19.08.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Elina ja Jukka Kotamäen puutarhassa kasvaa niin kukkia kuin monenlaisia hyötykasvejakin.
– Perunaa meillä on sen verran, että talven pärjäämme. Kasvimaassa kasvaa myös porkkanaa, hernettä, valkosipulia ja lehtikaalia. Valkosipuli on sellainen, että se onnistuu aina. Lehtikaalia meillä on ollut nyt muutaman vuoden, sekin on helppohoitoinen, mutta kirvoja siihen tahtoo tulla alkukesästä. Niitä sitten torjumme monenlaisilla keinoilla, Elina ja Jukka Kotamäki kertovat.
Pihassa on myös mansikkamaa sekä monenlaisia marjapensaita ja hedelmäpuita.
– Meillä on tässä omenapuita, luumupuita, päärynäpuita sekä mustaherukoita, punaherukoita, tyrnejä, pensasmustikkaa ja hunajamarjaa. Hunajamarja kypsyy jo kesäkuun alkupuolella, ja se on rastaiden herkkua. Sekä hunajamarjat että mansikkamaa on suojattava rastailta, Kotamäet kertovat ja toteavat, että tontilla kasvaa myös ahomansikkaa.
– Marjoja syömme joka päivä. Puutarhamarjojen lisäksi keräämme metsämarjoja. Myös muu puutarhan sato menee käyttöön.
Hedelmäpuiden sato ei Kotamäkien mukaan näytä tänä syksynä hyvältä.
– Omenoita on kyllä puissa paljon, mutta ne ovat täynnä toukanreikiä. Luumu- ja päärynäpuut taas eivät tee tänä vuonna ollenkaan satoa, heinäkuu kuivatti päärynän ja luumun alut ja ne tippuivat pois.
Kasvatusta siemenestä lähtien
Hedelmäpuiden lisäksi tontilla on muita hieman harvinaisempia puita.
– Täällä on tammia, jalavia, japaninlehtikuusia, pähkinäpuita, punakoivua, taalainmaankoivua ja taalainkoivua, uurrekaarnavaahteraa, hopeavaahteraa ja kolmea erilaista pihlajaa. Taalainkoivun ja uurrekaarnavaahteran olen kasvattanut itse kukkatertusta, jonka istutin kukkaruukkuun, Elina Kotamäki kertoo.
– Olen joskus varistellut myös männyn kävyistä siemeniä ja istuttanut ne. Niitä on mielenkiintoista seurata, lähtevätkö ne kasvuun vai ei. Samoin siemenestä asti olen kasvattanut muun muassa laventelia.
Kukkia tontilla on paljon, on puutarhakukkia ja on luonnonkukkiakin.
– Kissankelloja ja lemmikkejä toin tänne lapsena mummolasta, ja ne kasvavat täällä edelleen, Elina Kotamäki toteaa ja kertoo, että Käpylä-niminen talo on hänen lapsuudenkotinsa.
– Täällä oli, ja on edelleen, paljon käpyjä, samoin kiviä. Muistan, kuinka keräsimme tuosta ikkunasta näkyvältä pellolta kiviä joka syksy, eivätkä ne millään loppuneet, Elina Kotamäki sanoo. Tänä kesänä pelto oli kukkaketona.
– Siinä oli pitkä heinä, ja kesällä näin, kuinka heinikosta lähti käärme. Silloin niitin sen ja laitoin heinät seipäille, Jukka Kotamäki kertoo.
Jänisten kanssa kilpasilla
Puutarha on Kotamäille harrastus ja ajankulua.
– Siitä ei ole tarkoitus tehdä mitään priimaa näyttelypuutarhaa, Elina Kotamäki toteaa.
– Lapsenlapset saavat pelata ja leikkiä puutarhassa ja kerätä sieltä kukkia. He ovat sellaisia askartelijoita, ja puutarhasta otetaan välillä askartelutarvikkeita, välillä kukista ”keitetään puuroa”, välillä kerätään käpyjä.
– Pääjuttu puutarhassa on se, että sieltä saa satoa, mitä voi syödä. Tokihan kukatkin nättejä ovat, Jukka Kotamäki sanoo.
Kotamäkien puutarha kiinnostaa myös jäniksiä.
– Jänisten kanssa tässä joutuu olemaan kilpasilla, jänikset syövät jo yhdessä yössä paljon. Jäniksiä tässä riittää, pitäisi aidata koko tontti, jos yrittäisi pitää ne poissa, Jukka Kotamäki naurahtaa.
– Yksi projekti meillä on ollut lupiinin hävitys tuosta tien vierestä. Olemme kymmenen vuoden aikana niittäneet sitä ja vääntäneet talikoilla juuria maasta. Lupiinien juuret ovat joskus todella paksuja ja pitkiä, niiden poistaminen on aivan hirveää touhua. Lupiini on vähentynyt tästä meidän kohdalta aika lailla, mutta kyllä se on sitkeä kasvi. Se on ollut minun inhokkini aina, Elina Kotamäki kertoo.
Tiina Lamminaho
14.08.2025 | Petäjävesi
Nyt jo kolmatta kertaa vapaaehtoisvoimin järjestettävä Petäjävesi Elää! -tapahtumakokonaisuus täyttää jälleen paikkakunnan monipuolisilla tapahtumilla ensi viikon ajaksi. Tässä koosteessa kerrotaan viikon tapahtumat torstaihin saakka. Jutun alkuosassa loppuviikon tapahtumat.
Nyt jo kolmatta kertaa vapaaehtoisvoimin järjestettävä Petäjävesi Elää! -tapahtumakokonaisuus täyttää jälleen paikkakunnan monipuolisilla tapahtumilla. Tässä koosteessa kerrotaan loppuviikon tapahtumat ja niiden sisältö lyhyesti. Alkuviikon ohjelmakooste julkaistiin Petäjävesi-lehden edellisessä numerossa.
Perjantai 22.8. käynnistyy iltapäivän senioreille suunnatulla Voi hyvin -tapahtumalla kello 13–15 Solikkosalissa, jossa tarjolla tietoa hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisestä.
Kello 14.15–16 Nuorten betoniveistospajan viimeinen kerta Toinilassa. Toinilan syysnäyttely ELONKEHRÄ avoinna perjantaina kello 15–19, lauantaina 16–20 ja sunnuntaina 12–16.
Illalla kello 17–20 Lasten festarit valtaa Nuorisotalo Feenixin. Vanhiksen ja MLL:n järjestämässä tapahtumassa on musiikkia, esiintyjiä, toimintapisteitä sekä kioski.
Kello 18–22.30 välisenä aikana järjestetään PetPetin Jalkapalloilta tekonurmella, jossa naisten nelosen peli PetPet –PaRi2 kello 18. Pelin jälkeen PetPet Cheerleading esiintyy. Illan päätteeksi miesten vitosen peli PetPet–Jämsänkosken Jyry kello 20.30. Illan aikana myös kioski palvelee ja lisäksi PetPetin uusi maskotti tekee debyyttinsä tekonurmella.
Perjantai-illan yöksi päättää Petäjäveden Mieli ry:n järjestämät tanssit Kintauden Nuorisoseurantalolla kello 20–00, jossa esiintyjänä Minna Äikäs band. Liput 10 €.
Lauantaina 23.8. vietetään Petäjävesi Elää! -viikon toripäivää kello 10 alkaen. Paikalla monipuolista ohjelmaa ja torimyyjiä myymässä omia tuotteitaan. Toripäivässä myös toritanssit, jotka alkavat kello 10.30 ensimmäisellä esiintyjällä, jatkuvat kello 11.30 toisen esiintyjän voimin ja kiihtyvät kello 12.30 kolmannen esiintyjän myötä.
Toripäivän aikana noin kello 12 Taidehuutokaupassa huutokaupataan paikallisten taiteentekijöiden lahjoittamia töitä ja tuotto käytetään Petäjäveden lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen. Toripäivä päättyy kello 14.
Toripäivän ohella lauantaina tapahtuu muutakin. Petäjäveden kunnan tonttipäivässä torin alueella kello 9–14 esitellään Petäjäveden vapaat asuintontit, teollisuustontit ja muut vapaat rakennustontit sekä rakentajaraha.
Kello 10–14 Petäjäveden torilla voi seurata Petäjäveden vahvin -kilpailua, jossa kisaajat antavat kaikkensa erilaisissa voimailuun liittyvissä lajeissa ja paras voittaa miehissä ja naisissa.
Kello 12–14 Petäjävesi-Seura esittelee luontoon liittyvää Metsokiveltä Pirunkivelle – Petäjäveden albumi II -kirjahanketta Petäjäveden pappilassa. Tapahtumaan voi tuoda luontoon ja luonnossa liikkumiseen liittyviä valokuvia.
Kello 12–12.45 järjestetään maksuton opastettu kierros Petäjäveden vanhassa kirkossa, joka vie matkalle Unesco-kohteen arkkitehtuurin tarinaan ja suomalaisen kansan elämään 1700–1800-luvuilla.
Kello 15–16 Jussilan perhe järjestää Matkan varrelta -konsertin Petäjäveden keltaisessa kirkossa, jossa laulua yksin ja kuorossa – poppia, ikivihreitä ja hengellistä.
Kello 18–22 pidetään musiikkia, pelejä ja askartelua sisältävä nuorten oma tapahtuma Feenixin Festarit Nuorisotila Feenixillä.
Illalla kello 20–21 hiljennytään Iltahartauteen Petäjäveden kirkossa, jossa tunnelmallinen iltahetki musiikin ja sanan äärellä.
Lauantaiyönä kello 22–2.30 Ravintola Kanttarin teltassa esiintyy Apassi orkesteri.
Tapahtumaviikko päättyy sunnuntaina 24.8., jolloin juhlitaan Petäjäveden pappilan 140 vuotista historiaa kello 10 alkavalla Juhlamessulla Petäjäveden kirkossa, josta jatketaan kello 11.30–14 juhlakahvien ja muistelmien merkeissä pappilassa.
Sunnuntaina 24.8. kello 9–12.45 välisenä aikana pääsee seuraamaan Junnufutista tekonurmella. Pelejä kello 9 ja 10 (P9) sekä kello 11.15 ja 12.05 (P10). Myös kioski palvelee.
Sunnuntaina iltapäivällä Miilun liikuntasalin ja ympäristön sekä tekonurmen täyttää PetPetin ja Tempon järjestämä Hei me liikutaan! -perhetapahtuma kello 14–16 väliseksi ajaksi. Tapahtumassa on liikuntaa ja liikettä sisältävä rastirata koko perheelle. Miilulla kioski, josta voi noutaa leimapassin ennen kierrosta.
Sunnuntaina kello 14–18 välisenä aikana myös Kylätapahtuma Ylä-Kintauden kylätalolla, jossa pihapelejä, poniajelua ja kahvio. Jukka Ohra-aho laulattaa kello 15 ja 17.
Tapahtumaviikko käynnistyy jo tulevana sunnuntaina 17.8., kun kello 12–15 Taidepiknik kokoaa entisen kässäkoulun piha-alueelle taiteen tekemisestä kiinnostuneet. Tapahtumaan ovat kaikki tervetulleita, eikä aiempaa kokemusta vaadita. Kello 15 eteenpäin alkaa taidenäyttelyn pystytys ja käsityökoulun aulaan kootaan näyttely, johon kaikki paikalliset taiteentekijät voivat tuoda töitään esille viikoksi pientä vuokraa vastaan. Tuotto ohjataan Petäjäveden lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.
Sunnuntaina vietetään myös Taidetila Toinilan ELONKEHRÄ-syysnäyttelyn avajaisia kello 16–18. Näyttely on avoinna 18.8.–14.9.2025 ja se juhlistaa Jyväskylän taiteilijaseuran 80 juhlavuotta tuoden esille seuran puheenjohtajina toimineita taiteilijoita. Tapahtumaviikolla näyttely on avoinna maanantaina ja tiistaina 10–14, keskiviikkona 12–16, torstaina 14–18, perjantaina 15–19, lauantaina 16–20 ja sunnuntaina 12–16.
Myös Petäjäveden kirkko on avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten tapahtumaviikolla joka päivä maanantaista sunnuntaihin kello 15–19, lauantaina pidennetty aukiolo kello 20 saakka.
Maanantaina 18.8. kello 13–15 K-Market Porkkanan pihassa on tarjolla keittoa SPR Petäjäveden soppatykistä. Maanantaina kello 14.15–16 alkaa myös Nuorten betoniveistospaja Toinilassa, joka jatkuu samaan kellonaikaan tiistaina ja perjantaina. Maanantaina 18.8. kello 17.30 kirkonkylän jääkiekkokaukalolla Pettuveen välkyin murre -kisailu. Kilpailu on siis leikkimielinen, toko-tyyppinen kisailu koirille. Ilmoittautuminen paikan päällä. Omalla vastuulla, rokotukset kunnossa.
Tiistaina 19.8. kello 17.30–19.30 Aamumaan leikkikentällä järjestetään Syyskauden avaus lapsiperheille. Tapahtumassa on muun muassa lasten oma vilttikirppis, kivaa ajanviettoa ja grillimökissä tulet omia eväitä varten, esiintymään saapuu Lastenteatteri Loihu.
Tällä kertaa erityisesti keskiviikko 20.8. on tapahtumantäyteinen ja ympäri kylän tapahtuu vaikka mitä. Kello 9–11 ja 15.30–17.30 Keuruu ja Petäjävesi liikkuu -hanke järjestää Petäjävesi-lehden tiloissa Inbody-kehonkoostumusmittauksia. Mittaus on maksuton ja paikalle voi tulla non-stop-periaatteella. Mittaus ja nopea palautteenanto kestää noin 10 minuuttia. Ennen mittausta on suositeltavaa olla pari tuntia syömättä ja juomatta. Mittausta ei voi tehdä henkilöille, jotka ovat raskaana tai joilla on sydämentahdistin.
Kello 15–18 Puupiippolassa pidetään ovet avoinna ja Kintauden verstaalla on nähtävillä ja hankittavissa Puupiippolan sekä Kipinätaiteen tuotteita.
Iltasella Petäjäveden Luonto ry järjestää opastetun luontoretken Tampinkierrokselle. Parituntiselle retkelle lähdetään kello 17 kimppakyydeillä Petäjävesi-lehden toimituksen edestä. Luontopolku kiertelee varsin helppokulkuisessa kangasmaastossa ja soilla on pitkospuut. Teerijärvensuolla on tehty kansainvälisesti merkittävää teeren soidintutkimusta, ja luontoyhdistys on kunnostanut suolla olevan Teerikojun hiljattain. Teerijärven rannalla on laavu nuotiopaikkoineen. Mukaan voi varata säähän sopivat varusteet, riittävästi juomavettä sekä nuotioeväät evästaukoa varten.
Keskiviikkoiltana kello 17–20 Auditorio Miilussa, Masuunissa ja yläkoulun/lukion pihalla järjestetään Tammenlehvä tukikonsertti, jossa esiintyy Ilmavoimien Big Band. Tapahtumassa on lisäksi mukana kirjailija Mikko Porvali, Rintamakirjeet -draamallinen esitys Eewert Salmi, ekoammuntaa, Heinähatun munkkikahvit ja Petäjävesi ennen -elokuvaesitys. Myös Tammenlehvän perinneliitto Ry esittäytyy ja laulaja Mikael Happonen esittää Tammenlehvä-kappaleen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja paikan on päällä keräys, jonka tuotot ohjataan Tammenlehvän perinneliitto Ry:n Petäjäveden osaston toiminnan tukemiseen.
Tukikonsertin ohessa kello 16–18 Petäjävesi-Seura tallentaa viime sotien aikaisia rintamakirjeitä Petäjäveden kirjastossa osana Petäjäveden Tammenlevän perinnetoimikunnan työtä, jolla vaalitaan sotien veteraanien muistoa.
Kello 18–19 Petäjäveden seurakunta järjestää Hiljaisuuden polun nuotiopaikalla Nuotiomessun, jonka jälkeen on mahdollisuus makkaranpaistoon.
Kello 18 Vanhalla Asemamakasiinilla Petäjäveden teatterin esitys Prinsessa ja puoli valtakuntaa, joka on Päivi Hirven käsikirjoittama ja Minna Tuomasen ohjaama fantastinen satunäytelmä kaikenikäisille katsojille. Esitys myös torstaina kello 18. Liput kannattaa varata ennakkoon Whatsapilla tai soittamalla kello 16–18 numeroon 040 5312457. Varaus myös sähköpostilla: petajavedenteatteri@gmail.com.
Torstaina 21.8. kello 10–17 vietetään uuden Heinähatun virallisia avajaisia.
11.08.2025 | Alueelta, Petäjävesi, Tilaajille
Petäjäveden laskentakohteilla toukokuussa tehdyt kaksi parilaskentaa ja heinäkuinen poikuelaskenta näyttävät tänä vuonna kantojen kasvua. Lajien välillä on kuitenkin selviä eroja. Mukana on laskijoiden tulokset yhteensä 31 kohteelta.
Kevään parilaskennoissa vesilintuja tavattiin keskimäärin 44 % viimevuotista enemmän. Pääosa kasvusta kohdistui puolisukeltajasorsiin, erityisesti sinisorsiin ja taveihin. Sinisorsia laskettiin lähes tuplaten viime vuoteen verrattuna, taveja jopa selvästi yli kaksinkertainen määrä ja haapanoitakin 66 % viimevuotista enemmän. Telkkien määrä pysyi ennallaan ja tukkasotkien määrä laski neljänneksen.
Myös poikuelaskennoissa kirjattiin vesilintuja tänä vuonna selvästi (53 %) viime vuotta enemmän. Erityisesti sinisorsa- ja tavipoikueiden suurempi määrä oli positiivista. Kyseiset puolisukeltajat on merkittäviä riistasorsia. Haapanan alavire näyttää jatkuvan ja niitä nähtiin kohteilla vähän edellisvuotta vähemmän. Sukeltajasorsista telkkiä ja tukkasotkia oli nyt hiukan aiempaa enemmän. Laskentakohteista Salmijärvillä majavan rakentamalla patoaltaalla oli useita sorsapoikueita, millä on vaikutusta kokonaistulokseen.
Laskennassa mukana olleet kaksi luonnonravintolammikkoa olivat tänäkin vuonna ainoita paikkoja, joissa tavattiin uhanalaisiksi luokiteltujen haapanoiden ja tukkasotkien poikueita.
Viimevuotinen 25 % lintumäärän lasku on nyt korjautunut ja kannat ovat lähempänä edellisten suosien tasoa. Pitkään seurannassa olleiden rehevien lintujärvien, kuten Hetteenlammet, Lahnajärvi ja Saarijärvi, osalta tilanne myös koheni hieman, mutta vielä ollaan kaukana parinkymmenen vuoden takaisesta tasosta. Osa poikueista kuoriutui tänä vuonna hyvin aikaisin ja ne olivat laskentahetkellä jo hyvin kehittyneitä. Osa kannasta voikin jo lähteä muuttomatkalle ennen metsästyskauden alkua.
Lauri Ijäs
11.08.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Syysleimut kukkivat valkoisena ja vaaleanpunaisena, puolen metrin korkuisena ”pensasaitana” ja portinpylväiden päässä tulijaa tervehtivät vaulat. Talon seinustalla kukkivat eri väriset daaliat, vanhan aitan kaiteen vieressä silmää ilahduttaa kirkkaan punaisena kukkiva ruusu. Talon sisäänkäynnin ympärillä kasvaa humalaa.
Heikkilän talon puutarha Heikkilänperällä on sekoitus vanhaa ja uudempaa.
– Syysleimut ja daaliat ovat kasvaneet täällä suurin piirtein samoilla paikoillaan kauan, ehkä sadan vuoden ajan. Daalian juuria lohkon, kun ne käyvät kovin suuriksi, ja lahjoitan ystävilleni. Ystävien kesken myös vaihtelemme eri värejä, Taina Heikkilä toteaa.
– Äitini oli erinomainen puutarhaihminen, häneltä onnistui puutarhanhoidossa kaikki. Ei isäkään puutarhanhoitoa vastaan ollut ja kyllä hän välillä auttoikin äitiä. Osan täällä olevista kasveista äiti toi tänne taimina lapsuudenkodistaan Putkilahdesta.
Ruusuja puutarhassa on monta lajiketta, on vanhoja Hansaa ja Valamoa, mutta myös uudempia lajikkeita.
– Vanhat lajikkeet ovat olleet täällä iät ja ajat. Kymmenisen vuotta sitten sain uuden suosikin, Ritausman. Sen kukka on kerronnainen, ja kestää siksi huonosti sadetta, mutta tänä kesänä se kukki komeasti usean viikon ajan, koska kukinta alkoi juuri hellekauden alkaessa, Taina Heikkilä kertoo.
Talon sisäänkäynnin luona kasvava humala on vanhaa lajiketta, ja nyt muutaman vuoden ajan se on maustanut jyväskyläläisen pienpanimon olutta.
– Panimo etsi olueensa nimenomaan vanhaa humalalajiketta. Panimon väki on nyt kolmena syksynä käynyt keräämässä humalan kukinnot. Humalan kävyt sisältävät lupuliinia, keltaista hartsia, joka tuo olueen sen katkeruuden ja aromin, Taina Heikkilä kertoo.
Syysleimut ovat kasvaneet samassa paikassa jo vuosikymmeniä. Noin vuonna 1970 otetussa kuvassa on Taina Heikkilän äiti Airi Heikkilä Taina- ja Tuula-tyttäriensä kanssa. (kuva: Taina Heikkilän kotialbumi)
Maatila tuo haasteita
Kukkien lisäksi Heikkilän puutarhassa kasvaa muun muassa saarni, lehmus, kyynelkoivu ja monen monta vaahteraa, pihatietä reunustaa vaahterakuja.
– Hevoskastanjasta minä haaveilen. Jospa saisin sen menestymään, koska sen kasvuvyöhyke siirtyy koko ajan pohjoisemmaksi, Taina Heikkilä toteaa.
Toki puutarhasta löytyy myös omenapuita ja marjapensaita.
– Nekin ovat vanhoja. Omenapuita ja marjapensaitahan oli ennen jokaisen maatalon pihassa, Heikkilä sanoo.
Heikkilän tila on toimiva maatila lypsylehmineen ja se tuo Taina Heikkilän mukaan omat pikku vivahteensa puutarhanhoitoon ja aiheuttaa sydämentykytyksiä puutarhurille.
– Normaalien puutarhureita kohtaavien vaikeuksien lisäksi täällä on vielä haasteena maatilan toiminnan vaatima raskas liikenne ja esimerkiksi karkaavat eläimet. Kun lehmät pääsevät nurmikolle, nurmikko tulee kyllä ilmattua kunnolla, Taina Heikkilä naurahtaa ja kertoo, että samalla karkumatkalla nämä ”puutarhurit” hoitavat myös pensaiden leikkaamisen. Orvokit maistuvat myös erinomaisesti naudoille.
– Välillä pihaa on täytynyt kaivaa auki vesiputkien, kanaaleiden tai sähkökaapeleiden takia, ja apuna kaivamisessa ovat myös talon koira Rokki ja kissa Uljas, Taina Heikkilä sanoo.
Normaaleilla puutarhureita kohtaavilla haasteilla Heikkilä viittaa muun muassa erilaisiin tuholaisiin ja tauteihin, joita tulee entistä enemmän ilmaston muuttumisen takia.
– Myös myrskyt, lumituhot ja pitkät kuivat kaudet ovat lisääntyneet. Ennen sadettajaa tarvitsi vain silloin tällöin, eikä välttämättä ollenkaan joka kesä, mutta nyt se pyörii joka kesä kuukauden verran yötä päivää. Meillä onneksi riittää omaa vettä, Taina Heikkilä sanoo.
Ruusuja Taina Heikkilän puutarhassa on monia lajikkeita.
Auringonpaistetta sieluun asti
Innostuksensa puutarhanhoitoon Taina Heikkilä epäilee perineensä äidiltään.
– Minulla on kaksi siskoa, Arja ja Tuula, ja uskon, että olemme kaikki saaneet jo äidinmaidossa innostuksen kasvien hoitoon, Heikkilä toteaa.
– Puutarhaa hoidan silloin, kun minulla on siihen aikaa. Se on harrastus, josta pidän, onhan se ihanaa hakea kukat kahvipöytään omasta kukkapenkistä. Maatilan työpäivät ovat pitkiä; jos ympäristö on toimiva ja vielä siisti ja kauniskin, töissäkin jaksaa paremmin. Vaikka puutarhassa on työtä, onnistumiset auttavat jaksamaan. Kun tulee onnistumisia, tuntuu kuin aurinko paistaisi sieluun asti.
Heikkilän talon puutarha levittäytyy laajalle alueelle tilan talousrakennusten lomaan.
– Hoidettavaa puutarhaa on hehtaarin verran. Kun tulee ikää lisää, osa kukkapenkeistä saa muuttua nurmikoksi, Taina Heikkilä toteaa.
– Se on minusta armollista, että kun ei itse jaksa enää hoitaa puutarhaa, luonto ottaa sen hoidettavakseen. Eihän sen kauniimpaa olekaan kuin luonnonniitty tai keto; se on vähän hassuakin, että sitä tekee puutarhassa paljon töitä ja sitten menee niitylle ja toteaa, että mikään ei ole kauniimpaa kuin Luojan luoma luonto.
Tiina Lamminaho
26.06.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Toinilan tämän kesän näyttely on kunnianosoitus joutsalaiselle Taidelaitos Haihatukselle; Uiui Haihatus -näyttelyn kaikilla viidellä taiteilijalla on jokin yhteys Haihatukseen. Näyttelyn kuraattoreina ovat edellisvuosien tapaan toimineet Johanna Juvonen ja Biagio Rosa.
– Tämä on sellainen näyttely, josta olemme haaveilleet oikeastaan siitä lähtien, kun aloitimme näyttelytoiminnan Toinilassa, Johanna Juvonen toteaa.
– Olimme itse mukana Taidelaitos Haihatuksen toiminnassa noin vuodesta 2012 vuoteen 2018, ja inspiroiduimme siitä. Haihatus antoi meille uskoa omiin mahdollisuuksiimme ja osoitti, että pienelläkin paikkakunnalla on mahdollista pitää nykytaidenäyttelyitä. Toki Toinilan ja Haihatuksen mittakaavat ovat aivan erilaiset, Toinila on lapsen kokoinen paikka, mutta ehkä Toinilassa ja Haihatuksessa on jotain samaa henkeä.
Maalauksia, veistoksia ja liikkuvaa taidetta
Kesänäyttely täyttää taas kaikki Toinilan huoneet, eivätkä teokset ole vain seinillä, mukana on monenlaisella tekniikalla tehtyä taidetta. Näyttelyyn on koottu sekä vanhaa että uutta Haihatusta.
– Haihatuksen molemmat perustajat, Merja Metsänen ja Raimo Auvinen, ovat jo edesmenneitä. Tänne saimme mukaan Merja Metsäsen teoksia. Olisimme halunneet tänne myös Raimo Auvisen teoksia, mutta ne ovat niin isoja ja hankalasti liikuteltavia, että se ei onnistunut. Nyt Raimo Auvinen on täällä läsnä Merja Metsäsen teoksessa Kuutamokeikka, Johanna Juvonen kertoo.
Näyttelyssä on mukana neljä Merja Metsäsen sekatekniikkamaalausta hänen viimeisiltä ajoiltaan. Haihatuksen nykyiseltä omistajalta Risto Puuruselta mukana on yksi teos.
– Puurunen on kulttuurin saralla laaja-alaisesti toimiva kuvataiteilija ja muusikko. Hänet tunnetaan etenkin Cleaning Women -yhtyeestä, joka tekee soittimensa itse kodinhoitovälineistä, Juvonen kertoo. Toinilassa on esillä yksi Puurusen isokokoinen sekatekniikalla tehty teos.
Nykyisistä Haihatus-aktiiveista mukana ovat on myös Panu Ollikainen ja Tuomo Vuoteenoma. Kuvataiteilija Panu Ollikaisen teoksissa ihmishahmot sijoittuvat erilaisiin taustoihin, teoksissa yhdistyy maalaustaide ja kolmiulotteisuus. Tuomo Vuoteenomalta näyttelyssä on sekä paikallaan pysyviä veistoksia että liikkuvaa kineettistä taidetta.
– Tuomo Vuoteenoman perustama kineettisen taiteen talo KITA on Haihatuksen läheisyydessä. Vuoteenoman teokset ovat hulvattomia, hän pyrkii tekemään niitä ilman digitaalitekniikkaa vastavoimana nykyajan ilmiöille, Johanna Juvonen kertoo. Toinilan näyttelyssä kineettisiä teoksia on mukana kaksi.
Näyttelyn viides taiteilija, Outi Markkanen, oli Haihatus-aktiivi Merja Metsäsen ja Raimo Auvisen aikana. Nykyään hän asuu Turkissa.
– Outi Markkanen on palkittu kuvataiteilija ja kuvittaja, hän on kuvittanut paljon lastenkirjoja, Johanna Juvonen kertoo.
Syksyllä lisää taidetta
Toinilan kesänäyttely on avoinna 2. – 26. heinäkuuta.
– Avajaisia emme pidä, mutta päättäjäisiä juhlimme sunnuntaina 27. heinäkuuta. Ohjelmassa on ainakin omenapuun istuttaminen taidepolulle Haihatuksen Raimo Auvisen muistoksi, Johanna Juvonen kertoo.
Toinilan syysnäyttely on luvassa elo – syyskuussa. 16. elokuuta – 14. syyskuuta esillä on kahdeksan Jyväskylän Taiteilijaseuran puheenjohtajana toimineen taiteilijan töitä.
– Jyväskylän Taiteilijaseura viettää 80-vuotisjuhlavuottaan ja kiertää ympäri maakuntaa. Me kutsuimme tänne seuran puheenjohtajia, koska tiedämme, että juuri puheenjohtajat tekevät todella paljon muiden hyväksi, Johanna Juvonen sanoo.
Syyskuun loppupuolella Toinilassa on vielä lasten taiteen näyttely.
– Mukana on ainakin meidän omien lastemme töitä, mutta mielellään muidenkin. Jos lapsi on kiinnostunut osallistumaan näyttelyyn, meihin voi ottaa yhteyttä, Johanna Juvonen toteaa.
Tiina Lamminaho
26.06.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Sirpa Koiviston ja Reijo Sipilän omakotitalon piha Kapakalliolla on täynnä erilaisia kasveja. Kapea polku mutkittelee etupihalta takapihalle istutusten välissä, matkan varrella on useampikin penkki, joka kutsuu istumaan ja ihailemaan näkymiä. Takapihalla, melkein kuin piilossa, on oleskelualue puutarhapöytineen, tuoleineen ja keinuineen. Tunnelmaa oleskelualueelle luovat suihkulähde ja pimenevinä iltoina myös aurinkokennovalaisimet.
– Kun on päivän puuhastellut puutarhassa, on illalla kiva istahtaa nauttimaan näkymistä ja kättensä töistä. Silloinkin, kun oli vielä töissä, työpäivän väsymys häipyi, kun astui takaterassille, Sirpa Koivisto toteaa.
– Kyllä puutarhan hoito tuo paljon iloa ja hyvää mieltä, kuten mikä tahansa mieluisa harrastus. Onnistumisen kokemus on myös tärkeää; tässä kun tekee töitä, kasvit kukoistavat ja luovat kauneutta.
Kesäkuun lopussa moni Sirpa Koiviston puutarhan kasveista vasta aloitteli kukkimistaan, esimerkiksi pioneissa nuput olivat juuri aukeamassa.
– Viime vuonna moni kasvi kukki aikaisemmin. Loppukesä täällä on parasta kukinta-aikaa, kun syysleimut ja värimintut ovat kukassa. Ne ovat lempikukkiani, samoin punaiset jaloruusut. Kuunliljan vihreät lehdet ovat kauniita ja sopivat hyvin yhteen kirkkaan punaisen kanssa, vihreä nurmikko välissä rauhoittaa. Värejä pitää olla, mutta ei liian kirjavaa, Sirpa Koivisto sanoo.
Vaihtelua vuosien varrella
Sirpa Koivisto ja Reijo Sipilä ovat asuneet Kapakalliolla parikymmentä vuotta.
– Aluksi tässä oli tyhjä piha. Minulla oli jo paperilla monenlaisia pihasuunnitelmia, mutta niiden kanssa piti odottaa, kun ensin piti tehdä salaojat ja muut vastaavat, Sirpa Koivisto kertoo.
– Istutukset aloitin muutamalla istutusalueella ja sitten aina talvisin suunnittelin, että tuohon saisi vähän lisää. Nyt istutusalueet eivät varmaan enää laajene, vähän pitää nurmikkoakin olla.
Taimia Sirpa Koivisto on saanut siskoltaan ja muiltakin puutarhaharrastajilta.
– Pidimme taimenvaihtopäiviä, mutta nyt se on vähän jäänyt. Nyt täytyy jo alkaa karsia pensaita, kun ne ovat kasvaneet niin isoiksi ja perennat ovat levinneet niin, että niitäkin pitää karsia, Koivisto kertoo.
– Vuosien varrella kasvit ovat vaihtuneetkin. Yhtenä talvena, kun oli pakkasta, mutta vähän lunta, monia kasveja kuoli ja niiden tilalle on sitten istutettu uusia. Jaloruusut ovat minun suosikkejani, mutta ne ovat talvenarkoja. Olen kuitenkin aina laittanut niitä uudelleen muutaman vuoden välein.
Talven lisäksi tuhojaan puutarhassa ovat tehneet kotilot.
– Niitä on ollut tässä Petäjäveden kirkonkylällä noin kymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi kallionauhuksen lehdet ne kalusivat kokonaan, kuunliljat ovat myös niiden herkkua. Onneksi täällä ei ole ollut espanjansiruetanoita, täytyy katsoa tosi tarkkaan, mitä purkissa on, jos ostaa uusia kasveja, Sirpa Koivisto sanoo.
Linnut ja oravat viihtyvät
Puutarhan erilaiset penkit ovat Sirpa Koiviston mukaan paikoissa, jotka ovat vaatineet jotain koristusta. Penkkien lisäksi puutarhassa on suihkulähde ja vesiallas ilman suihkulähdettä, sekä pienen pieni lintujen kylpyallas.
– Linnut ja oravat viihtyvät täällä, joskus joku lintu on käynyt kylpemässäkin lintualtaassa. Isompaan vesialtaaseen teimme pienet portaat, joita pitkin eläimet pääsevät vedestä pois, Sirpa Koivisto kertoo.
– Oravat piilottelevat tammenterhoja kukkapenkkeihin, joten niistä nousee aina tammenalkuja. Tässä pihassa on sekä vanha tammi että vanha vaahtera, ja niistä kyllä tulee todella paljon lehtiä syksyisin. Puutarhan kevättyöt ovat mielekkäitä ja niitä tekee innokkaasti, mutta lehtien haravointi syksyllä on tympeää.
Kaikkien kauniiden kukkien, pensaiden, puiden ja havujen lisäksi pihaan mahtuu myös pieni hyötypuutarha. Pihan yhdessä nurkassa kasvaa laatikoissa tomaattia, kesäkurpitsaa, kurkkua, salaattia, tilliä ja ruohosipulia.
– Aika menee nopeasti pihalla puuhastellessa, ja nyt kun on tullut ikää, täytyy välillä istahtaa lepäämään ja ihailemaan näkymiä. Meillä kaikilla sisaruksilla on kauniit pihat – kai tämä on kotoa peritty, äiti piti pihaa nättinä, Sirpa Koivisto toteaa.
Tiina Lamminaho
