Kirkkomusiikissa soi elämän värit

Kirkkomusiikissa soi elämän värit

Uuraisten seurakunnan kanttorin Jonna-Mari Koikkalaisen sijaisena on elokuusta alkaen toiminut tikkakoskelainen Maria Kuitula.
– En ole opiskellut kanttoriksi. Olen tehnyt vuodesta 1990 lähtien eri mittaisia kanttorin sijaisuuksia, viikonloppuvapaita ja kesälomia tuuraten. Viimeiset viisi vuotta olin Jyväskylän seurakunnassa sivutoimisena osa-aikaisena kanttorina oman työni ohella, Maria Kuitula kertoo.
Se oma työ on Valteri-koulussa Jyväskylässä, joka tunnettiin aikaisemmin näkö- ja kuulovammaisten kouluna. Tällä hetkellä hän on vuorotteluvapaalla.
– Kanttorin tehtävässä paljon lauletaan, soitetaan ja johdetaan kuoroja. Olen käynyt elämäni aikana soittotunneilla, laulutunneilla sekä kuoronjohtokurssilla. Kuoronjohtoa olen harrastanut yli kymmenen vuotta. Parasta työssäni ovat ihmisten kohtaaminen sekä yhteismusisoinnin synnyttämä ilo, hän sanoo
Maria Kuitula vetää Uuraisilla seurakunnan monia kuoroja, joista löytyykin jokaiselle jotakin. Lapsikuoro harjoittelee kolmessa eri ryhmässä, on nuorisokuoro ja Varttuneet-kuoro.
Ja tietenkin kirkkokuoro, joka täyttää parin vuoden päästä jo 100 vuotta.
– On mahtavaa, että seurakunnassa on kirkkokuoro, olen aivan kirkkokuorofani. Siinä on jotakin ikiaikaista ja eräs kuorolainen sanoikin, että kirkkokuorossa laulaminen on palvelutehtävä. Monelle kuorossa laulaminen on hyvin pysyvä osa elämää, vaikka on ihan ok käydä vain kokeilemassakin. Usein kuoroista tulee kuin perheitä, joihin sitoudutaan, Maria Kuitula miettii.


Kirkkokuoron harjoitus on alkamassa ja Kuitulalla on suunnitelmissa vähän rivakampi äänenavaus, joka sisältää esimerkiksi kilpahiihtoa ja nyrkkeilyä, ilman välineitä tosin.
– Laulamisessa tarvitaan lihaksia monipuolisesti ja ääni kulkee paremmin, kun lihakset on verrytelty ja kroppa avattu. Myös monipuoliset hengitysharjoitukset ovat tärkeitä. Hyvä lauluasento on kevyt haara-asento, toinen jalka ehkä hiukan toisen edessä. Tunnin lauluharjoitus tekee hyvää paitsi mielelle, myös keholle, Kuitula kertoo.
Uuraisten kirkko on hänen mielestään akustiikaltaan varsin hyvä kirkko laulaa.
– En ole koskaan ollut täällä niin, että kirkko olisi aivan täynnä, mutta senkin saan varmasti kokea joulun aikaan, hän kertoo. Musiikilla on iso merkitys erilaisissa tilaisuuksissa. Se luo yhteenkuuluvaisuutta, antaa voimia, lohduttaa ja toimii tunteiden tulkkina. Hengellisten laulujen ja virsien sanat ovat usein kuin pieniä rukouksia, rohkaisuja ja pieniä puheita, joista voi saada tukea, lohdutusta ja voimaa omaan elämään.
Yleensä kuoroharjoituksen ovat seurakuntakodilla, mutta tarvittaessa siirrytään esimerkiksi kokousten tieltä kirkkoon. Silloin laulamiseen tulee aina pieni juhlavuuslisä.
Olimme lapsikuoron kanssa täällä vähän aikaa sitten ja he olivat aivan innoissaan ja toivoivat että olisimme useamminkin, hän kertoo.
Lapsi- ja nuorisokuoron kanssa toteutettiin kaunis ja tunnelmallinen Pieni valon konsertti Valon kylä -tapahtumassa, jolloin myös kirkon valaisemisessa olivat lapset mukana ideoimassa. Samantapainen konsertti on luvassa myös joulun aikaan.
– Lapset ottavat tilan haltuun luontevasti ja tuovat mukanaan ilon, Maria Kuitula sanoo ja toivoo, että kirkko olisi tuttu paikka mahdollisimman monelle.
Maria Kuitulalla on kokemusta monista kirkoista ja monenlaisista uruista. Se kaikkein vaikuttavin kokemus löytyy nuoruusvuosilta kotiseudulta Varsinais-Suomesta.
– Turun tuomiokirkon urut ovat upeat ja ympäristö ihmeellinen. Kävin siellä lukiolaisena perjantai-iltaisin kello yhdeksän soittotunneilla. Hämärässä kuljin vanhan urkuri Erkki Alikosken perässä urkuparvelle samoja kapenevia portaita, joita soittajat olivat kiivenneet minua ennen jo satoja vuosia.

Hanna Lahtinen

”On tyhmää jättää Uurainen näkemättä”

”On tyhmää jättää Uurainen näkemättä”

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Usein kannattaa myös ihmetellä ääneen. Höytiälainen Timo Kuusjärvi törmäsi populäärimusiikin helmeen, jonka päälle oli jo laskeutunut kevyt historian ja unohduksen tomukerros.
– 1977 perustetulla suomalaisella uuden aallon katurockia soittavalla Problems? -bändillä on sen niminen biisi kuin Hello! Uurainen. Olen miettinyt mistä moinen biisin aihe on juolahtanut tekijälle mieleen? Ovatko olleet kenties keikkabussissa matkalla kohti Saarijärven silloista Kisasuojaa ja ajelleet Uuraisten kautta, Timo pohdiskeli. Selvisi, että hän oli hyvinkin jäljillä asiassa.
Hello! Uurainen on Suomipunkin kultakauden tyylipuhdas edustaja vuodelta 1981. Ilmaisu on pelkistetyn tiivistä ja säteilee alkukantaista vimmaa. Kappaleessa kuvaillaan Uuraisten vetovoimatekijöitä ja maisemaa ja lopuksi todetaan ytimekkäästi ”on tyhmää jättää Uurainen näkemättä”. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Problemsin voimahahmo Tumppi Varonen. Promlemsin kuuluisin kappale on ehkä Katupoikien laulun punk-versio, joka aikoinaan aiheutti syvää paheksuntaa, mikä epäilemättä oli tarkoituskin. Tätäkin tunnetumpi on kuitenkin Pelle Miljoona & 1980 -yhtyeen kappale vuodelta 1979, Tahdon rakastella sinua. Moni luulee, että äänessä on Pelle, mutta lauluosuudet hoitaa Tumppi Varonen.
PaikallisUutisten tutkivan journalismin osasto ryhtyi selvitystyöhön ja etsi Tumppi Varosen yhteystietoja. Facebookista legenda löytyikin ja meseviesti singahti matkaan. Tumppi Varonen eli Tuomo Valokainen on tehnyt rocktähteyden lisäksi pitkän uran lähihoitajana Käpylän kuntoutuskeskuksessa. Myös Problems? on yhä voimissaan, vaikka kokoonpano on muiden kuin Varosen osalta kokenut monia muutoksia. Uusimmissa biiseissä on otettu kantaa esimerkiksi koulukiusaamista vastaan.
Tumppi vastasi ja kertoi tarinan biisin taustalla.
– Hello! Uurainen syntyi kun ajettiin 100 kertaa pysähtymättä esimerkiksi Saarijärveltä Jyväskylän läpi Helsinkiin ja toisinpäin… Kerran Problemsien kanssa sanottiin kuskille: Aja Uuraisiin. Hän ajoi mutta ajoi ohi. Toisella kerralla pysähdyimme Pelle Miljoona -porukan kanssa tiekyltin eteen. Kuva löytyy…
Pian sähköpostiin kilahti oheinen kuva. Varosen mukaan kuvassa ovat Puosu, Pelle, Andy, Sami, uloimpana Illi ja Boozy-koira. Eli todistetusti Pelle Miljoona, Andy McCoy ja Sami Yaffa, sekä Varonen ovat käyneet ainakin 16 kilometrin päässä Uuraisista.
Eikä tarina lopu vielä tähänkään, vaan jatkoa saattaa seurata, sillä nyt 67-vuotias Tumppi Varonen olisi yhä kiinnostunut näkemään Uuraisen ihan livenä lavalta käsin. Nyt se lava voisi sijaita esimerkiksi koulukeskuksella.
– Olisi tosiaan kiva tulla Uuraisille vaikkapa koulukeikalle. Kerrottais musiikin voimasta ja kiertue-elämästä ennen soittoa, toivoo Tumppi Varonen ja pistää mukaan vielä tuoreenkin kuvan lähes 50-vuotiaasta Problemsista.

 

 

Hanna Lahtinen