18.04.2024 | Alueelta, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialue sai runsaasti näkemyksiä ja kommenttia koskien palveluverkkoselvitystä. Hyvinvointialueelta kerrotaan, että henkilöstön, asukkaiden, toimielinten, kuntien ja muiden sidosryhmien kannanotot ja lausunnot otetaan tarkoin huomioon. Myös aluehallitus on evästänyt jatkovalmistelua.
– Lausunnoista ja palautteista helmikuun lopussa julkaistuun palveluverkon lausuntomateriaaliin on saatu paljon hyviä näkökulmia ja kannanottoja. Lausuntokierros on ollut arvokas. Sosiaali- ja terveyspalvelujen läsnäolo merkitsee paljon ihmisten turvallisuuden kokemukselle ja paikalliselle elinvoimalle. Lausuntojen pohjalta on tarkoitus valmistella päätöksentekoon esitys. Lausunnoissa ja evästyksissä korostuneet asiat ohjaavat jatkovalmistelua, toimialajohtaja Kati Kallimo sanoo.
Lausunnoissa nousi esille, että terveydenhuollon ammattilaisten vastaanottotoiminta nähdään tärkeänä palveluna, joka nähdään vahvasti paikallisena palveluna. Alueellista vuodeosastotoimintaa koskeva ehdotus nykyisten toimipisteiden karsimisesta nähtiin liian suurena supistuksena. Ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja pidetään tärkeinä. Ikääntyneiden päivätoiminnan sekä perhekeskusten toiminnan laajentaminen on nähty hyvin merkittävänä ja molempien osalta laajinta vaihtoehtoa pidettiin kannatettavana. Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen osalta pidettiin tärkeänä, että palveluverkko kattaisi laajasti Keski-Suomen alueet ja kunnat.
Neuvolatoiminnan jatkamista lähipalveluna ja ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen tärkeyttä sekä lasten, nuorten ja perheiden että ikääntyneiden palveluissa kannatettiin. Sidosryhmät näkivät tärkeänä, että opiskeluterveydenhuolto säilytetään lähipalveluna, ja että laboratorio-näytteenottoa ei tulisi harventaa.
Lähtökohtia palveluverkon uudistamiselle on paljon, ja uudistaminen nähtiin tärkeänä esimerkiksi lautakuntien antamissa lausunnoissa ja kunnissa on myös ymmärrystä uudistamistarpeille. Keskeinen asia on henkilöstön pito- ja vetovoima.
– Ilman riittävää henkilöstöä emme pysty järjestämään palveluja ja ostopalvelut ovat usein omaa tuotantoa kalliimpia. Talous antaa tiukat reunaehdot ja pyrimme siihen, että palveluverkkouudistuksesta löydämme reilun 10 miljoonan säästöt, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.
Tollet kertoo myös, että nyt palveluverkkoa suunnitellaan nyt vuoteen 2026, jolloin on palveluverkon toisen vaiheen arvioimisen aika.
– Hyvinvointialueen toiminnan käynnistämisestä on hyvin vähän aikaa ja toiminnan uudistamiselle ja vakiinnuttamiselle tulee antaa riittävästi aikaa, Tollet sanoo.
Aluevaltuuston on tarkoitus päättää palveluverkosta 11.6. Aluehallitus ohjaa palveluverkkoa koskevaa valmistelua. Päätöksentekoon tuleva esitys on tarkoitus valmistua toukokuun alkupuolella.
Vaikutukset keskisuomalaisiin
Suuri osa sidosryhmistä painotti, että ihmisten yhdenvertaisuus tulee olla keskiössä palveluverkkoesityksessä. Päätöksenteossa tulisi pyrkiä välttämään ratkaisuja, jotka syventävät eri ihmisryhmien ja alueiden välistä eriarvioisuutta ja asettavat ihmiset taloudellisesti eriarvoiseen asemaan. Alueellinen sairastavuus tulisi ottaa huomioon ja erityishuomiota tulisi kiinnittää ikääntyneisiin, haavoittuvassa asemassa oleviin sekä ihmisiin, joilla on liikkumisen esteitä.
Vaikutus elinvoimaan
Hyvinvointialueen palveluilla nähdään olevan suora vaikutus alueiden elinvoimaan. Tämä tuli voimakkaasti esille erityisesti kuntien lausunnoissa. Jos palvelut siirtyvät kauemmaksi, on mahdollista, että myös ihmiset liikkuvat niiden perässä. Niillä palveluilla puolestaan, joita ollaan vahvistamassa, kuten perhekeskuspalvelut, nähtiin olevan positiivinen vaikutus elinvoimaan.
Ympäristövaikutukset
Useat sidosryhmät esittivät huolensa lisääntyvästä liikkumisen tarpeesta palveluverkon supistuessa sekä tyhjilleen jäävien, vielä käyttöikää omaavien, kiinteistöjen takia.
Talousvaikutukset
Sidosryhmät esittivät toiveen kustannusten tarkennuksista lopulliseen esitykseen esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien lakkauttamisesta aiheutuviin liikkumisen kustannuksiin asukkaille.
Seutuvaikutukset
Seutuvaikutuksissa nousivat esille vaikutukset Keski-Suomen elinvoimaan, muun muassa pitkät etäisyydet palveluihin erityisesti pohjoisessa Keski-Suomessa puhututti sidosryhmiä.
Vaikutus henkilöstöön
Henkilövaikutusten osalta arviointeihin sisältyi monenlaisia näkökulmia. Osa arvioi, että henkilöstön saatavuuden näkökulmasta riittävän kokoiset työyhteisöt ovat yleensä houkuttelevimpia, ja niihin on helpompi rekrytoida henkilöstöä ja isomman tiimin toiminnan haavoittuvuus vähenee. Palautteen perusteella riskinä kuitenkin on, että suurimpien muutosten kohteena olevien toimipisteiden henkilöstön sitoutuminen hyvinvointialueeseen heikentyy voimakkaasti, sillä osa henkilöstöstä on sitoutunut omaan kuntaansa ja lähiympäristöönsä, ja tällöin oman toimipisteen mahdollisen lakkautuksen vaikutus koskee koko identiteettiä. Henkilöstön työpajoissa korostui myös erityisesti suurimpien muutosten kohteena olevien työntekijöiden kokemukset kuormituksesta, kun he ovat joutuneet kohtaamaan myös asiakkaiden ja omaisten huolia muutoksista.
Alueellisesti eniten huolta nousi Pohjoisen Keski-Suomen ja Jämsän osalta
Pohjoisen Keski-Suomen osalta monet esittivät huolensa sekä palveluiden saatavuuteen, saavutettavuuteen että alueen elinvoimaisuuteen liittyen.
Pohjaesitys nosti huolia erityisesti Pihtiputaan osalta. Toimipisteiden saavutettavuuden osalta Pihtiputaan voidaan arvioida olevan kaikista alueista suurin kärsijä ja edustaa suurinta osaa lausuntomateriaalissa esitetystä, saavutettavuudessa 30 minuutin aikarajan ulkopuolelle jäävistä. Jonkun verran huolia nousi myös muiden pohjoisen Keski-Suomen kunnista, kuten Kivijärveltä ja Kyyjärveltä.
Jämsän osalta on noussut huolia liittyen erikoissairaanhoidon ja päivystyksen siirtymiseen Sairaala Novaan ja toimipisteiden lopettamiseen
12.04.2024 | Korpilahti, Tilaajille
– Kokoontumistilan, ja etenkin tavaroiden säilytystilan löytäminen on ollut haastavaa, Korpilahden Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Pirkko Weijo toteaa ja kertoo, että nyt Sydänyhdistyksen kokoontumisia pidetään Riikankulman kiinteistössä, yhden huoneen ja hyvin pienen keittiön käsittävässä tilassa kukkakaupan takana.
– Aikoinaan tavaroita säilytettiin silloisen puheenjohtajan kotona. Kun jouduimme etsimään niille uutta paikkaa, saimme käyttöömme kaapin vanhasta pappilasta ja silloin kokoonnuimmekin siellä. Vanhasta pappilasta jouduimme remontin takia pois ja silloin etenkään tavaroille ei oikein löytynyt paikkaa. Kaupunki olisi vuokrannut säilytystilaa Matarasta kuukausimaksulla, mutta sitten tavaroita olisi pitänyt aina hakea kaupungista, eikä meillä olisi ollut kuukausimaksuun varaakaan, Weijo kertoo ja toteaa, että esimerkiksi koulun tilat ovat poissa laskuista, koska kokoontumisia pidetään päivällä ja silloin koululla on täyttä.
Kokoontumisia Sydänyhdistys päätyi pitämään tilaan, jossa on nyt kukkakauppa.
– Eläkeliiton Korpilahden yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Orvokki Kakko oli neuvotellut tilat heidän käyttöönsä, ja me kokoonnuimme siellä sitten vuoron perään Eläkeliiton kanssa. Tavaroita jaoimme säilytykseen vähän yhdelle ja toiselle. Siitä tilasta meidän piti muuttaa vuosi sitten, kun kukkakauppa tuli siihen takaisin. Orvokki löysi samasta talosta tilan, jossa nyt kokoonnumme, ja Osuuspankki lahjoitti meille vanhat, hyvät pöydät. Siellä olemme nyt kokoontuneet, ja keittäneet kahvia pienessä keittiössä. Keittiö on niin pieni, ettei siellä mahdu tiskaamaan, joten olemme käyttäneet kertakäyttöastioita. Eikä tilassa ole valkokangasta, sinne ei ole oikein kehdannut pyytää luennoitsijoitakaan, Weijo sanoo.
Sydänyhdistyksen kokouksia pidetään joka toinen viikko, kerrallaan paikalla on 16 – 17 henkeä.
– Juuri enempää sinne ei mahtuisikaan. Kesällä touhuamme ulkona ja käymme retkillä, Weijo toteaa.
Eläkeliiton Korpilahden yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kekäläinen vahvistaa, että Riikankulman tila on pieni.
– Meille se on tällä hetkellä riittävä, hallituksessa meillä on kymmenen jäsentä ja puheenjohtaja. Isommat tilaisuudet on pakko viedä muualle, olemme pitäneet tilaisuuksia Satamakapteenissa ja Alkio-opistolla, Kekäläinen kertoo.
– Riikankulman tilasta maksamme tuntivuokraa käytön mukaan. Isompien tilojen vuokraaminen silloin tällöin tulee halvemmaksi kuin yhden isomman tilan vuokraaminen kokoaikaisesti, Kekäläinen sanoo.
Vähän aikaa samassa tilassa kokoontui myös seurakunnan Väentupa, joka joutui lähtemään aikaisemmasta kokoontumistilastaan uuden S-marketin rakennustyömaan takia.
– Riikankulman tila oli Väentuvalle aivan liian pieni. Nyt olemme kokoontuneet vuoden alusta Korpihovissa, sinne mahtuu enemmänkin porukkaa. Viime kerralla meitä oli paikalla 29, diakonissa Marjo Mattila kertoo ja toteaa, että seurakuntatalossa Väentupaa ei pidetä, koska mäen päälle käveleminen on monelle Väentuvassa kävijälle hankalaa.
Reumayhdistys on kokoontunut Jokirinteessä Hetiavuks-osuuskunnan omistamassa tilassa.
– Aikaisemmin olimme Korpihovissa, mutta jäsenet halusivat kokoontumiset lähemmäksi kirkonkylän keskustaa. Monialatilassa olemme kokoontuneet nyt kuusi tai seitsemän vuotta, puheenjohtaja Airi Vuorinen kertoo.
Reumayhdistyksellä kokoontumisia on joka viikko.
– Paikalla on yleensä 12 – 15 henkeä, eli mahdumme hyvin monialatilaan, siellä on pöytien ääressä 14 istumapaikkaa ja yksi toimistopöydän ääressä, Vuorinen kertoo.
Vanhan pappilan nykyisten omistajien mukaan vanhaan pappilaan pääsee taas kokoontumaan.
– Olemme nyt tauon jälkeen taas vuokranneet tilaa kokouksiin ja juhliin, juhliakin siellä on jo pidetty. Vuokrattavana on sali ja keittiö, Hanna Mäkinen kertoo ja toteaa, että kivipappila sen sijaan on kokonaan asuinkäytössä eli siellä ei enää ole kokoontumistilaa.
Entisen Osuuspankin kiinteistön liikehuoneistot omistaa Tenvus kiinteistöt Oy. Pankkitalossa on vuokrattavana sekä entinen pankkisali että alakerran edustus- ja sosiaalitilat, kalusteita tiloissa ei tällä hetkellä ole.
– Niitä on mahdollista vuokrata yhdessä tai erikseen, kuukausihinnalla tai tuntihinnalla sopimuksen mukaan. Meille olisi tietysti mieluisinta, että saisimme vuokrattua tilat yhdelle toimijalle, joka sitten voisi vuokrata tiloja edelleen juhliin tai kokoontumisiin, Pentti Hiekkanen Tenvus kiinteistöistä sanoo ja kertoo, että alustavaa mielenkiintoa tiloja kohtaan on ollut.
Kaupunki omistaa Korpilahdella Kelan entiset tilat Riikankulmassa, Postin entiset tilat saman talon alakerrassa sekä liikehuoneiston Isämatintiellä Koskentörmässä, jossa on ollut muun muassa päiväkoti. Lisäksi kaupungin omistuksessa on entinen kunnantalo eli Korpilahti-talo.
– Korpilahti-talossa on tyhjillään vain muutama yksittäinen toimistohuone. Tyhjillään olevat liikehuoneistot ovat melko isoja, eli niiden vuokratkin ovat sen mukaisia, yhdistyksillä ei välttämättä ole varaa niihin. Liikehuoneistot vuokrataan kokonaisina, mitään pienempiä tiloja meillä ei ole tyhjillään Korpilahdella, kiinteistömanageri Hanna Hassinen Jyväskylän Tilapalvelusta kertoo.
Tiina Lamminaho
04.04.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Terveysasemien puhelinpalvelut ovat ruuhkautuneet koko Keski-Suomessa. Keski-Suomen hyvinvointialueen terveysasemien puhelinpalvelut ovat ruuhkautunut pahoin, jonka vuoksi kaikkiin kiireettömiin soittopyyntöihin ei pystytä vastaamaan saman päivän aikana. Tilanne ei vaikuta kiireellisiin soittopyyntöihin, niihin pyritään vastaamaan samana päivänä.
Hyvinvointialue tiedottaa, ettei kannata ottaa yhteyttä uudelleen, mikäli takaisinsoittoa ei kuulu.
-Otathan yhteyttä asiassasi ainoastaan yhden puhelinnumeron tai chat-asioinnin kautta. Useat soittopyynnöt ruuhkauttavat puhelimia entisestään, tiedotteessa todetaan.
Keski-Suomen hyvinvointialueelta kannustetaan kaikkia asukkaita mahdollisuuksien mukaan käyttämään puhelinsoiton sijaan sähköisiä palveluita, kuten sairaanhoitajien chat-palvelua sekä Omaolo.fi- palvelua.
Valtakunnallinen Omaolo-palvelu on yksi Keski-Suomen hyvinvointialueen sähköisen asioinnin kanavista, jossa voit asioida ilman puhelinsoittoa ja palveluajoista riippumatta. Omaolo-palvelun oirearvion antama hoitosuositus voi olla esimerkiksi kiireellinen ohjaus alueen päivystykseen, sähköinen yhteydenotto ammattilaiselle, suora ohjaus esimerkiksi hoitajan, lääkärin tai fysioterapeutin sähköiseen ajanvaraukseen tai kotona toteutettavat hoito-ohjeet, riippuen aina yksilöllisistä vastauksista.
Myös reseptien uusinta onnistuu Omakanta-palvelussa.
Kaikkiin Keski-Suomen hyvinvointialueen tarjoamiin sähköisiin palveluihin voi tutustua asioi sähköisesti -sivulla.
04.04.2024 | Tilaajille
– Monesti ikääntyneet miettivät, onko sillä oikeasti väliä, syönkö hyvin, mutta kyllä sillä on. Kun syö hyvin, saa energiaa ja vireystila ja mielialakin kohoavat. Myös sairauksista toipuu nopeammin, kun on hyvä ravitsemustila, eikä esimerkiksi flunssa pitkity, Keski-Suomen hyvinvointialueen ravitsemusterapeutti Eeva Nykänen toteaa.
Nykäsen mukaan ikääntyvien kannattaa huolehtia ruokailustaan. Ruokailukertoja pitäisi olla viidestä seitsemään päivässä, eikä yöpaasto saisi olla yhtätoista tuntia pidempi.
– Jos iltapalan ja aamupalan väliin jää kovin pitkä aika, alkaa elimistö käyttää meidän omia proteiinejamme, eli lihasmassa alkaa hävitä, Nykänen kertoo.
Ruokailusta huolehtimiseen kuuluu myös ruoanlaitto- ja leipomistaitojen ylläpitäminen.
– Itse tehty ruoka on parasta. Oppia uusienkin ruokalajien tekemiseen voi hakea vaikkapa Marttojen kokkikursseilta. Uusia tuotteitakin kannattaa kokeilla ja etsiä vaikkapa maitohyllystä itselleen entuudestaan tuntemattomia tuotteita proteiinin lähteiksi, Nykänen sanoo.
– Ruokaseura on ravintoa myös mielelle, eli kannattaa syödä seurassa aina kuin se on mahdollista. Kannattaa vaikka keksiä kissanristiäisiä, tai käydä vuoroin vieraissa syömässä.
Nykänen muistuttaa myös, että kiellettyjä ruokia ei ole.
– On vain ruokia, joita syödään useammin ja ruokia, joita syödään harvemmin ja vähemmän. Ne ruokapyramidin huipulla olevat sattumat ovat niitä herkkuja, joita syödään silloin tällöin, ja ruokapyramidin pohjalla olevia kasviksia, marjoja ja hedelmiä syödään joka päivä. Se, miten paljon syödään mitäkin, määrittää ruokavalion terveellisyyden, Nykänen opastaa.
Ikääntyneiden lautasmalli poikkeaa hieman työikäisten lautasmallista; ikääntyneillä lautanen jaetaan kolmeen osaan, joista yksi osa täytetään kasviksilla, yksi osa hiilihydraatin lähteellä ja yksi osa proteiinipitoisella ruoalla.
– Ikääntyneet tarvitsevat proteiinia hieman enemmän kuin nuoremmat. Proteiinia pitäisi saada päivän aikana 1,2 – 1,4 grammaa omaa painokiloa kohti, eli 70 kiloa painavan pitäisi saada proteiinia 84 – 98 grammaa päivässä. Jokaisella aterialla ja välipalalla pitäisi olla jokin proteiinin lähde, Nykänen kertoo ja luettelee hyviksi proteiinin lähteiksi kalan, kananmunan, broilerin, lihan, herneet, pavut, linssit ja maitovalmisteet.
– Myös täysjyväviljasta saa proteiinia, yksi viipale leipää sisältää kahdesta kolmeen grammaa proteiinia ja puurolautasellinen kolmesta viiteen grammaa. Välillä voi vaikkapa keittää puuron maitoon, tai syödä puuron lisukkeena rahkaa tai raejuustoa, niin saa vielä enemmän proteiinia, Nykänen sanoo.
– Laktoosittomat maitovalmisteet sisältävät proteiinia yhtä paljon kuin laktoosia sisältävät maitovalmisteet, myös soijajuomissa on proteiinia yhtä paljon kuin maidossa. Kaurajuomissa sen sijaan proteiinia on vähemmän.
Ravinnosta saatavan rasvan laatu on Nykäsen mukaan tärkeää paitsi sydämen ja verisuonten terveyden, myös luuston ja lihasmassan säilymisen sekä aivoterveyden ja muistin takia. Hyvää, pehmeää rasvaa saa esimerkiksi kasvisrasvalevitteistä, kasviöljyistä, pähkinöistä ja kalasta.
Riittävä kuidun saanti ehkäisee ummetusta. Ruoan kuitu vaikuttaa suotuisasti myös suoliston mikrobistoon ja auttaa pitämään veren sokeri- ja rasva-arvot normaaleina.
– Hyvä kuidun lähde on täysjyvävilja. Siinä on lisäksi sinkkiä, magnesiumia, B-ryhmän vitamiineja sekä rautaa, Nykänen kertoo.
– Kasviksia, hedelmiä ja marjoja joutuisimme syömään kilokaupalla, jos haluaisimme saada riittävästi kuitua pelkästään niistä, mutta ne täydentävät kuidun saantia hyvin. Myös kypsennetyistä kasviksista saa kuitua, kuidulle ei käy kuinkaan kypsennettäessä.
Kasviksia, marjoja ja hedelmiä pitäisi Nykäsen mukaan syödä viisi tai kuusi kourallista päivässä.
– Esimerkiksi smoothiet ovat loistavia. Kasviksia voi syödä myös kasvissosekeittona tai pataruoissa, Nykänen vinkkaa.
– C-vitamiini on huonosti säilyvää, eli pakastaminen ja kypsentäminen vähentävät C-vitamiinia. Siksi on tärkeää syödä myös tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Ravintolisistä D-vitamiinia kannattaa käyttää, 10 – 20 mikrogramman annos vuorokaudessa on turvallinen. B-ryhmän vitamiinit ravintolisinä ovat yleensä niin vahvoja, ettei niitä pidä käyttää jatkuvasti, vaan ainoastaan kuuriluonteisesti korjaamaan puutostilaa. Jatkuvasti käytettynä niillä voi olla haitallisiakin vaikutuksia. Monivitamiinivalmisteen voi ottaa käyttöön, jos ruokahalu on välillä huono.
Laihduttamaan Nykänen ei ikäihmisiä patistele, päinvastoin.
– Pieni pyöreys ei ole terveysriski. Haitallisinta on, jos paino sahaa edes takaisin, painon pudotessa menetetään aina myös lihaksia. Ikääntynyt ei saa pudottaa painoa niin, ettei siihen liity liikkumista. Ilman liikuntaa lihasmassa häviää, Nykänen sanoo.
Lisää tietoa ikääntyneiden ravitsemuksesta löytyy netistä, muun muassa ruokaviraston ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden sivuilta.
Tiina Lamminaho
03.04.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Vantaalla tiistaina tapahtunut kouluampuminen on järkyttänyt suomalaisia kouluyhteisöjä kuin myös muita ihmisiä. Yhtenäiskoulun rehtori Satu Lahti kertoo, etteivät Korpilahden yhtenäiskoulun oppilaat ole tuoneet esiin erityisiä turvallisuushuolia omaa kouluaan koskien.
– Lähtökohtaisesti luottamus oman koulun turvallisuuteen tuntuu edelleen vahvalta ja sitä koetetaan toki tukea edelleen pitämällä yllä mahdollisimman tavallista ja tuttua arkea.
-Kyllähän tuo eilinen uutinen taas pysäytti. Vaikka tapahtunut onkin meistä katsottuna etäällä, niin koulut ovat Suomessa kaikkiaan kovin samanlaisia ja muodostavat yhteisen yhteisön. Ihmiset eri kouluista ovat tuttuja toisilleen eri verkostoista ja yhteenkuuluvuuden tunne on suuri. Yhteen yksikköön tullut suru on sillä tapaa meille yhteinen. Olen miettinyt sitä, mitä kaikkea näiden uutisotsikoiden takana voi olla, mitä kaikkea me voisimme enemmän ja toisella tapaa tehdä, jotta tällainen ei enää missään eikä milloinkaan toistuisi, Lahti toteaa.
Jyväskylän kouluissa on tarkat suunnitelmat poikkeustilanteiden varalle ja ne ovat osin salaisia. Koulut varautuvat poikkeaviin oloihin koulukohtaisten suunnitelmien avulla.
-Koulun koko henkilökunta käy läpi vuosittain, ennen lukuvuoden alkua, turvallisuusasioista vastaavan apulaisjohtaja Matti Lehtimäen johdolla turvallisuusinfon ja turvallisuuskävelyn. Turvallisuuskävely toteutetaan heti lukuvuoden alussa myös oppilaiden kanssa. Näissä infoissa ja kävelyissä käydään jo paljon perusasioita yleisistä fyysiseen turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Erilliset harjoitukset poikkeustilanteisiin, niin sisälle suojautuminen kuin kiinteistöstä poistuminen, on tehty pääsääntöisesti koko koulussa myös aina lukuvuosittain. Vaihtelua ajankohdassa on ollut, jotta tilanteita voidaan kokeilla ennalta varoittamatta myös eri olosuhteissa. Viime vuosina koululla on tapahtunut myös yksittäisiä palohälytyksiä, jotka ovat olleet sinänsä aiheettomia, mutta toimineet toki myös sitten hyvänä poistumisharjoituksena. Niistäkin olemme kokemusta ja tietoa hyvin saaneet suunnitelmien kehittämiseen.
Harjoitusten jälkeen niistä on tehty arvio.
-Arvioissa on muun muassa käyty läpi yleisen onnistumisen lisäksi poistumiseen tai suojautumiseen käytetty aika, oppilaiden siirtymisen reitit, henkilökunnan toiminta ja kuulutusten toimivuus. Koulun oman arvioinnin lisäksi Keski-Suomen pelastuslaitos arvioi turvallisuuskulttuuriamme vuosittain. Viimeisin raportti on maaliskuulta. Senkin mukaan koulumme turvallisuuskulttuuri näyttäytyy kehittyneeltä ja henkilökunta sen ylläpitämiseen motivoituneelta ja tämän pelastuslaitoksen näkemyksen voin hyvin kyllä itsekin rehtorina allekirjoittaa.
Korpilahden yhtenäiskoululla Vantaan tapahtumat tulivat oppilaille tietoon tiistaina tipoittain, kun uutiset alkoivat levitä.
-Oppilaat myös kertoivat asiasta toisilleen. Henkilökunnalle tapahtuneesta kerrottiin aamupäivällä yhteisellä viestillä, jossa myös ohjeistettiin huomioimaan tapahtunut ja olemaan valmiina keskustelemaan oppilaiden kanssa, jos lapset ja nuoret niin toivovat.
Tänään keskiviikkona koulut osallistuvat valtakunnalliseen suruliputukseen.
-Oppilaille pidettiin aamupäivällä yhteinen Teams-tuokio, jossa muistutettiin vielä siitä, että monenlaiset ajatukset ovat nyt mahdollisia ja sallittuja. Ja että näinä aikoina on erityisen tärkeää, että jokainen huomaisimme apua kaipaavat ja tukea tarvitsevat. Koulun aikuiset ovat jutelleet asiasta oppilaiden kanssa aina silloin, kun oppilaat ovat asiaa esille nostaneet. Ikätason mukaisesti asiaa on käsitelty luokissa vähän eri tavoin ja eri näkökulmista.
Opettajien ja ohjaajien lisäksi koululla on apuna oppilashuollon henkilöstö. Lisäksi koteihin on lähetetty tiistaina 2.4.2024 kaupungilta tullut Wilma-viesti, jossa myös kootusti tietoa erilaisista tukea tarjoavista tahoista.
Jyväskylän kaupunki tiedottaa, että Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden nuorisotyöntekijät ovat nuorten tukena ja kuulevina korvina, mikäli tapahtumat painavat mieltä.
Nuoret voivat mennä halutessaan nuorisotiloille juttelemaan nuorisonohjaajien kanssa. Tiloilla ovat avoimet ovet pääsääntöisesti arki-iltaisin klo 20 asti.
Nuorisotilojen yhteystiedot ja aukioloajat osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/nuoriso/toiminta/toiminta-nuorisotiloilla
Nuorisotyöntekijät päivystävät myös verkossa. Nuorisopalveluiden Discord-kanava on avoinna ma-to 16–20. Discord-kanava osoitteessa https://discord.gg/3fHFKtj
Lisäksi koulunuorisonohjaajat, erityisnuorisotyöntekijät ja etsivä nuorisotyö ovat nuorten tukena tavalliseen tapaan.
Maarit Nurminen
