21.10.2025 | Tilaajille, Uurainen
Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen yritys- ja työnantajapalveluista Helmiina Humppi ja Lauri Myllyoja vierailivat viime viikolla Uuraisten yrittäjien aamukahveilla kertomassa, kuinka toiminta uudessa organisaatiossa on käynnistynyt ja mitä palveluja erityisesti yrittäjille on tarjolla.
Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue järjestää työvoimapalvelut Äänekoskelle, Hankasalmelle, Kannonkoskelle, Karstulaan, Kinnulaan, Kivijärvelle, Konnevedelle, Kyyjärvelle, Laukaaseen, Pihtiputaalle, Saarijärvelle, Uuraisille ja Viitasaarelle. Palvelujen järjestäjänä ja vastuukuntana toimii Äänekosken kaupunki.
– Uudistuksen päätavoite on ollut tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita, Lauri Myllyoja kertoi.
Pääasiallinen asiointikanava on työmarkkinatori.fi, mutta jo alkuvaiheessa Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue panosti vahvasti myös kasvokkaiseen asiakaspalveluun. Tämä käy ilmi KEHA-keskuksen tutkija Miika Hakalan laatimasta osavuosikatsauksesta. Huhtikuussa lähes 70 prosenttia asiakastapaamisista hoidettiin kasvotusten, kun valtakunnallinen keskiarvo jäi hieman yli 40 prosenttiin.
Myös lausuntojen käsittelyssä alue on onnistunut. Alkuvuodesta 2025 lausunnot valmistuivat selvästi valtakunnallista tavoiteaikaa nopeammin. Esimerkiksi tammikuussa lausunnon tekemiseen kului keskimäärin 14 päivää, kun vuotta aiemmin vastaava käsittely kesti keskimäärin 30 päivää, asiantuntijakohtaisesta asiakasmäärän kasvusta huolimatta.
Asiakastyytyväisyys on maan keskiarvon yläpuolella. Kiitosta on tullut erityisesti palvelun sujuvuudesta ja asiakaspalvelun ystävällisyydestä. Kehittämistoiveita on esitetty muun muassa sähköisten palveluiden ja ohjeistusten selkeyttämisestä. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue sijoittui vuoden 2025 tammi–huhtikuun kokonaistyytyväisyydessä sijalle 14. Suomessa on yhteensä 45 työllisyysaluetta.
Vaikka työllisyystilanne on haastava koko maassa, Pohjoisen Keski-Suomen alueella pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste on pysynyt valtakunnan keskiarvoa korkeammalla ja kokonaisaktivointiaste maan keskiarvon tasolla.
Myös yrittäjyyteen tarttuminen on lisääntynyt. Starttirahahakemuksia ja myönteisiä päätöksiä on tehty selvästi enemmän kuin vuoden 2024 vastaavana ajankohtana.
Vaikka yrittäjällä olisi halu ja tarve palkata työvoimaa, hän usein välttelee avoimen työnhakuilmoituksen julkaisemista työmarkkinatorilla. Syynä on esimerkiksi työttömien työnhakijoiden työnhakuvelvoite, jolloin hakemuksista suuri osa voi olla ”pakon edessä tehtyjä”, eikä hakijalla ole todellista halua saada kyseistä työpaikkaa.
Avoimen haun vaihtoehtona on esittelypaikka, joka ei ole julkisesti avoin työpaikka, vaan ainoastaan työvoimaviranomaisille näkyvä työtehtävä. Työvoimaviranomainen voi etsiä sopivia ehdokkaita työttömien työnhakijoiden joukosta esittelypaikkaan. Työnantaja saa perustiedot hakijoista ja voi sen jälkeen kontaktoida ja haastatella sopivat ehdokkaat.
– Myös työkokeilu voi olla hyvä ratkaisu yrittäjien työvoimapulaan, Helmiina Humppi lisää.
Työkokeilulla voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja käytännön työtehtävissä. Se voi myös tukea työelämään paluuta pitkänkin tauon jälkeen. Työkokeilu ei ole työsuhde, eikä siitä aiheudu kustannuksia työnantajalle. Työkokeilija saa kokeilun aikana samaa työttömyysturvaa kuin työttömänä.
Jos työkokeiluun osallistumisesta aiheutuu kustannuksia, osallistumispäiviltä voi saada kulukorvausta työttömyysetuuden maksajalta eli työttömyyskassalta tai Kelalta. Myös työvoimaviranomainen voi maksaa harkinnanvaraista kulukorvausta.
Rekrytointia voi helpottaa myös palkkatuki, joka on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki. Työvoimaviranomainen voi myöntää sen työnantajalle palkkakustannuksiin. Palkkatuetun työn tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja parantaa hänen ammatillista osaamistaan. Tuki edistää myös alentuneesti työkykyisen sekä 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä ja osallistua työelämään. Tuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, mutta sen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta.
Hanna Lahtinen
21.10.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan vanha kunnanvirasto on siirtynyt muistojen joukkoon. Rakennuksen purku on loppusuoralla.
Toivakan kunta on laatinut vuoteen 2035 ulottuvan kiinteistöohjelman, jonka tavoitteena on tehostaa tilankäyttöä, vähentää korjausvelkaa ja varautua tulevaisuuden tarpeisiin.
Yksi merkittävimmistä toimenpiteistä on vuonna 1960 rakennetun vanhan kunnanviraston purkaminen. Rakennus on ollut pääosin tyhjillään uuden virastotalon valmistuttua vuonna 2016. Sen tekninen kunto on heikko, ja korjausvelka on arvioitu 2,6 miljoonaan euroon. Purkaminen mahdollistaa paloaseman päätyseinän viimeistelyn ja uusien teknisten liittymien rakentamisen, sillä nykyiset vesi-, lämpö- ja sähköliitännät kulkevat vanhan virastotalon kautta. Purku toteutettiin kiinteistöohjelmassa suunnitellusti vuoden 2025 aikana, ja sen kustannuksiksi oli vuoden 2025 talousarviossa budjetoitu 200 000 euroa. Kiinteistöohjelmassa säästövaikutusten vuoteen 2035 mennessä arvioidaan olevan noin 149 000 euroa.
Ohjelmassa arvioidaan kunnan omistamien rakennusten kuntoa, käyttöastetta ja taloudellisia vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Keskeisenä linjauksena on luopua tarpeettomista kiinteistöistä joko myymällä tai purkamalla, ja keskittää resurssit toiminnallisesti tärkeisiin rakennuksiin.
Vanhan virastotalon lisäksi tarkastelun alla ovat esimerkiksi myös kansalaisopisto (vanha terveystalo) ja vanhaa puukoulu, Puukkis. Molemmat rakennukset ovat huonokuntoisia ja niiden korjaaminen olisi kallista, erityisesti mahdollisten suojeluarvojen vuoksi. Molemmat rakennukset ovat kuitenkin myös kauniita ja niitä kohtaan tunnetaan huomattavasti suurempaa kiintymystä kuin vanhaa kunnanvirastoa.
Kiinteistöohjelmassa korostetaan myös ilmastonmuutokseen varautumista ja energiatehokkuuden parantamista. Uusissa investoinneissa ja korjauksissa pyritään huomioimaan rakennusten kestävyys sään ääri-ilmiöitä vastaan sekä mahdollisuudet uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Esimerkiksi aurinkopaneelien ja lämpöpumppujen asentamista selvitetään useisiin kiinteistöihin.
Toivakan kunta aikoo jatkossa keskittää palveluja ja tiloja tehokkaammin. Koulukeskuksen tilajoustoja ja pedagogisesti kestäviä ratkaisuja kehitetään. Tilojen uudelleenkäyttöä suunnitellaan myös järjestöjen, kansalaisopiston ja nuorisotoiminnan tarpeisiin.
Kiinteistöohjelma tukee Toivakan kuntastrategiaa, jonka tavoitteena on houkutella uusia asukkaita, erityisesti lapsiperheitä. Strateginen kiinteistöjohtaminen nähdään keinona vahvistaa kunnan elinvoimaa, parantaa palvelujen laatua ja hallita kustannuksia pitkäjänteisesti.
teksti Hanna Lahtinen
kuva Veikko Ripatti
13.10.2025 | Tilaajille, Toivakka
Sellaista on rakennustarkastaja Risto Salosen työelämä. Hän on nimittäin Joutsan, Luhangan ja Toivakan rakennustarkastaja.
Mies itse asuu Luhangassa.
– Aloitin Luhangassa 2014. Siirryin Joutsan kuntaan 2023. Samassa yhteydessä Luhanka rupesi ostamaan rakennusvalvonnan Joutsalta. Toivakassa aloitin 2024.
– Palkan minulle maksaa Joutsan kunta, joka sitten ottaa muilta kunnilta maksua palveluistani. Omat haasteensahan siinä on alkuun ollut, kun kunnissa on erilaisia käytäntöjä. Mutta kyllä minä nyt alan niihin jo olla perehtynyt, Salonen sanoo Joutsan toimipisteessään.
Miehellä on toimipiste kaikissa kolmessa kunnassa. Työajokilometrejä tulee vuodessa noin 5 000.
Luhangassa hän on yleensä päivän viikosta, Toivakassa 1,5–2 päivää viikossa ja loput sitten Joutsassa. Noin viidennes työajasta kuluu katselmuksissa, loppu on sitten enemmän tai vähemmän toimipisteessä työstämistä tai kokouksissa istumista.
Kahdessa kunnassa on tekninen lautakunta, yhdessä jaosto. Kunnista Joutsa on työllistävin, sitten tulee Toivakka ja sitten Luhanka.
Rakennustarkastaja toimii kunnan rakennusvalvontaviranomaisen alaisena ja vastaa siitä, että rakentaminen tapahtuu myönnettyjen lupien sekä hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti. Hänen tehtävänsä liittyvät uuteen rakentamislakiin ja ”muun lainsäädännön noudattamiseen”.
– Rakennuttaja jättää lupahakemuksen, jonka mukana tulevat havainnekuvat ja piirustukset. Katsotaan muun muassa, että kaava mahdollistaa rakentamisen. Eihän näihin kuntiin juuri kerrostaloja enää tule, vähemmän myös rivitaloja. Eniten lupahakemuksia tulee loma-asuntoja koskien. Rakentamisen ohella kyseeseen voi tulla myös maisema- tai purkuluvitus, Salonen sanoo.
Salonen ei ryhdy laittamaan kuntia paremmuusjärjestykseen työnsä kannalta. Toteaa vain, että kaikissa homma toimii. Hän ei myöskään halua nostaa esille erityisen hankalia tapauksia rakennustarkastajan kannalta, koska ”joku voisi niistä itsensä tai naapurinsa tunnistaa”.
Kuriositeettina mainittakoon, että tälle vuodelle sattui Toivakan kunnanjohtajan Touko Aallon omakotitalon lopputarkastus.
– Kaikki oli kunnossa.
Lupahakemuksia Saloselle ei välttämättä tule viikoittain. Tänä vuonna esimerkiksi Toivakan osalta on tehty 32 lupapäätöstä, viime vuonna niitä tehtiin 57.
Jonkin verran rakennustarkastajien työtä helpotti vuoden alussa voimaan tullut rakentamislaki, joka nykyisin sallii alle 30-neliöisen rakennuksen tekemisen ilman lupaa. Muistetaan kuitenkin, että 15 metriä lähemmäksi rantaviivaa ei tönöä saa rakentaa.
Seuraavaksi on valmistelussa alueidenkäyttölaki.
Ei Salonen ryhdy mestaroimaan lakejakaan tai työnsä ongelmia. Toteaa vain, että kaava-asiat saattavat joskus olla pitkäkestoisia.
Salonen on taustaltaan yrittäjä yrittäjäperheestä ja koulutukseltaan talonrakennusteknikko.
Salonen pitää mahdollisena, että pienet kunnat joutuvat jatkossa tekemään enemmänkin yhteisvirkoja, kun talous on tiukalla. Toivakalla ja Joutsalla on Salosen ohella ympäristötarkastaja (Tapio Tervala), jonka palkan maksaa Toivakka.
Ja mitä tekee rakennustarkastaja silloin, kun ei ole tonteilla, työhuoneessaan tai ajelemassa kohdekuntaan?
– Kesällä ajan sähköpyörällä ja talvella laskettelen.
Seppo Pänkäläinen
15.10.2025 klo 11.55 korjattu Tapio Tervalan nimi oikein.
08.10.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialueen taloutta sopeutetaan ensi vuonna merkittävästi, yhteensä 58 miljoonalla eurolla. Sopeutustoimien tavoitteena on turvata palvelut, estää uuden alijäämän syntyminen ja vastata valtion rahoituksen ja kustannusten väliseen epätasapainoon. Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan talous ja toiminta sovitetaan ensi vuonna yhteen eli palvelujen järjestämiseen ei käytetä enempää rahaa kuin sitä valtiolta saadaan. Hyvinvointialueen menot ovat ensi vuonna noin 1,4 miljardia euroa, kun taas valtion rahoitus ja asiakasmaksut kattavat yhteensä noin 1,3 miljardia.
Yksi näkyvimmistä muutoksista kohdistuu terveysasemaverkkoon. Esityksen mukaan Jyväskylässä terveysasemien määrä supistuu nykyisestä seitsemästä neljään. Huhtasuon, Tikkakosken ja Korpilahden asemat lakkautetaan, ja Huhtasuon uudisrakennushankkeesta luovutaan. Multian ja Luhangan sosiaali- ja terveyspalvelupisteet suljetaan heikon toimintavarmuuden ja huonokuntoisten tilojen vuoksi. Konnevedellä, Kuorevedellä, Pihtiputaalla ja Kinnulassa nykyiset asemat korvataan kevyemmillä palvelupisteillä, ja liikkuvia palvelumalleja lisätään.
Terveysasemapalveluja tarjotaan jatkossa sosiaali- ja terveyskeskuksissa, -asemilla ja -palvelupisteissä, mutta fyysisten toimipisteiden määrä vähenee. Tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja palvelujen saavutettavuutta pyritään parantamaan digipalveluiden kehittämisellä sekä laajentamalla aukioloaikoja. Asukkaiden mahdollisuuksia käyttää eri toimipisteitä pyritään myös lisäämään.
Aluehallituksen jäsen Jouko Nykänen (kesk.) sanoo, että muutokset ovat rajuja.
-Ne koskettavat kuitenkin yli 20 000 ihmisen elämää. Esitys täytyy käydä kohta kohdalta läpi ja laskea todelliset säästöt ja tosialliset vaikutukset esimerkiksi palveluiden saavutettavuuteen. Niin ei saa käydä, että esitetyt toimenpiteet nostavat kustannuksia myöhemmin tai jopa välittömästi. Säästösumma on saatava kasaan tavalla tai toisella, se on selvää. Keskustan ryhmä ottaa kantaa esitykseen, kunhan kaikki ovat ehtineet siihen kunnolla perehtyä, Nykänen sanoo.
Henkilökohtaisesti Nykänen olisi toivonut, että Keski-Suomen hyvinvointialueella olisi pystytty kehittämään innovatiivisempia ratkaisuja säästöjen synnyttämiseksi kuin ovien sulkeminen. Esimerkiksi lääkärien ammatinharjoittajamallin ottaminen käyttöön kesti turhan pitkään; ensimmäiset lääkärit aloittivat mallin kokeilussa tänä vuonna.
-Ensi vuonna kokeilu on saatava käyntiin kaikilla terveysasemilla. Lääkäreitä on ollut nyt paremmin saatavilla ja ammatinharjoittajamalli kiinnostaa.
Myös tilojen osalta Nykänen toivoo uudenlaista ajattelua.
-Tämä on osin kirjoitettunakin palveluverkkosuunnitelmiin. Voisi ajatella niin, että hoitaja-lääkäri työpari voisi ottaa ihmisiä vastaan kevyemmissäkin tiloissa kuin sellaisissa, joissa pystyy tekemään monipuolisia tutkimuksia. Tilojen yhteiskäyttöä on myös syytä tutkia.
Aluevaltuutettu Moona Seppä (kesk.) toteaa, että lääkärien ammatinharjoittajamalli voisi olla sopiva tapa järjestää palvelu Korpilahdella.
-Mielestäni on huono asia, jos Korpilahden sote-palveluita heikennetään. Kaupungissa on kuitenkin vahvaa tahtoa kehittää aluetta, Seppä sanoo.
Seppä on huolissaan myös pohjoisen Keski-Suomen tilanteesta.
-Sieltä ollaan viemässä neuvolapalveluita. Pelkään, etteivät monilapsiset perheet tee enää ylimääräisiä neuvokäyntejä, mikäli palvelut ovat sadan kilometrin päässä.
-Säästöt on kuitenkin saatava nyt aikaan, niin se vaan on, Seppä toteaa.
Satu Kytölehto (sd) on tyytyväinen siihen, että Petäjäveden terveysasema on säilymässä.
-Toivottavasti arviointiryhmä hyväksyy tämän suunnitelman, eikä tule lisää säästövaateita, Kytölehto sanoo.
Palvelustrategian keskiössä on hoidon jatkuvuuden parantaminen ja hoidon tarpeen arviointi yhdellä käynnillä. Hyvinvointialue jatkaa omalääkärimallin ja ammatinharjoittajamallin kehittämistä. Psykiatriset palvelut yhdistetään ja päällekkäisiä toimintoja puretaan, mikä vahvistaa mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuutta.
Palveluverkkomuutoksilla tavoitellaan vähintään 18,6 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Aluehallitus käsittelee strategiaa ja talousarviota marraskuussa, ja aluevaltuusto tekee lopulliset päätökset joulukuussa. Henkilöstövaikutukset koskevat enintään noin 1400 henkilöä, joista tehtävävähennyksiä on hieman yli 400. – Sopeuttamistoimena laitamme ensi vuodeksi tauolle myös henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaedun. Samoin varaudumme tämän vuoden tavoin henkilöstön lomautuksiin siten, että se kohdistuu eniten johtamis-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviin. Myös lomapalkkavelan pienentäminen jatkuu, Jan Tollet sanoo.
Ikääntyneiden palveluissa painopiste siirtyy kevyempiin ratkaisuihin, kuten yhteisölliseen asumiseen ja lyhytaikaishoitoon. Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden määrä vähenee 80:stä 75:een, Neljästä pienyksiköstä, eli Luhangan Tuuliharjusta, Kivijärven Hopearannasta, Jämsän Länkipohjan palvelutalosta ja Laukaan Sylvistä luovutaan ja Jyväskylän Harjuhovi muutetaan yhteisöllisen asumisen yksiköksi.
Suun terveydenhuollossa palvelut keskitetään suurempiin yksiköihin, ja kuudesta pienestä toimipisteestä luovutaan. Liikkuvat hammashoitoyksiköt täydentävät palvelutarjontaa.
Neuvolapalveluissa neljä pienyksikköä (Kuorevesi, Multia, Huhtasuo, Vihtavuori) lakkautetaan ja osa yhdistetään toisiin toimipisteisiin.
Hyvinvointialueen asukkaat voivat ottaa kantaa palvelustrategiaan ja palveluverkkoon 8.10.–5.11. välisenä aikana. Aluejohtaja Jan Tollet korostaa, että toimenpide-ehdotus on velvoittava ja säästöt on saavutettava, jotta hyvinvointialueen talous saadaan kestävälle pohjalle.
30.09.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Kun Jyväskylän Killerin raviradan ja Keski-Suomen Ravirata Oy:n toimitusjohtaja Miika Lähdeniemi (YTM) kertoi siirtyvänsä Uuraisten kunnan talous- ja kehitysjohtajaksi, ravipiireissä kohoteltiin kulmakarvoja yllätysuutiselle.
Lähdeniemi oli saanut osakeyhtiön taloudellisesti hyvään kuntoon, ja taustalla olivat myös onnistuneet Kuninkuusravit, joiden kylkiäisenä rataa kehitettiin ja uudistettiin.
Oletettavasti uuraislaiset tiesivät, mitä Lähdeniemessä saisivat, kun mies valikoitui 17 hakijasta ykköseksi. Valinta perustui ”kokonaisarviointiin hakijoiden koulutus, työkokemus ja henkilökohtaiset ominaisuudet huomioiden”.
Nyt Lähdeniemi on ollut virassa noin kuukauden, ja onkin aika kysyä, miten menee, niin miehellä itsellään kuin kunnalla.
– Kiitos kysymästä. Muutaman kuukauden ikäisen vauvan isänä perhearki on sujunut hyvin, ja olen saanut elää ikimuistoista aikaa. Uuraisten kunnan talous on tasapainossa, joten tilanne on positiivinen. Kunnassa on potentiaalia. Mikä on yllättänyt, on se, että kunta on asukkaiden keski-iältä nuori. Teini-ikäisissä on suurin ikäluokka, kun monessa kunnassa se voi olla vaikkapa 55 vuotta. Viime vuonna kuntaan syntyi 52 lasta, Lähdeniemi kertoo.
Lähdeniemen mukaan Uurainen on perhe- ja lapsimyönteinen kunta, josta käydään töissä monessa suunnassa. Kouluja on yhä neljä, kun Kyynämöistä ei lakkautettukaan. Ne kolme muuta ovat Höytiä, Koulukeskus ja Hirvanen.
– Tuntuu, että kunnassa on hyvä henki ja vahva yhteen hiileen puhaltamisen meininki esimerkiksi virkamiesten ja poliittisten päättäjien kesken. En ole törmännyt mihinkään negatiiviseen.
Talous- ja kehitysjohtaja vastaa muun muassa talousprosessien omistajuudesta ja kehittämisestä, talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnasta sekä yhteyshenkilönä ja tilaajan edustajana toimimisesta ulkoistetussa taloushallinnon palvelussa. Ensi vuoden talousarvio on vielä vaiheessa.
Killerillä toimiessaan Lähdeniemi tunnettiin toiminnan miehenä, jolla on kyky keksiä uutta. Isoa kalaa Lähdeniemi aikoo pyytää Uuraisillakin.
– Kun yksi osa työtäni on kunnan näkyvyyden edistäminen, mietin, mikä voisi olla se iso tapahtuma tai juttu, joka herättäisi laajemminkin huomiota ja loisi kunnasta positiivista kuvaa. Minun odotetaan luovan markkinointijatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta. Uuraisten sijainti on erinomainen keskellä Suomea ja nelostien tuntumassa. Kunta kaipaa uusia asukkaita ja yrityksiä.
Julkisuudessahan Uurainen on vähän väliä, kiitos Huutokauppakeisarin ja Huutosten sisarusten. Matti on Ylen tunnettu sääkasvo, ja Tanja palasi Saksasta ulkoministeriön hommista MTV:n uutispomoksi. Palsanmäen pariskuntaan Lähdeniemi ei ole vielä tutustunut, mutta listalla tapaaminen on.
– Olen kiertänyt kunnassa ja yrittänyt tutustua niin moneen ihmiseen kuin mahdollista. Uskon, että olemme kunnanjohtaja Juha Valkaman kanssa vahva työpari.
Mutta miksi valitsit Uuraisen?
– Olen Tuusulan taajamasta Jokelasta kotoisin ja viettänyt lapsuuden kesät sukuni seuduilla Urjalassa ja Punkalaitumella, joten Uuraisten koko miellyttää.
Ja sitten aina hymyilevä Lähdeniemi vakavoituu hetkeksi. Vuonna 2007 hän joutui tragedian keskelle Jokelan kouluammuskelussa.
– Ei sitä toivo kenenkään nuoren joutuvan kokemaan sellaista. Kyllä sen tapahtuman sulattelu kesti kauan. Itselläni oli onni onnettomuudessa, kun juuri hetkeä ennen ammuskelun alkua olin lähtenyt muutaman kaverini kanssa pois koulurakennuksesta ja käymään kylällä laittamassa totokuponkia sisään.
Mistä tulikin mieleen, että pidetäänkö Uuraisilla joskus paikallisravit, kun kunnassa on Uuraisten Hevosystäväinseuran omistama hevosharrastealue Hiirolassa ja kilometrin mittainen harjoitusrata?
– Katsotaan.
Käyt töissä Jyväskylästä käsin. Tuleeko sinusta ja perheestä kuitenkin jossakin vaiheessa uuraislaisia?
– Tarkoitus olisi. Mutta vielä muutto ei ole ajankohtainen. Kun vauva syntyi heinäkuun lopulla ja itsellä alkoi uudet työt kuukautta myöhemmin, ei haluttu vielä muuttoa tähän samaan vaiheeseen, Miika Lähdeniemi sanoo.
Seppo Pänkäläinen
