Seppo Pänkäläinen

Artikkeli Keski-Suomen hyvinvointialueen tuore johtaja Piia Vuorela ei jätä pieniä paikkakuntia pulaan: – Meillä on velvollisuus järjestää palvelut kaikille julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

-Olen tietysti tosi iloinen siitä, että Petäjävesi on kiinnostava alue sähköverkkojen solmukohtana. Toteutuessaan hankkeet tuovat taloudellisia vaikutuksia ja elinvoimaa kuntaan. Hankkeilla on merkitystä työllisyydelle sekä rakentamisvaiheessa että myöhemmin. Vielä en osaa euromääräisesti arvioida hankkeiden talousvaikutuksia.

Rautiainen sanoo, että lukion DI-linjan, Jyväskylän yliopiston ja Petäjävedelle mahdollisesti sijoittuvien datakeskusten on tarkoitus tehdä yhteistyötä ja luoda polkuja opinnoista työelämään.

Kunnan ja Helios Nordic Energy Finland Oy:n lähettämässä tiedotteessa kerrotaan, että suunnittelualuetta ympäröi länsi- ja eteläpuolella Fingrid Oyj:n voimalinjoja ja suunnittelualueen eteläpuolelle on Fingrid Oyj:n Petäjäveden sähköasema. Datakeskus tullaan liittämään uuteen Fingridin 400 kV kytkinlaitokseen, jonka sijainti ei ole vielä varmistunut.

Datakeskushankkeen tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan hyödyntää alueelle toteutuvien uusiutuvan energian tuotantohankkeiden tuottamaa energiaa sekä tarjota hankealueen läheisyydessä toimiville yrityksille mahdollisuus kehittää datakeskuksen hukkalämpöä tehokkaasti hyödyntäviä toimintoja.

(Uutinen päivittyy)

Artikkeli Jälleen datakeskusuutinen Petäjävedelle: Helios suunnittelee datakeskusta Karhukorpeen julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Määräalan koko pinta-ala on noin 13-15 hehtaaria. Kauppahinta olisi 6 euroa neliöltä.

Artikkeli Kunta saanut ostotarjouksen Palvalahden tonteista julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Petäjäveden riistanhoitoyhdistys ja Petäjäveden Erämiehet aikovat jatkaa kosteikkojen tekoa.
– Seuraava haaste meillä on Valkeissuolla Liisalanperän ja Nyrölän maisemissa, sinne olisi tarkoitus tehdä 24 hehtaarin kosteikko. Siihen hankkeeseen yritämme saada Nyrölän metsästysseuran mukaan. Hanke vaatii enemmän kaivinkonetyötä, joten rahaakin tarvitaan enemmän. Tällä hetkellä etsimme hankkeelle rahoitusta, Keijo Ekman kertoo.

Tiina Lamminaho

Artikkeli Hyttisuon kosteikko Petäjävedellä valmiina linnuille ja lintujen tarkkailijoille julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Petäjäveden seurakunta sai huhtikuussa ostotarjouksen käytöstä poistetusta, entisestä seurakuntatalosta ja tontista. Tontin suuruus on noin 3 500 neliötä.
Seurakunnan talouspäällikkö Seppo Kolehmainen sanoo, että ostotarjouksen teki rakentaja, joka suunnittelee tontille kuluttajakauppaan suuntautuvaa liikerakentamista. Toteutuessaan hanke olisi merkittävä piristys Petäjäveden kunnan elinvoimalle ja hyvinvoinnille. Ostotarjouksen tehnyt toimija haluaa pysyä vielä pois julkisuudesta.

Tällainen ostotarjous on melkoinen lottovoitto seurakunnalle. Kolehmainen kertoo, että vuoden 2027 taloussuunnitelmaan on varattu 100 000 euroa rakennuksen purkamista varten.
-Olen selvittänyt purku- ja maisemointikustannuksia ja todennäköisesti ne olisivat kokonaisuudessaan 170 000-200 000 euroa. Nyt ne rahat säästyisivät ja kaupasta olisi toteutuessaan tulossa seurakunnalle ihan mukava summa rahaa. Seurakunnalla ei ole varaa korjata terveysturvallisuussyistä käytöstä poistettua seurakuntataloa, eikä toisaalta ole tarve pitääkään sitä.
Seurakunnan taloustyöryhmässä uutisesta on iloittu.
-Tämä kauppa toteutuessaan vahvistaa Petäjäveden seurakunnan itsenäisyyttä, taloustyöryhmän jäsenet Antti Koskinen, Jari Koskenranta ja Seppo Rantapuska sanovat.
Torialue jää ennalleen ja sitä on mahdollisuus käyttää erilaisiin tapahtumiin entiseen malliin.

Käyttötarkoituksen muuttuessa tontille tarvitaan kaavamuutos; hakemus on tarkoitus jättää heti, kun kaupanteko seurakunnassa etenee.
Kunnanjohtaja Markku Rautiainen sanoo, että kehitys on erittäin toivottavaa kunnan elinvoiman ja profiilin kannalta.
-Kunnalla on tässä asiassa vain kaavoittajan rooli.
Seuraavaksi kaupanteko etenee seurakunnassa kirkkoneuvoston ja -valtuuston käsittelyihin.
Seurakuntatalon tontti herätti kiinnostusta jo loppusyksyllä 2025. Keskusteluja käytiin parisen kuukautta, mutta ostajaehdokas vetäytyi helmikuussa 2026.

Artikkeli Seurakunta sai ostotarjouksen – tontille kaavaillaan liikerakentamista julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Artikkeli Yli 100-vuotiaat ”kadonneet” julistetaan kerran vuodessa kuolleeksi – Katso paikkakuntasi viimeisimmät nimet tästä jutusta julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

– Huhtiasta Karikkoselkään virtaava Könkköjoki on kyllä yksi merkittävimpiä Petäjäveden luontokohteita, Lauri Ijäs ja Pentti Valkeajärvi toteavat ja kertovat, että joelta löytyy sekä arvokasta luontoa että kiinnostavaa historiaa.
– Myllykoskeen on rakennettu ensimmäinen mylly jo lähes kaksisataa vuotta sitten. Petäjäveden varapastori Strömborg perusti jokeen myllyn ja sahan vuonna 1834. Karikon sahan toiminta Sahakoskessa oli suurimmillaan 1800-luvun loppupuolella, silloin se oli iso saha, miehet kertovat.
– 1960-luvulla oli vielä näkyvissä, että alueella on jotain toimintaa ollut. Myllystä oli jäljellä myllynkiviä ja sahasta purukasoja, Pentti Valkeajärvi muistelee.
– Nyt jäljellä ei ole enää mitään sahasta, eikä myllystäkään. Paikalla on lehtomaista, vanhaa metsää, joka olisi arvokas suojelukohde.
Joen alajuoksulla, entisen sahan paikkeilla on paljon lahopuuta, jossa viihtyvät monet harvinaiset lajit, niin eläimet kuin kasvitkin.
– Alueella on lahopuuta sekä pystyssä että kaatuneena, ja monenlaisia jäkäliä, sammaleita ja kääpiä. Linnusto joen alajuoksulla on rehevän metsän linnustoa, muun muassa kerttuja ja useita lajeja tikkoja, valkoselkätikkakin on alueella pesinyt. Samoin isokoskelo-, telkkä- ja sinisorsapoikueet viihtyvät joella, Lauri Ijäs kertoo.
– Alueella on nähty myös liito-oravia ja viime vuosia joen yläjuoksulla on ruvennut pesimään majava. Se on ruvennut patoamaan Huhtia-järveä ja katsonut, että Könkkölän talon yläpuolella on sopiva padon paikka.
Könkköjoella näkee myös monenlaisia korentoja, jopa harvinaista kirjojokikorentoa.
– Korentoja on myös ylempänä joella, siellä vesi virtaa hitaammin, joten siellä tapaa myös järvien ja lampien lajistoa, Lauri Ijäs toteaa.

– Yksi osa jokea on kala-asia, Pentti Valkeajärvi toteaa ja kertoo, että nykyään taimen lisääntyy luontaisesti Könkköjoessa.
– Ensimmäisen kerran taimenia istutettiin Könkköjokeen vuonna 1959, poikaset tuotiin Taivalkoskelta. Sittemmin jokeen on istutettu keskisuomalaisia taimenenpoikasia, 2000-luvulla istutuksia ei ole enää tehty. Joen taimenkanta tulee toimeen omillaan, Pentti Valkeajärvi kertoo.
– Vuodesta 2006 lähtien Könkköjoki on ollut Villi taimen pro -kohde. Vuosittain koskella käy satakunta pyydystä ja päästä -kalastajaa hakemassa elämyksiä. Könkköjokeen nousee myös kuore kutemaan, sitäkin moni käy pyydystämässä.
Joen vartta seurailevat kalastajien polut, joita hyödyntämällä Ijäksen ja Valkeajärven mukaan Könkköjoelle saataisiin luontopolku.
– Könkkölän talon kohdalla joen ylittää kahdesta isosta tukista tehdyt porraspuut. Jos alueelle tehtäisiin luontopolku, siihen pitäisi saada turvallisempi silta. Sahakosken kohdallahan on silta, jonka yli voi mennä kävellen ja pyörällä, vaikka tällä hetkellä siitä ei saakaan autolla ajaa. Jos Könkkölän talon kohdalla porraspuita parannettaisiin turvallisemmaksi sillaksi, luontopolulle saisi hyvän lenkin, miehet kertovat.
– Luontopolun varteen voisi laittaa opastauluja sekä alueen luonnosta ja siellä viihtyvistä lajeista että alueen historiasta. Alue sopisi hyvin luontoretkeilyyn, onhan joki luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi vesi- ja maisemakohteeksi. Huhtia-järvikin sopisi vaikka kanoottiretken kohteeksi, siellä on kivoja saaria ja monipuolista linnustoa.

Artikkeli Könkköjoelta löytyy arvokasta luontoa julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Mikä yhdistää Petäjävettä, Keuruuta ja Mänttä-Vilppulaa. Joku voi vastata, että tie, mutta oikea vastaus on yrittäjä Iris Mäkinen, 59. Mäkinen asuu Petäjävedellä ja pyörittää yritystoimintaa osaomistajana Keuruun Hotelli Keurusselän alueella sekä Mäntässä Mäntän Klubia. Loppusijoituspaikakseen hän sanoo kuitenkin Petäjäveden.

-Löydettiin aikoinaan Petäjävedeltä kiva paikka. Koti on metsän keskellä, järven rannalla. Talvella voi hiihtää järven jäällä ja kesällä pulahtaa aamulla veteen ennen kuin aloittaa työpäivän. Ala-Kintaus on sijainniltaan hyvä vaikkakin joskus ajaminen on ikävää. Mutta parempi niin kuin, että asuisi työpaikan vieressä. 16 vuotta on täällä asuttu. Paikkakunnan yhteisöllisyys on ihanaa ja kansalaisopiston jumpat mahtavia.

Mäkisen bravuuria on hotelli- ja resortliiketoiminnan kokonaisjohtaminen, yritysten ja organisaatioiden strateginen kehittäminen, hallitustyö ja edunvalvonta sekä henkilöstö- ja muutosjohtaminen. Mäkinen perustaa yritystoimintansa arvoille, joista keskeisimpiä on henkilöstöstä huolehtiminen. Niin, että työntekijät säilyttävät työpaikkansa ja että heitä koulutetaan ja kehitetään työssään.

-Vastuullisuus ja yhdessä tekeminen. Pidetään huoli siitä, että pienilläkin paikkakunnilla säilyvät majoitus- ja ravintolapalvelut. Ne luovat elinvoimaa. On parempi, että ihmiset kohtaavat toisiaan eivätkä erakoidu koteihin ja mökkeihin.

Mäkisellä on menossa melkoinen juhlavuosi: joulukuussa tulee täyteen 60 vuotta, alalla hän on ollut 40 vuotta, joista 35 vuotta esihenkilönä. Keski-Suomeen hän tuli 25 vuotta sitten ja yrittäjänä hän on ollut 15 vuotta.

-Äitini, joka teki elämäntyönsä keittiössä, toivoi, että minusta ei tulisi ravintolatyöntekijää. Turhaan toivoi, monenlaisia majoitus- ja ravitsemusalan töitä tehnyt Iris Mäkinen sanoo ja nauraa helakasti.

Jokainen tietää, mitä pandemia teki ravintolabisnekselle ja mitä Ukrainan sota ja yleinen epävarmuus ovat tehneet Suomen taloudelle. Mäkinen jaksaa silti uskoa alaan. Pitää vain olla luova ja uskaltaa.

– Haasteena alalla on sesonkiluonteisuus, ja alkuvuosi on aina vaikea. Töitä tehdään ympärivuotisuuden ja kansainvälisten vieraiden saamisen eteen. Kansainvälisessä markkinoinnissa on tärkeä näkyä yhtenä alueena ja saada ihmiset Keski-Suomeen. Tampereen lentokentän läheisyys ja sitä kautta saatavat hyvät yhteydet Eurooppaan on kiinnostava mahdollisuus, samoin Suomen luonto.

– Uskon luontomatkailuun ja retkeilyyn. Tuotteet vain pitää tehdä helposti saavutettavaksi sekä digitaalisesti että fyysisesti. Ihmiset janoavat luontoon ja meillä on tarjota upeita paikkoja, jossa retkeillä ja harrastaa erämatkailua. Eikä kaikkien tarvitse yöpyä laavulla, jos majoituspalvelut ovat lähellä.

Retkeilykaupunki Keuruun matkailustrategia tehtiin 2023 ja siinä kärkenä on juuri retkeily.

-Nyt meidän pitää vain yhdessä tuumin viedä paremmin asioita konkretiaan. Tavoitteisiin päästään kovalla työllä, yhteistyöllä ja hyvillä tuotteilla, Mäkinen sanoo.

Viime talvena Keurusselällä järjestettiin potkukelkkailun MM-kisat. Mäkisen mukaan järjestelyt onnistuivat mutta taloudellinen tulos jäi ohueksi. Nyt Mäkinen haluaisi panostaa Keuruun ja Mäntän väliin sijoittuvaan kansallispuistoon. Kansallispuistot ovat olleet viime vuosina suosittuja kohteita ja sellaisen saaminen Keuruun maisemiin olisi ihan jackpot.

-Keuruun alueen vesistö on ainutlaatuinen, Iris Mäkinen sanoo.

Aina elämä ei ole kohdellut Mäkistä hyvin. Vuodenvaihteen perheloma Lapissa 2024 päättyi kaatumiseen rapuissa, jolloin edessä oli sairaalareissu ja pitkä kuntoutusjakso. Hänestä oli juuri tullut MaRa ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Mäkinen kuvitteli, että voi hoitaa tehtävää vammoista huolimatta. Oikea ratkaisu oli kuitenkin vetäytyä Petäjävedelle toipumaan sekä hoitamaan pakollisia yritysasioita kännykällä.

Mäkinen sanoo väsyvänsä nykyisin aiempaa helpommin, mutta muutoin toipuminen on ollut täydellistä. Petäjäveden yrittäjänainen onkin täynnä energiaa ja uusia ideoita.

Artikkeli Iris Mäkinen asuu Petäjävedellä, vaikka bisnekset ovat Keuruulla ja Mäntässä: ”Ala-Kintaus on loppusijoituspaikkani” julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

– Kuoroon kannattaa tulla, täällä on hauskaa, toteaa Petäjän Canto -kuorossa laulava Pirjo Kukkonen. Vesa Asunnan johtamassa Petäjän Canto -kuorossa on tällä hetkellä kuoronjohtajan lisäksi 19 laulajaa, lisääkin kuorolaisia otetaan mukaan.
– Toivoisimme lisää laulajia, etenkin tenoreita, mutta muihinkin ääniin mahtuu, Vesa Asunta toteaa.
– Meillä ei ole laulukokeita tai minkäänlaisia karsintoja, nuotinlukutaitoakaan ei vaadita.
Petäjän Canto toimii Keuruun kansalaisopiston ryhmänä. Petäjäveden Viihdekuoro perustettiin jo 34 vuotta sitten, ja sitä johti Petter Ohls.
– Sitten siinä oli pieni tauko välissä. Petäjän Canto perustettiin syksyllä 2010, ja siinä on ollut useampia johtajia. Vesan johdolla olemme laulaneet neljä vuotta, kuorolaiset kertovat.
– Toivottavasti Vesa jatkaa laulun johtamista yhtä pitkään kuin isänsä. Erkko Asunta johti kuoroa Muuramessa lähes 90-vuotiaaksi, Aira Kivelä toteaa.
Petäjän Canto -kuorossa laulaa edelleen useampi sellainen, joka on aloittanut kuorolaulun 34 vuotta sitten Petäjäveden Viihdekuorossa.
– Kuorolaiset käyvät harjoituksissa uskollisesti, lähes kaikki ovat yleensä paikalla, Vesa Asunta kertoo. Kuorolaiset lisäävät, että he lauloivat korona-aikanakin, silloin maskit kasvoilla.
Kuoron kanssa laulamista pidetään niin tärkeänä, että sinne tullaan pitemmästäkin matkasta.
– Me muutimme kahdeksan vuotta sitten Jyväskylään, mutta ei tästä kuorosta voi jäädä pois. Täällä on niin mukavat laulukaverit ja hyvä opettaja, Sirkka ja Raimo Kauppinen kertovat.
– Matka ei haittaa, kun täällä on niin mukavaa, toteaa myös 25 kilometrin päästä Koskenpäältä kuoroharjoituksiin ajava Hilkka Heinonen.
– Sen lisäksi että tämä on mukavaa, tämä on myös kehittävää, etenkin kun laulamme neliäänisesti, Aira Kivelä sanoo.
– Kuorolauluhan vahvistaa aivoja aivan tutkitustikin, Vesa Asunta toteaa ja viittaa hiljattain julkaistuun Helsingin yliopiston väitöskirjatutkimukseen.
Mukavien laulukavereiden, laulamisen halun ja yhteisöllisyyden lisäksi joitakin kuorolaisia vetää kuoroon suvun perintö.
– Isäni on laulanut kuorossa, pitäähän tyttärenkin laulaa, Katriina Pekkarinen toteaa.

Syksyllä jatketaan
Petäjän Canto -kuoron ohjelmistoon kuuluu lähinnä kevyttä musiikkia.
– Esimerkiksi Toni Edelmannin ja Kaj Chydeniuksen tuotantoa olemme laulaneet aika paljon. Joulun aikaan laulamme joululauluja laidasta laitaan, siellä saattaa olla mukana vähän hengellisiäkin lauluja, mutta muuten jätämme hengellisten laulujen puolen Lehterilaulajille, Vesa Asunta sanoo.
Esiintymistilaisuuksia Petäjän Canto kaipaisi lisää. Kuoro on laulanut Petäjäkodissa, kirkossa ja kansalaisopiston tapahtumissa Miilussa, Keuruulla ja Multialla.
– Ja esiinnyimme me Petäjävesi Elää -viikon tapahtumassakin, lauloimme rekan lavalla torilla. Se oli mukavaa, kuorolaiset muistelevat.
Kuoro harjoittelee kerran viikossa, tiistaisin. Tältä keväältä kuoroharjoitukset ovat jo ohi, mutta mukaan pääsee syksyllä, kansalaisopiston ilmoittautumisen kautta. Kansalaisopiston ryhmät aloittavat kokoontumiset syyskuun alussa.

Artikkeli Petäjän Canto kokoaa laulajat yhteen julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

– Liikkumisohjelmalla halutaan luoda selkeä linja siitä, miten liikkumista edistetään, hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä toteaa. Jylhän ja Kristiina Makkosen koostamaa liikkumisohjelmaesitystä esiteltiin viikonlopun Petäjävesi liikkuu -tapahtumassa.
– Halusimme toimijoiden äänen kuuluviin heti alusta lähtien, joten liikkumisohjelmaa on työstetty useissa työpajoissa, joissa on ollut mukana monenlaisten liikkujien kanssa toimivia henkilöitä. Kristiina Makkosen halusin mukaan kokoamaan ohjelmaa, hän on aktiiviliikkuja, kunnanvaltuutettu ja terveystieteiden maisteri, Sami Jylhä kertoo.
Liikkumisohjelmassa sekä kuvataan petäjävetisten liikkumisen ja liikuntapaikkojen nykytilaa että esitellään visiota tulevasta.
– Petäjävedellä ihmiset arvostavat kunnassa olevia liikuntapaikkoja ja liikunnan harrastaminen on hyvällä tasolla. Toisaalta kaikki eivät kuitenkaan liiku tarpeeksi. Noin viidennes petäjävetisistä ei liiku lainkaan tai liikkuu hyvin vähän ja myös koululaisten MOVE!-testeistä, etenkin yläkoulun puolella, on tullut aika hälyttäviäkin lukuja, Sami Jylhä sanoo.
– Haasteena on näiden vähän tai ei ollenkaan liikkuvien tavoittaminen. Joillakin liikkumisen esteenä voivat olla terveydelliset syyt, joillakin taas työelämän kuormittavuus tai vaikkapa sosiaalinen epävarmuus. Näihin haasteisiin olisi tavoitteena vastata aloittamalla erilaisia liikuntaryhmiä. Yksi konkreettinen ideakin on noussut esille; käveleminen salissa musiikin tahtiin talvella, kun ulkona on hankalaa kävellä liukkauden takia. Salissa on tyhjiä tunteja, joten tällainen ryhmä olisi ihan mahdollista järjestää.
Joillakin liikunnan esteenä voi olla se, että liikuntapaikat ovat hankalasti saavutettavissa. Sitä voitaisiin Sami Jylhän mukaan yrittää korjata esimerkiksi tuomalla kylille omia liikuntapaikkoja.
– Myös tiedon jakamista liikuntamahdollisuuksista voitaisiin lisätä. Eri lajien ja eri seurojen kesken voitaisiin pitää myös yhteisiä harjoituksia. Tarkoitus olisi saada mahdollisimman moni liikkumaan, Jylhä sanoo.

Liikunta osaksi arkea
Yhtenä isona ajatuksena liikkumisohjelmassa on, että liikunta nähtäisiin tärkeänä hyvinvoinnin ja ilon lähteenä, ei vain suorittamisena.
– Liikunta pitäisi saada osaksi arkea, ei vain kaksi kertaa viikossa ohjatusti tehdyksi suoritukseksi. Liikkua voi joka päivä, vaikkapa työmatkalla tai matkalla kaverin luo. Kaikki liikunta on arvokasta, Sami Jylhä sanoo.
– Tärkeää on myös se, että jokainen löytäisi oman tapansa liikkua, on se sitten kuntosaliharjoittelua, luonnossa liikkumista, jalkapalloa tai jotain muuta.
Liikkumisohjelmaan on otettu mukaan myös tiedolla kehittäminen ja yhteistyön vahvistaminen.
– Tarkoitus on toteuttaa kyselyitä kuntalaisten keskuudessa entistä tiuhempaan tahtiin, jotta näemme, toimiiko suunnitelma. Kuntalaisilta saadaan myös toivottavasti ihan konkreettisia ideoita, miten liikuntapaikkoja voitaisiin kehittää. Yhteistyötä haluamme vahvistaa niin urheiluseurojen, muiden yhdistysten kuin ihan yksittäisten ihmistenkin kanssa, Jylhä toteaa.
Liikkumisohjelma on tehty kuudeksi vuodeksi, vuoden 2031 loppuun asti. Mukana on pienempien tavoitteiden lisäksi isojakin tavoitteita.
– Isoin tavoite on varmaankin pyöräilytie Kintaudelta kirkonkylälle. Meillä on useita vaarallisia risteyksiä, joiden takia lapset eivät kulje kävellen tai pyöräillen kouluun, näiden haasteiden esille nostaminen on liikkumisohjelman yksi tavoite. Lyhyen aikavälin tavoitteina ohjelmaan on kirjattu muun muassa uusien harrastusryhmien perustaminen, joilla yritetään tavoittaa vähän liikkuvia, Jylhä kertoo.

Viikonloppuna liikuntaa kaikille
Liikkumisohjelman laatiminen ei ole pakollista, mutta Jylhän mukaan sellainen on jo monessa kunnassa.
– Liikkumisohjelma on hyvä tapa linjata liikkumisen tukea. Ihmisten liikkeelle saaminen ja sitä kautta hyvinvoinnin lisääminen on kansallinen tavoite, Sami Jylhä toteaa.
– Nyt minun ja Kristiinan kokoama liikkumisohjelmaesitys annetaan seuroille ja muille toimijoille tarkasteltavaksi, jotta saamme yhteisen näkemyksen siitä, mitä aletaan konkreettisesti tehdä. Liikkumisohjelma tulee osaksi hyvinvointikertomusta, ja se käsitellään hyvinvointilautakunnassa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa.
Viimeviikonloppuinen Petäjävesi liikkuu -tapahtumaviikonloppu koottiin Sami Jylhän mukaan liikkumisohjelman julkistamisen ympärille.
– Halusimme matalan kynnyksen tapahtuman, johon kaikkien on helppo osallistua. Tähän lähdettiin tosi hyvin mukaan, viikonlopun aikana järjestettiin useita kaikille avoimia tapahtumia, lisäksi työpaikatkin järjestivät omia tapahtumiaan, Jylhä kiittelee.
Liikunnan järjestäjien lisäksi myös liikkujat lähtivät hyvin mukaan, kaunis kevätsääkin houkutteli ulkoliikunnan pariin.
– Seuraavan kerran liikuntaviikonloppua voisi järjestää syksyllä, Sami Jylhä suunnittelee.

Artikkeli Petäjävedellä liikuttiin viikonloppuna ja julkistettiin kunnan liikkumisohjelma julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.