EU:n maaseuturahaston tukea elinvoimakeskuksen kautta. Hankkeessa on tehty yhteistyötä laajasti Keski-Suomen kuntien kanssa ja reppuja on lainattavissa myös monissa muissa Keski-kirjastojen kirjastoissa.

Kiikareiden ja luupin lisäksi luontorepussa on kaksi istuinalustaa, vinkkilista luontoaiheisista kirjoista, käyttöohje, vinkkejä lajitunnistussovelluksista sekä 22 luontokorttia, joista löytyy vinkkejä ja ideoita luontoretkelle. Luontokorteista kolme on tietokortteja; yhdessä kerrotaan jokaisenoikeuksista, yhdessä luonnon monimuotoisuudesta ja yhdessä luonnon ekosysteemipalveluista. Loput kortit antavat pohtimisen aiheita tai vinkkaavat tekemistä, korteissa esimerkiksi kehotetaan kuuntelemaan, mitä ääniä kuulee ympärillään ja haistelemaan, mitä tuoksuja tai hajuja tuntuu.
– Eli kortit kannustavat moniaistiseen luontokokemukseen. Samalla korteilla halutaan tuoda esille sitä, mikä on omassa lähiluonnossa tärkeää. Luonto tarjoaa meille monenlaisia ekosysteemipalveluita, joita usein pidämme itsestään selvinä, emmekä pysähdy ajattelemaan, miten tärkeää hengitettävä ilma tai vaikkapa puhdas vesi ovat, Laitinen sanoo.
– Tarkoituksena on, että luontoreppu saisi ihmiset liikkumaan lähiluonnossa ja omakohtaisen kokemuksen kautta kiinnostumaan siitä ja arvostamaan sitä. Ensin voi käydä retkellä ihan muuten vain ja sitten voi lähteä uudestaan ja syventää luontokokemusta esimerkiksi lajien tunnistamisella. Retken jälkeen voi mennä kirjastoon ja lainata luontoaiheisia kirjoja, vinkkilistalla on niin tarinallisia kirjoja kuin oppaitakin.

Korpilahden kirjaston luontorepun laina-aika on kaksi viikkoa, sitä ei voi varata eikä lainaa voi uusia.
– Muusta aineistosta poiketen luontorepun voi lainata ja palauttaa ainoastaan palveluaikoina, ja ainoastaan tähän kirjastoon, kirjastonjohtaja Liina Mustonen-Luumi kertoo.
– Luontoreppu sisältöineen on poikkeuksellisen kallis aineisto, siksi haluamme, että sitä lainataan ainoastaan palveluaikoina. On todella mukavaa, että saimme tällaisen repun kirjastoomme, toivottavasti meidän asiakkaamme löytävät tämän mahdollisuuden.
Monissa kirjastoissa on lainattavissa erilaisia liikuntavälineitä, mutta Korpilahden kirjastossa ei sellaisia ole.
– Ne vaatisivat lukittavan kaapin, meillä tilat eivät ole siihen venyneet. Toki meille saa esittää toiveita, jotain pientä olisi mahdollisesti saatavissa tännekin, Mustonen-Luumi toteaa.

Luontoreppuun liittyen kirjastolla järjestetään ensi maanantai-iltana tilaisuus, jossa keskustellaan lähiluonnon monimuotoisuudesta sekä esitellään lajientunnistussovelluksia ja puhutaan kansalaistieteestä. Iltaviideltä alkavan tunnin mittaisen luento-osuuden jälkeen mennään ulos ja kokeillaan lajientunnistussovelluksia käytännössä sekä tutustutaan lähiluontoon.

Artikkeli Kirjastosta reppu mukaan luontoretkelle julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Korpilahdella oli viikko sitten poikkeuksellisen laaja vedenjakeluhäiriö. Vesikatkos koski vesiyhtiön Alvan mukaan enimmillään yli 700 vedenkäyttöpaikkaa. Korpilahti-lehden toimituksessa alettiin pohtia, miten tällaiset katkokset ovat mahdollisia ja miten vuotokohta paikannetaan. Media sai vastaukset kysymyksiin vesihuoltopäällikkö Atte Pakkaselta.
Vesihuoltopäällikkö Pakkanen, miten tällaisia vuotokohtia pystytään jäljittämään? Onko Alvalla joku seurantajärjestelmä, drooneja tai muuta tekniikkaa? Ja ovatko kuntalaisten näköhavainnot tärkeitä?

-Vuotoja paikannetaan verkostosta saatavan tiedon ja mittausten avulla sekä rajaamalla mahdollista vuotoaluetta vaiheittain. Myös maastohavainnot ovat tärkeitä, ja joskus myös asukkaiden havainnoista voi olla apua vuodon paikantamisessa. Käytettävät menetelmät riippuvat aina vuodon sijainnista ja tilanteesta. On olemassa myös erilaisia verkoston kuuntelulaitteita, joilla vuotokohtaa pystytään joissain tapauksissa paikantamaan.

Kuinka tämänkertainen vuotokohta löydettiin?
-Vuotoaluetta rajattiin järjestelmällisesti verkostoa tutkimalla ja analysoimalla vikaantumistilastoja. Tiistaina heräsi epäily, että vuoto voisi olla vesistössä kulkevassa putkessa. Sukeltajat kävivät tarkastamassa putken ja löysivät vuotokohdan Päijänteestä.

Onko jo tietoa, miksi vuoto nyt syntyi?
– Vuodon syystä ei vielä ole varmuutta. Se selviää tarkemmin, kun vauriokohta saadaan korjaustöiden yhteydessä tutkittua. Putki on 1970-luvulta ja tällainen rikkoutuminen ei ole tavatonta.

Miksi osaan talouksista tuli vettä, osaan ei?
-Vuoto aiheutti verkoston paineen alenemisen ja vaikutukset vaihtelivat verkoston eri osissa. Osassa aluetta vettä tuli alentuneella paineella, kun taas osassa vedenpaine laski niin, ettei vettä tullut lainkaan.

Mitä tarkoittaa alvalainen termi 700 vedenkäyttöpaikkaa?
-Vedenkäyttöpaikka tarkoittaa vesihuollon asiakaskohdetta, esimerkiksi kerrostaloa tai omakotitaloa, johon vettä toimitetaan. 700 vedenkäyttöpaikkaa ei siis tarkoita 700 asukasta, vaan vaikutuspiirissä olevien ihmisten määrä on tätä suurempi. Käyttöpaikkoihin kuuluu kotitalouksien lisäksi esimerkiksi yrityksiä ja hyvinvointialueen toimipisteitä.

Onko tietoa, paljonko vesiputkea Korpilahden alueella on ja paljonko siitä on veden alla?
-Korpilahdella on vesijohtoa yhteensä noin 50 kilometriä ja siitä veden alla on noin 600 metriä.

Pakkanen kertoi loppuviikosta, että korjaustyöt on saatu käyntiin ja ne tehdään nostamalla putkea pintaan lautalle. Myös rannoilla tehdään kaivaustöitä. Korjaustyön kestosta ei ole tarkkaa arvioita, mutta Pakkasen mukaan puhutaan kuitenkin päivistä ennemmin kuin viikoista.
Alva haluaa Korpilahti-lehden välityksellä kiittää Korpilahden asukkaita kärsivällisyydestä. Yhtiö haluaa lisäksi muistuttaa, että erilaiset havainnot asiakkailta ovat Alvan vesiverkoista huolta pitävälle henkilöstölle tärkeitä. Asukkailta saadut palautteet ja havainnot, esimerkiksi äkillisesti ilmaantuneet lätäköt, puuttuvat kaivonkannet tai sadeveden pääsy viemäreihin, auttavat Alvaa ylläpitämään ja parantamaan alueellisen vesihuollon kuntoa ja toimintavarmuutta.
Putkirikon johdosta Korpilahdelle annettiin myös vedenkeittokehotus viime viikolla. Kehotus purettiin loppuviikosta, mutta vesi pitää keittää edelleen osassa Tähtiniemen kiinteistöjä.
Keittokehotus Tähtiniemessä on voimassa niin kauan kuin korjaustyöt kestävät.

Artikkeli Näillä keinoilla vesivuodot voidaan paikallistaa – Korpilahden vuotoaluetta ”rajattiin järjestelmällisesti verkostoa tutkimalla ja analysoimalla vikaantumistilastoja” julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.