Tiina Lamminaho
Ylä-Muuratjärven kylätalolle Korpilahdella on kokoonnuttu kevättalvesta 2022 lähtien aina silloin tällöin kuuntelemaan porukalla Jyväskylän kesäyliopiston Ikääntyvien yliopiston luentoja netin välityksellä.
– Täällä toivottiin Virtapiirin rinnalle tällaista ohjelmaa, Sylvi Tikkala oli yksi idean esille tuojia, Paula Määttä kertoo.
– Minä sitten rupesin selvittelemään asiaa ja otin yhteyttä kesäyliopistoon. Kesäyliopiston luentojahan kuunnellaan porukalla muun muassa monissa kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa. Rakensimme tähän sellaisen mallin, että minä olen yhteyshenkilönä ja saan linkin luentoon omaan sähköpostiini. Sen kautta sitten voimme katsoa luennon täällä yhdessä, Määttä selvittää.
Nyt kylätalolle on saatu entistä paremmat välineet luentojen seuraamiseen, kun Ylä-Muuratjärviseura hankki osana valmiuskeskushankettaan Leader-rahoituksella kylätalolle uuden tietokoneen ja ison näytön. Videotykki ja valkokangas kylätalolle hankittiin jo yli kymmenen vuotta sitten.
Seurattavat luennot pohjoisten kylien kuuntelijat valitsevat yhdessä Jyväskylän kesäyliopiston ”Terveys, hyvinvointi ja ympäristö” -luentosarjasta sekä yleisluentosarjasta. Luennoissa on eri aiheita ja eri luennoitsijoita, ne pidetään Jyväskylän yliopistossa ja niitä voi seurata pientä maksua vastaan joko paikan päällä tai netin kautta. Myös yksityiset ihmiset voivat tilata luentolinkin itselleen Jyväskylän kesäyliopiston verkkokaupan kautta.
– Kesäylipisto julkaisee listan tulevista luennoista ja me valitsemme Virtapiirissä siitä luennot, jotka kiinnostavat meitä. Monesti olemme kuunnelleet jotain vanhenemiseen liittyviä luentoja tai muistamiseen liittyviä luentoja. Rauli Virtasen haastattelu kiinnosti monia, silloin meitä oli kuuntelemassa viitisentoista henkeä. Samoin luento Reidar Särestöniemen elämästä kiinnosti. Itselleni on jäänyt mieleen muun muassa Heikki Lyytisen saunateemainen luento, sen jälkeen jopa muutin tapaani saunoa. Kauden päätteeksi luentosarjassa on yleensä aina jokin vapaamuotoisempi juttu, esimerkiksi runoilija Heli Laaksosen esitys oli tosi hyvä, Paula Määttä kertoo.
Määtän mukaan luennot ovat yleensä todella hyviä ja mielenkiintoisia, mutta ihan aina kaikki eivät osaa muokata tieteellistä kieltä kaikille ymmärrettävään muotoon.
– Kaksi kolmasosaa luennoista on kyllä ollut ihan ymmärrettävää, joskus tulee vastaan sanoja, joita sitten täällä porukalla mietimme. Tämä on samalla hyvää aivojumppaa, Helena Mieskolainen toteaa.
– Sekin hyvä puoli tässä on, että täällä voimme myös keskustella luennosta, Paula Määttä sanoo.
Viime viikolla Ylä-Muuratjärvellä kuunneltiin porukalla Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveyden professorin Taina Rantasen luentoa aktiivisena vanhenemisesta.
– Elinajan pidentyminen ei pidennä vanhuutta, vaan elämä pitenee keskeltä. Meille on tullut uusi ikävaihe, myöhäiskeski-ikä, Rantanen totesi luennossaan ja kertoi, että 40 vuotta sitten 65-vuotiaan naisen jäljellä oleva elinikä oli keskimäärin 17,5 vuotta ja 65-vuotiaan miehen vastaavasti 13,4 vuotta, tämän hetken 65-vuotias nainen voi odottaa elävänsä vielä yli 22 vuotta ja 65-vuotias mieskin lähes 19 vuotta.
– Vanhuus alkaa noin kymmenen vuotta ennen kuolemaa, eli 65-vuotiaalla naisella on edessään keskimäärin reilut 12 vuotta myöhäiskeski-ikää, 65-vuotiaalla miehelläkin lähes yhdeksän vuotta, Rantanen sanoi ja totesi, että nykyään 65 – 85 -vuotiaat ovat oleellisesti erilaisia kuin heidän vanhempansa samanikäisinä.
– Usea ikäihmisten hyvinvointia kuvaava piirre on nykyään selkeästi paremmalla tasolla kuin muutama vuosikymmen aiemmin, samoin ikäihmisten fyysinen toimintakyky on parantunut merkittävästi, Rantanen kertoi.
– Suurin osa nykykoululaisista tulee elämään 95 – 100 -vuotiaiksi, ja nimenomaan pitkäikäisyys tulee muuttamaan yhteiskuntaamme. Uskoisin, että nykyinen malli, jonka mukaan kouluttaudumme, olemme 40 vuotta työelämässä ja sitten jäämme eläkkeelle, tulee muuttumaan. Elämään tulee ehkä useampia kouluttautumisjaksoja ja useampia työjaksoja, monet varmasti jatkavat työelämässä pidempään, ainakin osa-aikaisesti. Jo nyt myöhäiskeski-ikäiset kantavat vastuuta monella taholla, muun muassa eri järjestöissä ja hoitamalla lastenlapsiaan.
Luennon loppupuolella Rantanen esitteli tuloksia aktiivisena vanhenemiseen liittyvästä tutkimuksestaan. Tuloksista kävi ilmi muun muassa, että jos elinpiiri on rajoittunut, eli ikäihminen ei syystä tai toisesta pääse liikkumaan kotoaan, myös hänen elämänlaatunsa huononee. Toisaalta pienelläkin liikkumisella ulkona on myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin.
– Mielenkiintoinen luento ja kiinnostavia näkökulmia, vaikka luennon loppupuolella mentiinkin vähän liikaa tutkimuksen yksityiskohtiin, Ylä-Muuratjärvellä luentoa kuunnelleet totesivat.