Jouko Asikainen on pienen Nyrölän kylän suuri mies, joka on Asikkalan talosta – kotoisammin Asikasta – monta kertaa lähtenyt yhteisiä asioita ajamaan ja aina palannut Marjatan ja perheen luokse. Perinteisten arvojen kannattaja ei ole jämähtänyt menneeseen, vaan elää yhä ajan hermolla. Nyt Asikan katolla energiaa keräävät aurinkopaneelit, joskus aikoinaan pihassa oli tuulimyllykin. Ja on se Nyrölän puolustaminenkin ollut joskus melkoista tuulimyllyjä vastaan taistelemista. Nyt 80 vuotta täyttävä Jouko Asikainen on syntymärohkea, seitsemästä lapsesta nuorimmainen, joka 18.6.1962 vielä alaikäisenä osti tilan vanhemmiltaan. Uskottuna miehenä toimi serkku Martti Veijonen naapurikylästä Höytiältä. Samasta kylästä löytyi myös paria vuotta myöhemmin emäntä Asikkaan, Välimäen tyttö, Marjatta Piesanen. tytär Sirpa syntyi vuonna 1966 ja pojat Markku ja Risto hieman myöhemmin.
– Kaksi miljoonaa oli velkaa ja aika alkeellinen talo, ei tullut edes vettä sisälle tai navettaan, vaan se haettiin lähteestä. Hevoselle ei tarvinnut edes suitsia laittaa, kun se osasi kävellä lähteelle veden hakuun. Minun armeija-aikana sitten vedettiin vesijohdot, Jouko muistelee. Sisarosuuslainan saamisen kanssakin oli aluksi ongelmia, mutta lopulta se irtosi. – Kyllä poika konkurssin teet, sanoi Suonieminenkin, mutta enpäs tehnyt, Jouko virnistää. – Olihan se alussa tiukkaa, joskus piti pyytää maitotilistä ennakkoa, että pärjättiin, lisää vaimo Marjatta. Ahkeruus ja rohkeus kannatti. Metsätöistä irtosi sen verran rahaa, että Jouko sai ostettua ensimmäisen kaivurinsa vuonna 1967. Sukkelalle kaivinkoneyrittäjälle riitti hommia vuosikymmeniksi ja velat saatiin maksettua ja kotitila kunnostettua. Marjatalle koti on aina ollut tärkein ja sen eteen hän on tehnyt töitä, tuloksen huomaa yhä edelleen esimerkiksi hyvin hoidetusta pihasta. Hän myöntää, että avioliitossa vastakohdat ovat täydentäneet toisiaan. – Jouko ei ole kova huolehtimaan, mutta kyllä minä huomaan, jos hänellä on stressiä. Hän on silloin vähän hiljaisempi ja omissa oloissaan kunnes on saanut asiat omassa päässään järjestykseen, Marjatta Asikainen kertoo.
1980-luvulla Jouko Asikaisella alkoi olla aikaa myös yhteiskunnallisten asioiden hoitoon. Sosiaalilautakunnan varajäsenyydestä alkoi pitkä ura. Vuonna 1992 hän tuli valituksi Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuustoon. Jo alusta asti oli selvää, että kotikylä Nyrölä ja muutkin maalaiskunnan sivukylät olivat niitä, joiden etuja Asikainen halusi olla ajamassa. Lähes 30 vuoden kunnanvaltuustoura poiki lukuisia muita luottamustoimia, valtuuston varapuheenjohtajuuden ja jäsenyyksiä ja puheenjohtajuuksia teknisessä ja sosiaalilautakunnassa, yhteistyötoimikunnassa, tiejaostossa ja kaksi kautta maakuntaliitossa. Tärkeäksi vaikuttamisen paikaksi Jouko Asikainen kokee myös jäsenyyden Jyväskylän seudun jätevesipuhdistamon hallituksessa. – Kävimme usein ulkomaillakin tutustumassa paikallisiin järjestelmiin, se oli hyvin avartavaa. Esimerkiksi sellainen on jäänyt mieleen, kuinka Mannheimissa Saksassa valmistettiin jätemassasta sementtiä, hän kertoo.
Jyväskylän maalaiskunta oli reikäleivän mallinen usean taajaman kunta Jyväskylän kaupungin ympärillä. – Kaihomielellä muistan Jyväskylän maalaiskuntaa. 90-luvulla alkoi kaupungin puolelta tulla ehdotuksia kuntaliitoksesta, silloin olin vahvasti vastaan liitosta, Jouko Asikainen kertoo. Aika kuitenkin muuttui ja kehitys kulki siihen suuntaan, että yhdistyminen alkoi olla ainoa vaihtoehto. Vuonna 2009 Jyväskylään liitettiin lähes kriisikunta Korpilahti ja taloudellisesti hyvinvoiva Jyväskylän maalaiskunta. Nyrölästä tuli osa kaupunkia, mutta Jouko Asikaisesta ei tullut kaupunkilaista, vaikka hän vaikuttikin kaupunginvaltuustossa, tulevaisuuslautakunnassa, tiejaostossa, rakennelautakunnassa ja joukkoliikennejaostossa, sekä toimi kiinteistöyhtiö Education Facilities Oy:n hallituksen puheenjohtajana. – Ei se yhdistyminen ihan hienosti mennyt. Entisiä maalaiskunnan työntekijöitä kohdeltiin vähän huonosti ja kyllä me kunnan laitaosat, kuten Nyrölä, saimme aika nopeasti kokea, että Jyväskylän keskusta edellä tässä mennään.
Keskustapuolue on ollut maanviljelijälle luonteva valinta ja monesti Jouko Asikainen on ollut puolueelle ääniharava. Juuri nyt välit eivät omaan puolueeseen ole kovin lämpimät, sillä keskustan poliitikot tekivät alkuvuodesta kunnallisjärjestön johtokunnassa päätöksen Asikaisen erottamisesta Sotainvalidien sairaskotisäätiön hallituksesta. Kaupunginhallitus ei päätöstä hyväksynyt, joten hän jatkaa hallituksessa todennäköisesti niin kauan kuin viimeinenkin sotainvalidi on kunnialla hoidettu loppuun saakka eikä sairaskotisäätiötä enää tarvita. Mutta sellaisen kuprun keskustalaisten peliliike Asikaisen ja puolueen väleihin sai, ettei keskustapuolueen aktiiveille kutsuja 80-vuotisjuhliin lähtenyt. – Tuntui aika kiittämättömältä toiminnalta. Olen kuitenkin jo kaksi kautta hallituksessa toiminut ja tunnen säätiön toiminnan hyvin. Sotainvalideja ei ole enää montaa jäljellä, joten Kypärämäen Sotainvalidien Sairaskodin hoito- ja kuntoutustoiminta on päättynyt ja viimeiset asiakkaat siirtyneet kotikuntiensa palvelujen piiriin. Mielelläni jatkan asioiden hoitoa säätiön loppuun saakka, Asikainen sanoo.
Oman kylän asioihin Jouko on ollut vaikuttamassa luontevasti myös kyläyhdistyksen puheenjohtajana yli 20 vuotta, tästä virasta hän luopui muutama vuosi sitten. Vuonna 2009 Nyrölä valittiin Keski-Suomen Vuoden kyläksi ja valtakunnan kisassa kylä sijoittui toiseksi. Kylästä on kirjoitettu myös kaksi paksua kirjaa ja Asikainen on vaikuttanut kirjatoimikunnissa. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin ja alettiin perustaa leader-ryhmiä, oli Asikainen luomassa JyväsRiihi-ryhmää. Muutama taisto on päättynyt karvaaseen tappioon kuten Nyrölän koulun kohtalo, mutta myrskyn jälkeen yleensä paistaa aurinko. Kun paras vaihtoehto, eli kyläkoulun säilyttäminen ei onnistunut, niin toiseksi paras kuitenkin. Koululla on nyt vastuulliset ja yhteisössä aktiivisesti toimivat omistajat, jotka kunnostavat koulua ja järjestävät siellä paljon toimintaa. 80-vuotisjuhliakin juhlitaan Nyrölätalolla 26.11. Myös Nyrölän luontopolku vetää vuodesta toiseen suuria määriä retkeilijöitä.
Kaikista ansioistaan Jouko Asikainen palkittiin viime vuonna kotiseutuneuvoksen arvonimellä. – Hienolta tuntui saada arvonimi näin syrjäkylän vaikuttajana, hän myöntää. 80 on jo sellainen lukema, että pitkän iän salaisuuttakin voi kysyä. – En ole polttanut tupakkia, enkä juonut viinaa. Ulkona olen ollut aika paljon ja kotona on aina ollut lämmin ruoka kaksi kertaa päivässä pöytään katettuna, Jouko sanoo ja katsoo Marjattaa kiitollisena. Myöskään peruutuspeiliin hän ei ole paljoa katsellut vaan enempi aina eteenpäin. Tulevaisuudelle on vain yksi toive. – Kun saisi elää terveenä. Arvonimien lisäksi matkan varrelta on löytynyt monta ystävää. Myös monta sellaista, joiden aatemaailma saattaa omasta poiketa huomattavastikin. Haastatteluhetken lopuksi Jouko Asikainen istahtaa pianon ääreen ja soittaa itselleen tärkeän kappaleen – Ystävän laulun. Se lauletaan myös juhlassa.
Fysioterapia Oiva on laman lapsi, se perustettiin vuonna 1990, tosin nimi Oiva vakiintui käyttöön asiakaskyselyn perusteella vasta muutamaa vuotta myöhemmin.
– Kun nimen lanseerauksen jälkeen ensimmäinen Oiva tuli asiakkaaksi, niin vähän jännitti, miten hän asiaan suhtautuu. Mutta hän kokikin sen kunnia-asiaksi ja on asiakkaamme tänäkin päivänä. Nykyään meillä on monta muutakin Oivaa asiakkaana ja myös fysioterapian nimenä Oiva on mielestäni osoittautunut mukavaksi, toimivaksi ja hyvällä tapaa mieleen jääväksi, kertoo Oivan perustaja Ismo Natri.
Fysioterapia Oivalla on toimipisteitä tällä Toivakan lisäksi Hankasalmella, Lievestuoreella ja Jyväskylässä. Lievestuore on toimipisteistä se ihka ensimmäinen. Useampi toimipiste takaa oman toimipisteen myös Toivakassa, sillä yksinään Toivakan asukaspohja on melko pieni. Läheskään kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan tule Jussilantielle, vaan kotikäyntejä tehdään paljon.
Ismo Natri itse ei olisi osannut arvata, että hän pääsee juhlimaan 30-vuotista yrittäjyyttään. Tai siis tällä hetkellä jo 33 vuotta kestänyttä uraa, korona esti juhlimisen vuonna 2020. Toivakassa Oiva on toiminut yli 20 vuotta.
Ensimmäiset vuodet kuluivat yksinyrittäjänä, mutta pikku hiljaa joukko on kasvanut, Tällä hetkellä Oivassa toimii viisi ammattilaista. Ismo Natrin lisäksi Oivassa työskentelevät Sami Seppänen ja muissa toimipisteissä lisäksi Ida Antikainen, Roni Väänänen, Santeri Nurmeksela ja Sari Savolainen.
– Kovin paljoa en ajatellut kasvua, enkä ajattele vieläkään. Enemmänkin kyse on kehityksestä, Ismo Natri sanoo.
Fysioterapia on kehittyvä ala, lähinnä tutkitun tiedon lisääntymisestä aiheutunut muutos on ollut suurta reilun 30 vuoden aikana.
– Kollegojen kanssa olen jutellut, että jos hoitaisimme asiakkaitamme täysin yli 30 vuotta sitten saamamme koulutuksen mukaan, niin tiettyjä asioita tehtäisiin väärin, hän jatkaa.
Alan kehittyminen, tutkimustulosten seuraaminen ja jatkuva lisäkouluttautuminen pitävät mielenkiinnon yllä vuodesta toiseen.
Toinen asia, mikä yrittäjää aina jaksaa innostaa, ovat asiakkaat. Hän kokee saaneensa valtavasti rikkautta elämäänsä asiakkaittensa kautta.
-Esimerkiksi sotaveteraanit, olen käynyt aivan uskomattomia keskusteluja heidän kanssaan, Natri kiittelee ja lisää myös saaneensa lukuisia ystävyyssuhteita työn kautta.
Asiakaskunta on vuosien varrella laajentunut.
– Vuosi vuodelta enemmän on vaativaa neurologista kuntoutusta Kelan palveluntuottajana. Esimerkiksi Parkinsonia, ALSia tai reumasairauksia tai muita eteneviä sairauksia sairastavat hyötyvät paljon fysioterapeuttisesta kuntoutuksesta, joka ylläpitää toimintakykyä. Etenevissä sairauksissa on usein erilaisia vaiheita ja seesteisissä vaiheissa kuntoutus parantaa huomattavasti elämän laatua. Valitettavasti neurologisen kuntoutuksen tärkeyden huomasi erittäin hyvin korona-aikana, jolloin monen asiakkaan kohdalla oli terapiakielto, jonka seurauksena toimintakyky jopa romahti ja pandemian jälkeen piti aloittaa aivan lähtötilanteesta, Natri harmittelee.
Sote-uudistuksen ja Kela-korvausten poistumisen myötä monet käytännöt muuttuivat ja esimerkiksi lähetteellä fysioterapiaan tullaan nykyään todella harvoin. Myös hyvinvointialueen palvelusetelikäytäntö on tällä hetkellä jotenkin epäselvä. Se, mistä Ismo Natri iloitsee, on tuleva fysioterapiapalvelujen verovähennysoikeus. Ehdotus kuntoutuksen kotitalousvähennyksestä koskee kotona tai vapaa-ajan asunnolla tuotettua fysio- tai toimintaterapiaa. Oikeus kotitalousvähennykseen koskisi kaiken ikäisiä kansalaisia. Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2024 alusta.
Ismo Natri on aina ollut sitä mieltä, että asiakasta ei hoideta pelkästään hoitopöydällä, vaan että aktiivisuudella arkielämässä on suuri merkitys. Tämä ajatus on nykyään vallitseva, mutta ei ole ollut sitä aina.
– Syy miksi fysioterapiaan usein tullaan, on yleensä kipu ja sen hoitaminen on ensimmäinen asia. Itse olen kokenut aina olevani suurelta osin myös valmentaja, mutta sellaiselle asenteelle melkeinpä naurettiin muutama vuosikymmen sitten. Toisaalta nyt on menty tavallaan toiseen ääripäähän ja markkinoidaan erilaisia verkkovalmennuksia paljon. Ajattelen kuitenkin, että varsinkin alkuvaiheessa oikeasti läsnä oleva ammatti-ihminen motivoi parhaiten, sekä katsoo, että esimerkiksi harjoitteet tehdään oikein, Natri sanoo.
Koko yhteiskunnan muutos näkyy myös fysioterapeutin työssä. Ennen liikuttiin enemmän ilman kuntoiluajatusta.
-Esimerkiksi autokuski hyppäsi usein ulos ja teki monenlaisia asioita manuaalisesti, nyt kopista tarvitsee poistua paljon harvemmin. Hiihtämään tai lenkille lähdettiin ennen kotoa, nyt ajetaan ladulle tai kuntoilemaan. Suuri osa ihmisistä liikkuu nykyään liian vähän, vaikka mahdollisuuksia on paljon ja hyötyliikunta on yhä usein parasta ja monipuolisinta liikuntaa. Tämä näkyy tuki- ja liikuntaelinten ongelmissa, niitä on ollut aina, mutta syntymekanismi on paljolti muuttunut ja ongelmat jopa pahentuneet, hän miettii. Oiva tarjoaa myös personal trainer -palveluja.
Suomalaisten keski-ikä nousee ja se on johtanut siihen, että tavoitteena on, että ikäihminen pärjää kotona mahdollisimman pitkään. Monelle oma koti onkin paras paikka vanheta. Fysioterapiapalvelujen tarjoaminen kotona on yhteiskunnalle erinomainen ja halpa tapa siirtää laitosasumiseen siirtymistä.
Liikunnan terveyshyödyistäkin tarjotaan ristiriitaista tietoa. Usein mainitaan, että vasta puolen tunnin yhtäjaksoisesta liikkumisesta olisi terveyshyötyjä, mutta lyhytkin hengästymishetki on aina hyödyksi.
Hengästymishetki on luvassa myös 11.11. kolmea vuosikymmentä ja vielä kolmea vuotta päälle juhlitaan Toivolan työväentalolla Lievestuoreella. Kakkukahvien ja yleisen juhlahumun jälkeen pistetään jalalla koreasti Minna Äikäs bändin tahtiin.
– Tanssihan on ihan parasta liikuntaa, siinä yhdistyy liike, tasapaino, koordinaatio, näkö ja kuulo. Tervetuloa kaikki, etukäteisilmoittautuminen olisi mukavaa, jotta vähän osataan varautua, Ismo Natri päättää.
Metsänhoitoyhdistyksen Päijänteen toiminnanjohtaja Petri Takalo sanoo, että metsänhoitoyhdistyksen metsänomistajille tarjoamat palvelut laajenevat tutkitun tiedon lisääntyessä. Metsänomistajille on tarjolla enenevässä määrin muun muassa hiilensidontaan ja ilmastonmuutoksen etenemiseen liittyviä palveluita sekä tutkittua tietoa.
-Ääreisilmiöt ovat lisääntymässä, kuten lumi- ja tuulituhot sekä kasvukauden kuivuus. Nämä puolestaan luovat otollisia olosuhteita kirjanpainajalle. Tuhoja on mahdollista ennaltaehkäistä kasvattamalla sekametsää. Metsänhoitoyhdistyksen uuden sekaviljely -mallin suositus on, että tuoreille kankaille eli MT-metsätyypille istutettaisiin tuhannen kuusen lisäksi 500 mäntyä ja alueelle kasvatettaisiin 300-500 luontaisesti lisääntyvää lehtipuuta. Aikaisemmin olisi istutettu 1800 kuusta. Rehevimmille alueille suositellaan kuusta ja koivua.
Takalo toteaa kirjanpainajien olevan pikkuhiljaa kasvava vitsaus.
-Tämän kesän seurannoissa ei löydetty mitään dramaattista muutosta kirjanpainajien määrissä seurantakohteillamme. Mutta kirjanpainaja -tuhojen määrät ovat lisääntyneet koko Mhy:n alueella viime vuosina. Metsänomistajan kannattaa tehdä seurantaa metsissään. Metsissä voi olla esimerkiksi lumen tai tuulen aiheuttamia tuhoja, jotka houkuttelevat kuoriaisia. Jos kuusten tyvelle ilmestyy keväällä ja kesällä purukasoja, ne voivat olla merkki kirjanpainajasta. Jos kirjanpainajatuhoja tulee, kyllä se yksittäistä metsänomistajaa kirpaisee. Tuho näkyy pystyyn kuivuneina runkoina. Jos epäilyksiä kirjanpainajasta on, kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaiseen.
Takalo sanoo, että myös metsänomistajien toiveita kuullaan.
-Yhä enemmän kysytään esimerkiksi metsien monimuotoisuudesta, hiilen sidonnasta sekä jatkuvapeitteisestä metsien käsittelystä. Metsien monikäyttöisyys ja suojeluarvot kiinnostavat metsänomistajia. Tietoisuus on lisääntynyt unohtamatta kuitenkaan sitä, että metsänomistajat saisivat myös taloudellista vastinetta sijoitetulle pääomalleen.
Takalo sanoo, että metsänhoitoyhdistys pyrkii olemaan uuden tiedon aallonharjalla.
-Tutkimusta tehdään ja tuloksia julkistetaan ja me yritämme olla edelläkävijöitä sen tiedon käyttämisessä.
Puukauppa käy vakiintunein hinnoin
Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Takalo kertoo puukaupan käyvän mukavasti ja melko vakiintunein hinnoin.
-Hinnoissa ei ole ollut enää viime viikkoina suurempaa laskua eikä nousua. Heikoimman ja korkeimman tarjouksen ero voi sen sijaan olla suurikin, joten leimikot kannattaa kilpailuttaa.
Tällä hetkellä kaupaksi käyvät kaikki leimikkotyypit.
-Tarjouksia leimikoista metsänomistajille tulee keskimäärin viitisen kappale per leimikko.
Takalo sanoo, ettei metsäteollisuudella mene niin huonosti kuin median uutisoinnista saattaisi päätellä.
-Metsäteollisuus teki viime vuonna ennätyksiä, ja nyt on palattu enemmän sinne normaalille tasolle. Ennätyshinnat ovat toki takanapäin. Paikallisesti olemme puukaupoissa noin 20 prosenttia viime vuotta edellä.
Takalo toteaa, että jos metsänomistajalla on nyt myyntiaikeita, esteitä puukaupalle ei ole.
-Hinnatkin ovat pitkänajanseurannassa hyvällä tasolla. Puukaupan lisäksi metsätilakauppa käy kohtuullisen aktiivisesti. Tilanne on rauhoittunut viime vuodesta, jolloin kaikki tilat vietiin käsistä, mutta jos tarve metsätilan myyntiin on, ei myyntiä ole tarvetta siirtää myöhemmäksi. Rahastot ovat viime aikoina vähentäneet tilojen ostoja, joten yksityisillä ostajilla on nyt paremmat mahdollisuudet päästä kaupoille.
Tämä sivusto käyttää evästeitä asiakaskokemuksen parantamiseen. Alta voit valita suostumuksesi. Katso tarkemmat tiedot alta Tietosuojalauseke-sivulta.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Nämä ovat sivuston toiminnalle välttämättömiä evästeitä, joiden käyttöä ei voi kieltää. Hyväksyt näiden evästeiden käytön selaamalla sivustoamme.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Statistics
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Nämä ovat kolmannen osapuolen evästeitä, kuten esimerkiksi Facebookia varten. Emme kuitenkaan käytä tällä sivustolla Google Analyticsiä tai samanlaista ohjelmistoa, joka keräisi kävijätietoja.
