06.08.2024 | Lue ilmaiseksi, Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Täällä ollaan taas, bäk in bisnes.
Loma on lomailtu ja tällä kertaa se tuntuikin lomalta, työkone pysyi kiinni ja sähköpostitkin tsekkasin korkeintaan kerran päivässä. Muutama ihmettelysoitto viimeisen kahden viikon aikana on tullut, mutta ymmärrystä kesätauolle on riittänyt.
Sulkuviikot ovat nykytilanteessa käytännössä ainut tapa kahden lehden ”konsernimme” kahden päätoimisen lehdentekijän lomailla.
Lehdentekijä ei ehkä ole virallinen ammattinimike, mutta se kuvaa parhaiten työnkuvaamme. Paikallislehden tekeminen ei ole sitä kuuluisaa rakettitiedettä, mutta työnkuva on hyvin paljon toimittajan työnkuvaa laajempi ja sisältää haastattelujen, kirjoittamisen, valokuvaamisen lisäksi lehden taiton, painoon lähettämisen, markkinoinnin, mainosvalmistuksen, sometuksen ja nettisivupäivitykset. Sekä paljon pientä sälää ja muistettavaa, jonka omaksuminen on ottanut aikansa. Vaikka olisi resursseja, niin tällaista työnkuvaa ei nerokkainkaan osaaja voi kylmiltään ryhtyä tekemään. Eikä niitä ylimääräisiä resursseja todellakaan ole, vaikka tässä pää vahvasti pinnalla vielä polskitaankin.
Tietokone on nykyään lehden tekemisen itsestään selvä työväline, mutta toivoisin pöydän kulmalleni myös aikakonetta. Sen avulla kiitäisin vuosikymmenten halki vuoteen 1964 ja istahtaisin ensimmäisen päätoimittaja Väinö Mikkolan työpöydän kulmalle hämmästelemään, miten homma hoitui silloin.
06.08.2024 | Lue ilmaiseksi, Tätä mieltä
Harmaan liiterin ja nokkospuskien takaa kuuluu halon hakkaamisen ääntä. Se suuri koivu, joka varjosti pihapiiriä ja oli vaarallisesti taloon päin kallellaan on viimein kaadettu nurin. Nyt koivu haastaa kaatoloventekijän ruumiin liikuntaan ja suo työn edetessä palkinnoksi monta motillista rutikuivaa koivuhalkoa kotiuunia lämmittämään. Ja ainahan suomalaiset ovat rakastaneet puiden tekoa.
Ja mikäs on sen mukavampaa ajankulua kuin kävellä suopursujen tuoksussa lähipalstaa harventamaan? Ranteen vahvuista pätkittävää kertyy metsän siimeksestä traktorin peräkärrylle ihan itsestään. Samalla kyydillä menee myös naapurin tuulenkaadot parempiin uuneihin. Mieluisa puusavotta saa ruutupaitaisen ” Pasi Kauniston” avaamaan sisäisen metsäradionsa ja rallattelemaan iloisesti, vielä niitä honkia humisee tuolla Suomen sydänmailla.
Marjapuskan ja aittarakennuksen väliin kaadettu koivu on karsittu ja pätkitty. Sen jälkeen on tullut halkojen halkaiseminen vuoro vastikään teroitetulla kirveellä. Illalla saunottaisiin tuoreilla vastoilla ja pestäisiin koko pesueen selät mäntysaippualla.
Halkojen hakkaaminen vaatii harjoitusta ja keskittymistä. Kirveen heiluttajan pitää lukea koivupölkkyjen elämänviivoja ja osua mahdollisimman keskelle halkoa heti ensimmäisellä lyönnillä. Hutiloimalla joutuu kiskomaan hampaat irvessä oranssi vartista Fiskarsia irti visakoivun kyljestä tai pahemmassa tapauksessa saattaa huomata olevansa pikkuvarvasta köyhempi.
Klapien pinoaminen ei sekään ole kierosilmäisen hommaa. Kasattavan pinon pitää lähteä heti alkuun kohtisuoraan päin sinistä taivasta. Ensi kertaa hommaan ryhtyneen pino saattaa näyttää juosten kustulta. Tuulenpuuskan osuessa rakennettuun harakanpesään, se rysähtää nurmelle uudelleen pinottavaksi.
Tuulen kääntyessä pohjoiseen saa uuttera metsätyömies nauttia työteliäisyydestään. Tänä talvena ei kuoltaisi nälkään, eikä vilu nurkkia asustaisi, sen takaa koivuhalko uunin perällä ja puuhellalla poriseva hirvikeitto. Hyvä on ruutupaitaisen metsurin ruokapöytään kutsua odotellessaan hyräillä Maamme-laulua hieman mukaillen ”Ei ole kotirankaa rakkaampaa.”
03.07.2024 | Tilaajille, Uurainen
Ei taho pysyä kädet taskussa, perustelee kotaperäläinen Eino Kuitunen sitä, että pihamaalla on yleensä aina jonkinlainen hirsikehikko tekeillä. Isoja hirsitalojakin hän on tehnyt ainakin kaksi, toisen pojalle Leppävirralle ja toisen lähes naapuriin Petäjäveden puolelle Lähteelään. Hirsirakentamisen lisäksi Eino on taitava muurari. Siitä, kuinka monta mökkiä, aittaa, liiteriä, grillikatosta, saunaa tai huussia hän on hirrestä rakentanut, ei ole tullut pidettyä kirjaa, mutta paljon niitä on.
Sen hän muistaa, että ensimmäisen hirsikehikkonsa hän teki tasan 50 vuotta sitten vuonna 1974.
– Kauimmaiset on Kaamasessa ja Korppoossa ja aika monta siinä välissäkin, Eino kertoo.
Kehikot Eino rakentaa männystä, mutta mikä tahansa mänty ei hirsiseiniksi ole hyvä.
– Puut pitää kaataa mieluusti tammikuussa tai ainakin talvella, niin että puu on kuolleessa tilassa. Keväällä puu alkaa imeä vettä, niin se ei ole ollenkaan niin hyvää työstää, eikä niin kestävääkään.
Puut Eino yleensä ostaa, mutta ei aina.
– Joskus on asiakas halunnut, että sauna tehdään oman maan tontin puista, kyllähän sekin vaan sopii.
Toistaiseksi materiaalia on löytynyt ja joskus löytyy vähän spesiaalimpaakin, kuten esimerkiksi pystykeloa, josta nyt valmiina oleva kehikko on tehty. Aikaisemmin Eino Kuitunen teki pyöröhirrestä, mutta viime aikoina pelkkahirrestä, jossa kaksi sivua on sahattu suoraksi. Sahaus on onnistunut jo jonkin aikaa kätevästi naapurissa Markku Koskisella.
– Pelkkahirressä tulee tyvihyöty käyttöön, kun hirret asettelee sopivasti vuorotellen, hän kertoo.
Eino Kuitunen taitaa myös harvinaisen perinnetaidon, hän osaa käyttää piilukirvestä.
– Tuossa naapuriin Lähteelään veistin vuonna -95 kirveellä sisäpinnat laineveistolla, semmoisia seiniä ei taida montaa olla. Sinä vuonna tehtiin Suomessa vain kolme asuinrakennusta hirrestä, Lähteelä oli yhtenä maaseutunäyttelykohteena ja kävijöitä oli kolmisen sataa.
Valmis, tuoreesta hirrestä rakennettu rakennus muuttaa hiukan muotoaan vielä ennen kuin asettuu lopulliseen muotoonsa ja kestää sitten hyvinkin sata vuotta ja ylikin, jos vain katosta pidetään huolta.
– Tuore puu kuivaa tuuman vuodessa, eli seitsemäntuumainen hirsi kuivaa ja rakennus laskehtii noin kolmen vuoden ajan, Eino kertoo.
Einon pojan Kimmo Kuitusen 185-neliöiseen taloon Leppävirralla meni 200 kiintokuutiota hirttä ja semmoisen hyvälaatuisen hirsimäärän löytäminen vaati jo vähän etsintää. Rakennusvuosi oli 2004.
– Kimmo laittoi lehteen, että ostetaan isoa suorakasvuista mäntyä, jossa latvaläpimitta on 12 metrin korkeudella yli 30 senttiä. Vastauksia tuli, mutta eipä monestakaan metsästä löytynyt kuin kymmenkunta niin isoa puuta. Sitten Siilinjärveltä löytyi isäntä, jonka metsästä löytyi tarvittava määrä ja vielä jäi monen talon tarpeet metsäänkin, Eino kertoo.
Hirsiveiston taidon Eino on oppinut tekemällä, mutta avuksi ovat olleet työteliäät geenitkin.
– Isä oli semmoinen, joka alan ammattimies, rakensi hirrestä ja muurasi, mutta oli myös suutari ja räätäli, hän kertoo eikä peitä tyytyväisyyttään, että myös pojalle ovat taidot periytyneet. Einolla olisi paljon tärkeää oppia jaettavaksi.
– Jos minä jotain osaan, niin en minä piilota sitä. Hirrestä rakentaminen aika työläs tapa rakentaa, siksi se ei kai ole tämän suositumpaa. Hirsitalo on kuitenkin tervein talo, mitä on, jos sitä ei peitetä muovilla tai muuten pilata, Eino päättää.
Hanna Lahtinen
03.07.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Suomalainen uusiutuvan energian yhtiö Myrsky on jättänyt Toivakan kunnalle kaavoitusaloitteen tuulivoimaosayleiskaavan laatimiseksi Metsäsalon alueelle. Hankealueen koko on noin 418 hehtaaria ja se sijaitsee kuusi kilometriä Toivakan keskusta-alueesta lounaaseen.
Yhtiön lähettämän tiedotteen mukaan alustavien selvitysten mukaan Metsäsaloon voidaan rakentaa viisi tuulivoimalaa. Yksittäisen tuulivoimalan yksikköteho on 6–10 megawattia ja korkeus noin 250 metriä. Hankkeen voimaloiden määrä, sijainti ja kokonaiskorkeus tarkentuvat, kun tuulivoimaosayleiskaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointimenettely etenevät.
Metsäsalon hankkeesta vastaavan Myrskyn hankekehityspäällikkö Ilkka Väänäsen mukaan maanomistajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita hankkeesta, ja noin kolme neljäsosaa alueen yksityisistä kiinteistöistä on tehnyt maanvuokrasopimuksen.
Se, ovatko kyseiset maanomistajat myös paikallisia asukkaita, ei tiedotteesta selviä, mutta todennäköisesti eivät ole, sillä vastustus Nisulan suunnalla on hyvin vahvaa. Ainakaan kesäkuun alussa Toivakan kirjastossa järjestettyyn kuntalaisiltaan ei saapunut hanketta kannattavia maanomistajia. Erään paikallaolijan mukaan myöskään uusien sopimusten solmiminen ei olisi edennyt tammikuun jälkeen.
Myös Nisulan kyläseura on lähestynyt kuntaa ja kuntapäättäjiä kirjeellä, jossa perustelevat kantaansa. Kannanotto on vahva kyläläisten ja vapaa-ajan asukkaiden viesti siitä, viesti on, että Nisula, ja Päijänteen maisemat ovat aivan väärä paikka tuulivoimateollisuudelle.
– Asiassa vihastuttaa eniten se, että kyläläisillä, ja niillä joihin tuuliteollisuusalue vaikuttaisi kaikista eniten, ei ole juuri vaikutusmahdollisuuksia, eikä heidän mielipiteensä tunnu kuuluvan kovin kovaa. Suurin osa kunnanvaltuutetuista asuu ”toisella puolella Toivakkaa”, eikä hanke kosketa heitä läheisesti mitenkään. Meidän upea kylä ja upeat Päijänteen maisemat ja luonto tuntuvat olevan myös vieraita monille kuntalaisillekin. Meidän tietoomme yksikään maanomistajista – ja hankeen mahdollisista hyötyjistä – ei asu Nisulassa, ei ehkä Toivakassakaan, sanoo kyläseuran ja kyläläisten äänellä Henna Järvenpää.
– Lisäksi ei ole kovin montaa vuotta, kun Haukanmaalla oli vastaavanlainen tuuliteollisuushanke, jossa luonto- ja maisema-arvoja oli myös vähätelty, niin tästäkin on jatkuva stressi ja epävarmuus maalla asuville, ja tämänkin hankkeen aiheuttama stressi tulee jatkumaan vielä pitkään, hän lisää.
Nisula on elävä ja toimelias kylä, mutta Myrsky Energian omissa suunnitelmissa Nisulan kylä mainitaan vain ”tiheämmän maaseutumaisen asutuksen alueena”. Lähimmiksi kyliksi mainitaan Viisarimäki, Rutalahti ja Majalahti. Hankealueelta on kuitenkin vain joitain satoja metrejä lähimpään vapaa-ajan asutukseen ja itse 250 m korkeilta myllyiltä vain kilometrin verran merkittävään määrään vakituisen asumisen kiinteistöjä ja vapaa-ajanasuntoja.
Hanke ei toisi myöskään Toivakan kunnalle pelkkiä etuja, sillä Toivakan läntisen alueen rantaosayleiskaava ja Nisulan kylän osayleiskaava on astunut voimaan vain kaksi vuotta sitten toukokuussa ja kaavan tarkoituksena on ollut mahdollistaa kyläalueen kehittäminen tärkeänä kyläkeskuksena, parantaa kylän elinvoimaisuutta sekä ranta-alueiden, vesistöjen, sekä luonto- että maisema-arvojen turvaaminen. Se, miten näihin arvoihin tuulivoimalat sopivat on myös mietinnän paikka.
Hankealueen sisällä on yksi luonnonsuojelualue ja aivan sen liepeillä neljä muuta. Luonnonperintösäätiön ja Päijänteen luonnonperintösäätiön omistamassa, vuonna 2021 perustetussa Riuttasalossa osa on Pentti Linkolan muistometsää. Matkaa lähimpiin tuulimyllyihin tulisi olemaan vain parisataa metriä. Lisäksi alueella on useita erityisen tärkeitä elinympäristöjä, valtakunnallisen kallioinventoinnin kohteita ym. huomioonotettavia luonnonsuojelullisia arvoja. Kaksi Natura-aluetta sijaitsee alle kahden kilometrin päässä hankealueesta.
Kaavoitusaloitteen jälkeen hankkeen seuraavat vaiheet ovat kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen. Suunnittelussa huomioidaan osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä tehtävien selvitysten tulokset sekä sidosryhmien esittämät näkemykset. Kaavoituksen rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot.
– Tavoitteemme on, että yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelma ovat nähtävillä alkuvuodesta 2025, jolloin myös järjestämme yleisötilaisuuden paikkakunnalla. Kuntalaiset ja loma-asukkaat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen, Ilkka Väänänen Myrsky Energiasta kertoo.
Nyt suunnitellun Toivakan hankkeen lisäksi Myrskyllä on kaavoituksessa useita muita hankkeita Keski-Suomessa. Hankealueet sijaitsevat Pihtiputaalla, Kinnulassa, Kyyjärvellä, Saarijärvellä ja Konnevedellä. Myrskyn tavoitteena on aloittaa heidän ensimmäisen tuulivoimapuiston sa rakentaminen Suomessa ensi vuonna.
Hanna Lahtinen
28.06.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Myrsky Energia selvittää mahdollisuutta rakentaa tuulivoimaa Toivakan Metsäsaloon. Tuulivoima-alueen kokonaisteho on noin 31–50 megawattia.
Suomalainen uusiutuvan energian yhtiö Myrsky on jättänyt Toivakan kunnalle kaavoitusaloitteen tuulivoimaosayleiskaavan laatimiseksi Metsäsalon alueelle. Hankealueen koko on noin 418 hehtaaria ja se sijaitsee kuusi kilometriä Toivakan keskusta-alueesta lounaaseen.
Alustavien selvitysten mukaan Metsäsaloon voidaan rakentaa viisi tuulivoimalaa. Yksittäisen tuulivoimalan yksikköteho on 6–10 megawattia ja korkeus noin 250 metriä. Hankkeen voimaloiden määrä, sijainti ja kokonaiskorkeus tarkentuvat, kun tuulivoimaosayleiskaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointimenettely etenevät.
”Maanomistajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita hankkeesta, ja noin kolme neljäsosaa alueen yksityisistä kiinteistöistä on tehnyt maanvuokrasopimuksen”, kertoo Metsäsalon hankkeesta vastaava Myrskyn hankekehityspäällikkö Ilkka Väänänen.
Kaavoitusaloitteen hyväksymisen jälkeen hankkeen seuraavat vaiheet ovat kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen. Suunnittelussa huomioidaan osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä tehtävien selvitysten tulokset sekä sidosryhmien esittämät näkemykset. Kaavoituksen rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot.
”Tavoitteemme on, että yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelma ovat nähtävillä alkuvuodesta 2025, jolloin myös järjestämme yleisötilaisuuden paikkakunnalla. Kuntalaiset ja loma-asukkaat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen”, Väänänen kertoo.
Myrsky on luonnonvoimien asialla tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa ympäri Suomea. Työn alla on 5 000 megawattia maatuulivoimaa ja 2 000 megawattia aurinkovoimaa. Kaavoitukseen edenneitä hankkeita on yhteensä 24. Nyt suunnitellun Toivakan hankkeen lisäksi Myrskyllä on kaavoituksessa useita muita hankkeita Keski-Suomessa. Hankealueet sijaitsevat Pihtiputaalla, Kinnulassa, Kyyjärvellä, Saarijärvellä ja Konnevedellä.
Lisätietoja www.myrsky.fi
