Petäjävesi arkistot - Paikallisuutiset.fi

Maallemuuton esteitä madalletaan kokeiluilla

Toimitus — Wed, 19 Aug 2026 08:53:31 +0000

Maaseutu houkuttaa monia, mutta kynnys muuttaa maalle on monelle kuitenkin suuri. Maallemuuton toteutumiseen vaikuttavat erityisesti taloudellinen tilanne, työ, perheen tarpeet, palveluiden saavutettavuus sekä muutokseen liittyvä epävarmuus. Usein kyse ei ole yhden esteen vaikutuksesta, vaan useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Viime vuosien taloudellinen epävarmuus on lisännyt varovaisuutta. Sopivan asunnon tai tontin hinta voi olla liian korkea, ja jälleenmyynnin vaikeus pelottaa jo ostovaiheessa. Etätyön yleistymisen myötä työhön liittyvät tekijät eivät ole enää kaikille yhtä merkityksellisiä, mutta joukkoliikenteen varassa maalla asuminen on edelleen haasteellista.

Jotta maallemuutto ei olisi niin suuri hyppy tuntemattomaan, on kehitetty erilaisia hankkeita. Esimerkiksi heinäkuussa Kangasniemellä järjestettiin Autiotalomessut, joissa kävi yli 2 000 vierasta. Tuloksiakin syntyi: kymmenen autiotaloa sai uudet asukkaat, kahdeksan taloa ilmoitettiin myydyiksi ja kaksi vuokratuiksi.

Kansainvälistä Coming, Living, Staying – Ruralizing Europe -hanketta toteutetaan Ruotsissa, Islannissa ja Tanskassa sekä Suomessa nimellä Tule, elä ja jää -hanke. Hanke kestää syyskuuhun 2027 asti. Tavoitteena on kartoittaa, vaihtaa ja kehittää käytäntöjä, jotka edistävät tai estävät maaseudulle muuttoa kussakin maassa. Oletettavia kehittämisalueita ovat kuntien ja kylien välinen yhteiskehittäminen, kylien vastaanottokyky sekä kuntien ja kylien infrastruktuuri, mukaan lukien asumisen ja etätyön mahdollisuudet. Keski-Suomessa hankkeen projektipäällikkönä ja koordinaattorina toimii Reena Laukkanen-Abbey. Hanke on saanut Euroopan maaseuturahoitusta Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta. Hankkeessa ovat mukana Viitasaaren kaupunki, Uimaniemi Joutsasta, Niemisjärvi Hankasalmelta, Sahrajärvi Multialta, Koskenpää, Juokslahti ja Längelmäki Jämsästä, Metsäkulma-Kukkaro Petäjävedeltä sekä Pohjoisen Korpilahden kylät. Käytännön toimia ovat esimerkiksi kylien esitteet ja esittelyvideot, talo- ja tonttimarkkinat sekä asumiskokeilut.

Koska samankaltaisten haasteiden kanssa painiskellaan lähes kaikissa kylissä, on ajatusten vaihto kaikkien kannalta hedelmällistä. Siksi Keski-Suomen Kylät ry suunnittelee paljon toivottuja kylävierailuja lokakuun 2026 alkuun, esimerkiksi kuukauden kahdelle ensimmäiselle lauantaille. Ajatuksena on ensisijaisesti muodostaa kylä- tai kyläaluepareja, jotka vierailevat toistensa luona. Mikäli välimatkat ovat kovin pitkiä, voidaan harkita myös yön yli kestävää vierailua. Tapahtumat ovat osallistujille ja järjestäjille maksuttomia, ellei kyläkohtaisesti haluta järjestää jotain erityistä ohjelmaa. Tapahtumasta saa lisätietoa, ja siihen voi ilmoittautua Keski-Suomen Kylät ry:lle

Höytiäläinen Penttisen perhe ryhtyi tuumasta toimeen ja haki mukaan kolmen kuukauden asumiskokeiluun Kalajoelle. Heidän kohdallaan kyse ei ole varsinaisesti maalla asumisen kokeilusta, sillä Kalajoki on kaupunki, joskin hyvin maaseutumainen. Hyppäys erilaiseen ympäristöön antaa kuitenkin varmasti monenlaisia näkökulmia. Perhe näyttää esimerkkiä siitä, että jännittäviin kokeiluihin voi ryhtyä myös perheellisenä. Vanhempien Siljan ja Markuksen mukana Kalajoelle lähtivät Hertta, 5, Siiri, 3, sekä kesällä syntynyt Kerttu. Päätös oli monen asian summa. Työntävänä tekijänä oli esimerkiksi kotona kesken oleva vesivahinkoremontti, ja vetovoimatekijänä Kalajoella asuva ystäväperhe. Arjessa perheen vanhemmat tekevät asiantuntijatyötä sekä etänä että työmatkoilla: äiti IT-konsulttina ja isä Geologian tutkimuskeskuksessa tutkimusassistenttina. Tällä hetkellä perheessä eletään kuitenkin ennen kaikkea vauva-arkea. Kalajoen kolmen kuukauden kokeilu tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunki auttaa etsimään sopivan asunnon ja maksaa osallistujille korvausta 1 000 euroa kuukaudessa. Korvaus on veronalaista tuloa. Hakemuksia kokeiluun tuli lähes sata, joista kolme hakijaa valittiin. Vastineeksi osallistujat kertovat kokemuksistaan omilla somekanavillaan. Penttisen perheen tarinaa voi seurata esimerkiksi Instagramissa @parihehtaaria. Silja Penttinen on myös luvannut kirjoittaa PaikallisUutisiin kokemuksistaan.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Maallemuuton esteitä madalletaan kokeiluilla julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Historia- ja perinneviikonloppu avaa Petäjävesi elää! -viikon

toimitus — Tue, 18 Aug 2026 07:41:20 +0000

Petäjävesi elää! -viikko on alkamassa. Tässä tietoa viikon ohjelmasta.

Petäjävesi elää jälleen – historia ja perinteet avaavat viikon Vanhalla kirkolla

Elokuun loppu tuo jälleen Petäjävedelle tapahtumien viikon, kun Petäjävesi Elää! järjestetään jo neljättä kertaa 22.–30. elokuuta. Viikon aikana on taas luvassa kulttuuria, liikuntaa, perhetapahtumia, musiikkia, yhdessäoloa ja paikallista tekemisen iloa – ja kaikki käynnistyy tänä vuonna poikkeuksellisen näyttävästi.

Petäjävesi Elää! -viikon avaa 22–23. elokuuta Petäjäveden vanhalla kirkolla järjestettävä Historia- ja perinneviikonloppu. Viikonlopun aikana maailmanperintökohteen ympäristö herää eloon historian, perinteiden ja elävöityksen merkeissä.

Lauantaina kello 10–16 Vanhan kirkon ja Lemettilän tilan ympäristössä pääsee kurkistamaan menneiden aikojen elämään aivan toisella tavalla kuin museossa vitriinin läpi. Luvassa on historianelävöitystä, historiallista leirielämää, markkinatunnelmaa ja ohjelmaa koko perheelle. Päivän näyttävimpänä hetkenä on klo 12.30 alkava Isoviha – sotahistoriallinen taistelunäytös, jolloin menneisyyden äänet kajahtavat Vanhan kirkon ainutlaatuisessa miljöössä.

Tapahtuman idea on tuoda historia lähelle – nähtäväksi, kuultavaksi ja koettavaksi. Samalla se nostaa esiin Petäjäveden Vanhan kirkon ja sitä ympäröivän kulttuurimaiseman merkitystä. Maailmanperintökohde ei ole vain menneisyyden muistomerkki, vaan ympäristö, jossa historia voi edelleen elää ja kohdata tämän päivän ihmiset. Vanhan kirkon opastukset ovat myös toiminnassa koko lauantain ajan.

Historia- ja perinneviikonloppu jatkuu sunnuntaina 23. elokuuta 1700-luvun jumalanpalveluksella Petäjäveden vanhassa kirkossa kello 10–11.30. Sunnuntai tarjoaa muutenkin ohjelmaa moneen makuun: Petäjäveden teatteri esittää Vanhalla Asemamakasiinilla Maria Jotunin novelleja mininäytelminä kello 13 ja uudelleen kello 17. Perheet puolestaan pääsevät liikkeelle Petäjäveden Petäjäisten perhetapahtumassa Miilun ympäristössä kello 14–16.

Näin Petäjävesi Elää! -viikon ensimmäinen viikonloppu kokoaa yhteen jo monta Petäjäveden vahvuutta: historiaa ja kulttuuriperintöä, teatteria, liikuntaa, perheiden yhteistä tekemistä ja paikallista yhteisöllisyyttä.

Viikko jatkuu tämän jälkeen monipuolisena. Ohjelmassa on muun muassa ilmainen opastus Petäjäveden vanhalla kirkolla, nuotiomessu Hiljaisuuden polulla, lapsiperheiden syyskemut, Blues Funnel 30 vuotta sekä Antti Aution konsertit Miilussa sekä Petäjäveden vahvin -kilpailu ja toripäivä. Ohjelmaa täydentyy edelleen, joten tapahtumaviikon lähestyessä kannattaa seurata ajankohtaista ohjelmaa. Paperista viikko-ohjelmaa on tarjolla ainakin K-Market Porkkanassa ja kirjastolla.

Petäjävesi Elää! syntyy jälleen monen paikallisen toimijan yhteistyönä. Juuri siinä piilee tapahtumaviikon idea: yhden järjestäjän tapahtuman sijaan koko pitäjä tekee yhdessä viikon, jonka aikana löytyy tekemistä eri-ikäisille ja erilaisista asioista kiinnostuneille.

Neljättä kertaa järjestettävä tapahtumaviikko onkin jo vakiinnuttamassa paikkaansa Petäjäveden elokuun lopun perinteenä. Tänä vuonna viikon sen ensimmäinen askel otetaan erityisen kauas – suoraan menneisyyteen.

Historia- ja perinneviikonlopun ohjelma:

La 22.8.

klo 10 Markkina-alue aukeaa – karoliinien alkuäkseeräys ja tykillä tehtävä aloituspamaus. Lasten alue, Lemettilän tilan alue kotieläimineen ja piennäyttelyt avautuvat.

klo 10–18 Petäjäveden Vanha Kirkko auki. Opastetut kierrokset alkavat klo 11, 13, 15 ja klo 17 tai tilanteen mukaan.

klo 12.30 Isoviha – sotahistoriallinen taistelunäytös. Kesto vajaan tunnin. Lasten piste ja piennäyttelyt sulkeutuvat näytöksen ajaksi.

klo 14 Kansallispukujen tuuletus. Pue kansallispukusi päälle ja tuo se näytille.

klo 15 Kansantanssiopetusta. Huutokatrilli yhteistanssina.

Su 23.8.

klo 10–11.30 1700-luvun Jumalanpalvelus.

Jumalanpalveluksen toimittaa Keuruun kirkkoherra Ville von Gross. Mukana kirkkokuoro. Jumalanpalveluksen jälkeen karoliinisotilaiden seppeleenlasku ja kunniaäksiisi Suuren Pohjan Sodan veteraanin haudalla.

Näytä vähemmän

Artikkeli Historia- ja perinneviikonloppu avaa Petäjävesi elää! -viikon julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Syrjäharju Petäjävedellä tarjoaa monipuolisen luontokokemuksen

toimitus — Tue, 04 Aug 2026 07:32:51 +0000

Tiina Lamminaho

– Syrjäharjua on käytetty aina retkeilyyn. Ennen 1960-lukua se oli nimensä mukaisesti syrjässä, alueelle ei ollut juuri teitä, Lauri Ijäs kertoo. Nykyään Syrjäharjussa on kaksikin luontopolkua; vuonna 2003 alueelle tehtiin retkipolku Hetteen eräsija -hankkeen yhteydessä, vuonna 2024 Petäjäveden Luonto ry rakensi Syrjäharjuun toisen luontopolun Petäjäveden kunnan avustuksella. Luontopolkujen välissä on yhdyspolku.
– Syrjäharjun pystyy kävelemään, ja pyöräilemäänkin, päästä päähän, Keuruun puolelta nykyisen luontopolun eteläpuolelle asti, Lauri Ijäs toteaa ja kertoo, että Syrjäharjun eteläosasta löytyy kaunis ja mielenkiintoinen Päijänlampi.
– Lampeen tihkuu Syrjäharjun pohjavettä. Toinen vastaavanlainen pohjavesivaikutteinen ekosysteemi on Keuruun puolella, Ijäs kertoo.
Syrjäharju on monipuolinen alue, jossa on eri-ikäistä metsää, myös suojeltua vanhaa metsää. Luontopoluista pohjoisempi eli retkipolku kulkee osittain Natura-alueena suojellun vanhojen metsien suojelualueen läpi, hyvin lähellä uudempaa luontopolkua on Arabiankorven vuonna 2008 perustettu, noin 17 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue.
– Arabiankorven luonnonsuojelualueella on luonnontilaista metsää ja runsaasti lahopuuta niin pystyssä kuin maassakin, Ijäs kertoo. Alueella on muun muassa luonnonsuojelullisesti erittäin arvokkaita reheviä heinä- ja ruohokorpia sekä ruohoista tihkupintavaikutteista lehtokorpea. Alueella on myös kaksi puroa.
– Siellä viihtyvät monenlaiset eläinlajit. Ötökät pitävät lahopuusta, linnuista vanhoissa metsissä viihtyvät etenkin pohjantikka, pikkusieppo, peukaloinen ja palokärki, myös kanahaukka pesii tällaisissa paikoissa, Lauri Ijäs kertoo.

Metsä- ja harjuluontoa
Syrjäharjussa on myös isohko harjujen suojelun Natura-alue.
– Se on alueen pohjoisosassa, suurelta osin Keuruun puolella, Ijäs toteaa.
Harjusuppia eli jääkauden aikana syntyneitä kuoppia Syrjäharjussa on useita, eri puolilla aluetta.
– Niitä on isompia ja pienempiä. Osasta on tullut soita, osa on vetisiä osan vuodesta ja osa on kuivia. Suppia on luontopolkujenkin varsilla, Ijäs kertoo.
Uudemman luontopolun lähtöpaikka ja opastaulu ovat vanhassa soramontussa, nykyään alueen reunat ovat jo metsää. Uudempaa luontopolkua voi kiertää joko reilun neljän kilometrin Harjukierroksen tai kahden kilometrin Kukkulapolun. Lähtöpaikalle pääsee Vehkalantietä pitkin, samaa tietä pääsee myös luontopolun varrelle toiseen paikkaan, samoin Maunumäentietä pääsee polun varrelle. Penkkalantieltä lähtevän Retkipolun pituus on nelisen kilometriä.
– Koska reitille pääsee useasta kohdasta, voi kiertää eri pituisia kierroksia. Luontopolun ja Retkipolun voi myös yhdistää, jolloin saa pitemmän reitin, Ijäs toteaa.
– Opastauluja on luontopolun varsinaisen lähtöpaikan lisäksi muissa paikoista, joista polulle pääsee tieltä. Myös retkipolun varrella on opastauluja, Pengerjoen kyläyhdistys on nyt kunnostanut niitä.
Ijäksen mukaan Syrjäharju on monipuolinen lähiluontokohde, jossa näkee niin metsä- kuin harjuluontoa.
– Jos kulkee harjun lakea, avautuu muutamasta kohdasta aina silloin tällöin hyvä näköala, Ijäs vinkkaa.

Soraa ja vettä
Virkistyskäytön lisäksi Syrjäharju on tarjonnut niin soraa kuin vettäkin.
– Laajamittaisempi soranotto Syrjäharjussa aloitettiin 1960-luvulla, kun alettiin rakentaa uutta tietä Jyväskylään. Syrjäharjussa oli silloin asfalttiasema, Ijäs kertoo.
– Vuodesta 1993 lähtien Syrjäharjussa on ollut kunnan vedenottamo, tällä hetkellä siellä on kaksi vedenottamoa. Syrjäharju on hyvin tuottoisa pohjavesialue, siellä on paljon lähteitäkin.
Marjapaikkanakin Syrjäharju on ollut tunnettu jo kauan. – Sieltä käydään noukkimassa mustikoita ja puolukoita, ja kyllä sieltä lakkapaikkojakin löytyy, Ijäs toteaa.

Artikkeli Syrjäharju Petäjävedellä tarjoaa monipuolisen luontokokemuksen julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

UNESCO-kohteiden vierailukeskus sai Elinvoimakeskuksen investointituen

toimitus — Tue, 04 Aug 2026 07:28:30 +0000

Elinvoimakeskus on myöntänyt 80 prosentin investointituen vierailukeskukselle, joka esittelee kahta keskisuomalaista UNESCO:n maailmanperintökohdetta: Petäjäveden vanhaa kirkkoa ja Struven kolmiomittausketjua. Rakentaminen alkaa tulevana syksynä.
Vierailukeskus mahdollistaa ympärivuotisen vierailun molemmissa UNESCO:n maailmanperintökohteissa ja vahvistaa niiden saavutettavuutta ja näkyvyyttä.
-Tämä on historiallinen päätös, iloitsee Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr:n kehityspäällikkö Katriina Koponen.
-Hanke on poikkeuksellisen merkityksellinen, sillä se yhdistää kaksi kansainvälistä UNESCO:n maailmanperintökohdetta. Hanketta on valmisteltu yli kymmenen vuotta. Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia lahjoittajia ja yhteistyökumppaneita, Koponen sanoo.
Rakennuttajana toimii Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr. Vierailukeskus sijoittuu Petäjäveden vanhan kirkon läheisyyteen valtatie 23:n varrelle. Hankkeen suurin yksittäinen lahjoittaja on Suomen Metsäsäätiö. Rakennushankkeen kokonaisbudjetti on noin 337 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
-Suuri panos on ollut myös Petäjäveden Vanhan kirkon säätiön hallituksella, joka on uskonut pitkäjänteisesti hankkeen toteutukseen ja jatkanut sitkeästi lahjoitusten keräämistä, Koponen toteaa.

Petäjäveden vanha kirkko on ollut UNESCO:n maailmanperintöluettelossa yli 30 vuotta vuodesta 1994 alkaen.

Struven ketju saa ensimmäisen pysyvän esittelypaikan

Vuonna 2005 UNESCO:n maailmanperintöluetteloon liitetty 10 maan yhteinen sarjakohde, Struven kolmiomittausketju, edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä. Koko ketjun 34 suojellusta esimerkkimittauspisteestä kuusi sijaitsee Suomessa. Monet kotimaisista pisteistä sijaitsevat yksityisten maanomistajien mailla, mikä on vaikeuttanut mittausketjun esittelyä.
-Vierailukeskus on myös Maanmittauslaitoksen hallinnoimalle Struven ketjulle erityisen merkittävä asia. Nyt Struven kolmiomittausketju saa ensimmäistä kertaa fyysisen pysyvän paikan, jossa se on jatkuvasti esillä”, sanoo Struven maailmanperintökoordinaattori Ulla Mikkanen Maanmittauslaitokselta.
Maanmittauslaitos osallistuu vierailukeskuksen näyttelytoimintaan vuosittaisella panostuksella.

Vierailukeskuksen arkkitehtuuri kunnioittaa maailmanperintöä

Vierailukeskuksen on suunnitellut arkkitehti Mikki Ristola (AOR Arkkitehdit Oy). Rakennus yhdistää perinteisiä materiaaleja ja rakennustapoja moderniin arkkitehtuuriin, sopeutuen arvokkaaseen maailmanperintöympäristöön.
Suunnittelu on toteutettu yhteistyössä Museoviraston kanssa ja se täyttää UNESCO:n maailmanperintökohteille asetetut vaatimukset.
Vierailukeskuksessa esitellään samalla yleismaailmallista UNESCO:n maailmanperintöaatetta ja kaikki Suomen maailmanperintökohteet.
UNESCO:n maailmanperintökohteet houkuttelevat jo nyt tuhansia kävijöitä vuosittain, ja kiinnostus on kasvussa. Erityisesti Aalto Works -kohteiden eteneminen maailmanperintölistalle lisää kansainvälistä näkyvyyttä ja vahvistaa Keski-Suomen vetovoimaa matkailukohteena – myös Petäjäveden vanhan kirkon ja Struven kolmiomittausketjun osalta.
-Vierailukeskuksen myötä voimme toivottaa kävijät tervetulleiksi ympärivuotisesti ja kehittää palveluitamme entistä monipuolisemmin, kun emme toimi enää 1700-luvun olosuhteiden ehdoilla luonnontilassa olevassa vanhassa kirkossa” Koponen sanoo.
-Maailmanperintökohteiden taloudelliset vaikutukset alueelle ovat jo nykyisellään tutkitusti merkittäviä. Vierailukeskuksen myötä kävijämäärien ja matkailutulojen odotetaan kasvavan edelleen.Vuonna 2022 Petäjäveden vanhan kirkon aluetaloudelliseksi vaikutukseksi arvioitiin noin 477 000 euroa. Struven ketjun alueellisen esimerkkipisteen Oravivuoren vaikutus oli samana vuonna noin 47 300 euroa

Artikkeli UNESCO-kohteiden vierailukeskus sai Elinvoimakeskuksen investointituen julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Maarit Rokkamäki rakastaa koiria ja tykkää auttaa ihmisiä – Palkittu pelastuspalvelun vapaaehtoinen

Toimitus — Tue, 04 Aug 2026 07:22:16 +0000

Kun ihminen katoaa ja on tarpeen suorittaa etsintä, Uuraisilta kotoisin oleva, nykyään Ylä-Kintaudella asuva Maarit Rokkamäki on todennäköisesti mukana etsinnöissä. Rokkamäki työskentelee Jyväskylässä Keski-Suomen Pelastuslaitoksella, mutta hän toimii myös vapaaehtoisena pelastuspalvelussa. On toiminut jo yli 20 vuotta. Menestyksekkäästi.
– Koirillani on onnistuttu löytämään kahdeksan ihmistä, Rokkamäki kertoo.
Se mieleenpainuvin löytö tapahtui vuonna 2013, kun Rokkamäki onnistui Kepu-koiransa kanssa löytämään Toivakassa kesällä metsään eksyneen 2-vuotiaan. Tuosta uroteosta tuli Vuoden keskisuomalainen pelastaja -titteli sekä valtakunnallista julkisuutta.
Rokkamäki on Keski-Suomen Pelastuskoirta ry:n hälytysryhmässä. Hän on kouluttanut neljä pelastuskoiraa, joista viimeisin on Noki, sieläkarvainen noutaja, joka kesäisenä koepäivänä on täynnä virtaa Uuraisilla, kesäkahvila Paunetin pihassa. Pian olisi edessä lähtö maastoon ja Noki tietää sen.
Mikä on Noki-koiran paras ominaisuus etsijänä?
– Noki on hyvin määrätietoinen ja itsevarma etsijä. Se osaa käyttää hyvin hajuaistiaan ja hyödyntää ilmavirtauksia.
Rokkamäki toimii pääsääntöisesti Keski-Suomen alueella mutta onpa tehtävät vieneet häntä Mikkeliin ja Pohjanmaallekin. Hälytysten varalla ollaan aina ja hälylähtöjä tulee vuosittain 5-20.
Vaan kuinka päädyit vapaaehtoiseksi pelastustehtäviin?
– Siinä yhdistyivät koirat ja halu auttaa ihmisiä.
Maksetaanko etsinnöistä korvausta?
– Ainoastaan kilometrikorvaus.
Koiraharrastajien keskuudessa kuhisee juuri nyt, sillä Suomessa on tänä vuonna saatu viralliseksi koelajiksi kansainvälinen esine-etsintä (FCI-StöPr). Tämä saksalaiset juuret omaava laji on vastaus nykyajan koiraharrastajien toiveisiin: se korostaa koiran luonnollista hajuaistia, iloa ja saumatonta yhteistyötä omistajan kanssa ilman perinteisten palveluskoiralajien tiukkoja tottelevaisuus- tai suojeluosioita.
Esine-etsinnässä koiran tehtävänä on etsiä määrätyltä maastoalueelta (esimerkiksi metsästä tai korkeasta heinikosta) sinne ”kadotettuja” pieniä esineitä, kuten nahka-, kangas- tai puupaloja. Koe muistuttaa hieman tosielämän etsintätilannetta, jossa avaimensa tai lompakkonsa metsään hukannut ihminen pyytää koiraa avuksi.
Kokeessa ohjaaja lähettää koiran etsintäalueelle takalinjalta, ja koira haravoi aluetta itsenäisesti tuulta ja ilmavainuaan hyödyntäen. Kun koira löytää esineen, se ei ota sitä suuhunsa, vaan menee esineen viereen maahan ja ”ilmoittaa” löydöstä ohjaajalleen, joka tulee noutamaan esineen.
Koiraharrastajat ovat lajista innoissaan, koska laji riisuu koiraurheilusta mekaanisen suorittamisen. Kokeessa ei arvostella seuraamista tai muita tottelevaisuusliikkeitä, vaan keskiössä on puhtaasti koiran itsenäinen työmoraali, sitkeys, hajutyöskentely – ja löytö. Laji myös sopii kaikille roduille.

Seppo Pänkäläinen

Poliisin ohjeet ennen marja- tai sienimetsään lähtöä

Marjastus- ja sienestyskaudet ovat kuumimmillaan ja tällöin monet innostuvat lähtemään metsään keräämään luonnon antimia. Valitettavasti reissu ei mene aina suunnitelmien mukaan. Kertaa seuraavat ohjeet, jotta metsäretki sujuisi mahdollisimman hyvin.
• Kerro marja- tai sienireissusta läheisellesi
Kerro läheisellesi, minne päin olet menossa sekä milloin suunnittelet palaavasi. Näin läheisesi voi soittaa hätänumeroon, jos hänelle herää huoli sinusta.
Metsään on järkevämpi lähteä jonkun kanssa kuin yksin, yritä siis saada joku seuraksesi.
• Lataa älypuhelimeesi ilmainen 112-sovellus
112-sovelluksen avulla sinut voidaan paikantaa ja löytää nopeammin, jos eksyt. Sovelluksen saat ladattua puhelimeesi sovelluskaupasta. Sovelluksen avulla puhelimesi saadaan paikannettua tarkemmin.
• Huolehdi, että puhelimessasi on akkua
Huolehdi, että puhelimessasi on tarpeeksi akkua, jotta voit soittaa hätänumeroon hätätilanteen tullessa. Puhelimessa pitää olla akkua, jotta puhelimesi voidaan tarvittaessa paikantaa. Varavirtalähde kulkee myös kätevästi mukana ja turvaa akun keston.
• Pakkaa mukaan juotavaa ja syötävää
Maastossa kulkeminen saattaa hyydyttää voimavaroja, jolloin on tärkeää, että mukana on tarpeeksi juotavaa ja evästä. Nesteytettynä ja kylläisenä järki juoksee paremmin ja luonnossa liikkuminen on mukavampaa sekä turvallisempaa.
• Pukeudu kirkkaisiin väreihin
Kirkkaan värisissä vaatteissa sinut on helpompi erottaa metsästä. Etsijöiden on helpompi havaita ja löytää sinut, jos olet pukeutunut kirkkaan värisiin vaatteisiin. Metsäaukea tai muu avoin alue on hyvä paikka odottaa etsijöitä, koska sieltä heidän on helpompi sinut havaita.
• Lähde metsään aamulla tai päivällä
Älä lähde metsään illalla yötä vasten vaan sen sijaan aamulla tai päivällä. Pimeällä tuttukin metsä voi näyttää erilaiselta, jolloin saatat eksyä helpommin.
• Jos eksyt, soita hätänumeroon 112
Jos eksyt, soita rohkeasti hätänumeroon 112 ja toimi hätäkeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Vältä sukulaisille tai tuttaville soittelua, koska se vie puhelimestasi akkua, jota tarvitaan paikantamiseen ja etsijöiden yhteydenottoihin.

Poliisi toivottaa hyviä ja turvallisia marja- ja sienireissuja kaikille!

Artikkeli Maarit Rokkamäki rakastaa koiria ja tykkää auttaa ihmisiä – Palkittu pelastuspalvelun vapaaehtoinen julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Keski-Suomen hyvinvointialueen tuore johtaja Piia Vuorela ei jätä pieniä paikkakuntia pulaan: – Meillä on velvollisuus järjestää palvelut kaikille

Toimitus — Tue, 16 Jun 2026 07:12:06 +0000

Keski-Suomen hyvinvointialueen tuore johtaja Piia Vuorela ei pelännyt tarttua vaativaan haasteeseen. Hyvinvointialueen taloudellisesta tilanteesta kirjoitetaan ja puhutaan paljon eikä sävy aina ole positiivinen. Lupa- ja valvontavirasto löysi toukokuussa puutteita hyvinvointialueen palveluista. Lisäksi Keski-Suomi joutui vuosi sitten niin sanotusti tarkkailuluokalle ja valtiovallan valvovan silmän alle taloudenpidon vuoksi.
Kun juttelee Vuorelan kanssa, tulee tunne, että tämä ihminen, jos kuka, pystyy Keski-Suomen hyvinvointialueen nostamaan suosta. Jo nyt onkin nähty käänne parempaan.
– Tottahan se on, että rahaa on käytetty enemmän kuin sitä on tullut. Kun meidät nyt arviotiiin, käytiin kaikki palvelut läpi. Se on hyvä pohja jatkaa. Rahat pitää saada riittämään, joten arviointimenettelyssä on tehty toimenpide-ehdotuksia siitä, miten se tapahtuu. Vuoteen 2030 mennessä alijäämät on katettu, Vuorela sanoo.
Pieniä kuntia Vuorela ei jätä pulaan.
– Meillä on velvollisuus järjestää palvelut kaikille. Palvelumahdollisuuksia ovat muun muassa digitaaliset palvelut, liikkuvat ja kotiin annettavat. Meillä on 12 000 osaavaa työntekijää, jotka pystyvät luomaan uutta ja sujuvoittamaan asioita.
Vaikuttavuudesta Vuorela toteaa. että palveluiden pitää olla asiakkaille hyödyksi. Jos ne eivät sitä ole, niitä ei tarvi
– Minun työssäni vaikuttavuus on punainen lanka.
Esimerkkejä vaikuttavuudesta terveyspalveluissa?
– Luovuimme kansallisen Käypä hoito -suosituksen mukaisesti alaselkäkipua potevien, hedelmällisessä iässä olevien naisten tarpeettomista alaselän röntgentutkimuksista. Säästimme vuodessa tuhat tutkimusta ja niihin liittyneen potilaan ja ammattilaisen ajankäytö. Säästimme myös nämä naiset tarpeettomalta säteilyrasitukselta.
Sairauspoissaolot ovat mittavia ja maksavia Suomessa, joten kaikki toimet sairauspoissaolojen vähentämiseksi ovat myös positiivisesti vaikuttavia.
Keski-Suomen hyvinvointialueen menot ovat vuodessa noin 1,4 miljardia euroa.
– Voimme kuitenkin tehdä asioita uudella tavalla. Pelkkä tehokkuus ei riitä, työn vaikuttavuus on tärkein asia, Vuorela sano
Vuorelan yksi merkittävimmistä tehtävistä on huolehtia henkilökunnastaan.
– Meillä pitää olla hyvä olla töissä. Haluamme olla vetovoimainen työnantaja. Meillä pitää voida vaikuttaa omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Tämä taas kehittää organisaatiota ja vaikuttaa palveluihin.
Yliopistollisen sairaalan perustamista Jyväskylään Vuorela ei pidä todennäköisenä.
– Jo nyt sairaalat ovat osin erikoistuneet (esimerkiksi elinsiirrot ja syöpäsairaat lapset). Erikoissairaanhoitoa voidaan kehittää lisäämällä sairaaloiden yhteistyötä. Perusterveydenhoito hoidetaan sitten paikallisesti.
Ja mitä vastaan tuore hyvinvointialuejohtaja pienten paikkakuntien, kun Korpilahti, Petäjävesi, Toivakka ja, Uurainen, asukkaille, jotka pelkäävät terveys- ja hoivapalveluiden karkaavan satojen kilometrien päähän.
– Meillä on velvollisuus järjestää palvelut kaikille. Muistetaan kuitenkin, että ei palveluja jaeta asiakkaan osoitteen vaan tarpeen mukaan, Piia Vuorela sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti äskettäin sitoutua valtiovarainministeriön asettaman arviointiryhmän toimenpideohjelmaan ja kertyneen 308 miljoonan euron alijäämien kattamiseen vuoteen 2030 mennessä.
Useissa kokouksen puheenvuoroissa todettiin, että hyvinvointialueen toimintakulut eivät saa kasvaa ja lisää säästöjä on edelleen löydyttävä. Henkilöstön jaksamisestakin kannettiin huolta, erityisesti koska käsittelyssä ollut henkilöstökertomus osoitti sairauspoissaolojen lisääntyneen ja entistä useamman kokevan työkykynsä heikentyneen.

Seppo Pänkäläinen

Artikkeli Keski-Suomen hyvinvointialueen tuore johtaja Piia Vuorela ei jätä pieniä paikkakuntia pulaan: – Meillä on velvollisuus järjestää palvelut kaikille julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Jälleen datakeskusuutinen Petäjävedelle: Helios suunnittelee datakeskusta Karhukorpeen

toimitus — Thu, 04 Jun 2026 12:47:27 +0000

Helios Nordic Energy Finland Oy on suunnittelemassa datakeskusta Petäjäveden Karhukorven alueelle. Helios esittää, että Karhukorven alueelle laadittaisiin osayleiskaava. Alueen koko on noin 160 hehtaaria. Kunnanjohtaja Markku Rautiainen kertoo, että Helios on tehnyt sopimukset datakeskuksen osalta alueen maanomistajien kanssa. Maanomistajia on noin kymmenkunta. Kunnalla ei ole maata Karhukorvessa.

-Olen tietysti tosi iloinen siitä, että Petäjävesi on kiinnostava alue sähköverkkojen solmukohtana. Toteutuessaan hankkeet tuovat taloudellisia vaikutuksia ja elinvoimaa kuntaan. Hankkeilla on merkitystä työllisyydelle sekä rakentamisvaiheessa että myöhemmin. Vielä en osaa euromääräisesti arvioida hankkeiden talousvaikutuksia.

Rautiainen sanoo, että lukion DI-linjan, Jyväskylän yliopiston ja Petäjävedelle mahdollisesti sijoittuvien datakeskusten on tarkoitus tehdä yhteistyötä ja luoda polkuja opinnoista työelämään.

Kunnan ja Helios Nordic Energy Finland Oy:n lähettämässä tiedotteessa kerrotaan, että suunnittelualuetta ympäröi länsi- ja eteläpuolella Fingrid Oyj:n voimalinjoja ja suunnittelualueen eteläpuolelle on Fingrid Oyj:n Petäjäveden sähköasema. Datakeskus tullaan liittämään uuteen Fingridin 400 kV kytkinlaitokseen, jonka sijainti ei ole vielä varmistunut.

Datakeskushankkeen tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan hyödyntää alueelle toteutuvien uusiutuvan energian tuotantohankkeiden tuottamaa energiaa sekä tarjota hankealueen läheisyydessä toimiville yrityksille mahdollisuus kehittää datakeskuksen hukkalämpöä tehokkaasti hyödyntäviä toimintoja.

(Uutinen päivittyy)

Artikkeli Jälleen datakeskusuutinen Petäjävedelle: Helios suunnittelee datakeskusta Karhukorpeen julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Kunta saanut ostotarjouksen Palvalahden tonteista

toimitus — Fri, 15 May 2026 11:55:46 +0000

Petäjäveden kunnanhallitus käsittelee ensi maanantaina kunnan saamaa ostotarjousta Palvalahden alueesta, tarkemmin Lintulan kiinteistöstä. Ostotarjouksen tekijä Will & Must Oy on suomalainen uusiutuvan energian ja datakeskushankkeiden kehittäjä. Kunnassa ryhdytään laatimaan esikauppasopimusta alueesta, mikäli asia saa hyväksynnän kunnanhallituksen kokouksessa.

Määräalan koko pinta-ala on noin 13-15 hehtaaria. Kauppahinta olisi 6 euroa neliöltä.

Artikkeli Kunta saanut ostotarjouksen Palvalahden tonteista julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Hyttisuon kosteikko Petäjävedellä valmiina linnuille ja lintujen tarkkailijoille

toimitus — Tue, 12 May 2026 08:01:24 +0000

Hyttisuon kosteikon avajaisia vietettiin viime viikolla. Lintutorni on saatu valmiiksi, kesän aikana paikalle tulee vielä opasteet sekä infotaululle tietoa, myös tietä parannetaan.
– Rannatkin oli tarkoitus raivata jään päältä, mutta jäät lähtivät niin aikaisin, että raivaus siirtyi seuraavien jäiden aikaan, Keijo Ekman ja Ville Pätynen kertovat.
– Lupaavalta näyttää, kosteikko on saatu aikaan, paikan maanomistaja Veikko Sipilä toteaa ja kertoo, että alue oli kostea jo ennen kosteikon tekoa, eikä siinä metsä kasvanut kunnolla.
Avajaistilaisuudessa kosteikon suunnitelmat tehnyt suunnittelija Vilma Anttila Suomen riistakeskuksesta kehui Hyttisuon kosteikkoa malliesimerkiksi paikallisesta aktiivisuudesta ja yhteistyöstä.
– Hanke lähti liikkeelle nimenomaan paikallisen aktiivisuuden ansiosta, ja maanomistajathan näissä ovat avainasemassa, Anttila sanoi. Hyttisuon kosteikko on mukana riistakeskuksen valtakunnallisessa SOTKA kosteikot -hankkeessa, sitä kautta saatiin rahoitusta suunnitelman tekoon ja patolaitteisiin. Kosteikon teossa aktiivisia ovat olleet Petäjäveden riistanhoitoyhdistys, Petäjäveden Erämiehet ja Kuivasmäen metsästäjät, rahoitusta on saatu myös Metsä Groupilta ja Suomen Metsäsäätiöltä. Lintutornin rahoitti Petäjäveden riistanhoitoyhdistys.
– SOTKA kosteikot -hankkeessa on saatu valmista vesilintukosteikkoa yhteensä noin tuhat hehtaaria, Keski-Suomessa SOTKA kosteikkoja ei paljoa ole. Toki täälläkin on muiden toimijoiden ja maanomistajien itsensä toteuttamia kosteikkoja, Vilma Anttila kertoi ja totesi, että sellaista tietokantaa, joka yhdistäisi kaikki kosteikot, ei ole, joten kosteikkojen määrää on mahdotonta sanoa tarkasti.
Seuraava haaste odottaa
Hyttisuon vajaan neljän hehtaarin kosteikko on tehty nimenomaan vesilinnuille.
– Vesilintukannat ovat pieniä, tällaisia kosteikkoja tarvitaan. Ja tämä Hyttisuon kosteikkokin on rauhoitettu, eli täällä ei lintuja metsästetä. Täällä on ainoastaan pienpeto- ja vieraspetopyyntiä loukuilla, Keijo Ekman ja Ville Pätynen kertovat.
Avajaisten aikaan kosteikolla uiskenteli pari laulujoutsenta. Lauri Ijäksen mukaan siellä voi nähdä myös telkkiä, taveja ja sinisorsia.
– Toivomme, että kosteikolle tulee myös harvinaisempia lajeja eli muun muassa haapanoita ja tukkasotkia. Lisäksi kahlaajat ja rantalinnut, kuten taivaanvuohi, metsäviklo, valkoviklo ja töyhtöhyyppä, viihtyvät kosteikolla. Osa linnuista levähtää kosteikolla muuttomatkallaan, Lauri Ijäs kertoo.
– Myös monet hyönteislajit, kuten sudenkorennot, hyötyvät kosteikosta, samoin sammakot, Ijäs kertoo ja toteaa, että avajaispäivänäkin paikalla kuultiin viitasammakon ääntelyä.

Petäjäveden riistanhoitoyhdistys ja Petäjäveden Erämiehet aikovat jatkaa kosteikkojen tekoa.
– Seuraava haaste meillä on Valkeissuolla Liisalanperän ja Nyrölän maisemissa, sinne olisi tarkoitus tehdä 24 hehtaarin kosteikko. Siihen hankkeeseen yritämme saada Nyrölän metsästysseuran mukaan. Hanke vaatii enemmän kaivinkonetyötä, joten rahaakin tarvitaan enemmän. Tällä hetkellä etsimme hankkeelle rahoitusta, Keijo Ekman kertoo.

Tiina Lamminaho

Artikkeli Hyttisuon kosteikko Petäjävedellä valmiina linnuille ja lintujen tarkkailijoille julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Seurakunta sai ostotarjouksen – tontille kaavaillaan liikerakentamista

toimitus — Mon, 11 May 2026 07:17:59 +0000

Maarit Nurminen

Petäjäveden seurakunta sai huhtikuussa ostotarjouksen käytöstä poistetusta, entisestä seurakuntatalosta ja tontista. Tontin suuruus on noin 3 500 neliötä.
Seurakunnan talouspäällikkö Seppo Kolehmainen sanoo, että ostotarjouksen teki rakentaja, joka suunnittelee tontille kuluttajakauppaan suuntautuvaa liikerakentamista. Toteutuessaan hanke olisi merkittävä piristys Petäjäveden kunnan elinvoimalle ja hyvinvoinnille. Ostotarjouksen tehnyt toimija haluaa pysyä vielä pois julkisuudesta.

Tällainen ostotarjous on melkoinen lottovoitto seurakunnalle. Kolehmainen kertoo, että vuoden 2027 taloussuunnitelmaan on varattu 100 000 euroa rakennuksen purkamista varten.
-Olen selvittänyt purku- ja maisemointikustannuksia ja todennäköisesti ne olisivat kokonaisuudessaan 170 000-200 000 euroa. Nyt ne rahat säästyisivät ja kaupasta olisi toteutuessaan tulossa seurakunnalle ihan mukava summa rahaa. Seurakunnalla ei ole varaa korjata terveysturvallisuussyistä käytöstä poistettua seurakuntataloa, eikä toisaalta ole tarve pitääkään sitä.
Seurakunnan taloustyöryhmässä uutisesta on iloittu.
-Tämä kauppa toteutuessaan vahvistaa Petäjäveden seurakunnan itsenäisyyttä, taloustyöryhmän jäsenet Antti Koskinen, Jari Koskenranta ja Seppo Rantapuska sanovat.
Torialue jää ennalleen ja sitä on mahdollisuus käyttää erilaisiin tapahtumiin entiseen malliin.

Käyttötarkoituksen muuttuessa tontille tarvitaan kaavamuutos; hakemus on tarkoitus jättää heti, kun kaupanteko seurakunnassa etenee.
Kunnanjohtaja Markku Rautiainen sanoo, että kehitys on erittäin toivottavaa kunnan elinvoiman ja profiilin kannalta.
-Kunnalla on tässä asiassa vain kaavoittajan rooli.
Seuraavaksi kaupanteko etenee seurakunnassa kirkkoneuvoston ja -valtuuston käsittelyihin.
Seurakuntatalon tontti herätti kiinnostusta jo loppusyksyllä 2025. Keskusteluja käytiin parisen kuukautta, mutta ostajaehdokas vetäytyi helmikuussa 2026.

Artikkeli Seurakunta sai ostotarjouksen – tontille kaavaillaan liikerakentamista julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.