13.06.2024 | Korpilahti
Korpilahden Ratsastajat Ry ja Jyvässeudun Ratsukot Ry järjestävät tulevana viikonloppuna 14.-16.6.2016 alue- ja kansallisen tason kouluratsastuskilpailut Korpilahdella Suojakallion ratsastuskentällä. Jo perinteeksi muodostunut Päijänne Dressage Days on Keski-Suomen suurin kouluratsastustapahtuma. Kolmelle kisapäivälle on ilmoittautunut mukaan yli 160 ratsukkoa ja lähtöjä on yli 250.
Kilpailuissa ratsastetaan luokkia alue- ja kansallisella tasolla, vaativuudeltaan aina helpoimmista Helppo B -luokista jo hyvin korkean tason vaativiin luokkiin. Lauantain vaativin luokka ratsastetaan tasolla Prix St Georges (PSG) ja sunnuntain Intermediaire I ( Inter I). Kumpaankin luokkaan olemme saaneet ilahduttavasti useita ratsukoita ympäri Suomen, ja mukana vaativimmissa luokissa on myös keskisuomalaista edustusta. Lauantaina päivän avaa pararatsastusluokka. Sunnuntaina kilpaillaan myös kahdessa valtakunnallisessa Ratsastajainliiton järjestämässä cup-sarjassa, junioricupissa sekä ponicupissa.
Keski-Suomen kaksi suurinta ratsastusseuraa, vuonna 1974 perustettu KoRa ja vuonna 1994 perustettu JsR juhlivat molemmat tänä vuonna pyöreitä vuosia. Seurojen yhteisponnistuksena järjestettävä Päijänne Dressage Days on tärkeä tapahtuma alueen kouluratsastuskulttuurille ja hieno osoitus seurojen välisestä yhteistyöstä ja talkootyön voimasta. Kilpailuviikonlopun aikana järjestetään myös matalamman tason helpompia luokkia, joihin onkin ollut kova kiinnostus alueemme ratsukoiden keskuudessa ja osa luokista täyttyi jo reilusti ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Perjantaina kilpailut alkavat klo 14 ja kestävät klo 19.30 asti. Lauantaina kilpaillaan noin klo 9-18.15 ja sunnuntaina noin klo 10-17.
Suojakallion hevosurheilukeskukseen on vapaa pääsy.
12.06.2024 | Alueelta, Tilaajille
Aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten mukaisen palveluverkon ja palveluverkon periaatteet aluehallituksen esityksen mukaisesti yhtä muutosehdotusta lukuun ottamatta. Aluevaltuutettu Jouko Nykäsen muutosehdotus, Terhi Simonen-Jokisen, Marika Visakorpi-Kemppaisen, Sari Hovilan, Irma Hirsjärven, Tuula Peltosen, Pekka Huikon, Juha Hyötyläisen, Marko Kolulan, Leena Kautto-Koukan ja Kari Parkkosen kannattamana, koski alueellisten osastojen lukumäärän säilyttämistä entisellään ja Joutsan osaston toiminnan säilymistä, kun pohjaesityksessä esitettiin osastojen määrän muutosta 12 osastosta 11 osastoon sekä Joutsan osastotoiminnasta luopumista. Äänestyksen tulos oli 19–49, poissa 1 ja asia hyväksyttiin muutosesityksen mukaisesti.
Päätöksen myötä paikalliset sote-asemat Korpilahdella ja Uuraisilla säilyvät; Toivakkaan tulee sote-palvelupiste. Palvelupisteen tarjoamista palveluista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Päätöksen mukaisesti ikääntyneiden päivätoimintaa ja perhekeskuksien toimintaa kehitetään edelleen.
11.06.2024 | Korpilahti, Tilaajille
– Ihan heti ei kaikkia tunnistanut, ja vaikka moni näytti tutulta, nimi ei muistunut mieleen, Eeva Hirvijoki totesi 50 vuotta sitten Korpilahden yhteiskoulusta ylioppilaaksi kirjoittaneiden tapaamisessa seurakuntatalolla kesäkuun alussa. Paikalla oli 14 riemuylioppilasta, 50 vuotta sitten valkolakin painoi päähänsä 26 Korpilahden yhteiskoulusta valmistunutta.
– Keväällä rupesimme puuhaamaan luokkakokousta. Salapoliisityötä vaadittiin paljon, että kaikille saatiin kutsut, Seija Pennanen kertoo.
Osa paikalla olleista oli tavannut toisiaan jonkun kerran ylioppilaspäivän jälkeenkin, osa ei. Puheensorina oli melko moinen, kun yhdessä muisteltiin kouluaikoja.
– Pääsimme heti juttuun kiinni, mitään alkukankeutta ei ollut. Tuntui kuin tässä ei olisi ollutkaan vuosia edellisestä tapaamisesta, Seija Kailaanmäki ja Terttu-Elina Wainio kertoivat.
– Emmekä ole vielä edes päässeet siihen, mitä kenestäkin on tullut. Kuinkahan myöhään meillä vielä juttua riittää, naiset naurahtivat, kun yhdessä oli oltu parisen tuntia. Seija Kailaanmäen mielestä ihmiset olivat muuttuneet yllättävän vähän, kun vain osasi katsoa tuttuja piirteitä.
– Nyt voi Palvipäivilläkin tavata tuttuja, kun tunnistaa ihmiset, Sirkka Laukkala sanoi. Terttu-Elina Wainio tunnusti ajatelleensa, että luokkakokouksessa olisi paikalla vain vanhoja akkoja.
– Mutta olin väärässä, eihän täällä vanhoja olla, Wainio naurahti.
– On tosi ihana nähdä entisiä koulukavereita. Tapaamiset ovat jääneet vähiin, mutta nyt en osaa sanoin kuvata, kuinka ihanaa oli nähdä täällä, Seija Kailaanmäki totesi.
Viidessäkymmenessä vuodessa koulunmäki ja koko Korpilahti on muuttunut todella paljon. Vanhasta koulusta ei ole jäljellä kuin muistot.
– En ole käynyt Korpilahdella vuosikausiin. Uusi koulurakennus on todella hieno, samoin sataman alue. En ollut tunnistaa kylää, Pirjo Hallipelto kehui.
– Vanhassa koulussa meillä oli oma pesä vintillä, sinne oli oma sisäänkäyntikin. Siinä oli jotain hienoa, se kiinteytti porukkaa, Arto Rajala kertoi ja kehui Korpilahden yhteiskoulussa saamaansa hyvää opetusta.
– Meillä oli pieni luokka, saimme yksilöllistä opetusta. Jos meillä olisi ollut isompi luokka, minusta ei olisi varmaan tullutkaan ylioppilasta. Matematiikanopettajamme Keijo Rönkkö esimerkiksi antoi minulle tukiopetusta kotonaan. Koulussa pidettiin huolta kaikista oppilaista, Rajala sanoi.
Ilpo Turkkila muisteli, että oppilaille annettiin myös valtaa tehdä itseään koskevia päätöksiä.
– Tuntui, että opettajat kuuntelivat, ja me koimme, että pystymme vaikuttamaan. Se oli merkittävää itsetunnolle, Turkkila totesi.
Moni asia viidenkymmenen vuoden takaisessa koulumaailmassa olisi vieras nykykoululaiselle.
– Joka aamu me marssimme aamuhartauteen juhlasaliin, Maritta Röman muisteli.
– Siihen aikaan opettajia teititeltiin. Jotkut tietyt opettajat sanoivat, että heitä saa sinutella, mutta joitakin ei olisi edes osannut sinutella, Helena Aro kertoi ja Arto Rajala totesi, että siihen aikaan opettajia oikeasti arvostettiin ja kunnioitettiin.
Vuonna 1974 ylioppilaaksi kirjoittaneet olivat Korpilahden yhteiskoulun yhdennettoista ylioppilaat, ensimmäiset valmistuivat keväällä 1964. Samalla keväällä 1974 valmistunut ikäluokka oli viimeinen yhteiskoulun käynyt ikäluokka, peruskouluun siirryttiin Korpilahdella syksyllä 1974.
Tiina Lamminaho
11.06.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden uusi S-market avautuu asiakkaille tulevana perjantaina. Viime viikolla uuden myymälän hyllyjä täytettiin tohinalla.
-Uudessa marketissa on noin 1400 tuotenimikettä enemmän kuin mitä entisessä oli, ryhmäpäällikkö Jarno Minkkinen Keskimaalta kertoi.
Myymälä pinta-ala on uudessa myymälässä noin puolitoistakertainen entiseen verrattuna.
Uudessa myymälässä on toteutettu asiakkaiden esittämiä toiveita. Kaupasta löytyvät itsepalvelukassat sekä asiakas-WC.
Uudessa myymälässä on myös paistopiste, jossa paistetaan sekä makeita että suolaisia leivonnaisia.
Myymälän suunnittelussa on kiinnitetty huomiota muun muassa energiatehokkuuteen niin talotekniikan kuin myymäläkalusteidenkin osalta.
Kaupan henkilökunta pyöritti vanhaa että uutta myymälää yhtä aikaa. Avuksi saatiin työntekijöitä muista yksiköistä. Minkkinen laskeskeli, että uuden myymälän rakentamiseen menee noin tuhat työtuntia.
S-market Korpilahden myymäläpäällikkö Johanna Kupari sanoi, että työntekijöillekin on nyt asianmukaiset sosiaaliset tilat.
-Kyllähän entisissä tiloissa aika jo näkyy.
Keskimaa osti uuden myymälän paikalla sijainneen kiinteistön reilut kaksi vuotta sitten ja tontilla ollut kiinteistö purettiin.
Uuden S-marketin investointi kustantaa kokonaisuudessaan noin 5,65 miljoonaa euroa.
Uusi S-market avataan perjantaina 14.6. kello 9.
05.06.2024 | Toivakka
Joutsan ja Toivakan seurakunnat liitetään Jyväskylän seurakuntaan vuoden 2025 alussa. Kirkkohallitus päätti seurakuntaliitoksesta täysistunnossaan 5. kesäkuuta. Pohjaesityksenä oli, että Jyväskylän seurakuntaan olisi liitetty Joutsan ja Toivakan lisäksi Petäjäveden ja Hankasalmen seurakunnat.
Päätös otettiin hämmentyneenä vastaan niin Lapuan hiippakunnan tuomikapitulissa kuin Jyväskylän seurakunnassa.
– Se, että kirkkohallituksen täysistunto päätyi tämän tyyppiseen ratkaisuun, oli yllätys. On poikkeuksellista, että päätös oli merkittävästi erilainen kuin päätösehdotus, tuomiokapitulin lakimiesasessori Tuomas Hemminki kommentoi.
– Toisaalta ratkaisu herätti huolen siitä, miten Petäjäveden ja Hankasalmen seurakunnat tulevat pärjäämään.
Myös Jyväskylän seurakunnan kirkkoherran Arto Viitalan mielestä oli yllättävää, että vain osa päätösesityksestä toteutui.
– Elämme Jyväskylän seurakunnassa sen mukaan, mitä kirkkohallituksen täysistunto on päättänyt, ja jatkamme valmisteluja uudelta pohjalta Joutsan ja Toivakan kanssa.
Kirkkohallituksen täysistunnossa tehtiin asiasta kaksi muutosesitystä, joista ensimmäisessä ehdotettiin, että Hankasalmi jätetään päätöksen ulkopuolelle ja toisessa, että sekä Hankasalmi että Petäjävesi jätetään päätöksen ulkopuolelle. Jälkimmäinen ehdotus voitti äänestyksen yhdellä äänellä, 6–7. Toisessa äänestyksessä esitys jättää Hankasalmi ja Petäjävesi lakkauttamis- ja liittämispäätöksen ulkopuolelle voitti alkuperäisen esityksen äänin 2–11.
Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli teki keväällä aloitteen Joutsan, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen seurakuntien liittämisestä Jyväskylän seurakuntaan. Tuomiokapitulin näkemyksen mukaan seurakuntajaon uudistaminen on välttämätöntä seurakuntien toimintakyvyn turvaamiseksi tulevaisuudessa. Joutsan ja Toivakan kirkkovaltuustot puolsivat liitosta, mutta Hankasalmi ja Petäjävesi vetosivat seurakuntien itsenäisyyden säilyttämisen puolesta.
Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin on tarkoitus nimetä 19. kesäkuuta järjestelytoimikunta, joka ryhtyy valmistelemaan liitosta. Järjestelytoimikunta koostuu 15 jäsenestä – 14 seurakuntien luottamushenkilöstä ja puheenjohtajana toimivasta Jyväskylän seurakunnan kirkkoherrasta Arto Viitalasta. Järjestelytoimikunta hyväksyy muun muassa laajenevan seurakunnan ensi vuoden veroprosentin. Laajentuvan Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto muodostetaan vuoden 2022 seurakuntavaalien tuloksen perusteella
