13.08.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Miisa Lappalainen on pian 23-vuotias nuori nainen. Hän on syntynyt ja kasvanut Uuraisilla ja asuu tällä hetkellä Helsingissä.
Juuri nyt Miisaa jännittää, että pääseekö hän kisaamaan Suomen kauneimman tittelistä legendaariseen Miss Suomi -kilpailuun. Semifinaaliin hän on tiensä jo selvittänyt.
– Huhtikuussa hain mukaan, toukokuussa oli casting ja kesäkuussa vasta julkistettiin semifinalistit. Kuukausi piti pitää asiaa salassa, paitsi nyt perheelle tietenkin sai kertoa, Miisa kertaa kesän tapahtumia.
Kesään on mahtunut myös paljon koulutuksia ja haastatteluja ja Miisa kokee, että on jo nyt saanut paljon eväitä elämään. Tavoite on silti kirkas ja selkeä, tulla kruunatuksi seuraavaksi Miss Suomeksi.
Mallin työ on Miisa Lappalaiselle jo tuttua. Mallikuvissa hymyillään paljon vähemmän kuin missiposeerauksissa. kuva Ellina Noronen.
Misseys on ollut Miisa Lappalaisen mielessä jo lapsena, mutta iän myötä haave on jalostunut kruunu päässä hymyilevästä kaunokaisesta paljon enemmäksi. Liikunnallisen elämäntavan mallin hän sai kotoa, sillä äiti Tanja Peränen on Uuraisten Liinojen pitkäaikaisimpia aktiiveja.
– Lukiossa ehkä aloin ymmärtämään, että missinä saa aseman, jota voi käyttää hyväksi omien uratavoitteiden, mutta myös tärkeäksi kokemiensa asioiden edistämiseen, hän kertoo.
Tärkeäksi Miisa kokee esimerkiksi lasten ja nuorten asiat. hän on valmentanut pitkään joukkuevoimistelua Vaajakosken Illusionissa ja saanut olla varhaisnuorten tyttöjen kanssa tekemisessä ja tukemassa heidän kasvuaan. Miss Suomen hakuprosessiin liittyy jokin hyväntekeväisyysprojekti ja Miisa tekee omansa luontevasti Illusionin kanssa, kohteena on erityisesti lapsiperheköyhyyttä vastaan taisteleva Hope ry. Syksyllä on tulossa hyväntekeväisyystapahtuma, mutta jo nyt pystyy tekemään vaate- tai voimisteluväline- sekä rahalahjoituksia. Tarvittavat tiedot löytyvät esimerkiksi Instagramista, josta Miisa löytyy nimellä Miisamelinda.
– Aikuiseksi kasvaminen ja oman itsensä löytäminen ei nykymaailmassa ole ihan helppoa. On valtavasti paineita ja epärealistisiakin odotuksia. Itsellänikin on syömishäiriötausta ja siksikin haluan toimia esikuvana ja kertoa, että kaikesta voi selvitä ja että elämässä on myös paljon hyvää tarjolla, hän kertoo.
Esikuvana olemisesta Miisalla on ennestäänkin paljon kokemusta ja hän tiedostaa vastuunsa, sillä voimistelijat katsovat valmentajaansa todellakin ylöspäin, imevät vaikutteita ja ovat valmiita tekemään lähes kaiken, mitä ihailtu esikuva pyytää.
Miss Suomeksi pyrkiminen eri vaiheineen on nykyään pitkä ja perusteellinen työhönhakuprosessi, jossa kauneus on vain yksi osa-alue. Mallin työ on Miisalle jo entuudestaan tuttua, mutta misseys on paljon enemmän kuin vaatteiden esittelyä. Missikandidaattien esiintymistaitoja petrataan monin tavoin, harjoitellaan hissipuhetta, kävelyä, sekä hymyä.
– Miss Suomi edustaa aina kulloisenkin aikakauden naista ja naisen asemaa laajemminkin. Enää ei missillä ole esimerkiksi ulkonäöllisesti mitään rajoituksia, ei pituus- tai painorajoja. Miss Suomi voi myös olla naimisissa tai äiti. Koko matkan ajan on selkeästi pitänyt tuoda haastatteluissa esille, että on valmis tekemään työtä missiorganisaatiolle ja toimimaan tehtävässä parhaalla mahdollisella tavalla. Isoin yllätys on ollut, miten paljon olen oppinut itsestäni. Koulutukset ovat tosi laajat ja monipuoliset ja meistä pidetään myös aidosti huolta. Olen jo nyt saanut luotua tärkeitä kontakteja ja oman tulevaisuuden suunta on selkiytynyt, hän kertoo.
Miss Suomen kruunu on Miisalle vain välitavoite, hän haluaa luoda itselleen pitkän ja monipuolisen uran. Hän haluaa toimia esimerkiksi juontajana ja esiintyjänä. Hyväntekeväisyys kiinnostaa häntä myös pidemmällä tähtäimellä, hän haluaa tehdä konkreettista hyvää.
Miisalla on moniakin esikuvia missimaailmassa, mutta lähimenneisyyden misseistä hän arvostaa esimerkiksi Essi Unkuria.
– Haluan olla sellainen missi, joka jää mieleen. Että vuosienkin päästä muistetaan, että se vuoden 2024 Miss Suomi Miisa Lappalainen hoiti hommansa hyvin.
Miisa Lappalaista voi käydä äänestämässä sivulla missuomi.fi. Semifinaali käydään 17.8.2024
Hanna Lahtinen
06.08.2024 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten viikkoa vietettiin pari viikkoa sitten ja monien eri järjestäjien tapahtumissa oli todellakin mistä valita. Viikko alkoi motoristibaritoni Esa Ruuttusen konsertilla, joka keräsi kirkkoon ison yleisön.
Myös sunnuntain kansanlaulukirkossa ilahduttavan moni oli päättänyt tuulettaa kansallispukuaan ihmisten ilmoilla.
Marjoniemi on miljöönä erityisesti lapsiperheitä ihastuttava ja toki kauniissa maisemissa ja rakennuksissa lepää jokaisen silmä, siksipä Perhepäivä oli oikein onnistunut. Lapsille oli tarjolla myös Miska Pressankatin konsertti keskiviikkona Hyvinvointipäivän yhteydessä ja vielä Leikkipihapäivä seurakuntakodilla perjantaina. Sekä tietenkin perinteiset Nappulaolympialaiset.
Viikon mittaan urheiltiin muutenkin totuttuun tapaan monipuolisesti. Ekin Kuppi ja pesäpallon Itä-Länsi ratkottiin tekonurmikentällä ja Frisbeegolf luonnollisesti Aittovuori Disc GolfParkissa.
Uusin tulokas oli Darts, jossa Uuraisten mestariksi itsensä heitti Jouni Kines.
Toripäivänä säästyttiin tällä kertaa sateelta ja yleisöä riittikin koko päivän ajan tasaisesti ja paljon. Moni kävi myös Asta Huutosen taidenäyttelyssä vanhassa Salessa, näyttely on avoinna vielä viikon.
Viikon päätteeksi pienet koirat kokoontuivat Kyynämöisten kyläkentällä.
06.08.2024 | Tilaajille, Uurainen
Vuoden uuraislainen on Taisto Lähteelä ja Uuraisilla vallinnee harvinaisen suuri yksimielisyys, että nyt meni titteli oikeaan osoitteeseen. Hyvän mielen tuottamista on vaikea mitata, mutta Taisto on tämän tuotantosuunnan ehdoton huippuosaaja.
Palkinto jaettiin Uuraisten viikon Toripäivänä. Sankari itse oli palkinnostaan hämmentyneen ilahtunut ja palkitsi toriyleisön sillä millä parhaiten osaa, eli harmonikan helskyttelyllä.
Kunnan kulttuurituottaja-kirjastonjohtaja Minna Vilenius oli tehnyt ansiokkaan taustatyön ja koonnut kunnanjohtaja Juha Valkamalle juontokortteihin jämäkän paketin Taisto Lähteelä-tietoutta.
Jos toripäivänä jotain meni ohitse, niin tässä toripuhe kokonaisuudessaan:
Vuoden uuraislainen syntynyt Jokihaaran Ristiaholla 16.4.1936, on siis tällä hetkellä 88-vuotias, iloinen ja reipas, nauravainen ja varsinainen veijari.
Hän on soittamalla tekniikan oppinut harmonikkataituri, viihdetaiteilija ja yleisön suosikki monissa kilpailuissa Hän sanoo opetelleensa itse nuotit, koska samat nuotit toimivat vaikka Thaimaassa ja koska musiikki on kansainvälinen kieli. Niinpä hänellä olikin opetellessaan keikoilla mukana metrin nippu nuotteja.
Hän asuu edelleen kotona Jokihaarassa, Luonnetjärventien varrella vaimonsa Railin kanssa.
Isä Väinö oli yksi seitsemästä sisaruksesta, pienviljelijä ja metsätyömies. Äiti Sylvi oli aikanaan Hankalan lavalla lipunmyyjänä ja koska poika oli monesti kuvioissa mukana, tämä innostui musiikista esikuvanaan paikkakuntalainen, yhden miehen orkesteria mukanaan polkupyörälläkin kuljettanut harmonikkataituri Sulo Lappi.
Isä Väinöllä oli 3-rivinen harmonikka, jota Taisto-poika kokeili niin rempseästi, että se katkesi. Oman ensimmäisen haitarinsa hän sai 15-vuotiaana, ja siitä oli suunta heti tanssilavalle soittamaan. Soittamista on kestänyt yhteensä jo 73 vuotta.
Taisto Lähteelä on palkittu kuluvana vuonna,16.4.2024, Suomen Harmonikkaliiton hopeisella ansiomerkillä nro 435, huomionosoituksena harmonikkamusiikin hyväksi tekemästä pitkäaikaisesta työstä.
Vanhan Jazzin ystävät ry on nimennyt hänet jo vuonna 2010 Kunniajazzariksi.
Hän on osallistunut säännöllisesti vuosittain Valtakunnalliseen senioriharmonikkakilpailuihin vuodesta 2012, jolloin hän saavutti viidennen sijan,vuonna 2013 neljännen sijan ja sai yleisön suosikki -palkinnon. Vuosina 2016 ja 2018, sekä tänä vuonna palkintopokaali on ollut pronssinen.
Vuoden Uuraislaisesta mainitaan kirjassa YY, KAA, KOO, Arjen kuvaa ja tarinoita Keski-Suomen rytmimusiikista 1930-luvulta-1970-luvulle, että hänen nimeään kantava, yhtyeensä soitti miltei viikottain vuosina 1951-1961 mm. seuraavilla tanssilavoilla: Palokan Rientola, Korpilahden Kisapirtti, Muuramen Hiekkarinne, Jyväskylä Kivistön talo, Saakosken Suojakallio, Tikkakosken Tikanmaja, Jyväskylän Mäki-Matti, Kyyjärven Maamiesseurantalo, Pylkönmäen Pajumäen lava, Äänekoski Kovalan lava, Puuppolan Maamiesseurantalo, Jyväskylä Valtion talo, Jylhänperän Hiidenlinna, Lievestuoreen Työväentalo.
Siellä soitti siis Taisto Lähteelän yhtye, Taisto Lähteelän kvintetti jne. Vuonna 2024 Taisto Lähteelä on Vuoden Uuraislainen.
06.08.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakalainen Matti Tiainen on ollut yrittäjänä 23 vuotta. Tuona aikana yritys on vaihtanut toimenkuvaa lasten huonekalujen valmistamisesta kiinteistövälitykseen. Tiainen on saanut myös Toivakan kunnalta tunnustusta toiminnastaan.
– Ostin Toivakan kunnalta kunnostusta vaille olleen palvelutalokokonaisuuden. Kunnostin rakennukset ja nyt kiinteistöissä on 18 vuokra-asuntoa sekä hostelli, mistä löytyy petipaikat 15 henkilölle. Lisäksi kiinteistössä toimii seitsemän eri yritystä, kertoo Tiainen.
Tiainen pyrkii katsomaan eteenpäin siten, ettei yritys jää polkemaan paikoilleen.
– Uusin yritysmuotoni on kiinteistönvälitys. Opiskelin kiinteistön välittäjäksi ja tämä toiminta on jatkunut jo 2,5 vuoden ajan. Kiinteistönvälityksiä Tiainen tekee Keski-Suomen alueella ja tällä hetkellä välityskohteita on kaksikymmentä, joista rantakohteita on kymmenkunta.
Työtään Tiainen ei ole tehnyt yksin. – Puolisoni Suvin kanssa olemme yhdessä näitä kuvioita hoitaneet ja myös lapset ovat olleet auttamassa. Lisäksi käytämme myös ulkopuolista työvoimaa aina tarpeen mukaan.
Uusiakin suunnitelmia Tiaisen monnipalveluyrityksellä on olemassa.
– Olen käynnistämässä minitalohanketta, joka tarkoittaa kooltaan 40-70 neliön kokoisten talojen rakentamista. Tällä hetkellä etsin yhteistyökumppaneita. Talojen suunnittelutyö on jo käynnissä. Näiden kohteiden ennakkomyynti alkaa syksyllä. Minitalohankkeeseen on ollut paljon kiinnostusta. Talot tulevat sisältämään yhden tai kaksi makuuhuonetta, keittiön ja pesutilat, joihin voi sisällyttää saunatilat.
Vastikään viisi vuotta täyttänyt Teemahostel on näinä päivinä rallivieraista. Miten asiakkaat ovat ottaneet palvelut vastaan?
– Teemahostellissa on vuosien mittaan käynyt vieraita yli kolmestakymmenestä maasta. Teemahostellia kannattaa ylläpitää, vaikka ei se tulokseltaan mikään kultakaivos olekaan. Teemahostelliin pystyy varaamaan huoneen Booking.com-sivustolta. Hostellista löytyy sieltä myös yli kolmesataa arvostelua. Kokonaisarvosana on 9,1, erinomainen. Erityiskiitosta asiakkaat ovat antaneet viihtyisyyden ja hinta-laatusuhteen lisäksi sijainnista, mikä varmasti lämmittää myös Toivakan kuntamarkkinoijien mieltä.
Veikko Ripatti
06.08.2024 | Lue ilmaiseksi, Lukijalta, Tätä mieltä, Uurainen
Kirjasto antaa mahdollisuuksia kaikille.
Näin osuvasti kiteytti eräs asiakkaamme kirjaston olemassaolon ytimen.
Teimme Uuraisten kirjastossa hiljattain kyselyn, jossa kartoitimme kirjaston merkitystä hyvinvointipalveluna. 94 prosenttia vastanneista kertoi kirjaston vaikuttavan heidän hyvinvointiinsa, ja vieläpä positiivisesti. 6 prosenttia vastanneista ei osannut sanoa. Vaihtoehtona oli myös ”ei vaikuta hyvinvointiini”, mutta siihen ei tullut vastauksia.
Saimme noin 30 kirjallista vastausta, joista kävi ilmi, miten monia eri mahdollisuuksia kirjasto tarjoaa. Esiin nousivat muun muassa virkistys ja rentoutuminen, mutta myös ajan tasalla pysyminen ja uuden oppiminen.
Omatoimikirjasto, kirjat ja lehdet mainittiin useassa vastauksessa. Lisäksi kirjasto on asiakkaillemme kohtaamisia ja yhdessäoloa – tänne tullaan yhdessä perheen kanssa ja tapaamaan muita ihmisiä.
Itse koen kirjaston vahvasti tasa-arvon toteuttajana. Kirjasto on julkinen tila, johon jokainen saa tulla. Se on meille jokaiselle, se on kaikkien yhteinen.
Kirjasto antaa meille kaikille mahdollisuuden tietoon, kulttuuriin ja osallisuuteen. Yhdessä meidän on myös pidettävä kirjastosta huolta.
Kirjastolaisena tuntuu usein, etteivät kaikki päättäjät ymmärrä kirjaston merkitystä, enkä varmasti ole ammattiryhmäni ainoa näin kokeva. Kuntien talous puhututtaa ja näkyy kirjastoissa ympäri Suomen.
Kirjaston merkitys yhteiskunnassamme on elintärkeä, eikä pelkästään hyvinvoinnin ja kulttuurin, vaan myös sivistyksen kannalta.
Muuttuvan maailman keskellä korostuvat media- ja tekstinlukutaidot sekä digitaalisten palveluiden ja laitteiden osaaminen. Kirjastossa jokaisella on pääsy ajantasaiseen, luotettavaan tietoon. Asiantunteva henkilökunta auttaa tiedon löytämisessä ja sen käyttämisessä.
Viime vuonna Uuraisten kirjastosta tehtiin 67 113 lainausta. Kirjastokäyntejä oli noin 21 000.
Tekemämme kysely ja kasvavat kävijämäärät vahvistavat jo tietämäämme tosiasiaa – kirjasto on mittaamattoman arvokas palvelu kuntalaisille ja kesäasukkaille.
Toivottavasti näin saa olla jatkossakin.
Kirjasto ja sen tarjoamat palvelut täytyy pystyä säilyttämään laadukkaina myös taloudellisesti haastavina aikoina.
Assi Kokkoniemi
kirjastovirkailija
