Kyläkoululaiset Orpolla kylässä

Kyläkoululaiset Orpolla kylässä

Pääministeri Petteri Orpo tapasi maanantaina 4.12. kaksi nelosluokkalaista jokaisesta Suomen kunnasta. Toivakkaa juhlallisessa tilaisuudessa edustivat Oskari Tuovinen ja Tuomas Lottanen Kankaisten koululta, Uuraisilta puolestaan Iina Salmela ja Aapeli Hintikka Kyynämöisten koululta.
Ministerit Sari Multala, Riikka Purra ja Sari Essayah kiertelivät keskustelemassa lasten kanssa. Kiinnostavuudessa he kuitenkin hävisivät kirkkaasti yllätysesiintyjä Käärijälle.
– Tilaisuuteen matkattiin yhteiskyydillä muiden keskisuomalaisten kanssa, huoltajat lähtivät Helsinkiin mukaan, mutta itse tilaisuuteen heillä ei ollut asiaa. Poliisit valvoivat aluetta aidan luona ja vanhemmat saattoivat lapset vain linnalle ja sisälle saivat mennä vain lapsivieraat. Ja sitten juhlan jälkeen lapsi sai lähteä saattajakortillisen aikuisen matkaan, kertoo rehtori Leena Rintelä Kyynämöisiltä.

Matkan jälkeen juhlijat vastasivat muutamaan kysymykseen.
Mikä pääministerin tapaamisessa oli jännittävintä, entä hauskinta?
Tuomas: Jännää oli, että se oli niin iso paikka, että sinne saattoi eksyä. Oli hauskaa kiertää pääministerin huoneessa ja presidentin esittelyhuoneessa. Ja olihan siellä se Käärijäkin yllätysesiintyjänä.
Oskari: Jännittävintä oli se, kun piti kätellä aivan yksin. Hauskaa oli, kun karkkibuffa avautui.
Iina: Kättely oli jännittävintä. Piti puheen ennen yllätysesiintyjää.
Aapeli: Sama, kättely jännittävintä. Sanoi kätellessä tervetuloa Valtioneuvoston linnaan.
Mitä herkkuja oli tarjolla?
Tuomas: Karkkeja ja kokista ja täytettyjä patonkeja ja nugetteja.
Oskari: Kakkupaloja ja suklaita ja salaatteja oli ainakin.
Iina: Minitikkuja, joissa oli kasviksia, karkki-buffetissa oli Suomi-kakkuja.
Aapeli: Karkkia, oli karkki-buffet sekä minihampurilaisia.
Tämän vuoden teema oli ystävyys ja kaveritaidot. Millainen on hyvä kaveri?
Tuomas: Hyvä kaveri ei kiusaa, kaverin kanssa on kiva tehdä asioita esim. käydä pääministerin kutsuilla.
Oskari: Hyvä kaveri auttaa, neuvoo, lohduttaa, ei kerro salaisuuksia muille.
Iina: on kiltti toisille, puolustaa toisia, jos joku kiusaa ja auttaa jos toiseen vaikka sattuu.
Aapeli: Ei kiusaa, kannustaa toisia.
Seuraatteko uutisia? Mistä kanavista?
Tuomas: Katson uutisia Ylen kanavilta. Netistä seuraan välillä Iltalehteä.
Oskari: Ylen uutisia katson telkkarista ja joskus luen paperilehteä.
Iina: Kymppiuutiset perheen kanssa katsotaan.
Aapeli: Yhteiskuntaopin tunnilla katsottu joskus.
Mitä tarkoittaa, että Suomi on itsenäinen maa?
Oskari: Suomi voi päättää omista asioistaan ja omista rahoistaan, mitä niille tekee.
Tuomas: Suomella on oma pomo ja oma lippu laitetaan itsenäisyyspäivänä salkoon.
Iina: Se ei oo minkään muun vallan alla.
Aapeli: Ei kuulu mihinkään muuhun maahan.

Hanna Lahtinen

Hyvä, parempi, Kankainen

Hyvä, parempi, Kankainen

Talven ensimmäisessä lumituiskussa kuntapäättäjät ja kyläläiset kokoontuivat Kankaisten kyläkoululle keskustelemaan tulevaisuudesta, joka sekin näyttää melkoisen tuuliselta ja tummahkojen pilvien täyttämältä kuntatalouden kannalta. Vaikka kuinka säästettäisiin ja elettäisiin suu säkkiä myöten, niin valtio kiittää leikkaamalla lisää pois valtionosuuksista. Viimeisin 415 miljoonan euron leikkaus tarkoittaa kuntaliiton mukaan, että kaikkien kuntien valtionosuutta leikataan vuosina 2024 ja 2025 lisää noin 80 euroa asukasta kohden.
Kankainen ja Ruuhimäki ovat kyläpari, joka ei kilpaile vaan tukee toisiaan. Esimerkiksi yhdistystoiminnassa tehdään paljon yhteistyötä ja annetaan vetoapua. Tällä hetkellä Kankaisten kyläseura on pistetty lepotilaan, mutta vanhempaintoimikunta toimii aktiivisesti, Ruuhimäessä taas kyläseura remontoi omaa taloaan – entistä kyläkoulua, jossa koulunkäynti loppui kestettyään 99 vuotta vuonna 2009. Lohdullista oli kuulla, että koulussa käynti ei loppunut ja kylä säilyi elävänä. Aluksi entisellä koululla toimi päiväkoti Ruuhiryhmä ja nyt kun päiväkoti on siirtynyt Kankaisille, kyläseuran omistukseen siirtynyt talo on harrastamisen keskus aktiivisen kyläseuran ansiosta.
– Entiset luokkahuoneet remontoidaan juhla- kokous- ja harrastetilaksi ja yläkertaan tehdään puuaskartelutila, kertoi tilaisuuden alussa Ruuhimäki-seuran puheenjohtaja Leena Rouhiainen.


Pöydät ja tuolit oli Kankaisilla aseteltu perinteiseen tapaan vastakkain, mutta aivan yhtä hyvin olisi voitu istua vaikka pyöreässä pöydässä, vastakkainasettelusta ei missään vaiheessa iltaa ollut kysymys, vaikka vaikeita asioita käsiteltiinkin. Pöydän takana istuivat vt. kunnanjohtaja Touko Aalto, rehtori-sivistysjohtaja Sirpa Orell-Pohjola, sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Päivi Pitko ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen. Yhtään powerpointtia ei esitetty tai kalvosulkeisia pidetty, vaan asioista keskusteltiin vapaasti ja pohdiskellen. Puheenvuoroja jakeli Kati Markkanen.
Syy kokoontumiseen oli huoli Kankaisten kyläkoulun tulevaisuudesta. Ainut dokumentti, jossa asiaa on toistaiseksi sivuttu, on Toivakan kiinteistöohjelma, jossa todetaan, että tilaelementtikoulun vuokrasopimus on katkolla vuoden 2028 lopussa ja että teoriassa Kankaisten koululaiset mahtuisivat Toivakan koulukeskuksen tiloihin. Toivakan koululaisista noin puolet on tällä hetkellä koulukuljetusten piirissä.
Useaan otteeseen ihanaksi mainitulla Kankaisten kyläkoululla apulaisjohtaja Taina Hoskarin lisäksi lapsia opettavat Päivi Minkkinen ja Jonna Halttunen. Oppilaita on tällä hetkellä viitisenkymmentä, joista osa tulee Kankaisten ja Ruuhimäen lisäksi myös Kangasniemen ja Laukaan puolelta. Päiväkotiryhmässä on 20 lasta. Pelkän syntyvyyden perusteella vuoteen 2028 mennessä oppilasmäärä laskisi 35 lapseen. Sama trendi koskee koulukeskusta, siellä oppilasmäärän väheneminen olisi 83 oppilasta.
– Mutta juna ei ole vielä matkalla, lähtökuulutustakaan ei ole annettu, siksi juuri nyt on oikea aika keskustella, totesi Touko Aalto.


– Ikävä realiteetti on, että valtionosuudet keskeisille kuntien tuottamille sivistyspalveluille heikkenevät koko ajan ja niiden puitteissa on järjestettävä kaikille Toivakan koululaisille laadukasta perusopetusta. Ryhmät eivät saa olla liian suuria tai liian pieniä, Sirpa Orell-Pohjola totesi.
– Koulukeskuksella jouduimme jo miettimään 30 oppilaan jättiryhmää, mikä tuntuu ihan kauhealta, onneksi se pystyttiin vielä välttämään, jatkoi Päivi Pitko.
Apua kunnan talouteen on viimeksi haettu Suur-Savon Sähkön osakkeiden myynnillä ja tuloveroprosentin nostolla.
Vaikka Toivakkaa ei varsinaiseksi muuttotappiokunnaksi voi enää kutsuakaan, olisivat lapsiperheet erittäin tervetulleita Kankaisten kylälle, vaikkapa rakentamaan omakotitalon jollekin Punaisentorintien yhdeksästä kunnalla myynnissä olevalle tontille.
– Tämän kylän sijainti on erinomainen, tästä hurauttaa nopeasti vaikkapa Peurunkaan, Häkärinteille, Kangasniemelle tai Jyväskylään. Toivoisin, että kunta toisi sitä enemmänkin esille, Merja Hakamäki totesi.
Takarivistä löytyi sijaintiakin suurempi Kankaisten vetovoimatekijä – ihanat miehet, jotka valitettavasti ovat jo suurelta osin varattuja. Mutta löytyisikö apu talojen tinderista?
Jos helppoja konsteja ja valmiita vastauksia olisi, ne olisi jo hyödynnetty.
– Kunnan mainostamiseen tarvitaan kaikkia. Parasta kunnan markkinointia on hyvän arjen näkyväksi tekeminen, unohtamatta hienoja tapahtumia, Touko Aalto mietti ja jatkoi huolestuneena kerraten kuntatalouden realiteetteja, jotka saattavat johtaa siihen, että alkamassa on kriisikuntien vuosikymmen, jolloin valtion vaatimukset saattavat käydä monille kunnille ylivoimaisiksi.
– Toivakka on pieni kunta ja Kankainen ja Ruuhimäki pieniä kyliä, mutta täällä on ainakin vielä elävä koulu ja päiväkoti, eli jotain on tehty oikein. Tällaiset tilaisuudet, jossa aidosti kuullaan kyläläisiä, ovat todella tarpeellisia. Vaikka ajat ovat kovat, niin muistetaan, että kuolleet kalat menee virran mukana, elävät kalat vastavirtaan. Olkaamme eläviä kaloja, tiivisti lopuksi Pentti Kovanen, itsekin kuntapäättäjä.

 

Hanna Lahtinen