12.06.2024 | Alueelta, Tilaajille
Aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten mukaisen palveluverkon ja palveluverkon periaatteet aluehallituksen esityksen mukaisesti yhtä muutosehdotusta lukuun ottamatta. Aluevaltuutettu Jouko Nykäsen muutosehdotus, Terhi Simonen-Jokisen, Marika Visakorpi-Kemppaisen, Sari Hovilan, Irma Hirsjärven, Tuula Peltosen, Pekka Huikon, Juha Hyötyläisen, Marko Kolulan, Leena Kautto-Koukan ja Kari Parkkosen kannattamana, koski alueellisten osastojen lukumäärän säilyttämistä entisellään ja Joutsan osaston toiminnan säilymistä, kun pohjaesityksessä esitettiin osastojen määrän muutosta 12 osastosta 11 osastoon sekä Joutsan osastotoiminnasta luopumista. Äänestyksen tulos oli 19–49, poissa 1 ja asia hyväksyttiin muutosesityksen mukaisesti.
Päätöksen myötä paikalliset sote-asemat Korpilahdella ja Uuraisilla säilyvät; Toivakkaan tulee sote-palvelupiste. Palvelupisteen tarjoamista palveluista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Päätöksen mukaisesti ikääntyneiden päivätoimintaa ja perhekeskuksien toimintaa kehitetään edelleen.
11.06.2024 | Korpilahti, Tilaajille
– Ihan heti ei kaikkia tunnistanut, ja vaikka moni näytti tutulta, nimi ei muistunut mieleen, Eeva Hirvijoki totesi 50 vuotta sitten Korpilahden yhteiskoulusta ylioppilaaksi kirjoittaneiden tapaamisessa seurakuntatalolla kesäkuun alussa. Paikalla oli 14 riemuylioppilasta, 50 vuotta sitten valkolakin painoi päähänsä 26 Korpilahden yhteiskoulusta valmistunutta.
– Keväällä rupesimme puuhaamaan luokkakokousta. Salapoliisityötä vaadittiin paljon, että kaikille saatiin kutsut, Seija Pennanen kertoo.
Osa paikalla olleista oli tavannut toisiaan jonkun kerran ylioppilaspäivän jälkeenkin, osa ei. Puheensorina oli melko moinen, kun yhdessä muisteltiin kouluaikoja.
– Pääsimme heti juttuun kiinni, mitään alkukankeutta ei ollut. Tuntui kuin tässä ei olisi ollutkaan vuosia edellisestä tapaamisesta, Seija Kailaanmäki ja Terttu-Elina Wainio kertoivat.
– Emmekä ole vielä edes päässeet siihen, mitä kenestäkin on tullut. Kuinkahan myöhään meillä vielä juttua riittää, naiset naurahtivat, kun yhdessä oli oltu parisen tuntia. Seija Kailaanmäen mielestä ihmiset olivat muuttuneet yllättävän vähän, kun vain osasi katsoa tuttuja piirteitä.
– Nyt voi Palvipäivilläkin tavata tuttuja, kun tunnistaa ihmiset, Sirkka Laukkala sanoi. Terttu-Elina Wainio tunnusti ajatelleensa, että luokkakokouksessa olisi paikalla vain vanhoja akkoja.
– Mutta olin väärässä, eihän täällä vanhoja olla, Wainio naurahti.
– On tosi ihana nähdä entisiä koulukavereita. Tapaamiset ovat jääneet vähiin, mutta nyt en osaa sanoin kuvata, kuinka ihanaa oli nähdä täällä, Seija Kailaanmäki totesi.
Viidessäkymmenessä vuodessa koulunmäki ja koko Korpilahti on muuttunut todella paljon. Vanhasta koulusta ei ole jäljellä kuin muistot.
– En ole käynyt Korpilahdella vuosikausiin. Uusi koulurakennus on todella hieno, samoin sataman alue. En ollut tunnistaa kylää, Pirjo Hallipelto kehui.
– Vanhassa koulussa meillä oli oma pesä vintillä, sinne oli oma sisäänkäyntikin. Siinä oli jotain hienoa, se kiinteytti porukkaa, Arto Rajala kertoi ja kehui Korpilahden yhteiskoulussa saamaansa hyvää opetusta.
– Meillä oli pieni luokka, saimme yksilöllistä opetusta. Jos meillä olisi ollut isompi luokka, minusta ei olisi varmaan tullutkaan ylioppilasta. Matematiikanopettajamme Keijo Rönkkö esimerkiksi antoi minulle tukiopetusta kotonaan. Koulussa pidettiin huolta kaikista oppilaista, Rajala sanoi.
Ilpo Turkkila muisteli, että oppilaille annettiin myös valtaa tehdä itseään koskevia päätöksiä.
– Tuntui, että opettajat kuuntelivat, ja me koimme, että pystymme vaikuttamaan. Se oli merkittävää itsetunnolle, Turkkila totesi.
Moni asia viidenkymmenen vuoden takaisessa koulumaailmassa olisi vieras nykykoululaiselle.
– Joka aamu me marssimme aamuhartauteen juhlasaliin, Maritta Röman muisteli.
– Siihen aikaan opettajia teititeltiin. Jotkut tietyt opettajat sanoivat, että heitä saa sinutella, mutta joitakin ei olisi edes osannut sinutella, Helena Aro kertoi ja Arto Rajala totesi, että siihen aikaan opettajia oikeasti arvostettiin ja kunnioitettiin.
Vuonna 1974 ylioppilaaksi kirjoittaneet olivat Korpilahden yhteiskoulun yhdennettoista ylioppilaat, ensimmäiset valmistuivat keväällä 1964. Samalla keväällä 1974 valmistunut ikäluokka oli viimeinen yhteiskoulun käynyt ikäluokka, peruskouluun siirryttiin Korpilahdella syksyllä 1974.
Tiina Lamminaho
11.06.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden uusi S-market avautuu asiakkaille tulevana perjantaina. Viime viikolla uuden myymälän hyllyjä täytettiin tohinalla.
-Uudessa marketissa on noin 1400 tuotenimikettä enemmän kuin mitä entisessä oli, ryhmäpäällikkö Jarno Minkkinen Keskimaalta kertoi.
Myymälä pinta-ala on uudessa myymälässä noin puolitoistakertainen entiseen verrattuna.
Uudessa myymälässä on toteutettu asiakkaiden esittämiä toiveita. Kaupasta löytyvät itsepalvelukassat sekä asiakas-WC.
Uudessa myymälässä on myös paistopiste, jossa paistetaan sekä makeita että suolaisia leivonnaisia.
Myymälän suunnittelussa on kiinnitetty huomiota muun muassa energiatehokkuuteen niin talotekniikan kuin myymäläkalusteidenkin osalta.
Kaupan henkilökunta pyöritti vanhaa että uutta myymälää yhtä aikaa. Avuksi saatiin työntekijöitä muista yksiköistä. Minkkinen laskeskeli, että uuden myymälän rakentamiseen menee noin tuhat työtuntia.
S-market Korpilahden myymäläpäällikkö Johanna Kupari sanoi, että työntekijöillekin on nyt asianmukaiset sosiaaliset tilat.
-Kyllähän entisissä tiloissa aika jo näkyy.
Keskimaa osti uuden myymälän paikalla sijainneen kiinteistön reilut kaksi vuotta sitten ja tontilla ollut kiinteistö purettiin.
Uuden S-marketin investointi kustantaa kokonaisuudessaan noin 5,65 miljoonaa euroa.
Uusi S-market avataan perjantaina 14.6. kello 9.
05.06.2024 | Toivakka
Joutsan ja Toivakan seurakunnat liitetään Jyväskylän seurakuntaan vuoden 2025 alussa. Kirkkohallitus päätti seurakuntaliitoksesta täysistunnossaan 5. kesäkuuta. Pohjaesityksenä oli, että Jyväskylän seurakuntaan olisi liitetty Joutsan ja Toivakan lisäksi Petäjäveden ja Hankasalmen seurakunnat.
Päätös otettiin hämmentyneenä vastaan niin Lapuan hiippakunnan tuomikapitulissa kuin Jyväskylän seurakunnassa.
– Se, että kirkkohallituksen täysistunto päätyi tämän tyyppiseen ratkaisuun, oli yllätys. On poikkeuksellista, että päätös oli merkittävästi erilainen kuin päätösehdotus, tuomiokapitulin lakimiesasessori Tuomas Hemminki kommentoi.
– Toisaalta ratkaisu herätti huolen siitä, miten Petäjäveden ja Hankasalmen seurakunnat tulevat pärjäämään.
Myös Jyväskylän seurakunnan kirkkoherran Arto Viitalan mielestä oli yllättävää, että vain osa päätösesityksestä toteutui.
– Elämme Jyväskylän seurakunnassa sen mukaan, mitä kirkkohallituksen täysistunto on päättänyt, ja jatkamme valmisteluja uudelta pohjalta Joutsan ja Toivakan kanssa.
Kirkkohallituksen täysistunnossa tehtiin asiasta kaksi muutosesitystä, joista ensimmäisessä ehdotettiin, että Hankasalmi jätetään päätöksen ulkopuolelle ja toisessa, että sekä Hankasalmi että Petäjävesi jätetään päätöksen ulkopuolelle. Jälkimmäinen ehdotus voitti äänestyksen yhdellä äänellä, 6–7. Toisessa äänestyksessä esitys jättää Hankasalmi ja Petäjävesi lakkauttamis- ja liittämispäätöksen ulkopuolelle voitti alkuperäisen esityksen äänin 2–11.
Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli teki keväällä aloitteen Joutsan, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen seurakuntien liittämisestä Jyväskylän seurakuntaan. Tuomiokapitulin näkemyksen mukaan seurakuntajaon uudistaminen on välttämätöntä seurakuntien toimintakyvyn turvaamiseksi tulevaisuudessa. Joutsan ja Toivakan kirkkovaltuustot puolsivat liitosta, mutta Hankasalmi ja Petäjävesi vetosivat seurakuntien itsenäisyyden säilyttämisen puolesta.
Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin on tarkoitus nimetä 19. kesäkuuta järjestelytoimikunta, joka ryhtyy valmistelemaan liitosta. Järjestelytoimikunta koostuu 15 jäsenestä – 14 seurakuntien luottamushenkilöstä ja puheenjohtajana toimivasta Jyväskylän seurakunnan kirkkoherrasta Arto Viitalasta. Järjestelytoimikunta hyväksyy muun muassa laajenevan seurakunnan ensi vuoden veroprosentin. Laajentuvan Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto muodostetaan vuoden 2022 seurakuntavaalien tuloksen perusteella
29.05.2024 | Korpilahti
Kirkkovaltuusto hyväksyi Mutasen leirikeskuksen myynnin tiistaina. Leirikeskus myytiin 142 000 euron kauppahinnalla Tiia Levánille ja Ari Ristaselle. Mutasen rukoushuone jäi kaupan ulkopuolelle ja säilyy seurakunnan käytössä nykyisellä paikallaan sadan vuoden maanvuokrasopimuksen turvin.
Kirkkovaltuusto päätti tiistaisessa kokouksessaan myydä Jyväskylän Vaajakoskella sijaitsevan Koivuniemen leirikeskuksen 420 000 eurolla LaFonda Group Oy:lle kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti.
Myynnistä käytiin vilkas keskustelu, ja Aimo Asikainen esitti usean valtuutetun kannattamana, että Koivuniemeä ei myydä. Markku Ikkala esitti myyntipäätöksen lykkäämistä vuoden loppuun, jotta voidaan ottaa huomioon Jyväskylän seurakuntaan mahdollisesti liitettävien seurakuntien kiinteistötoiminta. Tätä esitystä ei kannatettu.
Kirkkovaltuusto hyväksyi kaupat äänestyksen jälkeen äänin 31– 6, 1 tyhjä.
Tulevan kesän Koivuniemi on vielä seurakunnan käytössä.
Kummassakin tarjouskilpailussa hyväksyttiin korkein tarjous. Leirikeskusten myynti toteuttaa seurakunnan kiinteistöstrategiaa. Yhden leirikeskuksen mallissa toiminta keskitetään jatkossa uuteen Vesalan leiri- ja toimintakeskukseen.
Kirkkovaltuusto hyväksyi Jyväskylän seurakunnan vuoden 2023 tilinpäätöksen. Seurakunnan tilikauden tulos oli 399 203 euroa, ja koko tilikausi oli 727 375 euroa ylijäämäinen.
Talousarviossa tulos oli arvioitu 534 800 euroa negatiiviseksi. Arvioitua parempi tulos oli seurausta ennakoitua suuremmista kirkollisverotuotoista, mihin vaikutti palkankorotusten lisäksi veropohjan laajeneminen hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa vuoden alussa.
Seurakunta sai toimintatuottoja 4,78 miljoonaa euroa eli noin 1,21 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviovuodelle oli budjetoitu. Myös seurakunnan yhteensä 26,7 miljoonan euron toimintakulut olivat arvioita suuremmat. Yhteisenä syynä tähän oli inflaatio, joka heijastui myös henkilöstökulujen ylittymiseen.
Seurakunnan vuosikate oli 3,03 miljoonaa euroa, ja se riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot, joita oli yhteensä 2,63 miljoonaa euroa. Seurakunnan rakennusinvestoinnit alittivat niille varatun määrärahan, ja toteutuma oli yhteensä 10,33 miljoonaa euroa. Suurimpia valmistuneita kohteita olivat Vesalan leiri- ja toimintakeskus, Vaajakosken ja Keltinmäen kirkkojen peruskorjaukset sekä Mäntykankaan hautausmaan huoltorakennus. Myös Säynätsalon kirkon peruskorjaus ja Tikkakosken kirkon tilojen uudistaminen aloitettiin. Niiden odotetaan valmistuvan kesällä 2024.
