Seppo Pänkäläinen

Artikkeli Keski-Suomen hyvinvointialueen tuore johtaja Piia Vuorela ei jätä pieniä paikkakuntia pulaan: – Meillä on velvollisuus järjestää palvelut kaikille julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Ikosella ei ole kilpaurheilutaustaa, mutta hän sanoo Korpilahti-lehden haastattelussa haastavansa itseään mielellään vaativissa tehtävissä.
-Olen aika kilpailuhenkinen ja aina ollut aktiivinen liikkuja. Yksi puolimaratonkin on juostu. Nykyisin pelaan muun muassa padelia, käyn kuntosalilla ja ajan maastopyörällä.

Ikonen kertoo, että häntä on aiemminkin kysytty tosi-tv-ohjelmiin.
-Olen aiemmin kieltäytynyt, kun osallistuminen olisi esimerkiksi vaatinut pitkäaikaista sitoutumista. Mutta nyt alkoi tuntua siltä, että on aika kokeilla, kun kyseisen ohjelman tekemiseen ei mennyt niin kauaa. Halu kokea tämä vei voiton. Ohjelmaformaatti vaikutti lisäksi sellaiselta, että ohjelmassa voisi oikeasti kokeilla rajojaan, Ikonen kertoo.
Ohjelmassa osanottajia muun muassa pudotetaan helikopterista veteen ja heitä uitetaan jääkylmässä vedessä. Lisäksi on tiedustelutehtäviä, esteratoja ja fyysisiä kamppailutehtäviä.
-Suunnistustehtävä meni mönkään mutta mikään muu tehtävä ei ollut ylivoimaisen vaikea, hurjapää kun olen ollut ikäni. Uintitehtävät olivat minulle helppoja, kun lapsena oltiin kesäisin kaiken aikaan Päijänteessä uimassa. Mutta voin kuvitella, että joillekin osa tehtävistä oli vaikeita. Vastenmielisin tehtävä oli kamppailu toista ihmistä vastaan. Toisen lyöminen tai potkiminen on minulle psykologisesti vaikeaa, kun olen rauhan mies.

Millaisin tavoittein lähdit ohjelmaan?
-Tavoitteena oli päästä kolmanteen jaksoon. Lopulta jouduin poistumaan kurssilta vasta 13. jaksossa, kun jaksoja kaikkiaan oli 16.
Ja mikä meni vikaan?
-Oli sellainen panttivankikohtaus, jossa tavoitteena oli eliminoida vangitsijat ja vapauttaa panttivanki. Onnistuin tuhoamaan vangitsijat mutta sitten ”ammuin” vielä panttivanginkin, kun hän oli suhteellisen etäällä. Lopuksi annoin vielä niskalaukauksen yhdelle, jota luulin vangitsijaksi. Osoittautuikin, että hän kuului ohjelmaa tehneeseen tuotantotiimiin, Ikonen kertoo hymyssä suin.

Aika hyvin mieheltä, joka kävi armeijan Puolustusvoimien soittokunnassa, joka ei koskaan ole ampunut oikealla aseella eikä pelaa videopelejä.

Ja onko jo uusia tosi-tv-suunnitelmia?
-En keksi sellaista, johon haluaisin osallistua, Ikonen, joka on ollut mukana monessakin musiikkialan tosi-tv-tuotannossa (MM. SuomiLove, Tähdet tähdet ja The Voice of Finland).

Ja mitä kuuluu sille toiselle musiikkipuolelle?
-Kesäkuun aion pitää keikoista vapaana. Heinäkuussa sitten jatketaan. Syksyllä tehdään Ikoset-sisaruusyhtyeellä kiertue, ja vuoden lopuksi teen vielä joulukiertueen, joka huipentuu Korpilahden kirkkoon 19. joulukuuta.

Erikoisjoukot-osanottajien kesken on perustettu WhatsApp-ryhmä ja yhteyttä pidetään. Mukana oli muun mussa sellaisia julkkiksia kuin Martina Aitolehti ja Mira Potkonen.
Myös 1987 Korpilahden kirkonkylän ala-asteella koulunsa aloittaneiden kesken on perustettu WhatsApp-ryhmä. Tavoitteena on järjestää luokkakokous jossakin vaiheessa.

Ja niille, jotka ovat seuranneet Ikosta keväällä Erikoisjoukot-tv-ohjelmassa ja tietävät, että perheeseen syntyi vauva tammikuussa, kerrottakoon, että isä ei ollut poissa vastasyntyneen arjesta: ohjelma tallennettiin viime vuoden puolella.
-Tosin ensimmäiset ihmiset, joille tuli paljastettua, että meille (puoliso Reetta Korhonen) syntyy vauva, olivat Erikoisjoukkojen kouluttajat. Tämä tapahtui ohjelman nauhoituksien kuulustelutilanteessa.

Seppo Pänkäläinen

Artikkeli Osmo Ikonen ylitti itsensä Erikoisjoukot -ohjelmassa – muusikko halusi kokeilla rajojaan vaativassa tv-tuotannossa julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Tarkastusten taustalla on vaatimus jätteiden lajittelusta. Biojäte tulee lajitella erikseen eikä se saa päätyä sekajätteen joukkoon.  Tarkastuksilla ehkäistään myös jyrsijöitä aiheutuvia haittoja. Puutteellinen biojätteen käsittely tai rikkinäinen kompostori voivat houkutella alueelle haittaeläimiä, kuten rottia.

Kaikkia Jyväskylän seudun kotitalouksia koskee biojätteen lajitteluvelvoite. Biojätettä ei saa laittaa sekajätteen sekaan. Biojäte tulee kerätä omaan tai naapurin kanssa yhteiseen biojäteastiaan tai kompostoida biojäte asianmukaisessa kompostorissa.
Biojätteen lajittelu erikseen on tärkeää, sillä vain erilleen kerätty biojäte voidaan hyödyntää uudestaan. Sekajätteen seassa biojäte kuljetetaan energiahyödynnykseen, mikä aiheuttaa kustannuksia ja haasteita käsittelylaitoksessa. Biojäte on arvokas raaka-aine biokaasun ja multatuotteiden tuotannossa – tai kompostoituna oman pihan ravinteikkaana kasvualustana.
Jyväskylän seudulla kerätty kotitalouksien biojäte käsitellään paikallisesti Mustankorkealla, jossa siitä tehdään biokaasua ja multatuotteita.
Tarkastuksella varmistetaan, että kiinteistöllä on asianmukainen kompostori biojätteen käsittelyyn tai muu hyväksyttävä tapa käsitellä biojätteet.

Kompostointitarkastuksiin liittyy paljon virheellisiä käsityksiä.
Viime aikoina on uutisoitu paljon siitä, että hallituksen normien purkutalkoissa on ilmoitettu, että kompostointitarkastajat aiottaisiin lakkauttaa.
-Erillistä virkaa tai toimea nimeltä kompostointitarkastaja ei ole olemassa. Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitavat työntekijät tekevät tarkastuksia muiden työtehtäviensä ohella. Tarkastukset ovat vain pieni osa laajaa viranomaistyötä, jonka tavoitteena on varmistaa, että jätehuolto toimii oikein, Jyväskylän seudun jätelautakunnasta tiedotetaan.
Tarkastusten lopettaminen edellyttäisi muutoksia jätelainsäädäntöön. Käytännössä velvoite lajitella biojäte erikseen pitäisi poistaa laista kokonaan, jos haluttaisiin että jätehuoltoviranomainen ei seuraisi lajittelua. Tämä olisi ristiriidassa EU:n jäsenmailleen asettamien yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden kanssa.

Ympäristöministeriö onkin nostanut biojätteen lajittelun lisäämisen yhdeksi tehokkaimmista keinoista nostaa kierrätysastetta Suomessa.

Artikkeli Kompostitarkastukset jatkuvat – Korpilahdella komposteja tutkaillaan kesäkuussa julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Maarit Nurminen

Artikkeli ”Tämä on mun neljänkympin villitys” julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Pohjoisten kylien yrittäjien tapaamisissa on sekä tutustuttu toisiin yrittäjiin että saatu oppia.
– Meillä on käynyt muun muassa vakuutusasiantuntija puhumassa vakuutuksista sekä ylämuuratjärveläinen yrittäjä kertomassa oman yrityksensä kasvutarinaa kansainvälisille markkinoille, Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Kuusinen-Laukkala kertoo.
– Yrityskummitoiminnastakin on ollut puhetta; pari yrittäjää on lupautunut neuvomaan toisia yrittäjiä. Olemme myös harjoitelleet tapaamisissa omasta yrityksestä kertomista. Monet ovat sillä tavalla vaatimattomia, etteivät ole paljoa omasta yrityksestään puhuneet, mutta yhteistapaamissa muistuttelimme, että kyllä yrittäjän täytyy pitää ääntä omasta yrityksestään.
Talven aikana on myös kerätty Korpilahden pohjoisten kylien yritysluetteloa. Fyysinen versio yrityskorteista on Mehtosen kyläkaupan seinässä.
– Netissä listaa ylläpitää Henri Ruokokoski, lisääkin yrittäjiä listalle otetaan. Kyläläisille, kesäasukkaille ja kyläseuroillekin on hyvä saada tietoa kylillä vaikuttavista yrittäjistä; yrityslistasta on hyvä katsoa, kun tarvitsee esimerkiksi lumenaurausta tai polttopuita, Anneli Kuusinen-Laukkala sanoo.

Mukana tapaamisissa on ollut myös yritystoimintaa vasta suunnittelevia.
– Tapaamisissa on myös mietitty, löytyisikö yrittäjiä, jotka voisivat työskennellä yhdessä ja muodostaa palveluistaan paketteja, tai ketjuttaa palveluitaan, Anneli Kuusinen-Laukkala kertoo ja toteaa, että kaikkiaan mukana on ollut 25 – 30 pohjoisten kylien yrittäjää.
– Jotkut ovat olleet mukana useammin, jotkut harvemmin. Kuukausitapaamisissa on ollut yleensä paikalla 10 – 15 yrittäjää, Kuusinen-Laukkala sanoo.
Tapaamisia on tarkoitus jatkaa.
– Kesälle olemme suunnitelleet saunailtaa ja syksyllä olisi tarkoitus tehdä yrityskäyntejä, ainakin Tikkalan entisellä koululla asuvat ovat kutsuneet meidät tutustumaan omiin yrityksiinsä, Anneli Kuusinen-Laukkala kertoo.
– Alustuksia toivottiin lisää, joten niitä olisi tarkoitus myös tarjota syksyllä. Esimerkiksi pankista voisi joku tulla puhumaan yritysrahoituksesta, Kuusinen-Laukkala sanoo ja toteaa, ettei alueen yrittäjien kannata pelätä yhteistyötä.
– Ei ole syytä ajatella, että söisimme toistemme leipää. Jokainen yrittäjä on löytänyt täällä hyvin oman paikkansa ja se, että tukee ja mainostaakin toista yrittäjää, ei ole itseltä pois.

Tiina Lamminaho

Artikkeli Korpilahden pohjoisten kylien yrittäjät viritelleet yhteistyötä julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Artikkeli Yli 100-vuotiaat ”kadonneet” julistetaan kerran vuodessa kuolleeksi – Katso paikkakuntasi viimeisimmät nimet tästä jutusta julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

– Näkisin, että meillä on mahdollisuudet selvitä potilasmäärän kasvusta, mutta tiukka paikka se näillä resursseilla on, Muuramen terveysaseman ylilääkäri Jari Nojonen toteaa. Kun Korpilahden terveysaseman toiminta loppuu toukokuun lopussa, suurin osa korpilahtelaisista ohjataan Muuramen sosiaali- ja terveysaseman asiakkaaksi, eli Muuramen sosiaali- ja terveysasema saa vastuulleen yli 4000 uutta asiakasta.
– Tällä hetkellä meillä pääsee kiireettömään hoitoon sekä lääkärille että hoitajalle noin kahdessa viikossa. Kun korpilahtelaiset siirtyvät meidän potilaiksemme, kiireettömään hoitoon pääsy hidastuu ainakin aluksi, Nojonen sanoo ja toivoo, että nykytilanteeseen eli kahden viikon odotusaikaan päästäisiin uudelleen vuodenvaihteen tienoilla.
Säynätsalon terveysasema lopetettiin reilu vuosi sitten, ja sieltä siirtyi 3300 säynätsalolaista Muuramen sosiaali- ja terveysaseman asiakkaaksi.
– Silloin odotusaika kiireettömään hoitoon venyi reiluun kuukauteen. Säynätsalolaisten tultua meille saimme kaksi uutta lääkäriä, mutta emme heti; toinen tuli elokuussa, toinen vasta tämän vuoden alussa, Nojonen kertoo.
– Nyt olemme saamassa puolitoista lääkäriä lisää. Puolikkaan verran saamme lääkärin työpanosta vuodeosaston profiilin muutoksen takia, lisäksi meille palkataan yksi lääkäri. Viran täyttö menee varmasti syksyyn. Kesäksi saamme kaksi hoitajan kesälomasijaista, joita meillä ei ole ennen ollut, syksystä alkaen yksi määräaikainen hoitajan toimi on siirretty muualta meille, Nojonen selvittää ja kertoo, että nyt Muuramessa työskentelee äitiyslomasijaisena Korpilahdella työskennellyt lääkäri.
– Nyt meille on päätetty nämä resurssit, mutta tilannetta seurataan, Nojonen toteaa ja kertoo, että kesäkuun alusta lähtien korpilahtelaisten kiireetöntä hoitoa varten on varattu yksi lääkäri, muut terveysaseman lääkärit auttavat tarvittaessa.
Muuramessa on käytössä omalääkäri – omahoitaja -malli.
– Korpilahtelaisille pyrimme saamaan omalääkärin syksyllä, kesällä keskitymme enemmän kiirehoitoon. Omalääkärit jaetaan osoitteiden mukaan, ja omalääkäri – omahoitaja -mallihan toimii vain kiireettömässä hoidossa; kiireellisessä hoidossa hoidosta vastaa aina vuorossa oleva lääkäri, Nojonen kertoo.

Sosiaali- ja terveyspalveluista keskusteltiin maanantai-iltana Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestämässä tilaisuudessa. Paikalla oli iso joukko hyvinvointialueen palveluista vastaavia henkilöitä kertomassa palveluista ja vastaamassa kysymyksiin.
Avosairaanhoidon palvelupäällikkö Minna Leppäkynnäs kertoi, että lähes kaikki korpilahtelaiset ohjataan kesäkuun alusta lähtien Muuramen sosiaali- ja terveysaseman asiakkaaksi, ainoastaan Saakoskella asuvat ohjataan Jämsän sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi.
– Valinta tehdään postinumeron mukaan, Jämsään ohjataan vajaat 300 korpilahtelaista ja heille lähetetään toukokuun puolivälin jälkeen kirje asiasta. Kaikki muut korpilahtelaiset siis siirretään Muuramen sosiaali- ja terveysaseman asiakkaaksi, Leppäkynnäs kertoi.
– Jos on tyytyväinen siihen, mihin meidän puolesta ohjataan, asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Jos taas haluaa jonkun muun terveysaseman asiakkaaksi, voi tehdä terveysaseman vaihtoilmoituksen joko netissä tai terveysasemalla. Korpilahtelaiset voivat muualtakin kuin Saakoskelta halutessaan vaihtaa Jämsän sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi, tai vaikkapa Vespuolelta voi valita terveysasemaksi esimerkiksi Joutsan. Jos terveysasemaa vaihtaa, uuden terveysaseman asiakkaana on pysyttävä vähintään vuosi, saa toki pysyä kauemminkin, Leppäkynnäs selvitti ja kertoi, että kun tekee terveysaseman vaihtoilmoituksen, kestää pari viikkoa, ennen kuin tiedot on saatu kirjattua ja vaihto toteutuu käytännössä.

Korpilahden sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelut loppuvat toukokuun lopussa, mutta sekä suun terveydenhuollon palvelut että neuvolapalvelut jatkuvat Korpilahdella.
– Hammashoitolan tiloista on tehty juuri viiden vuoden vuokrasopimus, joten hammashoitola pysyy täällä, ylihammaslääkäri Elina Tuppurainen vakuutti.
Neuvola muuttaa pari kerrosta alemmaksi eli hammashoitolan viereen, terveysasemalta vapautuviin tiloihin. Neuvolassa korpilahtelaisia palvelevat edelleen terveydenhoitaja ja neuvolalääkäri.
Tilaisuudessa kuultiin myös hyvinvointialueen digitaalisista palveluista, mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista, laboratorio- ja kuvantamispalveluista sekä Kela-takseista ja linja-autoista. Kari Ström Jyväskylän kaupungilta kertoi Jyväskylän seudun joukkoliikenteen Linkin arvolipuista, joilla matkustaminen Korpilahden ja Muuramen välillä tulee paljon halvemmaksi kuin jokaisen matkan maksaminen erikseen käteisellä.
Nykyiset ajanvarausnumerot palvelevat vielä 28. toukokuuta, sen jälkeen numeroon soittaessa kuulee tiedotteen uusista numeroista. Kesäkuun alusta korpilahtelaiset voivat varata lääkäri- ja hoitajavastaanoton Muurameen puhelinnumerosta 014 266 2791, Jämsän lääkäri- ja hoitajavastaanoton puhelinnumero on 014 3365780.

Artikkeli Odotusajat Muuramen terveysasemalla pitenevät, kun korpilahtelaisista suurin osa siirtyy asiakkaiksi julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Korpilahden apteekin Luhangan sivuapteekki oli avoinna viimeistä kertaa maaliskuun viimeisenä päivänä.
– Luhangan apteekki piti lopettaa kannattamattomana, en pystynyt enää pitämään sitä avoinna. Luhankalaisten puolesta tietenkin harmittaa, heitä pystymme nyt palvelemaan toki verkkoapteekin kautta, Korpilahden apteekkari Lauri Viitanen sanoo.
Apteekkariliiton mukaan apteekkien talous on ollut paineessa jo pitkään ja tällä hetkellä apteekkien talouteen kohdistuu useita samanaikaisia heikennyksiä. Luhangan apteekin lisäksi Apteekkariliiton tiedossa on 13 muuta apteekkia, jotka on suljettu tai päätetty sulkea, liiton mukaan lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea arvioi jopa 117 apteekin olevan vaarassa muuttua kannattamattomaksi. Apteekkien talouteen vaikuttavat muun muassa reseptilääkkeiden lääketaksan muutokset, apteekkiverotuksen muutokset sekä joidenkin itsehoitolääkkeiden myynnin salliminen muuallakin kuin apteekeissa.
– Apteekkitalousuudistuksen kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta toki ne heikentävät myös Korpilahden apteekin tilannetta, Viitanen toteaa, mutta sanoo olevansa positiivisella mielellä Korpilahden apteekin suhteen.
– Loppujen lopuksihan apteekin kohtalon ratkaisevat asiakkaat, kuten minkä tahansa muunkin yrityksen.

Korpilahden apteekissa on Viitasen mukaan tehty jo toimenpiteitä, joilla kannattavuutta yritetään varmistaa.
– Pidensimme aukioloaikoja hieman, eli nyt olemme maanantaisin ja perjantaisin avoinna kello 18 asti. Nyt meillä on myös sairaanhoitajan vastaanotto apteekissa, samoin rokotuspalvelua. Meidän henkilökunnastamme kolme farmaseuttia ja proviisori on saanut rokotusluvat, eli meillä on täällä arkisin aina paikalla joku, joka voi antaa rokotuksen, Viitanen kertoo.
– Sairaanhoitajan vastaanotto on löydetty hyvin, samoin apteekin omaa rokotuspalvelua on jo käytetty. Meiltä on haettu muun muassa punkkirokotuksia ja vyöruusurokotuksia.
Korpilahden apteekki palvelee myös verkossa, Viitasen mukaan verkkokauppakin on löydetty hyvin.
– Myös verkkokaupasta saa neuvontaa. Lääkeneuvonnalla on iso rooli apteekin toiminnassa, ja tarvittaessa voimme ohjata asiakkaita eteenpäin. Kun Korpilahden terveyskeskus menee kiinni toukokuun lopussa, apteekin rooli korostuu entisestään, Viitanen toteaa.

Itsehoitolääkkeiden myynnin laajennus apteekkien ulkopuolelle ei Viitasen mukaan tue rationaalista lääkehoitoa.
– Itsehoitolääkkeiden ostamisessa vähittäistavarakaupasta on vaaratekijöitä, toki meiltä saa edelleen neuvontaa myös niiden lääkkeiden käytössä, säilyväthän ne meilläkin myynnissä, Viitanen sanoo.
– Sitä ei vielä tiedä, hakevatko kaupat lupia lääkkeiden myyntiin, tai laittavatko yritykset lääkkeitä myyntiin vähittäistavarakauppoihin. Sen näkee ensi vuonna.
Yhtenä positiivisena asiana Korpilahden apteekin kannalta Viitanen kertoo, että Korpilahden apteekki saa jatkaa edelleen vanhuspalvelun annosjakelua Korpilahden alueella.
– Sopimus hyvinvointialueen kanssa on jatkumassa. Sekin tuo meille taloudellista turvaa, Viitanen sanoo.
– Tämä vuosi näyttää, miten kannattavuus kehittyy uudistusten seurauksena, ja ensi vuosi näyttää, mitä tiettyjen itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen apteekkien ulkopuolelle tuo tullessaan. Haluan suhtautua positiivisesti Korpilahden apteekin tulevaisuuteen, ja kyllä minä yrittäjänä ainakin yritän, että apteekki täällä jatkaisi.

Artikkeli Apteekkien talous tiukoilla julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Alkio-opistolla vietettiin lauantaina 28.3. opistopäivää, jossa kutsuvieraina oli entisiä ja nykyisiä opiskelijoita sekä henkilökuntaa. Rehtori Jaana Laitila avasi tilaisuuden puheellaan, jossa hän pohti sitä, mitä Alkio-opisto voi juhlistaa. Laitila toteaa juhlinnalle olevan monenlaisia syitä, jotka menevät laidasta laitaan opiskelijoiden auttamisesta unelmien saavuttamiseen, samanhenkisen porukan yhteen tuomisesta, ja osaavasta henkilökunnasta opiston kehittymiseen ajassa. Lisäksi hän nostaa myös opiston arvot, kuten yhteisöllisyys, vastuullisuus ja tulevaisuudenusko, juhlimisen kohteeksi.
Alkio-opisto perustettiin Perniöön vuonna 1947, josta se siirtyi Korpilahdelle vuonna 1974. Vuonna 2027 Alkio-opiston perustamisesta tulee täyteen 80-vuotta.

– Minun yksi hyvä ystävä tuli tänne opiskelemaan kieliä, ja minä olin ollut koulunkäynnin avustajana ja kiinnosti kasvatusala. Niin vähän sen kaverin mukana tulin sitten. Raahessa ei oikein ollut semmosia koulutusmahdollisuuksia kuin täällä, Hanna Turunen kertoo.
Lapualta Korpilahdelle tullut Hanna Seppä puolestaan päätyi Alkio-opistolle sen jälkeen, kun ei päässyt opiskelemaan OKL:ään, eli opettajankoulutuslaitokselle. Annika Ala-Kurkea kiinnosti kasvatusalan opinnot, joten ylioppilaaksi päästyään hän tuli Virroilta opistolle tekemään opintoja etukäteeen.
– Tein sinä vuonna kahdet perusopinnot ja yhdet aineopinnot. Olihan siinä tosi paljon tekemistä ja varsinkin ne aineopinnot. Kasvatustieteen aineopinnot olivat haastavat, kun niihin sisältyy pieni tutkielma. Mutta ei ollut liian haastavia, Turunen muistelee opintojaan.
– Tein saman määrän. Tein perusopinnot ja aineopinnot, ja sitten vieraan kielen ja viestinnän opintoja. Niitä oli tosi paljon, mutta ne jotenkin meni täällä kaikki kauhean helposti, Seppä toteaa omista opinnoistaan.
– Taisin tehdä kahdet perusopinnot ja sitten joitakin yksittäisiä. Minulla ei ollut vielä mitään aineopintoja. Jälkeenpäin ihmettelin, että kuinka paljon sitä tulikin opiskeltua, Ala-Kurki kertoo.
Turunen kokee Alkio-opistosta olleen hänelle hyötyä, koska hänelle tarjottiin avoimen väylän kautta opiskelupaikkaa niin Turun kuin Jyväskylän yliopistoon. Hän päätyi Jyväskylän yliopistoon silloisten draaman ilmaisun opintojen takia. Seppä puolestaan kokee Alkio-opiston auttaneen häntä tekemään asioita tehokkaasti, ja pääsemään OKL:ään, mihin hän oli halunnutkin. Myös Ala-Kurjen mielestä opinnot auttoivat kouluun pääsyssä, ja yliopistossa opiskelussa. Lisäksi Alkio-opistossa opiskelu on auttanut myös heitä ymmärtämään sitä, mihin kaikkeen he pystyvät.
– Jotenkin ei olisi ehkä halunnut lähteä. Se on semmonen oma kupla, tiivis yhteisö, joka tuki. Silleen omassa elämässä, mutta myöskin sitten opintojen suhteen. Tämähän oli ihan todella ainutlaatuinen kokemus, Turunen kertoo siitä, millaista oli opiskella Alkio-opistolla.
– Kyllä, juuri ainutlaatuinen tietysti todella kiva vuosi. Kaikki tuli tehtyä siinä, niin kuin sanoinkin, jotenkin todella vaivatta lopulta, Seppä lisää Turusen kertomaan.
Ala-Kurjen mielestä ei opistolle tullessa olisi voinut uskoa sitä, kuinka huikea vuosi on edessä. Hän kertoo, kuinka hänellä on tänäkin päivänä opistolta ystäviä.
– On tosi mahtavaa. Hymyilyttää koko ajan, että olen odottanut, että pääsee käymään täällä. Nyt on siitä, mitä 15 vuotta, kun viimeksi käynyt, niin on tosi hienoa, Turunen sanoo.
Sepällä ja Ala-Kurjella on molemmilla 20 vuotta opinnoistaan, ja hekin kokevat nostalgiaa palatessaan takaisin opistolle. Opistolle palaaminen on myös korostanut vuosien varrella tapahtuneita muutoksia niin rakennuksissa kuin kurssitarjonnassa.
– Just noita opintolinjoja on kaiken maailman hiphopista lääketieteeseen. Ihana nähdä tässä kurssi tapaamisessa näitä tuoreempia opiskelijoita, kuinka hekin sanoo sitä, että on ihania muistoja. On löydetty ystäviä, puolisoita ja huomaa, että niilläkin on edelleen täällä hienoja opiskeluvuosia. Voi sitten suositella, jos itselle tulee eteen tuon ikäisiä vastaan, Ala-Kurki toteaa.

– Meillä on lääketieteen kevät injalla opetusta, missä meidän opettajat pitää meille biologian, kemian, ja fysiikan tunnit. Sitten on iltapäivystys tunteja, joissa se opettaja on siinä luokassa ja sinne saa mennä laskemaan ja tekemään hommia, kertoo opintonsa aloittanut Jenna Järvelä opinnoistaan.
Järvelän mukaan Alkio-opisto on auttanut häntä lukemaan lääketieteen pääsykokeisiin, ja se on hänestä ollut mieluisampaa kuin niihin yksin lukeminen. Hänestä opisto on myös tarjonnut ympäristön, joka tukee hänen opintojaan.
– Pääsin viime kevään jälkeen Kuopion lääkikseen opiskelemaan, että on ollut todellakin hyötyä. Sitä viime kevättä ennen olin itsenäisesti opiskellut, niin sitten täältä sai sen viimeisen ponnistuksen siihen, että pystyi pärjäämään siinä kokeessa tarpeeksi hyvin, että pääsi kouluun, Amanda Ruisaho sanoo.
Alkio-opistolla biologiaa opiskellut Milja Summanen puolestaan teki avoimen väylän opintoja, mitä kautta hän pääsi opiskelemaan Jyväskylän yliopistolle biologiaa.
– Minulla oli vähän hatara pohja lukiosta kemian osalta ainakin, mutta täällä on sitten oppinut oikeastaan kaiken ja oon saanut paljon itsevarmuutta ja apua siihen, Alkio-opiston lääketiede-linjalla opiskeleva Laura Konkola toteaa.
Alkio-opistolla opiskelusta yhteisöllisyys nousee esiin, ja lisäksi opiston tarjoamat mahdollisuudet viettää aikaa ystävien kanssa.
– Minun mielestä täällä on tosi kiva yhteisöllisyys, ja kivaa, kun oman luokan kanssa saa mennä aamupalalle, lounaalle ja päivälliselle, ja niitten kanssa viettää sen päivän, Järvelä sanoo.
– Semmoinen vähän kuin pitkään jatkuva leiri tunnelma, Ruisaho kuvailee elämää opistolla.
– Tosi tiivis porukka aina tulee täällä. On huomannut sellaisen yhteisöllisyyden olevan läsnä, Konkola kertoo.
– Saattoi jäädä just meille se kämppis porukka ainakin parin vuoden takaa ja tulee varmaan olemaan aika montakin vuotta vielä, Summanen kertoo.
– Nähdään edelleen aina silloin tällöin. Me olemme entisiä kämppäkavereita, Konkola lisää.
– Silleen tulee ikävä sitä aikaa, vaikka samaan aikaan täällä oli rankkaa se pääsykokeeseen opiskeleminen, mutta samaan aikaan tulee ikävä sitä aikaa ja niitä ihmisiä, joiden kanssa silloin sai tällaista arkea jakaa. Ei tommoista elämänvaihetta tule kuitenkaan ehkä enää ikinä uudestaan, Ruisaho kertoo.

Artikkeli Alkio-opiston opistopäivä — yhteisöllisyyden ja oppimisen juhlaa julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Monenlaisten ihmisten kanssa on tullut juteltua lähes 50-vuotisen toimittajaurani aikana mutta harvoin on haastateltavana ollut niin positiivista ja asiansa osaavaa ihmistä kuin Janne Flyktman, 56. Tämä Korpilahdella nuoruutensa viettänyt yrittäjä alkoi elättää itse itsensä 15-vuotiaana, joten ei ihme, että hänestä tuli yrittäjä.

Mutta on Flyktman tehnyt paljon muutakin.
-8. ja 9.luokalla ollessani olin kesäaikaan suntion tuuraajana Korpilahdella. Varsinainen työurani alkoi aikanaan ambulanssikuskina ja lääkintävahtimestarina. Ambulanssia ajoin 6-7 vuotta. Silloin tunsin joka talon ja kadut ja mummot tervehtivät ohi ajaessani.
Näistä ajoista Flyktmanille on jäänyt huoli suomalaisista nuorista, joilla on yhä enemmän mielenterveysongelmia. Flyktman heristääkin vähän sormea hallituksen suuntaan. On hän arvostellut pankkejakin siitä, että nämä nihkeästi lähtevät rahoittamaan yrityksiä.

Flyktman on syntynyt Jyväskylässä, Korpilahdelle hän muutti perheineen parivuotiaana. Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Flyktmanista tuli jälleen jyväskyläläinen.
-Kuntaliitos harmittaa vieläkin, vaikka taisi se olla aika pakollista Korpilahden kunnan talouden vuoksi. Liitos toi toki jotain hyvääkin mutta valta menetettiin Jyväskylään.
Korpilahti on lähellä Flyktmanin sydäntä ja tulee aina olemaan. Parhaillaan Flyktman remppaa Korpilahdella taloa.
-Teen töitä seitsemän päivää viikossa. Kaikki liikenevä vapaa-aika menee taloa remontoidessa. Ties vaikka muuttaisimme vielä Korpilahdelle. Päijänne on ollut minulle aina merkittävä asia. Tavallaan olen aina asunut Päijänteen lähellä.

Toinen tärkeä tekijä Flyktmanin elämässä on ollut seurakunta, jonka kautta hän sai tukea elämälleen nuorempana ja tapasi siellä huippukavereita, jotka edelleen ovat ystäviä.

-Olemme Old Farts.

Se kolmas tärkeä asia on urheilu.

-Nuorempana pelattiin kaikkea mahdollista ja urheiltiin monipuolisesti. Jalkapallossa olin lahjakas mutta Kari Nättinen houkutteli minut lentopalloon. Pelaajana jouduin myös valmentajaksi ja kun jossain vaiheessa urheilijaura katkesi loukkaantumiseen, jatkoin valmentajana. Olin aikoinaan yksi Suomen nuorimmista Lentopalloliiton aluevalmentajista. 40 vuotta valmentajana on tullut täyteen.

Korpilahden Martin ja Pyrinnön toimintaa Flyktman kehuu. Hänen mukaansa seurat tekevät tärkeää työtä.

Jyväskylän MM-rallistakin, joka entisaikaan kulki nimellä Suurajot, Flyktman muistetaan. Hän oli 20 vuotta mukana MM-rallissa organisaattorina, Leustun, Surkeen, Parkkolan ja Mutasen ek-päällikkönä. Ikävimpänä muistona on Parkkolan ralliturma 2004, kun ulosajossa loukkaantui katsojia. Järjestäjien todettiin toimineen oikein, joten asia ei ole jäänyt vaivaamaan Flyktmania, jota edelleen kosiskellaan rallihommiin mukaan.
-Oltiin kerran Joutsenlammella rallikoulutuksessa. Kullekin erikoiskokeelle oli oma kylttinsä. Rourun veljekset keksivät pienen källin, ja muuttivat sanajärjestyksen ”Ek-päällikkö, Surkee” muotoon ”Surkee ek-päällikkö”, Flyktman kertoo ja nauraa helakasti.
Viimeksi rallia ja Flyktmania on yhdistänyt muutama vuosi sitten läpimurtoa maailman huipulle tavoitteleva Sami Pajari, jonka manageritiimissä Flyktman toimi.

Kun Flyktman on syntynyt myyntisaappaat jalassa, ei ole ihme, että hän päätyi yrittäjäksi. Hänellä on neljä yhtiötä, joista yksi tuo erikoislamppuja Suomen sairaaloihin. Osakkaana hän oli Karoliinan Kahvimyllyssä, kunnes osti sen kokonaan.
-Karoliinan Kahvimyllyn hankin, kun pelkona oli, että kahvila sulkee ovensa. Päätin, että ei noin mahtavaa paikkaa voi sulkea.
Suomen Yrityskaupat Oy:n yritysvälittäjänä Flyktman yrittää löytää yrityksille ostajaa tai myytävää. Flyktman auttaa, kun joku yrittäjä haluaa eläkkeelle ja eroon firmastaan, tai kun joku yhtiö hakee yritystä tukemaan oman alansa toimintaa.
-Hyvin menee, hyviä firmoja on paljon kaupan ja niitä tulee koko ajan lisää. Koen, että on tärkeää, että löytää jatkaja, että saadaan yritystoiminta jatkumaan ja työpaikat säilymään.

Korpilahdella asuu yhä paljon Flyktmanin kavereita ja äiti, joten Korpilahti on miehelle tärkeä.
-Se on yksi elämäni tärkeimpiä asioita.

Artikkeli Korpilahden yritysguru harmittelee edelleen kuntaliitosta, remontoi kotikuntaansa taloa ja näkee talouden positiivisena julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.