08.03.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan terveysaseman vastaanotto palvelee tiistaista 2.4. alkaen kolmena päivänä viikossa maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 8–16. Terveysaseman asiointipiste, jolla tehdään muun muassa hoidon tarpeen arviointia, on huhtikuusta alkaen avoinna maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 8–10 ja laboratorionäytteenotto toimii ajanvarauksella tiistaisin kello 8–13.
Keski-Suomen hyvinvointialue tiedottaa muutoksen johtuvan lääkäritilanteesta Toivakassa. Lääkäri on ollut paikalla satunnaisesti ja vastaanottoja on tarjottu pääosin etälääkäripalveluna. Toivakan vastaanotto on pieni toimintayksikkö, jossa esimerkiksi sairaanhoitajien poissaolojen paikkaaminen on ollut haasteellista. Hyvinvointialueelta sanotaan, että jatkossa vastaanoton sujuva toiminta ja hoitotakuun toteutuminen pyritään turvaamaan supistamalla palveluaika viidestä arkipäivästä kolmeen arkipäivään.
Toivakan asukkaat voivat hyödyntää terveysaseman palvelujen ohella myös Keski-Suomen hyvinvointialueen sähköisiä palveluja. Maksuttomassa sairaanhoitaja-chatissa voi asioida arkisin kello 8–20 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 10–16. Omaolo.fi-palvelun oirearvioit ohjaavat asiakkaan tarvittavaan hoitoon. Reseptien uusinta onnistuu sujuvasti Omakanta-palvelussa.
07.03.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Petäjäveden teatterin Niskavuoren naisissa perinteiden kunnioittaminen kohtaa edistysmielisen avarakatseisuuden.
Ensi perjantaina naistenpäivän kunniaksi ensi-iltansa saava Petäjäveden teatterin Niskavuoren naiset on esitys, jonka keskeisenä teemana Minna Tuomasen ohjauksessa tulevat esille erityisesti sukupolvien väliset erot sekä velvollisuuden ja intohimon vastakkainasettelu.
Hella Wuolijoen 1930-luvulla Juhani Tervapää salanimellä kirjoittama ja tapahtuma-ajaltaan samalle aikakaudelle sijoittuva näytelmä on yllättävän ajankohtainen. Perinteisen hämäläisen maalaiskylän sekaisin pistävä vapaamielinen ja koulutettu kaupunkilaisneiti tuo mieleen muun muassa viimeaikojen uutisoinnin sukupuolten välisistä koulutuseroista maaseudun miesten ja kaupunkien naisten välillä. Perinteiden kunnioittaminen ja edistysmielinen avarakatseisuus asettuvat näytelmän teemoissa vastakkain, kuten nykypäivänkin kärjistyneessä maailmassa.
Petäjäveden teatterin Niskavuoren naiset ensi-ilta auditorio Miilussa (Miilutie 4, Petäjävesi) perjantaina 8.3. kello 18.
Niina Kelloniemi
05.03.2024 | Tätä mieltä
Ensimmäinen maailmansota alkoi Euroopasta 28. heinäkuuta 1914 ja päättyi 11. marraskuuta 1918. Se oli ensimmäinen sota, johon liittyi maita yli puolen maapallon alueelta. Suuret taistelut käytiin silti Euroopassa. Sota päättyi Versaillerin rauhaan. Siinä kuoli yli 16 miljoonaa ihmistä.
Toinen maailmansota alkoi niinikään Euroopasta 1.syyskuuta 1939 ja päättyi 1945. Googlen perustietojen mukaan se oli maailmanlaajuinen konflikti. Pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat ja Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Entä kolmas maailmansota? Sitä pidetään hypoteettisena mahdollisuutena. Aseistuksen laatu on uutta: mahdollisesti ydinaseet, biologiset aseet tai kemialliset aseet.
Jopa avaruusaseista on puhuttu.
Me suuret ikäluokat olemme syntyneet toisen maailmansodan aikana taikka sen jälkeen kuten minä itsekin. Vanhempamme kokivat sodan, joko käyden sotaa kuten isäni tai muuten palvellen kuten äitini pikkulottana.
Eurooppalaista puhetta liittymisestä tukemaan Ukrainaa Euroopasta kootuin joukoin. Siinäkö se on. Siemen mihin?
Onnelassa eläminen.
Olen saanut pitkälle koulutettuna ja hyvin kielitaitoisena nauttia maailmanlaajuisesta rauhan tilasta, jossa voi matkustella erityisesti kielitaitoisena järjestöjen palveluksessa suorastaan ympäri maailman. Muistan hyvällä oppilaitteni kanssa Venäjällä eskursiolla käyntimme ja todella ystävällisen kohtelun. Tämän rinnalla minulle oli selvää suomettumisen käytännöt, joita olen kuvannut tilastollisesti kirjassani Synkkä karnevaali, Suomettumisen järjestelmä, 2006.
Sovittamattomat ristiriidat maailmankuvassa.
Edellisten dokumentoitujen fraktioiden kuvaukset ovat hämmentäviä.
Meillä Korpilahdella on rauhallista Jyväskylän kainalossa, vaikka valittelemme välillä nopen osiotamme kaupungin kehityksessä. Tietyt rakennusprojektit, vaikkapa uusi Osuuskaupan kauppakeskus, piristävät mieltä. Jotain kaavoitussuunnitelmia teollisuusalueesta on esiintynyt lehdissä.
Toisaalta Korpilahti upeine Päijänne-maisemineen on itse asiassa oikea herkkupala.
Korpilahti ja hyvinvointialue.
Sosiaalisen kansallisturvallisuuden uudelleenrakentaminen on meneillään edellisen hallituksen kaavailemien linjojen mukaisesti. Nyt väännetään rahasta ja vakansseista. Koen, että puolityhjiä rakennuksia ei kannata ylläpitää. Mutta ihmiset ja suurten ikäluokkien tuoma taakka tulee inhimillisesti hoitaa. Kehittyneiden informaatiovälitysten perusteella syntyy uusia tapoja hoitaa väestöä turvallisesti. Hoidettavan kokema turva on prioriteetti. Mutta ihmiset oppivat – tätäkin naputtelee juuri 75 vuotta täyttänyt tohtori uudella tietokoneellaan.
Mutta hoitokompleksien ja pienempien järjestökokonaisuuksien on pysyttävä kustannusrakenteen sisällä. Ja tässä se pullonkaula on. Eläköityvien suurten ikäluokkien peruskuntoa on tuettava. Muutoin hoitohenkilökunta ei riitä – ei riitä nytkään – ja inhimillinen kohtelu vaarantuu.
Mitkä ovat henkilökohtaiset vastuuni.
Kypsäikäiset miehet ovat ulospäinsuuntautuneempia, hoivaavampia kuin aikaisemmin ja siis ’kiltimpiä’. Nämä kokemukset ovat nyt Korpilahdelta ja perustuvat tosi pieneen, mutta arvokkaaseen otokseen.
Samanikäiset naiset eivät välttämättömästi ole.
Arja Sahlberg, YTT, yo-merkonomi, tosissaan eläkkeellä, korpilahtelainen, syntyisin Kyyjärven Saunakylältä
04.03.2024 | Lukijalta
Talvilahdessa on nyt jäteveden pumppaamoa tehty toista vuotta ja tämä talvi siihen liittyvien putkistojen kaivamista. Näin kevään korvalla alkavat sitten Volvo -merkkisillä kaivinkoneilla soidinmenot, joista oheinen kuva todisteena. (Kuvaa on muokattu, toim. huom.) Terveisin Ari Laukkanen.
04.03.2024 | Lukijalta
Lumen sisällä povella maan
pikkuhiirellä kolo.
Viimeinen päivä maaliskuun
hiirellä kylmä on olo.
Metri hankea, enemmänkin,
puhuri päivällä kiitää.
Yön kalpea kummajainen,
kuu tuo taivaalla loistaa.
Lumen sisällä kammiossa
pitkä hiirellä aika.
Satais jo vettä
ja aurinko paistais,
sulaisi talven taika
Silloinpa villinä juoksisin
lämmössä keväisen valon.
Ystävän etsisin,
mullassa möyrisin,
varoisin kattia talon.
Kylliksi lempeä, lämpöä, leipää,
sellainen hiirellä unelma.
Kuviot kauniit aivojen pienten.
Turhiksi katsoo ne maailma.
Ainomaria Hakanen, Toivakka
