Tilaajille arkistot - Paikallisuutiset.fi

Kunta saanut ostotarjouksen Palvalahden tonteista

toimitus — Fri, 15 May 2026 11:55:46 +0000

Petäjäveden kunnanhallitus käsittelee ensi maanantaina kunnan saamaa ostotarjousta Palvalahden alueesta, tarkemmin Lintulan kiinteistöstä. Ostotarjouksen tekijä Will & Must Oy on suomalainen uusiutuvan energian ja datakeskushankkeiden kehittäjä. Kunnassa ryhdytään laatimaan esikauppasopimusta alueesta, mikäli asia saa hyväksynnän kunnanhallituksen kokouksessa.

Määräalan koko pinta-ala on noin 13-15 hehtaaria. Kauppahinta olisi 6 euroa neliöltä.

Artikkeli Kunta saanut ostotarjouksen Palvalahden tonteista julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Hyttisuon kosteikko Petäjävedellä valmiina linnuille ja lintujen tarkkailijoille

toimitus — Tue, 12 May 2026 08:01:24 +0000

Hyttisuon kosteikon avajaisia vietettiin viime viikolla. Lintutorni on saatu valmiiksi, kesän aikana paikalle tulee vielä opasteet sekä infotaululle tietoa, myös tietä parannetaan.
– Rannatkin oli tarkoitus raivata jään päältä, mutta jäät lähtivät niin aikaisin, että raivaus siirtyi seuraavien jäiden aikaan, Keijo Ekman ja Ville Pätynen kertovat.
– Lupaavalta näyttää, kosteikko on saatu aikaan, paikan maanomistaja Veikko Sipilä toteaa ja kertoo, että alue oli kostea jo ennen kosteikon tekoa, eikä siinä metsä kasvanut kunnolla.
Avajaistilaisuudessa kosteikon suunnitelmat tehnyt suunnittelija Vilma Anttila Suomen riistakeskuksesta kehui Hyttisuon kosteikkoa malliesimerkiksi paikallisesta aktiivisuudesta ja yhteistyöstä.
– Hanke lähti liikkeelle nimenomaan paikallisen aktiivisuuden ansiosta, ja maanomistajathan näissä ovat avainasemassa, Anttila sanoi. Hyttisuon kosteikko on mukana riistakeskuksen valtakunnallisessa SOTKA kosteikot -hankkeessa, sitä kautta saatiin rahoitusta suunnitelman tekoon ja patolaitteisiin. Kosteikon teossa aktiivisia ovat olleet Petäjäveden riistanhoitoyhdistys, Petäjäveden Erämiehet ja Kuivasmäen metsästäjät, rahoitusta on saatu myös Metsä Groupilta ja Suomen Metsäsäätiöltä. Lintutornin rahoitti Petäjäveden riistanhoitoyhdistys.
– SOTKA kosteikot -hankkeessa on saatu valmista vesilintukosteikkoa yhteensä noin tuhat hehtaaria, Keski-Suomessa SOTKA kosteikkoja ei paljoa ole. Toki täälläkin on muiden toimijoiden ja maanomistajien itsensä toteuttamia kosteikkoja, Vilma Anttila kertoi ja totesi, että sellaista tietokantaa, joka yhdistäisi kaikki kosteikot, ei ole, joten kosteikkojen määrää on mahdotonta sanoa tarkasti.
Seuraava haaste odottaa
Hyttisuon vajaan neljän hehtaarin kosteikko on tehty nimenomaan vesilinnuille.
– Vesilintukannat ovat pieniä, tällaisia kosteikkoja tarvitaan. Ja tämä Hyttisuon kosteikkokin on rauhoitettu, eli täällä ei lintuja metsästetä. Täällä on ainoastaan pienpeto- ja vieraspetopyyntiä loukuilla, Keijo Ekman ja Ville Pätynen kertovat.
Avajaisten aikaan kosteikolla uiskenteli pari laulujoutsenta. Lauri Ijäksen mukaan siellä voi nähdä myös telkkiä, taveja ja sinisorsia.
– Toivomme, että kosteikolle tulee myös harvinaisempia lajeja eli muun muassa haapanoita ja tukkasotkia. Lisäksi kahlaajat ja rantalinnut, kuten taivaanvuohi, metsäviklo, valkoviklo ja töyhtöhyyppä, viihtyvät kosteikolla. Osa linnuista levähtää kosteikolla muuttomatkallaan, Lauri Ijäs kertoo.
– Myös monet hyönteislajit, kuten sudenkorennot, hyötyvät kosteikosta, samoin sammakot, Ijäs kertoo ja toteaa, että avajaispäivänäkin paikalla kuultiin viitasammakon ääntelyä.

Petäjäveden riistanhoitoyhdistys ja Petäjäveden Erämiehet aikovat jatkaa kosteikkojen tekoa.
– Seuraava haaste meillä on Valkeissuolla Liisalanperän ja Nyrölän maisemissa, sinne olisi tarkoitus tehdä 24 hehtaarin kosteikko. Siihen hankkeeseen yritämme saada Nyrölän metsästysseuran mukaan. Hanke vaatii enemmän kaivinkonetyötä, joten rahaakin tarvitaan enemmän. Tällä hetkellä etsimme hankkeelle rahoitusta, Keijo Ekman kertoo.

Tiina Lamminaho

Artikkeli Hyttisuon kosteikko Petäjävedellä valmiina linnuille ja lintujen tarkkailijoille julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

”Tämä on mun neljänkympin villitys”

toimitus — Tue, 12 May 2026 07:51:38 +0000

Korpilahtelainen Jenna Leinonen avasi oman parturi-kampaamon. Jenna sanoo, että liikkeen nimi oli melkoisen helppo keksiä; Hiustenpaikka sopii jonon jatkoksi TreeninPaikan ja Kahvin Paikan viereen.
Jenna teki alan töitä yrittäjänä Korpilahdella reilut kymmenen vuotta. Sitten hän kouluttautui hammashoitajaksi ja lähti palkkatöihin.
-Se tuntui oikealta ratkaisulta siinä vaiheessa, kun pojat olivat pieniä. Palkkatyö oli jotenkin turvallinen ratkaisu.
Yrittäjyys ei kuitenkaan Jennasta kadonnut mihinkään ja veri veti takaisin kampaajan töihin.
-Kai se oli jokin neljänkympin villitys, Jenna nauraa ja sanoo ajatelleensa, että aika olisi hyvä muutokselle. -Pojat ovat kasvaneet ja tuntuu, että nyt olen jopa enemmän läsnä heille. Työpaikka on nyt tässä Korpilahden keskustassa, kun se aiemmin oli Jämsässä.
Kampaamo- ja parturipalveluiden lisäksi Hiusten Paikasta löytyy kynsi- ja ripsiteknikon palveluita sekä Suomessa harvinainen hemmotteluhoito HairSpa.

Maarit Nurminen

Artikkeli ”Tämä on mun neljänkympin villitys” julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Korpilahden pohjoisten kylien yrittäjät viritelleet yhteistyötä

toimitus — Tue, 12 May 2026 07:44:28 +0000

– Verkostoituminen ja yhteistyö yrittäjien kesken on tärkeää. Verkostoitumisen kautta yritykset saavat lisää näkyvyyttä ja se tuo lisää mielenkiintoa omaankin tekemiseen, Ohelanaukeen yrittäjä Mervi Säynätmäki sanoo.
Korpilahden pohjoisilla kylillä on viritelty yrittäjäyhteistyötä jo vuoden verran, tapaamisia on järjestetty kerran kuukaudessa viime vuoden heinäkuusta lähtien.
– Minä olen ehtinyt mukaan pariin kokoontumiseen, ja olen huomannut, että tällä alueella on paljon yrittäjiä, joista ei välttämättä tiedä mitään, Mervi Säynätmäki kertoo.
– Yrittäjätapaamisissa olemme tutustuneet, ja kun toiset yrittäjät tulevat tutuiksi, heitä voi suositella muillekin, tai heidän kanssaan voi tehdä itse yhteistyötä. Mekin tarvitsemme tässä monenlaisia yhteistyökumppaneita. Lisäksi toisilta yrittäjiltä saa vinkkejä ja uutta näkökulmaa omaan tekemiseensä.
Verkostoitumisesta on Säynätmäen mukaan hyötyä kaikille.
– Voimme vaikkapa suositella toistemme palveluita. Meillekin tulee yhteydenottoja paljon sitä kautta, että joku on suositellut meitä, Säynätmäki toteaa ja sanoo, että jokaisen yrittäjän, oli sitten iso tai pieni yritys, pitäisi olla sopivasti ylpeä omasta osaamisestaan.
Myös rakennusalan yrittäjä Juhani Penttinen pitää verkostoitumista järkevänä.
– Se poikii yhteistyötä ja sitä kautta sana kiirii ja yrityksen ja palvelujen tarvitsijat kohtaavat toisensa, Penttinen toteaa ja kertoo itse tekevänsä toiminimellä remontteja.

Pohjoisten kylien yrittäjien tapaamisissa on sekä tutustuttu toisiin yrittäjiin että saatu oppia.
– Meillä on käynyt muun muassa vakuutusasiantuntija puhumassa vakuutuksista sekä ylämuuratjärveläinen yrittäjä kertomassa oman yrityksensä kasvutarinaa kansainvälisille markkinoille, Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Kuusinen-Laukkala kertoo.
– Yrityskummitoiminnastakin on ollut puhetta; pari yrittäjää on lupautunut neuvomaan toisia yrittäjiä. Olemme myös harjoitelleet tapaamisissa omasta yrityksestä kertomista. Monet ovat sillä tavalla vaatimattomia, etteivät ole paljoa omasta yrityksestään puhuneet, mutta yhteistapaamissa muistuttelimme, että kyllä yrittäjän täytyy pitää ääntä omasta yrityksestään.
Talven aikana on myös kerätty Korpilahden pohjoisten kylien yritysluetteloa. Fyysinen versio yrityskorteista on Mehtosen kyläkaupan seinässä.
– Netissä listaa ylläpitää Henri Ruokokoski, lisääkin yrittäjiä listalle otetaan. Kyläläisille, kesäasukkaille ja kyläseuroillekin on hyvä saada tietoa kylillä vaikuttavista yrittäjistä; yrityslistasta on hyvä katsoa, kun tarvitsee esimerkiksi lumenaurausta tai polttopuita, Anneli Kuusinen-Laukkala sanoo.

Mukana tapaamisissa on ollut myös yritystoimintaa vasta suunnittelevia.
– Tapaamisissa on myös mietitty, löytyisikö yrittäjiä, jotka voisivat työskennellä yhdessä ja muodostaa palveluistaan paketteja, tai ketjuttaa palveluitaan, Anneli Kuusinen-Laukkala kertoo ja toteaa, että kaikkiaan mukana on ollut 25 – 30 pohjoisten kylien yrittäjää.
– Jotkut ovat olleet mukana useammin, jotkut harvemmin. Kuukausitapaamisissa on ollut yleensä paikalla 10 – 15 yrittäjää, Kuusinen-Laukkala sanoo.
Tapaamisia on tarkoitus jatkaa.
– Kesälle olemme suunnitelleet saunailtaa ja syksyllä olisi tarkoitus tehdä yrityskäyntejä, ainakin Tikkalan entisellä koululla asuvat ovat kutsuneet meidät tutustumaan omiin yrityksiinsä, Anneli Kuusinen-Laukkala kertoo.
– Alustuksia toivottiin lisää, joten niitä olisi tarkoitus myös tarjota syksyllä. Esimerkiksi pankista voisi joku tulla puhumaan yritysrahoituksesta, Kuusinen-Laukkala sanoo ja toteaa, ettei alueen yrittäjien kannata pelätä yhteistyötä.
– Ei ole syytä ajatella, että söisimme toistemme leipää. Jokainen yrittäjä on löytänyt täällä hyvin oman paikkansa ja se, että tukee ja mainostaakin toista yrittäjää, ei ole itseltä pois.

Tiina Lamminaho

Artikkeli Korpilahden pohjoisten kylien yrittäjät viritelleet yhteistyötä julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Seurakunta sai ostotarjouksen – tontille kaavaillaan liikerakentamista

toimitus — Mon, 11 May 2026 07:17:59 +0000

Maarit Nurminen

Petäjäveden seurakunta sai huhtikuussa ostotarjouksen käytöstä poistetusta, entisestä seurakuntatalosta ja tontista. Tontin suuruus on noin 3 500 neliötä.
Seurakunnan talouspäällikkö Seppo Kolehmainen sanoo, että ostotarjouksen teki rakentaja, joka suunnittelee tontille kuluttajakauppaan suuntautuvaa liikerakentamista. Toteutuessaan hanke olisi merkittävä piristys Petäjäveden kunnan elinvoimalle ja hyvinvoinnille. Ostotarjouksen tehnyt toimija haluaa pysyä vielä pois julkisuudesta.

Tällainen ostotarjous on melkoinen lottovoitto seurakunnalle. Kolehmainen kertoo, että vuoden 2027 taloussuunnitelmaan on varattu 100 000 euroa rakennuksen purkamista varten.
-Olen selvittänyt purku- ja maisemointikustannuksia ja todennäköisesti ne olisivat kokonaisuudessaan 170 000-200 000 euroa. Nyt ne rahat säästyisivät ja kaupasta olisi toteutuessaan tulossa seurakunnalle ihan mukava summa rahaa. Seurakunnalla ei ole varaa korjata terveysturvallisuussyistä käytöstä poistettua seurakuntataloa, eikä toisaalta ole tarve pitääkään sitä.
Seurakunnan taloustyöryhmässä uutisesta on iloittu.
-Tämä kauppa toteutuessaan vahvistaa Petäjäveden seurakunnan itsenäisyyttä, taloustyöryhmän jäsenet Antti Koskinen, Jari Koskenranta ja Seppo Rantapuska sanovat.
Torialue jää ennalleen ja sitä on mahdollisuus käyttää erilaisiin tapahtumiin entiseen malliin.

Käyttötarkoituksen muuttuessa tontille tarvitaan kaavamuutos; hakemus on tarkoitus jättää heti, kun kaupanteko seurakunnassa etenee.
Kunnanjohtaja Markku Rautiainen sanoo, että kehitys on erittäin toivottavaa kunnan elinvoiman ja profiilin kannalta.
-Kunnalla on tässä asiassa vain kaavoittajan rooli.
Seuraavaksi kaupanteko etenee seurakunnassa kirkkoneuvoston ja -valtuuston käsittelyihin.
Seurakuntatalon tontti herätti kiinnostusta jo loppusyksyllä 2025. Keskusteluja käytiin parisen kuukautta, mutta ostajaehdokas vetäytyi helmikuussa 2026.

Artikkeli Seurakunta sai ostotarjouksen – tontille kaavaillaan liikerakentamista julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Hurskaisten perheessä ammunta ja metsästys ovat yhteinen harrastus – koti on täynnä erilaisia palkintoja

Toimitus — Tue, 05 May 2026 07:38:11 +0000

Juttuvinkit ovat toimittajille tärkeitä. Joskus vaan käy niin, että alkuperäinen vinkki muuttuu matkan varrella joksikin muuksi, usein jopa odotettua paremmaksi. Näin kävi minulle äskettäin Uuraisilla.
Kaveri vinkkasi, että Uuraisilla on aikuisurheilija, jonka hyllyt ovat täynnä pystejä ja seinät täynnä plakaatteja. Sain miehen yhteystiedot ja nimen Mikko Hurskainen. Soitto Mikolle ja selviää, että kyseessä onkin Raimo. No, ei se mitään, tehtiin treffit Uuraisille.
Paikan päällä selviää, että kyseessä ei ollutkaan sellainen aikuisurheilija, joka työntää kuulaa tai hyppää pituutta seniorikisoissa. Ei. Kyseessä on 62-vuotias urheilija, jonka pysteistä suurin osa on tullut ammunnasta ja erätaitokisoista.
Mutta ei siinä vielä kaikki. Selvisi, että perheen palkinnoista suuren osan on saavuttanut itäsiperianlaika Pukkimäen Iikori, 9 vuotta. Iikori on kansainvälinen käyttövalio ja Suomen kaksoisvalio (käyttövalio ja muotovalio) ja Iikorin saamia tunnustuksia on seinillä vino pino. Iikori on osallistunut seitsemän kertaa laikojen SM-kisoihin. Paras sijoitus on toinen, mestaruuden se hävisi 0,5 pisteellä. Iikorin pennusta, Iivarista, 2,5 vuotta, odotetaan myös menestyjää. Se voitti joulukuussa 2025 Sauer-haukut, joihin osallistui 45 koiraa.
Kumpikin koira on aikoinaan voittanut kiväärin palkinnoksi ammuntakisoista.
Itäsiperianlaika on Suomessa esiintyvistä laikoista suosituin, niitä rekisteröidään vuosittain noin 300. Rotu on luonteeltaan erittäin ihmisystävällinen ja seurallinen sekä isäntäuskollinen. Itäsiperianlaikan metsästyskausi alkaa vesilinnun pyynnillä ja karhun metsästyksellä, mihin se soveltuu hyvin kokonsa, nopeutensa ja ennen kaikkea rohkeutensa ansiosta. Hirvenmetsästykseen itäsiperianlaikaa käytetään ehkä eniten, yksi tekijä on koiran erittäin hyvä tottelevaisuus – se saadaan tarvittaessa haukultakin pois.
Mutta ei siinäkään vielä kaikki. Selviää, että vaimo Helena se vasta taitava aseen kanssa onkin: useampia SM-titteleitä ilmakiväärillä ja ilmaluodikolla ja yhä voimassa oleva Suomen ennätys N50-sarjassa ilmaluodikolla, 189 pistettä, kun maksimitulos tulos tuolloin oli 200. Nykyisin maksipisteet on 300.
Ammunta ja metsästys ovatkin avioparin yhteinen harrastus.
– Joskus alussa käytiin sorsametsällä, nyt yhteinen harrastus on jänis- ja hirvenmetsästys. Kuulutaan Kytöjärven Kävijöihin, joka on kannonkoskelainen metsästysseura. Hirviporukassa on 11 lihaosakasta ja metsästysalue on 1 600 hehtaaria. Parhaana vuonna kaadettiin 17 hirveä, viimeksi oli 2+2-luvat. Hyvin on väkeä seurassa, nuoriakin, Raimo Hurskainen kertoo.
Susihavainto naapuriseuran metsästysalueella esti Kytökorven Kävijöiden hirvijahdin viime vuonna lokakuun alussa.
Virossa Raimo on käynyt hanhimetsällä.
Ja sitten tulee aseisiin ja metsästykseenkin tottuneelle toimittajalle jotain ihan uutta: hirvikävely erälajina.
Hirvikävelyssä on kolme osalajia; kävely, arviointi ja ammunta. Hirvikävelyssä kierretään maastoon merkitty reitti omaan tahtiin, kävelyaikaa ei mitata. Kävelyreitin varrella suoritetaan etäisyyden arviointi neljään hirvenpääkuvioon, jotka ovat 50-200 metrin etäisyydellä. Kävelyreitin jälkipuoliskolla ammutaan 10 laukausta pystyasennosta, 100 metrin matkalta hirvitaulun keskiöön. Kilpailun tulos saadaan laskemalla etäisyyden arvioinnin ja ammunnan pisteet yhteen. Maksimitulos on 1 200 pistettä (600 +600). Jokaisesta virhemetristä arvioissa napsahtaa kaksi miinuspistettä.
– Laji on erittäin suosittu metsästäjien keskuudessa. Meillä on maanantaisin Jyväskylässä treenit, joita vetää kolmen eläkeläisen porukka. Siellä 20-40 ihmistä, paljon myös nuoria ja naisia, SM-hopeaa lajissa voittanut Raimo Hurskainen sanoo.
Ja kun aikansa pintaa raapii, niin paljastuuhan sieltä kummankin osalta myös muuta urheilua ja liikuntaa. Raimo on juossut muutaman kerran Kiimasen Savulenkin, Helena on pelannut pesäpalloa, lentopalloa ja jalkapalloa poikien joukkueessa sekä harrastanut suunnistusta. Nyt, kun polvet eivät enää kestä, Helena tekee veneitä: syntynyt on jo viisi soutuvenettä ja yksi moottorivene
Ja onko metsästys- ja ammuntaharrastukselle perheessä jatkajia?
– Poika harrasti aikoinaan ammuntaa ja voitti yhden Suomen mestaruudenkin. Vanhin lapsenlapsi suoritti metsästyskortin 13-vuotiaana.
Ja kun kodin seinällä on 15-piikkisen uroksen sarvet, niin pakkohan se on lopuksi kysyä tästäkin.
– Olin passissa 15. lokakuuta 1987, kun uros tuli eteeni. Ammuin sitä, mutta se lähtikin juoksemaan. Menin sitä etsimään ja yhtäkkiä huomasin, että hirvi seisoo edessäni 10 metrin päässä. Ammuin sitä uudestaan ja siihen se sitten jäi, Raimo Hurskainen kertoo.

Seppo Pänkäläinen

Artikkeli Hurskaisten perheessä ammunta ja metsästys ovat yhteinen harrastus – koti on täynnä erilaisia palkintoja julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Kyläläisten kohtaamispaikka avautuu vappuna

Toimitus — Tue, 28 Apr 2026 12:29:56 +0000

Toivakan Huikossa sijaitseva Huikon Helmi sai uuden yrittäjän, kun 22-vuotias nurmijärveläinen Paavo Mattila siirtyi paikan yrittäjäksi huhtikuussa. Kaupat edellisten omistajien Urpo ”Upi” Reinikaisen ja Taina Pulkkisen kanssa tehtiin Paavon yrittäjä-äidin luoman kontaktin avulla.
– Kellon ympäri ollaan hommia painettu, että saadaan paikka vappuna auki. Pihoja ja rantaa on siistitty, rakennuksia maalattu ja puita kaadettu, Mattila toteaa hymyillen.
– Onhan tämä vähän hurjaa, kun vasta puoli vuotta sitten opiskelin vielä putkialaa ja nyt on jo perustettu osakeyhtiö kahvilan pyörittämistä varten. Tuntuu hurjalta ja hyvältä samaan aikaan.
Mattilalla on suuria suunnitelmia paikan suhteen, mutta kaikkea ei voi vielä paljastaa. Tarkoituksena on kuitenkin tehdä Helmestä matalan kynnyksen kohtaamispaikka – kyläläisten olohuone. Kesän aikana pidetään muun muassa jalkapallon MM-kisojen kisastudiota, ja terassialuettakin saatetaan laajentaa näköalapaikalle.
Pihaan saatetaan tehdä myös koira-aitaus. Perinteinen juhannuskokkokin on luvassa, ja avajaisissa on vappumeininkiä, simaa ja vappupalloja. Menun suhteen kuullaan mieluusti asiakkaiden toiveita.
– Toivotan kaikki kyläläiset tervetulleiksi asiakkaiksi ja avajaisiin. Haluan tuoda toivoa ja turvallisen kohtaamispaikan vaikeiden aikojen keskellä. Kyllä tämä tästä vielä paremmaksi muuttuu. Tulkaa Helmeen iloitsemaan!

Samuli Turunen

Näkökulma

Kirjoittaessani juttua Huikon Helmen uudesta yrittäjästä tuntui kuin silmäkulmaani olisi eksynyt roska – tai kyynel. On jotakin tavattoman koskettavaa siinä, että nuori ihminen uskaltaa hypätä yrittäjyyteen ja vieläpä sellaiseen yrittäjyyteen, joka tuottaa välitöntä arvoa meidän tavallisten kyläläisten elämään.
Toivakka tarvitsee lisää tällaista, ja Suomi tarvitsee lisää tällaista. Meidän tulee kaikin tavoin kannustaa nuoria yrittäjyyteen ja omien mahdollisuuksiensa edistämiseen. Erityisen arvokasta on, kun yrittäjyys synnyttää paikkoja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan ja joissa kylä tuntuu elävältä.
Kyse on pienistä, mutta sitäkin merkityksellisemmistä teoista. Niistä koostuu isompi kuva, johon jokainen meistä voi vaikuttaa – käyttämällä yrittäjien palveluita, puhumalla hyvää omasta kylästä tai ryhtymällä itse yrittäjäksi.
Suomi on ennenkin noussut vaikeista paikoista, ja Paavon esimerkki näyttää, millaisella asenteella se tapahtuu. – ST

Artikkeli Kyläläisten kohtaamispaikka avautuu vappuna julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Kuplivaa siivouspalvelua Uuraisilla

Toimitus — Tue, 28 Apr 2026 11:26:46 +0000

Siivouskupla on uudehko yritys Uuraisilla, jonka taustalta löytyy moniosaaja Nina Oksanen.
– Siivouskuplan nimi tulee siitä, että halusin persoonallisen nimen, joka jää mieleen. Usein etenkin yksin siivotessa vaivun ikään kuin omanlaiseensa kuplaan ja uskon, että moni muu jakaa saman kokemuksen, hän kertoo.
Omasta yrityksestä Nina on haaveillut jo pitkään ja lopulta tuli tunne, että nyt tai ei koskaan.
– Tuntui, että nyt oli monessa suhteessa otollinen hetki kokeilla kuinka omat siivet kantaa. Olin tehnyt tätä samaa hommaa muutaman vuoden Jyväskylässä eräässä isossa firmassa. Siellä oli kuitenkin usein aika näkymätön olo, olin vain yksi osa isoa koneistoa. Toki oli mukavia asiakkaita ja sain myös siellä tunnustusta korkeasta asiakastyytyväisyydestä. Aloin kuitenkin kaipaamaan, että saisin vaikuttaa edes vähän enemmän omiin aikatauluihini.
Päätöstä helpotti, että Ninan puoliso, korjaamoalalla toimiva Anssi Poikonen on toiminut lähes 15 vuotta yrittäjänä ja ”tartunta” yrittäjyyteen oli tapahtunut.
– Mieheni on perustanut kaksi menestyvää yritystä tyhjästä, ekalla kerralla hänellä oli yhtiökumppani ja toisella kerralla hän oli yksin, jolloin olin itse apuna alkumarkkinoinnissa ja asiakashankinnassa. Olen nähnyt sitä kautta paljon sekä hyvää että todella paljon myös niitä haasteita, Nina kertoo.
– Hänen kannustuksensa onkin ollut avainasemassa, koska kaipaan kuitenkin tukea ja rohkaisua – kukapa ei kaipaisi ainakin joskus. Tämän alan yrityksen perustaminen ei kovin mittavia alkuinvestointeja tarvinnut, joten siinä mielessä riskit eivät ole suuret. Henkisesti tämä on kuitenkin iso juttu ainakin minulle, hän jatkaa. Perheeseen kuuluu miehen lisäksi kolme lasta, kissa ja koira.

Haasteena omassa yrityksessä on oman itsensä markkinoiminen ja esillä pitäminen, varsinkin alkuvaiheessa. Nina Oksanen myöntää olevansa aika tunnollinen tyyppi.
– Se tuntuu välillä…no ei niin helpolta. Tottakai sitä myös miettii, että lunastanko varmasti kaikki lupaukseni ja entä jos en riitäkään tai työnjälkeni ei kelpaakaan. Näitä ajatuksia tosin kävin läpi aika paljon jo ihan vain työntekijänäkin, eli ehkä ne liittyy myös luonteeseeni. Onnekseni olen kuitenkin saanut jo paljon hyvää palautetta, joten olen jo aika monet lupaukset saanut lunastettua. Ja ainakin yritän joka kerta todella tosissani eli siitä se tuskin jää kiinni, en missään nimessä suhtaudu välinpitämättömästi tai ylimalkaisesti mihinkään. Iloisena yllätyksenä voi pitää ihan jokaista tyytyväistä asiakasta, jotka jaksavat antaa positiivista palautetta ja mainostaa eteenpäin niin livenä kuin somessa. Se on tosi arvokasta pienyrittäjälle ja etenkin aloittelevalle sellaiselle. Iloista on myös se kun saan tarjota apua sitä kaipaaville, heidän vilpitön ilo ja kiitollisuus siitä avusta tuo hyvän mielen myös itselle.
Siivouskuplan käytännön pääpaino on kotisiivouksissa, mutta myös toimistojen ja toimitilojen siivous onnistuu. Muuttosiivoukset ovat myös kysyttyjä. Lisäksi Siivouskupla tarjoaa myös asiointi- ja kotiapua.
– Voin vaikka haravoida. Mitään varsinaisia hoitotoimenpiteitä en kuitenkaan tee, sille saralle minulla ei ole koulutusta. Myös asiointiapua tarjolla eli voin käydä vaikkapa kaupassa asiakkaan puolesta.
Siivoustarpeet ovat erilaisia. Siivousavuksi voi pyytää niin kertaluonteisesti kuin myös säännöllisesti kuten kerran kuussa tai vaikka useamminkin. Siivousapu voi olla vaikka pelkkä saunan pesu ja kylppärin puunaus tai se voi olla koko talon kattava siivous yläpölyineen kaikkineen.
– Tähän aikaan vuodesta kysellään tietenkin paljon ikkunanpesuja ja teen niitä kyllä myös.

Siivoaminen on palveluammatti. – Siivous on välillä hiljaista yksin puurtamista ja välillä se on hyvinkin sosiaalista, jos asiakas on paikalla ja haluaa jutella. Molempia tilanteita on ja minä sopeudun kyllä kaikenlaisiin olosuhteisiin. Olen entinen taksikuski, joten siinä tuli aika hyvin tutuksi erialaiset ihmiset ja heidän kanssaan juttelut. Olen myös aina ollut kiinnostunut ihmisistä ja tykkään jutella ja kysellä, kuuntelen mielelläni erilaisia elämäntarinoita. Olin jo pikkutyttönä innokas kyläilijä ja tungin itseni mummun ja papan mukaan kyläreissuille kuuntelemaan vanhojen ihmisten juttuja.

Tulevaisuudelta Nina Oksanen toivoo paljon työvuosia siivouksen parissa. Ainakaan vielä hän ei haaveile laajentumisesta, vaan viihtyy yksinyrittäjänä.
– Tässä yhdistyy monta kivaa asiaa ja fyysinen työ sopii ehdottomasti parhaiten minulle. Tykkään myös nimenomaan siitä, että paikat vaihtuu eikä tarvitse olla joka päivä samojen seinien sisäpuolella. Olen jo saanut haalittua jonkun verran asiakkaita, mutta uusia mahtuu mukaan vielä, Siivouskuplalta saa myös lahjakortteja, hän kannustaa.
– Haluan omalta osaltani olla tuomassa inhimillistä apua ja sydämellisyyttä tälle seutukunnalle toki niin, että saan siitä elannon, mutta missään överiahneessa rahantekokoneistossa en halua olla mukana.
Moni osaa jo käyttää jo siivoojan palveluja, mutta kotihäpeä on suomalaisissa tiukassa ja usein ajatellaan ristiriitaisesti, että pitää siivota ennen siivoojan tuloa.
– Ei, ennen siivoojaa ei todellakaan tarvitse siivota. Olen nähnyt vaikka mitä, enkä enää hätkähdä oikein mistään. Katson paikkoja kuitenkin eri vinkkelistä kuin asiakas itse. Yleensä joka kodissa on joku ns. häpeänurkkaus ja se on ihan normaalia. Jollakin niitä on vielä vähän enemmän kuin toisilla. Elämässä on kuitenkin niin paljon muutakin kuin jatkuva siivous ja järjestyksenpito. Jos ei itse ehdi, jaksa, viitsi tai halua siivota niin sen takia juuri on olemassa Siivouskupla. Kaikkea ei todellakaan tarvitse tehdä itse ja minä kuitenkin iloitsen aidosti kunnon sotkusta, joka toki vaatii aina riittävän siivousajan, se täytyy muistaa.
Ainut, minkä etukäteen voi tehdä, on keräillä hieman tavaroita tasoilta ja lattioilta omille paikoilleen, jolloin siivous on sujuvampaa.
– Mikään pakko ei niitä kuitenkaan ole kerätä, minäkin sen voin tehdä, jos niin sovitaan. Muutoinkin on hyvä sopia etukäteen mahdollisimman tarkasti siivouksen sisältötoiveet, niin vältytään väärinkäsityksiltä. Olen käytännössä huomannut, että esimerkiksi usein käytetty termi ”perussiivous” tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, Nina kertoo.
Siivouskuplan tavoittaa soittamalla, tekstiviestillä, WhatsApp-viestein ja somessa.
– Jos yhtään kutkuttaa niin kannustan rohkeasti kokeilemaan Siivouskuplaa ja muutoinkin käyttämään lähipalveluita. Nimenomaan palveluita käyttämällä pidetään rahat pyörimässä omilla nurkilla eikä suotta valuteta niitä jonnekin ulkomaille.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Kuplivaa siivouspalvelua Uuraisilla julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Leikkaamalla ja lannoittamalla parempaa satoa ja terveempiä puita

Toimitus — Tue, 28 Apr 2026 11:25:17 +0000

Uuraisten Martat järjesti viime viikolla koulutustilaisuuden hedelmäpuiden leikkaamisesta. Suosittuun kahden tunnin pikakoulutukseen saapui parisenkymmentä innokasta puutarhaharrastajaa Uuraisilta ja Saarijärveltä. Valkolalaisen Päivin Puskan ja Pensaan yrittäjä Päivi Kautto opasti oikeaoppiseen ja -aikaiseen leikkaamiseen Sirpa ja Hanna Aution pihoissa Palsankylällä.
Koulutuksessa jätettiin leikkaamatta pihoissa olleet luumu- ja kirsikkapuut, koska niiden leikkuuaika ei ole keväällä, vaan elokuun lopun ja syyskuun aikana. Omenapuut ja päärynäpuut sen sijaan on hyvä leikata keväisin maalis-huhtikuussa, ja syysleikkauksen voi tehdä samaan aikaan luumu- ja kirsikkapuiden kanssa. Syysleikkauksen jäljiltä puut tekevät vähemmän vesiversoa. Tänä keväänä on eletty myös hyvin lämpimiä päiviä, ja kevät tuntuu olevan aikaisessa. Kotipuutarhurinkin kannattaa seurata tiettyä ennusmerkkiä, joka kertoo, ettei puuta enää kannata leikata tänä keväänä.
– Yleensä äärimmilleen turvonneet silmut ovat sen merkki, että leikkausta kannattaa jo välttää. Omenapuu ei kuitenkaan ole hirveän nuuka, joten pienimuotoinen leikkaaminen ei haittaa. Isoja oksia ei kuitenkaan kannata sinä vaiheessa enää leikata, kertoo Päivi Kautto.
Aurinkoinen sääkään ei välttämättä kerro, että leikkaaminen olisi myöhäistä. Yöpakkaset ja routa vaikuttavat pitkään.
– Vaikka lumet lähtivät aikaisin ja nyt on ollut lämpöisiä kelejä, maa on vielä aika jäässä ja on ollut öisiä pakkasia. Vielä pystyy siis leikkaamaan lämpimästä säästä huolimatta, Kautto toteaa.
Eniten omenapuita tuhoaa sekä sadon paino syksyllä että lumen paino talvella. Leikkauksen yksi tavoite onkin ohjata kasvua niin, että puussa olisi terveet, tukevat oksat, jotka kestävät näitä painolasteja. Hyvin leikattu puu myös tuulettuu sopivasti.
Leikatessa oksista ei kannata jättää jälkeen minkäänlaisia tappeja. Jos kokonaan poistettavan oksan leikkaa aivan tyveä myöten pois, puun kuori kasvaa lopulta suojaavaksi kerrokseksi leikkausjäljen päälle.
– Hillittykasvuiselle puulle suositellaan myös raakileharvennusta eli sitä, että osa pikkuraakileista poistetaan heinäkuun puolella. Puu jaksaa näin kantaa paremmin satoa ja kypsyttää omenansa, Kautto ohjeistaa.
Leikkaamisen ja lannoittamisen lisäksi hedelmäpuut kaipaavat toki muutakin hoitoa. Sateen jälkeen hedelmäpuista voi pehmeällä harjalla hankailla jäkälää pois, jos sitä alkaa kasvaa puussa runsaasti. Harmittomalta vaikuttava jäkälä voi lisääntyessään toimia oivallisena erilaisten ötököiden munien talvehtimispaikkana. Omenapuussa talvehtivat muun muassa kirvat ja kempit. Kempit heikentävät puuta, koska ne imevät siitä nesteitä. Kolmas jäkälän alle suojautuva hyönteinen on omenapuupunkki, jota ei voi paljaalla silmällä nähdä. Maassa taas talvehtivat muun muassa omenakääriäinen ja pihlajanmarjakoi. Viimeksi mainittu on hyönteinen, joka nimensä mukaisesti viihtyy pihlajassa.
– Monesti tehdään se virhe, että pihasta kaadetaan pihlajat pois, kun pihlajanmarjakoi tekee tuhoja omenalle. Pihlaja nimenomaan kannattaa pitää pihamaalla, jotta koi ei asettuisi omenapuuhun, Kautto neuvoo.
Kun omenapuun hankkii, sille kannattaa asentaa kunnon tukipuut muutamaksi vuodeksi. Puulle kannattaa myös tehdä istutuksen yhteydessä istutusleikkaus, jotta sen saa haaromaan kunnolla. Istutusleikkaus kiihdyttää puun haaromista. Lehtivaiheessa olevalle puulle istutusleikkauksen voi tehdä seuraavana keväänä, kun puu on silmuvaiheessa.
Kurssilla olivat mukana myös Karita Talvilahti ja Piia Piilonen Lannevedeltä. Molemmilla on kotona useita, monen ikäisiä omenapuita, ja kurssilta tarttui mukaan uusia oppeja puiden hoitamiseen. Kotipuiden tuottamista omenista Talvilahti ja Piilonen ovat tehneet mehua yhteiseksi hankitulla puristimella, mutta paljon omenaa menee myös suoraan syöntiin sekä hevosille.
– Puiden hoitaminen on ihan mukavaa hommaa, mutta isommissa puissa alkaa olla jo aika paljon työtä. Nyt kun näillä opeilla aloittaa, pienempien puiden kanssa pärjää sitten tulevaisuudessa jo hyvin, Piia Piilonen pohtii.

Hanna Autio

Artikkeli Leikkaamalla ja lannoittamalla parempaa satoa ja terveempiä puita julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Apteekkien talous tiukoilla

toimitus — Mon, 27 Apr 2026 12:04:54 +0000

Tiina Lamminaho

Korpilahden apteekin Luhangan sivuapteekki oli avoinna viimeistä kertaa maaliskuun viimeisenä päivänä.
– Luhangan apteekki piti lopettaa kannattamattomana, en pystynyt enää pitämään sitä avoinna. Luhankalaisten puolesta tietenkin harmittaa, heitä pystymme nyt palvelemaan toki verkkoapteekin kautta, Korpilahden apteekkari Lauri Viitanen sanoo.
Apteekkariliiton mukaan apteekkien talous on ollut paineessa jo pitkään ja tällä hetkellä apteekkien talouteen kohdistuu useita samanaikaisia heikennyksiä. Luhangan apteekin lisäksi Apteekkariliiton tiedossa on 13 muuta apteekkia, jotka on suljettu tai päätetty sulkea, liiton mukaan lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea arvioi jopa 117 apteekin olevan vaarassa muuttua kannattamattomaksi. Apteekkien talouteen vaikuttavat muun muassa reseptilääkkeiden lääketaksan muutokset, apteekkiverotuksen muutokset sekä joidenkin itsehoitolääkkeiden myynnin salliminen muuallakin kuin apteekeissa.
– Apteekkitalousuudistuksen kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta toki ne heikentävät myös Korpilahden apteekin tilannetta, Viitanen toteaa, mutta sanoo olevansa positiivisella mielellä Korpilahden apteekin suhteen.
– Loppujen lopuksihan apteekin kohtalon ratkaisevat asiakkaat, kuten minkä tahansa muunkin yrityksen.

Korpilahden apteekissa on Viitasen mukaan tehty jo toimenpiteitä, joilla kannattavuutta yritetään varmistaa.
– Pidensimme aukioloaikoja hieman, eli nyt olemme maanantaisin ja perjantaisin avoinna kello 18 asti. Nyt meillä on myös sairaanhoitajan vastaanotto apteekissa, samoin rokotuspalvelua. Meidän henkilökunnastamme kolme farmaseuttia ja proviisori on saanut rokotusluvat, eli meillä on täällä arkisin aina paikalla joku, joka voi antaa rokotuksen, Viitanen kertoo.
– Sairaanhoitajan vastaanotto on löydetty hyvin, samoin apteekin omaa rokotuspalvelua on jo käytetty. Meiltä on haettu muun muassa punkkirokotuksia ja vyöruusurokotuksia.
Korpilahden apteekki palvelee myös verkossa, Viitasen mukaan verkkokauppakin on löydetty hyvin.
– Myös verkkokaupasta saa neuvontaa. Lääkeneuvonnalla on iso rooli apteekin toiminnassa, ja tarvittaessa voimme ohjata asiakkaita eteenpäin. Kun Korpilahden terveyskeskus menee kiinni toukokuun lopussa, apteekin rooli korostuu entisestään, Viitanen toteaa.

Itsehoitolääkkeiden myynnin laajennus apteekkien ulkopuolelle ei Viitasen mukaan tue rationaalista lääkehoitoa.
– Itsehoitolääkkeiden ostamisessa vähittäistavarakaupasta on vaaratekijöitä, toki meiltä saa edelleen neuvontaa myös niiden lääkkeiden käytössä, säilyväthän ne meilläkin myynnissä, Viitanen sanoo.
– Sitä ei vielä tiedä, hakevatko kaupat lupia lääkkeiden myyntiin, tai laittavatko yritykset lääkkeitä myyntiin vähittäistavarakauppoihin. Sen näkee ensi vuonna.
Yhtenä positiivisena asiana Korpilahden apteekin kannalta Viitanen kertoo, että Korpilahden apteekki saa jatkaa edelleen vanhuspalvelun annosjakelua Korpilahden alueella.
– Sopimus hyvinvointialueen kanssa on jatkumassa. Sekin tuo meille taloudellista turvaa, Viitanen sanoo.
– Tämä vuosi näyttää, miten kannattavuus kehittyy uudistusten seurauksena, ja ensi vuosi näyttää, mitä tiettyjen itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen apteekkien ulkopuolelle tuo tullessaan. Haluan suhtautua positiivisesti Korpilahden apteekin tulevaisuuteen, ja kyllä minä yrittäjänä ainakin yritän, että apteekki täällä jatkaisi.

Artikkeli Apteekkien talous tiukoilla julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.