Korpilahden lähikirjastosta voi nyt lainata luontorepun mukaan retkelle. Repusta löytyy muun muassa kiikarit ja luuppi avuksi luonnon ihmeiden tarkkailuun.
– Viime vuonna Keski-kirjastoissa tehtiin asiakaskysely, jossa tiedusteltiin, mitä asiakkaat toivovat kirjastoihin lainattavaksi. Toiveissa tuli selkeästi esille retkeilyn ja luonnossa ajan viettämisen tukeminen. Toki isompiakin esineitä, kuten telttoja, toivottiin, mutta päädyimme valitsemaan pienempiä tuotteita, jotka eivät tarvitse juuri huoltoa, eivätkä ole arkoja kosteudelle, vanhempi asiantuntija Janne Laitinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo. Luontorepun kirjastolle lahjoitti Jamkin koordinoima LähiLUMO-hanke, joka on saanut EU:n maaseuturahaston tukea elinvoimakeskuksen kautta. Hankkeessa on tehty yhteistyötä laajasti Keski-Suomen kuntien kanssa ja reppuja on lainattavissa myös monissa muissa Keski-kirjastojen kirjastoissa.

Kiikareiden ja luupin lisäksi luontorepussa on kaksi istuinalustaa, vinkkilista luontoaiheisista kirjoista, käyttöohje, vinkkejä lajitunnistussovelluksista sekä 22 luontokorttia, joista löytyy vinkkejä ja ideoita luontoretkelle. Luontokorteista kolme on tietokortteja; yhdessä kerrotaan jokaisenoikeuksista, yhdessä luonnon monimuotoisuudesta ja yhdessä luonnon ekosysteemipalveluista. Loput kortit antavat pohtimisen aiheita tai vinkkaavat tekemistä, korteissa esimerkiksi kehotetaan kuuntelemaan, mitä ääniä kuulee ympärillään ja haistelemaan, mitä tuoksuja tai hajuja tuntuu.
– Eli kortit kannustavat moniaistiseen luontokokemukseen. Samalla korteilla halutaan tuoda esille sitä, mikä on omassa lähiluonnossa tärkeää. Luonto tarjoaa meille monenlaisia ekosysteemipalveluita, joita usein pidämme itsestään selvinä, emmekä pysähdy ajattelemaan, miten tärkeää hengitettävä ilma tai vaikkapa puhdas vesi ovat, Laitinen sanoo.
– Tarkoituksena on, että luontoreppu saisi ihmiset liikkumaan lähiluonnossa ja omakohtaisen kokemuksen kautta kiinnostumaan siitä ja arvostamaan sitä. Ensin voi käydä retkellä ihan muuten vain ja sitten voi lähteä uudestaan ja syventää luontokokemusta esimerkiksi lajien tunnistamisella. Retken jälkeen voi mennä kirjastoon ja lainata luontoaiheisia kirjoja, vinkkilistalla on niin tarinallisia kirjoja kuin oppaitakin.

Korpilahden kirjaston luontorepun laina-aika on kaksi viikkoa, sitä ei voi varata eikä lainaa voi uusia.
– Muusta aineistosta poiketen luontorepun voi lainata ja palauttaa ainoastaan palveluaikoina, ja ainoastaan tähän kirjastoon, kirjastonjohtaja Liina Mustonen-Luumi kertoo.
– Luontoreppu sisältöineen on poikkeuksellisen kallis aineisto, siksi haluamme, että sitä lainataan ainoastaan palveluaikoina. On todella mukavaa, että saimme tällaisen repun kirjastoomme, toivottavasti meidän asiakkaamme löytävät tämän mahdollisuuden.
Monissa kirjastoissa on lainattavissa erilaisia liikuntavälineitä, mutta Korpilahden kirjastossa ei sellaisia ole.
– Ne vaatisivat lukittavan kaapin, meillä tilat eivät ole siihen venyneet. Toki meille saa esittää toiveita, jotain pientä olisi mahdollisesti saatavissa tännekin, Mustonen-Luumi toteaa.

Luontoreppuun liittyen kirjastolla järjestetään ensi maanantai-iltana tilaisuus, jossa keskustellaan lähiluonnon monimuotoisuudesta sekä esitellään lajientunnistussovelluksia ja puhutaan kansalaistieteestä. Iltaviideltä alkavan tunnin mittaisen luento-osuuden jälkeen mennään ulos ja kokeillaan lajientunnistussovelluksia käytännössä sekä tutustutaan lähiluontoon.

Artikkeli Kirjastosta reppu mukaan luontoretkelle julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Korpilahdella oli viikko sitten poikkeuksellisen laaja vedenjakeluhäiriö. Vesikatkos koski vesiyhtiön Alvan mukaan enimmillään yli 700 vedenkäyttöpaikkaa. Korpilahti-lehden toimituksessa alettiin pohtia, miten tällaiset katkokset ovat mahdollisia ja miten vuotokohta paikannetaan. Media sai vastaukset kysymyksiin vesihuoltopäällikkö Atte Pakkaselta.
Vesihuoltopäällikkö Pakkanen, miten tällaisia vuotokohtia pystytään jäljittämään? Onko Alvalla joku seurantajärjestelmä, drooneja tai muuta tekniikkaa? Ja ovatko kuntalaisten näköhavainnot tärkeitä?

-Vuotoja paikannetaan verkostosta saatavan tiedon ja mittausten avulla sekä rajaamalla mahdollista vuotoaluetta vaiheittain. Myös maastohavainnot ovat tärkeitä, ja joskus myös asukkaiden havainnoista voi olla apua vuodon paikantamisessa. Käytettävät menetelmät riippuvat aina vuodon sijainnista ja tilanteesta. On olemassa myös erilaisia verkoston kuuntelulaitteita, joilla vuotokohtaa pystytään joissain tapauksissa paikantamaan.

Kuinka tämänkertainen vuotokohta löydettiin?
-Vuotoaluetta rajattiin järjestelmällisesti verkostoa tutkimalla ja analysoimalla vikaantumistilastoja. Tiistaina heräsi epäily, että vuoto voisi olla vesistössä kulkevassa putkessa. Sukeltajat kävivät tarkastamassa putken ja löysivät vuotokohdan Päijänteestä.

Onko jo tietoa, miksi vuoto nyt syntyi?
– Vuodon syystä ei vielä ole varmuutta. Se selviää tarkemmin, kun vauriokohta saadaan korjaustöiden yhteydessä tutkittua. Putki on 1970-luvulta ja tällainen rikkoutuminen ei ole tavatonta.

Miksi osaan talouksista tuli vettä, osaan ei?
-Vuoto aiheutti verkoston paineen alenemisen ja vaikutukset vaihtelivat verkoston eri osissa. Osassa aluetta vettä tuli alentuneella paineella, kun taas osassa vedenpaine laski niin, ettei vettä tullut lainkaan.

Mitä tarkoittaa alvalainen termi 700 vedenkäyttöpaikkaa?
-Vedenkäyttöpaikka tarkoittaa vesihuollon asiakaskohdetta, esimerkiksi kerrostaloa tai omakotitaloa, johon vettä toimitetaan. 700 vedenkäyttöpaikkaa ei siis tarkoita 700 asukasta, vaan vaikutuspiirissä olevien ihmisten määrä on tätä suurempi. Käyttöpaikkoihin kuuluu kotitalouksien lisäksi esimerkiksi yrityksiä ja hyvinvointialueen toimipisteitä.

Onko tietoa, paljonko vesiputkea Korpilahden alueella on ja paljonko siitä on veden alla?
-Korpilahdella on vesijohtoa yhteensä noin 50 kilometriä ja siitä veden alla on noin 600 metriä.

Pakkanen kertoi loppuviikosta, että korjaustyöt on saatu käyntiin ja ne tehdään nostamalla putkea pintaan lautalle. Myös rannoilla tehdään kaivaustöitä. Korjaustyön kestosta ei ole tarkkaa arvioita, mutta Pakkasen mukaan puhutaan kuitenkin päivistä ennemmin kuin viikoista.
Alva haluaa Korpilahti-lehden välityksellä kiittää Korpilahden asukkaita kärsivällisyydestä. Yhtiö haluaa lisäksi muistuttaa, että erilaiset havainnot asiakkailta ovat Alvan vesiverkoista huolta pitävälle henkilöstölle tärkeitä. Asukkailta saadut palautteet ja havainnot, esimerkiksi äkillisesti ilmaantuneet lätäköt, puuttuvat kaivonkannet tai sadeveden pääsy viemäreihin, auttavat Alvaa ylläpitämään ja parantamaan alueellisen vesihuollon kuntoa ja toimintavarmuutta.
Putkirikon johdosta Korpilahdelle annettiin myös vedenkeittokehotus viime viikolla. Kehotus purettiin loppuviikosta, mutta vesi pitää keittää edelleen osassa Tähtiniemen kiinteistöjä.
Keittokehotus Tähtiniemessä on voimassa niin kauan kuin korjaustyöt kestävät.

Artikkeli Näillä keinoilla vesivuodot voidaan paikallistaa – Korpilahden vuotoaluetta ”rajattiin järjestelmällisesti verkostoa tutkimalla ja analysoimalla vikaantumistilastoja” julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Korpilahdella alkoi laajamittainen häiriö vesijohtoverkostossa maanantai-iltana kello 19 aikaan. Häiriö koski noin 700 Alvan vedenkäyttöpaikkaa sekä Moksin vesiosuuskuntaa.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä Alva perusti kirkonkylälle kaksi väliaikaista vedenjakelupistettä satamaan ja S-marketin parkkialueelle.
Häiriöitä vedenjakelussa oli monella alueella ja häiriöalueiksi nimettiin Hyrkkölä, Korpiaho, Maso, Kemppaisenmäki, Iloniemi, Kotamäki, Tissolanmäki, Pukkala, Ainola, Korpilahti keskusta, Tähtiniemi, Hirvimäki, Saakoski ja Puolakka.
Alvan vesihuoltopäällikkö Atte Pakkanen kertoi tiistaina aamupäivällä Ylelle, että putkirikko sijaitsee vedentuotantoalueen ja Korpilahden taajaman välillä. Tämä selittää häiriön laajuuden. Tarkkaa vuotokohtaa etsittiin vielä tiistaina aamupäivällä.
Vedenjakelun häiriöllä oli vaikutuksia Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluihin Korpilahdella.
Korpilahden hammashoitolan asiakkaiden aikoihin tuli muutoksia ja asiakkaisiin oltiin yhteydessä henkilökohtaisesti.
Korpilahden ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan yksikön, Iltatähden riittävä vesihuolto varmistettiin. Vedenjakeluhäiriöllä oli vaikutusta myös kotihoidon asiakkaisiin. Kotihoidon hoitajat ovat vieneet asiakkaille vettä käyntiensä yhteydessä, mikäli asiakkaalla ei ole veden kotivaraa. Kotihoidon asiakkaiden omaisia pyydettiin olemaan yhteydessä läheisiinsä ja varmistamaan, että vettä ja vesikanistereita on riittävästi.

Vedenkäyttöohjeita keittokehotuksen aikana:
-Juomavesi ja ruuanlaittoon käytettävä vesi on keitettävä vähintään 5 minuutin ajan.
– Veden keittokehotus on voimassa toistaiseksi. Vedenkäyttöohjeet keittokehotuksen ollessa voimassa:
– Keitä vettä 5–10 minuuttia. Muista keittää myös mehun laimennukseen käytettävä vesi. Mikäli vesi kiehuu ja tulee keitetyksi ruuanlaiton yhteydessä, ei sitä tarvitse etukäteen erikseen keittää.
– Kahvinkeittimissä tai vedenkeittimissä vesi ei kiehu riittävän kuumaksi.
– Muistathan, että myöskään jääkuutioita ei saa tehdä keittämättömästä vedestä.
– Huuhtele vihannekset ja salaatit keitetyllä, jäähdytetyllä vedellä.
– Siivoukseen, pyykinpesuun, tiskaamiseen, peseytymiseen ja WC:n huuhteluun voit käyttää hanavettä aivan normaalisti.  Huolehdi siitä, että pestyt astiat ja esimerkiksi leikkuualustat kuivuvat kunnolla ennen seuraavaa käyttöä.

Artikkeli Korpilahdelle sekä Moksin ja Kärkisten vesiosuuskuntien alueelle vedenkeittokehotus julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Jotta maallemuutto ei olisi niin suuri hyppy tuntemattomaan, on kehitetty erilaisia hankkeita. Esimerkiksi heinäkuussa Kangasniemellä järjestettiin Autiotalomessut, joissa kävi yli 2 000 vierasta. Tuloksiakin syntyi: kymmenen autiotaloa sai uudet asukkaat, kahdeksan taloa ilmoitettiin myydyiksi ja kaksi vuokratuiksi.

Kansainvälistä Coming, Living, Staying – Ruralizing Europe -hanketta toteutetaan Ruotsissa, Islannissa ja Tanskassa sekä Suomessa nimellä Tule, elä ja jää -hanke. Hanke kestää syyskuuhun 2027 asti. Tavoitteena on kartoittaa, vaihtaa ja kehittää käytäntöjä, jotka edistävät tai estävät maaseudulle muuttoa kussakin maassa. Oletettavia kehittämisalueita ovat kuntien ja kylien välinen yhteiskehittäminen, kylien vastaanottokyky sekä kuntien ja kylien infrastruktuuri, mukaan lukien asumisen ja etätyön mahdollisuudet. Keski-Suomessa hankkeen projektipäällikkönä ja koordinaattorina toimii Reena Laukkanen-Abbey. Hanke on saanut Euroopan maaseuturahoitusta Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta. Hankkeessa ovat mukana Viitasaaren kaupunki, Uimaniemi Joutsasta, Niemisjärvi Hankasalmelta, Sahrajärvi Multialta, Koskenpää, Juokslahti ja Längelmäki Jämsästä, Metsäkulma-Kukkaro Petäjävedeltä sekä Pohjoisen Korpilahden kylät. Käytännön toimia ovat esimerkiksi kylien esitteet ja esittelyvideot, talo- ja tonttimarkkinat sekä asumiskokeilut.

Koska samankaltaisten haasteiden kanssa painiskellaan lähes kaikissa kylissä, on ajatusten vaihto kaikkien kannalta hedelmällistä. Siksi Keski-Suomen Kylät ry suunnittelee paljon toivottuja kylävierailuja lokakuun 2026 alkuun, esimerkiksi kuukauden kahdelle ensimmäiselle lauantaille. Ajatuksena on ensisijaisesti muodostaa kylä- tai kyläaluepareja, jotka vierailevat toistensa luona. Mikäli välimatkat ovat kovin pitkiä, voidaan harkita myös yön yli kestävää vierailua. Tapahtumat ovat osallistujille ja järjestäjille maksuttomia, ellei kyläkohtaisesti haluta järjestää jotain erityistä ohjelmaa. Tapahtumasta saa lisätietoa, ja siihen voi ilmoittautua Keski-Suomen Kylät ry:lle

Höytiäläinen Penttisen perhe ryhtyi tuumasta toimeen ja haki mukaan kolmen kuukauden asumiskokeiluun Kalajoelle. Heidän kohdallaan kyse ei ole varsinaisesti maalla asumisen kokeilusta, sillä Kalajoki on kaupunki, joskin hyvin maaseutumainen. Hyppäys erilaiseen ympäristöön antaa kuitenkin varmasti monenlaisia näkökulmia. Perhe näyttää esimerkkiä siitä, että jännittäviin kokeiluihin voi ryhtyä myös perheellisenä. Vanhempien Siljan ja Markuksen mukana Kalajoelle lähtivät Hertta, 5, Siiri, 3, sekä kesällä syntynyt Kerttu. Päätös oli monen asian summa. Työntävänä tekijänä oli esimerkiksi kotona kesken oleva vesivahinkoremontti, ja vetovoimatekijänä Kalajoella asuva ystäväperhe. Arjessa perheen vanhemmat tekevät asiantuntijatyötä sekä etänä että työmatkoilla: äiti IT-konsulttina ja isä Geologian tutkimuskeskuksessa tutkimusassistenttina. Tällä hetkellä perheessä eletään kuitenkin ennen kaikkea vauva-arkea. Kalajoen kolmen kuukauden kokeilu tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunki auttaa etsimään sopivan asunnon ja maksaa osallistujille korvausta 1 000 euroa kuukaudessa. Korvaus on veronalaista tuloa. Hakemuksia kokeiluun tuli lähes sata, joista kolme hakijaa valittiin. Vastineeksi osallistujat kertovat kokemuksistaan omilla somekanavillaan. Penttisen perheen tarinaa voi seurata esimerkiksi Instagramissa @parihehtaaria. Silja Penttinen on myös luvannut kirjoittaa PaikallisUutisiin kokemuksistaan.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Maallemuuton esteitä madalletaan kokeiluilla julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Myös Saukkolasta tehtiin kyläesite samaan aikaan kuin muista Korpilahden pohjoisista kylistä.
– Kylää on vähän vaikea markkinoida, kun ei tänne tahdo saada uusia rakennuslupia, kyläseuran puheenjohtaja Vesa Koskinen ja sihteeri Katariina Orilahti toteavat ja kertovat, että myyntiin tulevat talot menevät kaupaksi nopeasti.
– Kyllä täällä tilaa olisi uusillekin taloille. Tiedän, että monet nuoret perheet muuttaisivat mielellään tällaisiin maisemiin, eivät kaikki halua asua kaupungissa, Ville Pohjola sanoo.
Ritva Ahtikallion mukaan kyläseuran sähköpostiin on tullut kyselyjä myytävistä taloista, ja joskus joku on jakanut postilaatikoihinkin kyselyjä.
– Olemme vieneet kaupungin päättäjille viestiä, että kylillekin haluttaisiin rakentaa uusia taloja. Tilanne on kuitenkin edelleen sama, muissakin kylissä, Katariina Orilahti toteaa.
– Olisihan se koulun jatkuvuudenkin takia hyvä, että tänne muuttaisi lisää lapsiperheitä, Iiris Pohjola sanoo.
Uudet asukkaat kylällä otetaan Pohjoloiden mukaan lämpimästi vastaan.
– Kyläseuralta saa tietoa kylästä, ja olemme pyrkineet siihen, että ottaisimme yhteyttä kylälle muuttaneisiin ja kävisimme toivottamassa heidät tervetulleeksi, Katariina Orilahti sanoo.

Tiina Lamminaho

Artikkeli Saukkolassa viihdytään, mutta Jyväskylän kaupungin rakennuslupakäytännöt vähentävät tulijoita julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Jyväskylän kaupunginkirjaston kirjastoautot Wivi ja Wäinö aloittivat iltareittinsä kesätauon jälkeen viime viikolla. Aikatauluihin on tullut muutoksia, mutta lähes kaikki Korpilahden alueen pysäkit ovat edelleen mukana.
– Olemme poistaneet reiteiltä useita pysäkkejä, Korpilahden alueelta jäi nyt kuitenkin pois ainoastaan Kotamäen pysäkki Räätälintiellä, osastonjohtaja Minna Myllylä Jyväskylän kaupunginkirjaston hakeutuvien palvelujen osastolta kertoo.
– Kaksi iltareittiä on yhdistetty, ja sen takia pysäkkiaikoja on lyhennetty. Iltareitit ajetaan edelleen joko parittomalla tai parillisella viikolla, ja siihenkin, kummalla viikolla kirjastoauto käy, on joissakin kohdin tullut muutoksia. Kirjastoautojen aikataulut voi tarkistaa kirjaston nettisivuilta.
Minna Myllylän mukaan pysäkkejä, joissa ei ole juuri käynyt asiakkaita, on poistettu, jotta mukaan saataisiin pysäkkejä uusilta asuinalueilta tai sellaisia pysäkkejä, joita on toivottu.
– Siihen, pysyykö jokin pysäkki mukana reitillä vai ei, vaikuttaa paljon se, kuinka paljon pysäkillä käy lainaajia ja kuinka paljon sieltä lainataan kirjoja. Seuraamme tilastoja tiiviisti, Myllylä sanoo.
– Korpilahden alueella on pysäkkejä, joilla on melko hiljaista. Toivomme kuitenkin, että saisimme pidettyä Korpilahden pysäkit mukana.

Heidi Pellonpään mukaan esimerkkisi Oittilan alueella on pohdittu pysäkkien yhdistämistä. Nykyisessä aikataulussa kirjastoauto Wivin pysäkit parittomien viikkojen maanantain iltareitillä ovat Raidanlahdentien varrella kahdessa paikassa, Villa Cawenissa, Synsiässä, Putkilahdella, Saakoskella, Korpiahossa ja Savipohjalla.
– Jos esimerkiksi Oittilan alueella olevia pysäkkejä yhdistettäisiin, voitaisiin pysäkilläoloaikaa pidentää, Pellonpää toteaa. Nyt kirjastoauto viipyy Vespuolen pysäkeillä kymmenen tai viisitoista minuuttia.
Kirjastoauto Wäinö käy parillisten viikkojen tiistai-iltaisin Korpilahden pohjoisilla kylillä, pysäkkejä on Saukkolassa, Tikkalassa, Ylä-Muuratjärvellä, Parkkolassa ja Moksissa. Sarvenperän pysäkki on samalla reitillä Kuohun kanssa, siellä Wäinö käy parittomien viikkojen keskiviikkona, torstaiaamupäivisin Wäinö käy Tikkalan päiväkotikoululla.
– Pysäkkejä on iltareiteilläkin lähes sata, eri iltareittejä meillä on 16. Jyväskylän maaseutualueilla välimatkat ovat pitkiä, ja jos pysäkeillä ei käy asiakkaita, joudumme miettimään, onko resurssiviisasta ajaa sinne. Toivottavasti lainaajat muistaisivat käydä kirjastoautolla ja näin vaikuttaa siihen, mitkä pysäkit pystytään pitämään reiteillä, Minna Myllylä sanoo.

Tiina Lamminaho

Artikkeli Kirjastoauto on Korpilahden kylillä odotettu vieras julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Ohjaaja Elias Seppinen toteaa Zorron miekan käsiohjelmassa, että Korpilahden Teatterin tämän kesän ainoa näytelmä yhdistää Korpilahden Teatterin kaksi kenties tunnetuinta vahvuutta eli viihdyttävän, vauhdikkaan komedian ja koko perheen musiikkinäytelmän. Ja sen Zorron miekka todella tekee; näyttämöllä nähdään niin komediaa kuin musiikkinäytelmääkin, ripaus romantiikkaa ja juonitteluakin sekä tietenkin paljon miekkailua ja toimintakohtauksia.
Näytelmän sankari on tietysti salaperäinen Zorro, mutta eniten näyttämöllä taitaa olla San Andreasin uusi kuvernööri eli don Alonso Pamplona de Exteberria. Tomi Kuula onnistui mahtailevan, itseään täynnä olevan kuvernöörin roolissa loistavasti.
Samaa voi sanoa koko näyttelijäkunnasta, myös kaikki muut loistivat roolissaan. Jessica van Leeuwen oli oivallinen aatelisnainen donna Isabella de Encantada ja Satu Kotonen ja Sanni Liukku hänen erilaiset tyttärensä donna Violenta ja donna Esmeralda. Etenkin Sanni Liukun lauluesitykset vakuuttivat.
Kuvernööriä palvelleista sotilaista mieleen jäi etenkin Ilari Hakasen esittämä kersantti Esteban. Veera Kangastie ja Oona Ojala urakoivat kahdessa roolissa, sotilaina sekä kuvernöörin verotusinnon kohteeksi joutuvana köyhänä miehenä ja hänen tyttärenään.
Ven Saarelainen oli upea niin kukkasia kasvattavana, hienostelevana don Diego de la Vegana kuin oikeutta puolustavana, miehekkäänä Zorrona. Jessica van Leeuwen näytti osaamistaan stunt-Zorrona ja kahden Zorron yhdistelmä toimikin loistavasti miekkailukohtauksessa, jossa Zorro näytti olevan kaikkialla.
Näytelmän yllättävin hahmo, ja samalla myös yksi näytelmän hauskimmista hahmoista, on don Diegon suomalainen palvelija Horma. Näytelmässä nähdään jopa suomalainen kosinta. Näytöksessä, jonka kävin katsomassa, Horman roolissa vieraili ohjaaja Elias Seppinen, normaalisti Hormaa näyttelee Luca Saikkonen.
Näytelmän miljöönä on 1800-luvun Kalifornia ja sinne katsojat vei hyvin onnistunut puvustus, josta on vastannut Sanni Liukku. Etenkin kuvernöörin asu jäi mieleen, samoin donna Isabellan ja donna Esmeraldan asut.
Zorron miekkaa esitetään vielä kahdeksan kertaa, viimeinen näytös on 5. syyskuuta.

Zorron miekka Korpilahden Teatterissa: käsikirjoitus Jussi Helminen, ohjaus, sovitus ja musiikki Elias Seppinen, lavastus Matti Toikkanen ja työryhmä, puvustus Sanni Liukku, tekniikka Veeti Siikanen, koreografiat Terhi van Leeuwen, Jessica van Leeuwen, Elias Seppinen, Satu Kotonen ja Luca Saikkonen, äänitehosteet Terhi van Leeuwen ja Elias Seppinen, rooleissa Sanni Liukku, Satu Kotonen, Jessica van Leeuwen, Ven Saarelainen, Luca Saikkonen, Tomi Kuula, Ilari Hakanen, Oona Ojala ja Veera Kangastie, stunt-Zorro Jessica van Leeuwen.

Artikkeli Zorron Miekka Korpilahden Teatterissa sai hymyn huulille julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Petäjäveden vanha kirkko on ollut UNESCO:n maailmanperintöluettelossa yli 30 vuotta vuodesta 1994 alkaen.

Struven ketju saa ensimmäisen pysyvän esittelypaikan

Vuonna 2005 UNESCO:n maailmanperintöluetteloon liitetty 10 maan yhteinen sarjakohde, Struven kolmiomittausketju, edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä. Koko ketjun 34 suojellusta esimerkkimittauspisteestä kuusi sijaitsee Suomessa. Monet kotimaisista pisteistä sijaitsevat yksityisten maanomistajien mailla, mikä on vaikeuttanut mittausketjun esittelyä.
-Vierailukeskus on myös Maanmittauslaitoksen hallinnoimalle Struven ketjulle erityisen merkittävä asia. Nyt Struven kolmiomittausketju saa ensimmäistä kertaa fyysisen pysyvän paikan, jossa se on jatkuvasti esillä”, sanoo Struven maailmanperintökoordinaattori Ulla Mikkanen Maanmittauslaitokselta.
Maanmittauslaitos osallistuu vierailukeskuksen näyttelytoimintaan vuosittaisella panostuksella.

Vierailukeskuksen arkkitehtuuri kunnioittaa maailmanperintöä

Vierailukeskuksen on suunnitellut arkkitehti Mikki Ristola (AOR Arkkitehdit Oy). Rakennus yhdistää perinteisiä materiaaleja ja rakennustapoja moderniin arkkitehtuuriin, sopeutuen arvokkaaseen maailmanperintöympäristöön.
Suunnittelu on toteutettu yhteistyössä Museoviraston kanssa ja se täyttää UNESCO:n maailmanperintökohteille asetetut vaatimukset.
Vierailukeskuksessa esitellään samalla yleismaailmallista UNESCO:n maailmanperintöaatetta ja kaikki Suomen maailmanperintökohteet.
UNESCO:n maailmanperintökohteet houkuttelevat jo nyt tuhansia kävijöitä vuosittain, ja kiinnostus on kasvussa. Erityisesti Aalto Works -kohteiden eteneminen maailmanperintölistalle lisää kansainvälistä näkyvyyttä ja vahvistaa Keski-Suomen vetovoimaa matkailukohteena – myös Petäjäveden vanhan kirkon ja Struven kolmiomittausketjun osalta.
-Vierailukeskuksen myötä voimme toivottaa kävijät tervetulleiksi ympärivuotisesti ja kehittää palveluitamme entistä monipuolisemmin, kun emme toimi enää 1700-luvun olosuhteiden ehdoilla luonnontilassa olevassa vanhassa kirkossa” Koponen sanoo.
-Maailmanperintökohteiden taloudelliset vaikutukset alueelle ovat jo nykyisellään tutkitusti merkittäviä. Vierailukeskuksen myötä kävijämäärien ja matkailutulojen odotetaan kasvavan edelleen.Vuonna 2022 Petäjäveden vanhan kirkon aluetaloudelliseksi vaikutukseksi arvioitiin noin 477 000 euroa. Struven ketjun alueellisen esimerkkipisteen Oravivuoren vaikutus oli samana vuonna noin 47 300 euroa

Artikkeli UNESCO-kohteiden vierailukeskus sai Elinvoimakeskuksen investointituen julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Torkki tuli hiljattain valituksi Lappeenrannan LUT-yliopiston professoriksi ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (EKhva) asiantuntijaksi. Kun miestä kuuntelee, voi vain onnitella Etelä-Karjalaa: fiksuja havaintoja, älykkäitä muutosehdotuksia ja työhön heittäytyvää otetta.
Vaikka Paulus Torkin äiti Hellin oli aikoinaan Korpilahdella kunnanlääkärinä, soteala ei suinkaan ollut nuoren miehen ainoa vaihtoehto.
-Paperiteollisuus olisi ollut se toinen vaihtoehto. Mutta jossakin vaiheessa terveydenhuolto alkoi kiinnostaa enemmän, tuotantotalouden professori sanoo nyt

Torkki asuu Espoossa. Työt Lappeenrannassa hoituvat osin etänä, mutta paikallakin pitää olla, koska Torkki haluaa seurata vierestä, miten hyvinvointialueella toimitaan. Sitä kautta voi tehdä muutosehdotuksia niin säästöjen, töiden sujuvoittamisen kuin tehokkuuden lisäämisenkin osalta.
Torkki uskaltaa puhua säästöistäkin, vaikka ne asiakkaiden korvissa usein kuulostavat palveluiden heikkenemiseltä.
-Arvoa tuottamaton toiminta pois. Priorisoidaan asioita. Henkilöstö mukaan kehitystyöhön. Vastuullisuus, laatu ja kustannusvaikuttavuus ovat ne arvot, joiden pohjalta pitää toimia. Täytyy muistaa, että meillä ei ole koskaan ollut niin hyviä sotepalveluita kuin nyt. Mediakin voisi nostaa useammin esille myönteisiä asioita, Torkki sanoo.
Torkin mukaan Suomessa nukahdettiin soteongelmiin: syntyvyyden pienentymiseen, keski-iän nousuun ja vanhuspalveluiden tarpeen kasvuun. Soten vanha malli ei yksinkertaisesti näissä olosuhteissa toimi.
-Näihin asioihin pitäisi reagoida viimeistään nyt. Esimerkiksi Saksassa on määritelty tarkasti hoivan laatu. Siellä ei tuijoteta pelkästään julkisen puolen hoivaan vaan täydennystä ja apuja haetaan yksityisen sektorin palveluista. Meillä sotekustannukset ovat tuplaantuneet 2000-luvulla 15 miljardista 30 miljardiin. Ei meillä paljoa vaihtoehtoja tässä tilanteessa ole, Paulus Torkki sanoo.
Torkin mukaan Etelä-Karjalan kokemukset on tarkoitus saattaa muiden hyvinvointialueiden tietoon.
-Voi esimerkiksi kysyä, onko meillä sotetoiminta liian säänneltyä. Omaishoitaja voi toimia hoitajana ilman koulutusta, mutta julkisissa palveluissa on todella tiukat määräykset. Voisiko esimerkiksi ikäihmisten hoivassa olla mukana ihmisiä, joilla ei ole alan koulutusta. Ja pitäisikö puhua ihmisten huolehtimisesta sen sijaan että puhutaan pelkästään hoivasta? Yksinäisyyteen esimerkiksi ei tarvita välttämättä hoivaa, mutta varmasti huolenpitoa.

Kuten niin monen muunkin maalaispitäjän kasvatin elämä on mennyt, Torkkikin lähti ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen opiskelemaan muualle (Espoon Otaniemeen), ja sitä kautta työelämään kotikunnan ulkopuolelle. Mutta yhteys ei ole katkennut.
-Korpilahti oli kasvupaikkana tosi mukava. Kavereita oli paljon ja ympäristö viihtyisä järvineen ja luontoineen. Meillä oli sellainen Pappilanpellon Potkijat -yhteisö, joka pelasi kesäisin Pappilan edustalla aina kello 19 alkaen jalkapalloa. Talvella pelattiin jääkiekkoa.

Miten sinä suhtauduit kuntafuusioon Jyväskylän kanssa?
-Kai se taloudellisesti oli järkevä ratkaisu. Monet pienet kunnat ovat edelleen taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Mutta Jyväskylä oli myös mahdollisuus. Itse kävin siellä soittotunneilla (piano, klarinetti ja urut). Soitan edelleen ja minulla on kotona sähköurut. Viimeksi olen ”esiintynyt” äidin 90-vuotisjuhlissa. Hän asuu nykyisin Jyväskylän keskustassa, missä palvelut ovat lähellä.

-Lähikunnat tarjosivat myös kesätyöpaikkoja. Olin kanttorina kesäisin Jämsässä, Laukaassa, Joutsassa ja Jyväskylässä.

Paulus Torkkia voi edelleen nähdä usein Korpilahdella, kun kesämökki on siellä.
-Palvipäivät on ihan must. Toissa vuonna meillä oli luokkakokous, paikalla oli toistakymmentä ihmistä.

Ja lopuksi: ovatko kaikki Torkit sukua keskenään, kun kyseessä on harvinainen sukunimi?
-Meitä on kaksi sukua. Toinen Keski-Suomessa, toinen Rauman suunnalla. Isäni suomensi aikoinaan Storck-sukunimen Torkiksi.

Seppo Pänkäläinen

Artikkeli Paulus Torkki on noussut Suomen johtavaksi sote-asiantuntijaksi – Pappilanpellon Potkijoista se lähti julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Seppo Pänkäläinen

Artikkeli Keski-Suomen hyvinvointialueen tuore johtaja Piia Vuorela ei jätä pieniä paikkakuntia pulaan: – Meillä on velvollisuus järjestää palvelut kaikille julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.