04.09.2025 | Alueelta, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Uutinen
Keski-Suomen hyvinvointialue lomauttaa henkilöstöään 1–8 päiväksi. Lomautukset ovat osa kesän 2025 yhteistoimintaneuvotteluissa sovittuja sopeuttamistoimia. Lomautuksilla vaikutetaan vuoden 2025 tilikauden tulokseen. Säästöä lomautuksilla arvioidaan saatavan vajaa 1,9 miljoonaa euroa. Lomautuksista on nyt tehty tarkemmat suunnitelmat.
– Tilanne on hyvin valitettava, mutta meidän on tehtävä lisätoimenpiteitä, jotta saamme taitettua kustannusten kasvua ja kurottua taloutta suunnitellulle uralle. Käsitykseni mukaan henkilöstö on suhtautunut ymmärtäväisesti tilanteeseen, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet sanoo. Lomautukset toteutetaan loppuvuoden aikana toimialajohtajien tekemien viranhaltijapäätösten mukaisesti. Lomautussuunnitelmat on tehty niin, että niistä saadaan mahdollisimman paljon säästöä, mutta samalla niin, että kriittisten toimintojen jatkuvuus turvataan ja asiakkaille ja potilaille lomautuksista aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.
–Palveluissamme on erilaisia resurssitilanteita ja lomautussuunnittelun yhteydessä on määritelty myös yksiköitä, joista emme voi henkilöitä lomauttaa. Meillä on palveluita, joissa apuun on vastattava kiireellisesti ja palveluita, joissa on lakisääteisiä mitoituksia. Joissakin palveluissa on myös tehtäviä täyttämättä tai tiedossa olevia poissaoloja loppuvuodelle, millä saavutetaan vastaavaa säästöä, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja Kati Kallimo kuvaa.
Lomautuksia ei toteuteta muun muassa sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, ensihoidon hoito- ja perustason ensihoitajatehtävissä ja nuorisokotien kasvatus- ja hoitotehtävissä. Hyvinvointialueen johdolle (johtajat ja päälliköt) on säästötoimenpiteenä jo aiemmin päätetty seitsemän päivän palkaton vapaa vuodelle 2025, minkä lisäksi myös johtajat ja päälliköt lomautetaan vähintään yhdeksi päiväksi. Johdolle palkattomia päiviä kertyy siis minimissään 8 päivää vuodelle 2025. Henkilöstön osalta lomautuspäivien määrä vaihtelee 1–8 päivää.
Lomautusten vaikutuksista yksittäisiin palveluihin kerrotaan tarkemmin lomautusten edetessä.
03.09.2025 | Alueelta, Korpilahti, Petäjävesi, Tilaajille, Uurainen
Lepomäen luomupensasmustikkatilalla marjat ovat nyt parhaimmillaan, ja poiminta käy vilkkaana. Parikymmentä ukrainalaista luottopoimijaa ovat jo useina vuosina vastanneet pääosin sadonkorjuusta, mutta tänä kesänä on pitkästä aikaa järjestetty myös itsepoimintaa.
– Itsepoiminta on siinä mielessä hieman hankalaa, että haluaisimme myydä vain priimaa, eli täysin kypsiä marjoja. Usein itsepoiminnassa mukaan livahtaa raakoja marjoja, jotka eivät maistu hyvälle. Tietysti ammattipoimijoiden jäljiltä pensaat tulevat poimittua tarkemmin, kertoo Hannele Mäntyjärvi.
Metsän keskellä, korkealla mäellä sijaitseva Lepomäki on Suomen suurin luomupensasmustikan tuottaja. Lepomäen suku on asuttanut tilaa virallisten tietojen mukaan vuodesta 1821, mistä kertoo myös sukutilaviiri. Maata tilalla on viljelty jo 1600-luvulta lähtien, sillä tila on entinen Valtion Kruunun torppa, jonka nykyisen emännän, Hannele Mäntyjärven isovanhemmat Onni ja Lyydia Lepomäki lunastivat itsenäiseksi tilaksi 1920-luvun alkupuolella. Perinteinen maanviljelys jatkui 1980-luvulle saakka.
Lepomäen nimen synnystä on monta tarinaa, mutta uskottavimpana Hannele Mäntyjärvi pitää sitä, että kasakat ovat aikoinaan tulleet mäelle lepäämään.
– Täältä näkee ja kuulee kauas, ja siksi paikka oli turvallinen menneinä aikoina. Nykyään, kun on oikein kuulas ilma, Kintauden junan jyskytys kuuluu tänne saakka. Mutta enää täällä ei kukaan lepää ainakaan näin kasvukauden aikana, Mäntyjärvi naurahtaa.
Pensasmustikka tuli Lepomäkeen lähes sattumalta.
– Mieheni oli kuullut joskus hyvin kauan sitten ”jättimustikoista”, ja ne tulivat jostain mieleen 1990-luvulla, kun mietimme tilan mahdollisuuksia. Aloitimme muutamasta sadasta taimesta, ja nyt pensasmustikkaa on 4,5 hehtaaria. Luomuun siirryimme reilu 10 vuotta sitten, ja sen kyllä maistoi marjoissa, Mäntyjärvi kertoo.
Ensimmäisiä oman pellon marjoja päästiin maistelemaan vasta pari vuotta istutuksen jälkeen, jolloin nyt jo paljosta vastaava Tuomas Mäntyjärvi oli vielä taapero. Nykyään hän opiskelee hortonomiksi, ja vaikka kotitilan jatkaminen ei aina ole ollut itsestäänselvyys, näyttää se tällä hetkellä melko todennäköiseltä. Ennen hortonomiopintoja hän opiskeli kokiksi ja ammattikorkeakoulussa Tarvaalassa suoritti agrologin opintoja.
Kesä on tilalla kiireisintä aikaa, mutta pensasmustikanviljelijän työkiireet alkavat jo varhain keväällä.
– Lumien sulettua aloitetaan pensaiden huoltotoimenpiteet: vanhat lehdet puhalletaan pois ja leikataan tarvittaessa, sitten aloitetaan lannoitukset. Kun kukinta alkaa, niitä lisäpölytetään tuontikimalaisilla, kertoo Tuomas Mäntyjärvi.
Kimalaiset ovat tehokkaita mustikan pölyttäjiä – tuloksena on suuremmat, tasaisesti kypsyneet marjat ja isompi sato. Viljelijän painajainen on karu halla tai poiminta-aikaan rajut raesateet.
Poimintakauden jälkeen alkavat pensaiden syyshuollot.
– Kukkaro on koko ajan taivasalla ja vastoinkäymisiä on riittänyt, silti tämä on ollut minulle unelmatyötä. Olen saanut työskennellä kotona lasten ollessa pieniä ja koko ajan kehittää itseäni ja alaa, toteaa Hannele Mäntyjärvi.
Laajeneminen on edellyttänyt valtavan määrän uuden opiskelua ja pioneerityötä. Hannelella on hyvin monipuolinen koulutustausta: kemian laborantti, agrologi, opettaja ja lisäksi markkinointiopintoja.
Pensasmustikalla on lopulta aika vähän tekemistä metsämustikan kanssa. Suomalainen lajike on jalostettu yhdistelmä metsämustikkaa, juolukkaa, variksenmarjaa ja pensasmustikkaa. Lepomäen lajikkeet ovat Risto Tahvosen kehittämät Alvar ja Aino, joista Alvar ei menesty Kuohua pohjoisempana.
Vuosittainen sato vaihtelee, mutta on keskimäärin noin 30 000 kiloa. Viime kesänä saatiin ennätyssato, mikä käynnisti tuotteistamisen. Apuna oli myös ammattikorkeakoulun hanke. Pakastemarjan rinnalle on nyt tullut täysmehu, kuohujuoma ja sorbetti. Kehitysvaiheessa on vielä pakastekuivattu marja. Toistaiseksi tuotteet teetetään, mutta oma tuotanto on mietinnässä. Tänä vuonna Lepomäellä on investoitu esimerkiksi etikettilaitteeseen, kassajärjestelmään ja pakastekonttiin.
– Alkoholiton mustikkakuohujuoma on erityisen trendikäs juuri nyt, toteaa Tuomas Mäntyjärvi.
Tuotteistaminen jatkuu, sillä nykyisten tuotteiden sivutuotteena syntyy mehunvalmistuksessa kuorista paljon mäskiä, joka on erityisen vitamiinipitoista eikä sitä missään nimessä kannata haaskata.
Suurin osa tilan marjoista menee yhä pakastukseen, ja SOK on suurin asiakas. Tänä vuonna marjoja myydään ensimmäistä kertaa tuoreena Kotimaista-merkin alla S-ryhmän kaupoissa. Myös Uuraisten Sesonkipuoti Selman asiakkaat pääsivät viime kesänä tutustumaan Lepomäen tuotteisiin.
Hanna Lahtinen
25.08.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti, Petäjävesi, Tilaajille
Viiden keskisuomalaisen osuuspankin hallitukset selvittävät mahdollisuutta yhdistää pankit. Yhdistymistä ovat suunnittelemassa keskisuomalaiset osuuspankit, eli OP Haapamäen Seutu, OP Keski-Suomi, OP Korpilahti, OP Multia ja OP Petäjävesi.
Yhdistymishankkeen lähtökohtana on, että nykyiset konttorit jatkavat toimintaansa ja asiakassuhteet pysyvät entisellään, esimerkiksi tilinumerot, verkkopalvelutunnukset ja maksukortit säilyvät samoina kuin ennenkin eikä asiakkaiden tarvitse tehdä mitään. Lähtökohtana on myös, että koko nykyinen henkilöstö jatkaa uuden pankin palveluksessa.
– Hallituksemme on pohtinut pidemmän aikaa, että miten parhaiten hoidamme tulevaisuuden pankkityön haasteet. Sääntely haastaa erityisesti pieniä pankkeja. Tekemällä pakolliset hallintotehtävät viiden sijasta vain yhdessä pankissa, saamme enemmän aikaa asiakaspalveluun. Meillä on Keski-Suomessa yhteinen toimialue, yhteiset asiakkaat, yhteinen työssäkäyntialue ja meillä on OP Keski-Suomen kanssa jo ennestään hyvää yhteistyötä, jota haluamme yhdistymisellä syventää kaikkien asiakkaidemme eduksi, OP Korpilahden hallituksen puheenjohtaja Tarja Simola sanoo.
– Pankkimme nykyinen koko ei mahdollista viranomaisvaateiden täyttämistä ja käytämme jo nyt OP Keski-Suomen erityisasiantuntijapalveluita. Nyt suunnittelemme yhdessä uutta pankkia, jonka koko riittää pitkälle tulevaisuuteen, ja voimme olla mukana rahoittamassa aiempaa suurempia paikallisia hankkeita, OP Petäjäveden hallituksen puheenjohtaja Salla Syvänen kertoo.
Korpilahden Osuuspankin asiakkaille on järjestetty viimeisen vuoden aikana kolme asiakastilaisuutta, joissa on keskusteltu muun muassa Euroopan Keskuspankin lisääntyneiden velvollisuuksien tuomista haasteista.
Euroopan Keskuspankki valvoo jokaista pankkia erikseen, ei esimerkiksi koko OP-ryhmää. EKP vaatii esimerkiksi pankkikohtaista luotto- ja riskienhallintaorganisaatioita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi luottopäätöksiä ja takauksien arviointeja tekevät eri ihmiset.
Maanantaiaamun tiedotustilaisuudessa Petäjävedellä todettiin, että pienissä pankeissa on tarvetta lisätä työaikaa asiakkaiden kanssa, mutta lisääntyneet velvoitteet ja lainsäädäntö haastavat ajankäyttöä.
– Osuuspankkien lukumäärä ympäri Suomea on vähentynyt viime vuosina voimakkaasti, mutta konttoreiden määrä ei ole juurikaan vähentynyt. Samanlainen suunnitelma on myös meillä. Haluamme säilyttää nykyiset konttorit ja ammattitaitoisen henkilökunnan, eli emme tavoittele kustannussäästöjä. Olemme matkalla yhä vahvemmaksi paikalliseksi toimijaksi, jonka juuret ovat syvällä keskisuomalaisessa yhteisössä, ja jonka katse on rohkeasti tulevaisuudessa. Samalla haluamme olla haluttu työnantaja ja pankki, jonka puoleen käännytään luottamuksella, kertoo OP Keski-Suomen hallituksen puheenjohtaja Pauliina
Takala.
Mikäli pankkien yhdistyminen toteutuu, Keski-Suomen osuuspankilla olisi noin 92 000 omistaja-asiakasta, noin 140 000 asiakasta, omia varoja 536,3 miljoonaa euroa, asiakasliiketoiminnan suuruus olisi 6 765,5 miljoonaa euroa ja tase 4 355,5 euroa. Työntekijöitä pankilla olisi noin 192 henkilöä.
Selvityksen valmistuttua kunkin pankin hallitus päättää erikseen yhdistymisesityksestä ja lopullisen päätöksen tekee kunkin pankin edustajiston tai osuuskunnan kokous alkuvuoden 2026 aikana.
20.08.2025 | Alueelta, Petäjävesi, Toivakka
Fimlabin laboratoriopäivät muuttuvat 8. syyskuuta alkaen. Fimlabin palvelupiste on jatkossa avoinna Toivakassa torstaisin kun päivä oli aiemmin tiistai.
Petäjävedellä laboratorio on avoinna myös torstaisin, kun aiemmin päivä oli maanantai.
11.08.2025 | Alueelta, Petäjävesi, Tilaajille
Petäjäveden laskentakohteilla toukokuussa tehdyt kaksi parilaskentaa ja heinäkuinen poikuelaskenta näyttävät tänä vuonna kantojen kasvua. Lajien välillä on kuitenkin selviä eroja. Mukana on laskijoiden tulokset yhteensä 31 kohteelta.
Kevään parilaskennoissa vesilintuja tavattiin keskimäärin 44 % viimevuotista enemmän. Pääosa kasvusta kohdistui puolisukeltajasorsiin, erityisesti sinisorsiin ja taveihin. Sinisorsia laskettiin lähes tuplaten viime vuoteen verrattuna, taveja jopa selvästi yli kaksinkertainen määrä ja haapanoitakin 66 % viimevuotista enemmän. Telkkien määrä pysyi ennallaan ja tukkasotkien määrä laski neljänneksen.
Myös poikuelaskennoissa kirjattiin vesilintuja tänä vuonna selvästi (53 %) viime vuotta enemmän. Erityisesti sinisorsa- ja tavipoikueiden suurempi määrä oli positiivista. Kyseiset puolisukeltajat on merkittäviä riistasorsia. Haapanan alavire näyttää jatkuvan ja niitä nähtiin kohteilla vähän edellisvuotta vähemmän. Sukeltajasorsista telkkiä ja tukkasotkia oli nyt hiukan aiempaa enemmän. Laskentakohteista Salmijärvillä majavan rakentamalla patoaltaalla oli useita sorsapoikueita, millä on vaikutusta kokonaistulokseen.
Laskennassa mukana olleet kaksi luonnonravintolammikkoa olivat tänäkin vuonna ainoita paikkoja, joissa tavattiin uhanalaisiksi luokiteltujen haapanoiden ja tukkasotkien poikueita.
Viimevuotinen 25 % lintumäärän lasku on nyt korjautunut ja kannat ovat lähempänä edellisten suosien tasoa. Pitkään seurannassa olleiden rehevien lintujärvien, kuten Hetteenlammet, Lahnajärvi ja Saarijärvi, osalta tilanne myös koheni hieman, mutta vielä ollaan kaukana parinkymmenen vuoden takaisesta tasosta. Osa poikueista kuoriutui tänä vuonna hyvin aikaisin ja ne olivat laskentahetkellä jo hyvin kehittyneitä. Osa kannasta voikin jo lähteä muuttomatkalle ennen metsästyskauden alkua.
Lauri Ijäs
07.08.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialue esitteli tänään torstaina suunnitelmiaan lisäsäästöiksi kuluvalle vuodelle, kun kesän yhteistoimintaneuvottelut päättyivät. Sote-palvelupisteisiin on suunnitteilla sulkuja ja tämä koskisi myös Toivakan sote-pistettä. Toivakassa käynnistyi hiljattain omalääkärikokeilu. Petäjäveden sote-asemalle on myös kaavailtu sulkua syksyn ajaksi. Suunnitelmat annettiin tänään tiedoksi myös hyvinvointialueen aluehallitukselle.
Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena koko henkilöstö aiotaan lomauttaa 1–8 päiväksi. Päätös lomautusten laajuudesta ja kohdentumisesta tehdään kullakin hyvinvointialueen toimialalla erikseen. Arvioitu säästö on 1,5–2 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet myöntää, että talouden säästötoimet alkavat näkyä keskisuomalaisten palveluissa.
-Tähän mennessä talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat painottuneet erityisesti hallinnon ja tukipalvelujen keventämiseen ja henkilöstövähennyksiin. Hallinnon ja tukipalvelujen keventämisellä ei ole saavutettavissa enää mittavia vaikutuksia vaan myös palvelujen laajuuteen on tehtävä muutoksia, Tollet sanoo.
– Sote-asemien ja toimipisteiden henkilöstövajetta on korvattu oman toiminnan henkilöstökuluja kalliimmilla ostopalveluilla. Kun toimintoja keskitetään tietyille sote-asemille, voidaan luopua henkilöstöresursoinnista ostopalveluna. Auki olevien sote-asemien tuottavuus kasvaa. Henkilöstöä on helpompi rekrytoida isommille asemille eivätkä vastaanotot ole niin haavoittuvia, kertoo toimialajohtaja Kati Kallimo.
Maarit Nurminen
