Toivakkalaiset huolestuneita terveyspalveluistaan

Toivakkalaiset huolestuneita terveyspalveluistaan

Joukko Keski-Suomen hyvinvointialueen luottamushenkilöitä kuunteli vakavana, kun toivakkalaiset kertoivat kokemuksistaan terveyspalveluista Toivakassa. Keski-Suomen Vasemmiston aluevaltuustoryhmä oli kutsunut koolle tilaisuuden, jossa keskusteltiin pienten kuntien hyvinvointipalveluista Toivakan kirjastolla viime keskiviikkona.
Suurimpana huolena on lääkäripula sekä se, että oma terveysasema lakkautettaisiin. Lääkärin vastaanotolle ja muun muassa verikokeisiin joutuu ajamaan pitkiäkin matkoja. Useissa puheenvuoroissa tuli esille epäilys, että iäkkäät ihmiset luovuttavat, eivätkä hakeudu lääkärin vastaanotolle tai mene verikokeisiin ajoissa. Eräs osallistuja sanoi kokevansa, että vanhukset on jätetty oman onnensa nojaan. Hyviäkin kokemuksia oli. Terveysaseman koettiin toimivan silloin, kun siellä oli oma lääkäri.
Alueylilääkäri Kari-Pekka Vuori kertoo Toivakan terveysaseman lääkärin olevan virkavapaalla tammikuun loppuun saakka.
– Tällä hetkellä Joutsasta käy lääkäri yhtenä päivänä viikossa ja palvelua on paikattu myös hyvinvointialueen etälääkäripalvelulla. Kohtalaisesti näin on pärjätty.
Vuorella ei ollut vielä tietoa siitä, palaako virkavapaalla oleva lääkäri työhön Toivakan terveysasemalle.
– Asia selviää marraskuun aikana. Jos lääkäri irtisanoutuu, virka laitetaan hakuun.


Keskustelutilaisuudessa suurena huolenaiheena koettiin oman terveysaseman säilyminen säästöpaineissa. Hyvinvointialueella on aloitettu palveluverkon selvitystyö, jossa käydään läpi myös terveysasemat. Toivakan kunnan hyvinvointisuunnittelija Satu Korhosella on hyvä käsitys siitä, mitkä asiat kuntalaisia puhuttavat.
– Pohditaan muun muassa sitä, mitä tarkoittavat ihmislähtöiset palvelut ja mikä on inhimillinen matka lähipalveluihin.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Jäntti sanoi, että Toivakassa tarvitaan oma terveysasema ja sen myötä apteekki sekä vanhusten päivätoiminta.
– Olen vähän masentunut hyvinvointialueen asioiden kanssa. Puhutaan todella suurista summista. Onko päätöksenteko aina sitä, että pieniltä otetaan pois, kun suuremmilla alueilla on isompi joukko huutamassa kovempaa, Jäntti pohdiskeli.
Aluevaltuutettu Marika Visakorpi-Kemppainen (KD) sanoi, ettei voi taata sitä, että jokainen terveys- ja sosiaalipalveluita tarjoava yksikkö säilyy. Toisaalta Keski-Suomen hyvinvointialueella tahtotila on ollut säilyttää mahdollisimman paljon lähipalveluita. Visakorpi-Kemppainen nosti esiin myös liikkuvat palvelut osana lähipalveluiden järjestämistä.
Lääkäritilanteen lisäksi useissa puheenvuoroissa nousi esiin sähköisten palveluiden lisääntyminen.
– Kaikki viedään sinne nettiin ja se asettaa ikäihmiset eriarvoiseen asemaan yhteiskunnassa. Jos ei osaa käyttää nettiä kunnolla, se altistaa myös hyväksikäytölle. Usein sanotaan myös, että jos ne lapset auttaisivat. Se ei ole mielestäni oikein. Heillä on omat perheet ja elämä. Hyväkuntoiset ikäihmiset haluavat hoitaa asiansa itse. Luottamushenkilöt olivat yhtä mieltä siitä, ettei näin saisi käydä. Palvelujen piiriin tulisi päästä, vaikka ei internetiä ja tietokonetta käytössä olisikaan.
Keski-Suomen hyvinvointialueella on kehitetty voimakkaasti digitaalisia palveluita. Marika Visakorpi-Kemppainen totesi, että hyvinvointialueen linjauksissa on todettu digitaalisten palveluiden olevan täydentäviä palveluita.
– Samalla on voimakkaasti todettu, etteivät lähipalvelut saa sen myötä kadota. Digitaaliset palvelut vapauttavat resurssia lähipalveluihin, kun digitaalisia palveluita käyttävät he, joille se sopii.
Visakorpi-Kemppainen kannusti tutustumaan digitaalisiin palveluihin, jos siihen on mahdollisuus.
– Oma K-S -palvelusta löytyy jo kymmeniä ammattilaisia. Näkisin, että digitaaliset palvelut tuovat lisää palveluita pieniin kuntiin.
Keskiviikkoillassa puhuttiin myös palveluiden kehittämisestä. Vt. kunnanjohtaja Touko Aalto nosti esiin esimerkiksi apteekkien toimimisen terveyspalveluiden entistä tiiviimpänä kumppanina.
– Apteekeissa työskentelee pitkälle koulutettua henkilökuntaa ja heidän kouluttamisensa esimerkiksi avuksi rokotuksiin ei paljoa vaadi.
Aluevaltuutettu Ilkka Pernu (vas.) kertoi, että Keski-Suomen hyvinvointialueella ollaan kehittämässä niin sanottua omalääkärijärjestelmää. – Lääkärin ja hoitajien tiimi tuntisi näin asiakkaansa, eikä hoito pirstoudu.
Illan aikana keskusteltiin myös siitä, miten hyvinvointialuetta koskeva tieto saavuttaa kuntalaiset, lääkäri- ja hoitajapulasta sekä hyvinvointialueen haasteellisesta taloustilanteesta.

Maarit Nurminen

Mäntyniemen tila on puhtaamman energian edelläkävijä

Mäntyniemen tila on puhtaamman energian edelläkävijä

Lauri Jaatisen ja Juulia Pauninsalon Mäntyniemen tilalla on otettu käyttöön biokaasulaitos. Viime maanantaina oli tilalla avointen ovien päivä ja uusi kaasulaitos esiteltiin.
Mäntyniemen tilan bioenergialaitoksessa kysymys on metaanikaasun hyödyntämisestä ja samalla ilmaston suojelusta ja energiansäästötoimesta. Tilalla kasvaa 500-päinen lihakarja, joten melkoinen määrä lantaa tulee jalostettavaksi.
Maatilan biokaasulaitos on miljoonaluokan hanke, joka vähentää ympäristökuormitusta, tuottaa parempaa lannoitetta, vähentää maatilan ostolannoitteiden määrää ja tuottaa omavaraista energiaa maatilalle. Lisäksi biometaanin tuotanto luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Lauri Jaatinen ja Juulia Pauninsalo ovat rohkeasti panostaneet biokaasuun.


Biokaasua muodostuu erilaisten mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasua tuotetaan Suomessa kaupunkien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamojen, kiinteän yhdyskuntajätteen sekä maatilojen biokaasulaitoksissa. Lisäksi biokaasua kerätään kaatopaikoilta biokaasupumppaamoilla. Biokaasu sisältää tavallisesti 40–70 prosenttia metaania, 30–60 prosenttia hiilidioksidia ja hyvin pieninä pitoisuuksina mm. rikkiyhdisteitä. Jalostuksessa biokaasusta poistetaan hiilidioksidi ja epäpuhtaudet.


Puheenvuoron Mäntyniemen tilan biokaasulaitoksen esittelytilaisuudessa käytti Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Joonas Könttä ja Euroopan parlamentin jäsen Mauri Pekkarinen.
– Kotimainen energia ja huoltovarmuus ovat maamme ja Keski-Suomen näkökulmasta sen elinvoiman ja pärjäämisen kannalta avainasemassa. Laurin ja Juulian rohkeus ja päättäväisyys ovat nyt synnyttäneet tämän biokaasulaitoksen. Täällä Toivakassa näemme, kuinka yrittäjät ovat ryhtyneet tuumasta toimeen. Vihreä siirtymä ja uusiutuva energia ovat toisille opinkappale ja toisille punainen vaate. Käytämmepä sitten maalais- tai arkijärkeä tänään todistamme, että kysymys on konkreettisista käytännön askelista kohti nykyistä kestävämpiä tapoja tuottaa energiaa, Joonas Könttä kiitteli.


Mauri Pekkarista voisi hyvin jo nimittää terawatti-Mauriksi, sillä niin usein hän on ottanut kantaa puheissaan energiantuotantoon.
– Eri muodoissa olevan energian kulutus Suomessa on vuosittain 280 terawattituntia, laskeskeli Pekkarinen. Terawattitunti on energiamääränä niin iso, ettemme törmää siihen arkielämässä, jossa useimmiten kulutus mitataan miljardi kertaa pienemmillä yksiköillä, kilowattitunteina.
Arvioidessaan Mäntyniemen tilan hanketta Pekkarinen visioi samalla laajempaa kokonaisuutta.
– Mieluusti piirrän tämän hankkeen vähän isompaa taustaa ja kuvaa vasten. Tämä on osaltaan vastaus maailmanlaajuiseen isoon ilmastohaasteeseen. Jotta lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen, hiilineutraaliuden saavuttaminen vuosisadan puoliväliin mennessä on keskeistä. Eurooppa ja Euroopan Unioni haluaa olla toimissaan johtava talousalue tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Eurooppa haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomen tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2035. Se tarkoittaa sitä, että päästöjen määrä olisi vuonna 2035 yhtä suuri kuin nielujen määrä, Pekkarinen kertoi.

Veikko Ripatti

33-vuotiaaseen Oivaan voi aina luottaa

33-vuotiaaseen Oivaan voi aina luottaa

Fysioterapia Oiva on laman lapsi, se perustettiin vuonna 1990, tosin nimi Oiva vakiintui käyttöön asiakaskyselyn perusteella vasta muutamaa vuotta myöhemmin.

– Kun nimen lanseerauksen jälkeen ensimmäinen Oiva tuli asiakkaaksi, niin vähän jännitti, miten hän asiaan suhtautuu. Mutta hän kokikin sen kunnia-asiaksi ja on asiakkaamme tänäkin päivänä. Nykyään meillä on monta muutakin Oivaa asiakkaana ja myös fysioterapian nimenä Oiva on mielestäni osoittautunut mukavaksi, toimivaksi ja hyvällä tapaa mieleen jääväksi, kertoo Oivan perustaja Ismo Natri.

Fysioterapia Oivalla on toimipisteitä tällä Toivakan lisäksi Hankasalmella, Lievestuoreella ja Jyväskylässä. Lievestuore on toimipisteistä se ihka ensimmäinen. Useampi toimipiste takaa oman toimipisteen myös Toivakassa, sillä yksinään Toivakan asukaspohja on melko pieni. Läheskään kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan tule Jussilantielle, vaan kotikäyntejä tehdään paljon.

Ismo Natri itse ei olisi osannut arvata, että hän pääsee juhlimaan 30-vuotista yrittäjyyttään. Tai siis tällä hetkellä jo 33 vuotta kestänyttä uraa, korona esti juhlimisen vuonna 2020. Toivakassa Oiva on toiminut yli 20 vuotta.

Ensimmäiset vuodet kuluivat yksinyrittäjänä, mutta pikku hiljaa joukko on kasvanut, Tällä hetkellä Oivassa toimii viisi ammattilaista. Ismo Natrin lisäksi Oivassa työskentelevät Sami Seppänen ja muissa toimipisteissä lisäksi Ida Antikainen, Roni Väänänen, Santeri Nurmeksela ja Sari Savolainen.

– Kovin paljoa en ajatellut kasvua, enkä ajattele vieläkään. Enemmänkin kyse on kehityksestä, Ismo Natri sanoo.

Fysioterapia on kehittyvä ala, lähinnä tutkitun tiedon lisääntymisestä aiheutunut muutos on ollut suurta reilun 30 vuoden aikana.

– Kollegojen kanssa olen jutellut, että jos hoitaisimme asiakkaitamme täysin yli 30 vuotta sitten saamamme koulutuksen mukaan, niin tiettyjä asioita tehtäisiin väärin, hän jatkaa.

Alan kehittyminen, tutkimustulosten seuraaminen ja jatkuva lisäkouluttautuminen pitävät mielenkiinnon yllä vuodesta toiseen.

Toinen asia, mikä yrittäjää aina jaksaa innostaa, ovat asiakkaat. Hän kokee saaneensa valtavasti rikkautta elämäänsä asiakkaittensa kautta.

-Esimerkiksi sotaveteraanit, olen käynyt aivan uskomattomia keskusteluja heidän kanssaan, Natri kiittelee ja lisää myös saaneensa lukuisia ystävyyssuhteita työn kautta.

Asiakaskunta on vuosien varrella laajentunut.

– Vuosi vuodelta enemmän on vaativaa neurologista kuntoutusta Kelan palveluntuottajana. Esimerkiksi Parkinsonia, ALSia tai reumasairauksia tai muita eteneviä sairauksia sairastavat hyötyvät paljon fysioterapeuttisesta kuntoutuksesta, joka ylläpitää toimintakykyä. Etenevissä sairauksissa on usein erilaisia vaiheita ja seesteisissä vaiheissa kuntoutus parantaa huomattavasti elämän laatua. Valitettavasti neurologisen kuntoutuksen tärkeyden huomasi erittäin hyvin korona-aikana, jolloin monen asiakkaan kohdalla oli terapiakielto, jonka seurauksena toimintakyky jopa romahti ja pandemian jälkeen piti aloittaa aivan lähtötilanteesta, Natri harmittelee.

Sote-uudistuksen ja Kela-korvausten poistumisen myötä monet käytännöt muuttuivat ja esimerkiksi lähetteellä fysioterapiaan tullaan nykyään todella harvoin. Myös hyvinvointialueen palvelusetelikäytäntö on tällä hetkellä jotenkin epäselvä. Se, mistä Ismo Natri iloitsee, on tuleva fysioterapiapalvelujen verovähennysoikeus. Ehdotus kuntoutuksen kotitalousvähennyksestä koskee kotona tai vapaa-ajan asunnolla tuotettua fysio- tai toimintaterapiaa. Oikeus kotitalousvähennykseen koskisi kaiken ikäisiä kansalaisia. Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2024 alusta. 

Ismo Natri on aina ollut sitä mieltä, että asiakasta ei hoideta pelkästään hoitopöydällä, vaan että aktiivisuudella arkielämässä on suuri merkitys. Tämä ajatus on nykyään vallitseva, mutta ei ole ollut sitä aina.

– Syy miksi fysioterapiaan usein tullaan, on yleensä kipu ja sen hoitaminen on ensimmäinen asia. Itse olen kokenut aina olevani suurelta osin myös valmentaja, mutta sellaiselle asenteelle melkeinpä naurettiin muutama vuosikymmen sitten. Toisaalta nyt on menty tavallaan toiseen ääripäähän ja markkinoidaan erilaisia verkkovalmennuksia paljon. Ajattelen kuitenkin, että varsinkin alkuvaiheessa oikeasti läsnä oleva ammatti-ihminen motivoi parhaiten, sekä katsoo, että esimerkiksi harjoitteet tehdään oikein, Natri sanoo.

 

 

Koko yhteiskunnan muutos näkyy myös fysioterapeutin työssä. Ennen liikuttiin enemmän ilman kuntoiluajatusta.

-Esimerkiksi autokuski hyppäsi usein ulos ja teki monenlaisia asioita manuaalisesti, nyt kopista tarvitsee poistua paljon harvemmin. Hiihtämään tai lenkille lähdettiin ennen kotoa, nyt ajetaan ladulle tai kuntoilemaan. Suuri osa ihmisistä liikkuu nykyään liian vähän, vaikka mahdollisuuksia on paljon ja hyötyliikunta on yhä usein parasta ja monipuolisinta liikuntaa. Tämä näkyy tuki- ja liikuntaelinten ongelmissa, niitä on ollut aina, mutta syntymekanismi on paljolti muuttunut ja ongelmat jopa pahentuneet, hän miettii. Oiva tarjoaa myös personal trainer -palveluja.

Suomalaisten keski-ikä nousee ja se on johtanut siihen, että tavoitteena on, että ikäihminen pärjää kotona mahdollisimman pitkään. Monelle oma koti onkin paras paikka vanheta. Fysioterapiapalvelujen tarjoaminen kotona on yhteiskunnalle erinomainen ja halpa tapa siirtää laitosasumiseen siirtymistä.

Liikunnan terveyshyödyistäkin tarjotaan ristiriitaista tietoa. Usein mainitaan, että vasta puolen tunnin yhtäjaksoisesta liikkumisesta olisi terveyshyötyjä, mutta lyhytkin hengästymishetki on aina hyödyksi.

Hengästymishetki on luvassa myös 11.11. kolmea vuosikymmentä ja vielä kolmea vuotta päälle juhlitaan Toivolan työväentalolla Lievestuoreella. Kakkukahvien ja yleisen juhlahumun jälkeen pistetään jalalla koreasti Minna Äikäs bändin tahtiin.

– Tanssihan on ihan parasta liikuntaa, siinä yhdistyy liike, tasapaino, koordinaatio, näkö ja kuulo. Tervetuloa kaikki, etukäteisilmoittautuminen olisi mukavaa, jotta vähän osataan varautua, Ismo Natri päättää.

Hanna Lahtinen

FNC – kolme välittämisen kirjainta

FNC – kolme välittämisen kirjainta

Friday Night Cafe, eli FNC on Toivakan nuorten mahdollisuus kokoontua yhteen Toivakan helluntaiseurakunnan tiloihin perjantai-iltaisin. Tarjolla on iltapalaa, kavereita ja aikuisia silmä- ja varsinkin korvapareja muutamat. Tervetulleita ovat 13-18-vuotiaat nuoret.
Iltojen suosio on suuri.
– Kyllä me melkein aina täällä käydään silloin kun tämä on auki, nuoret kertovat ja vinkkaavat, että hinnaston hirmuisia hintojakin voisi käydä ihmettelemässä.
Tytöt istuvat sohvalla nenä tiukasti kännykässä. Syysloma on alkanut ja suunnitelmissa ainakin kylpylässä käynti. – Täällä on kivaa ja näkee muita, ei kotona jaksa aina nyhjätä, tytöt kertovat.
Kasiluokkalaisella Aarolla on asiaa. – Minut valittiin nuorisovaltuustoon, hän kertoo ylpeänä ja osaa heti myös kertoa, mitä aikoo nuorisovaltuustossa tehdä: – Vaikuttaa!
–Tammikuussa tulee 11 vuotta täyteen, ensin olimme Perälän talossa ja nykyään täällä, vastuuhenkilö Mikko Paljakka kertoo. Kolme muuta aikuista perjantain 13. päivän iltana ovat nuorisotyöntekijä Teemu Minkkinen, Henrikki Salmi ja keittiössä häärivä Marja-Liisa Paljakka Tarjolla on lämpimiä voileipiä ja mustikkapiirakkaa.
Helluntaiseurakunnan Betania ja varsinkin sen alakerta näyttää juuri sellaiselta kuin hyvän nuorisotilan pitääkin. Ei liian steriili tai valkoinen, vaan riittävän hämyisä ja sopivan pehmeiksi istuttuja sohvia täynnä. On lautapelejä, biljardia ja muutakin tekemistä, sekä tietenkin kavereita.
Kynnys on matalalla, eikä ainakaan nuoria haittaa, että kyseessä on helluntaiseurakunnan tila.
– Evankeliumi on meille numero yksi, mutta ketään ei täällä lyödä raamatulla päähän, Teemu Minkkinen sanoo.
Ovi käy tiuhaan, välillä käydään kaupassa tai muuten kylillä pyörimässä ja tullaan taas takaisin. Osalla porukasta on jo mopon tai auton ajo-oikeus ja pihallakin porukkaa riittää.
– Se on hyvä merkki, että toivakkalaiset nuoret tuovat myös muualla asuvia kavereitaan käymään täällä, sen huomaa erityisesti näin lomien aikaan, Minkkinen kertoo.
Nuoruuteen kuuluu rajojen etsiminen ja välillä niihin törmäillään myös FNC:llä – mutta turvallisesti.
– Hattua täytyy nostaa toivakkalaisille nuorille, että aina asioista on pystytty keskustelemaan, Minkkinen ja Paljakka kertovat.
He kiittelevät myös hyvää yhteistyötä kaikkien Toivakan nuorten parissa toimivien tahojen, kuten koulun, kunnan nuorisotyön ja luterilaisen seurakunnan kesken.
– Tapaamme säännöllisesti ja juttelemme missä mennään. Meillä on näköala nuorten vapaa-aikaan ja se voi olla aivan erilainen kuin esimerkiksi koulun näköala, Minkkinen kertoo.

 

FNC:n aikuisilla on vielä tuoreessa muistissa korona-aika. Eristäytyminen otti koville aikuisellekin, mutta nuorelle ihmiselle, jonka mielessä tapahtuu valtavan paljon asioita lyhyessä ajassa, poikkeustila vaikutti vielä paljon enemmän.
– Osa nuorista kärsii selkeästi vieläkin, vaikka he eivät sitä ehkä itse osaa sanoittaa. Kun koko yhteiskunta käski, että nyt pitää jäädä kotiin, saattoi se joillekin nuorille olla jopa kohtalokasta. Korona-aikanakin pyrimme pitämään tätä aina auki kuin mahdollista ja kerran jopa roudasimme sohvat ulos ja pidimme kahvilaa siellä, Teemu Minkkinen kertoo.
Nuorten hyvinvoinnin hän uskoo olevan hyvin paljon kiinni siitä, kuinka perheet voivat.
– Ei toki aina, nuori voi oireilla, vaikka kotona kaikki olisi hyvin. Nuori voi mennä rikki hyvin monesta syystä. Rikkinäiset nuoret yhdessä ei ole yleensä kovin hyvä asia, vaan siitä voi muodostua ikävä kierre, hän miettii.
Nuoria illan mittaan kahvilalla poikkea useita kymmeniä, eikä vastuuaikuisia ole tällä hetkellä ainakaan liikaa. Resurssit eivät ole suuren suuret, pääosin toimintaa pyöritetään rakkaudesta lajiin. Toisaalta Teemu Minkkinen uskoo, että sellaista ilmapiiriä ja merkitystä, mikä FNC:llä nyt on toivakkalaisille nuorille, ei edes isolla määrällä rahaa saataisi synnytettyä, ellei työtä tehtäisi sydämellä.
– Olisi kiva, että aikuisia olisi vähän useampia, että ehtisi juttelemaan ja tutustumaan nuoriin paremmin. Nyt pitää olla aika skarppina ja kierrellä, koska porukkaa on välillä tosi paljon, hän sanoo ja toivottaa asiasta kiinnostuneet aikuiset juttusille.
Työssä nuorten parissa on haasteensa, mutta paljon se myös antaa.
– Jokainen nuori on omanlaisensa ja kovinkin jätkä on sisältä pehmeä. Nuoret ovat tosi aitoja ja se on ihan parasta. Kun joku nuori sanoo, että olet ensimmäinen aikuinen, kenelle uskallan tämän asian kertoa, niin kyllähän se koskettaa, Teemu Minkkinen sanoo. Hänestä itsestään piti tulla bisnesmies, joka käärii rahaa taskuun maailmalla, mutta sen sijaan hän kuuntelee nuoria perjantai-iltana Toivakassa ja kokee olevansa täydellisen oikeassa paikassa. Erityisen palkitsevaa on, kun nuori hiukan aikuistuttuaan ja mahdollisesti muualle muutettuaan tulee käymään FNC:llä ja kertoo kuulumisiaan.
Marja-Liisa Paljakkakaan ei sanojaan säästele.
– Minä rakastan noita nuoria. Haluan vaikuttaa, että jokaisen elämä kulkisi hyvään suuntaan. Tänäkin aamuna autoin erästä nuorta miestä koulutehtävissä ja sen jälkeen käytiin kääntämässä vene minun mökillä. Molemmille tuli hyvä mieli.

 

Hanna Lahtinen

Väärämäen suurmännyn tyviosa Toivakan keskustaan

Väärämäen suurmännyn tyviosa Toivakan keskustaan

Väärämäen päällä Toivakan-Kangasniementien varrella kasvoi aikansa komea mänty. Useat toivakkalaiset ovat kertoneet pitäneensä kyseistä mäntyä retkeilykohteena ja käyneet sen juurella eväitään syömässä.
Mänty kaatui tänä keväänä myrskyn pauhatessa. Männyn ikä lienee ollut noin 500 vuotta. Yrittäjä Mikko Kuusela sai idean hankkia puusta pätkä Toivakan keskustaan niin paikallisten kuin matkailijainkin nähtäväksi. Kuusela kyseli asiaa Metsähallitukselta ja kun lupa saatiin, käytiin paikanpäällä mittaamassa noin viiden metrin pätkä männyn tyviosasta. Puun ympärysmitta on katkaisukohdastakin 2,85 metriä ja halkaisija 88 senttiä.
– Metsähallituksessa meidän tuli selvittää se, saako luonnonsuojelulailla rauhoitettuun puuhun sen kaaduttuakaan koskea. Vastauksena saimme, että nyt kun puu on kaatunut, on myös sen rauhoitus päättynyt ja näin halusimme luovuttaa osan puusta toivakkalaisten nähtävyydeksi. Katkaistun viisimetrisen tyviosan arvioitu tilavuus on viitisen kuutiota ja paino saattaa olla noin 3000 kiloa, arvioi Metsähallituksen metsäasiantuntija Mikko Kinnunen, joka osallistui puun tyviosan katkaisuun huhtikuussa 2023.


Pauli Särkkä sahasi ehkä elämänsä paksuimman puunrungon poikki 88 cm:n terälaipalla varustetulla Stihlillä. Hyvin saha puri eikä teräkään jumittunut suuren puun sisuksiin. Mikko Kuusela ehti olla mukana puun katkaisussa, mutta hänen elämänsä täällä ajassa päättyi ennen kuin puu saatiin siirrettyä kylälle. Ennen kuolemaansa Kuusela halusi kiittää yrittäjiä ja muita toimijoita, jotka lupasivat hoitaa tämän projektin loppuun vaikka hän ei itse sitä päivää enää näkisikään. Toivakan kunnan osuutena oli sijoituspaikan osoittaminen ja puun alle tulevan maasta puun erottavan alustan valmistelu. Kunnasta osoitettiin puunrungolle mainio paikka Toivakkatalon viheriölle mainostaulun viereltä.

 


Edesmenneen Kuuselan toivomus toteutettiin lauantaina 28.10.2023. Jukka ja Jere Mynttinen, Reijo Ojonen, Martti Herman Pisto, Mika Mäkelä ja Topi Saarelainen hoitivat puun siirron mallikkaasti Toivakkatalon pihapiiriin. Pauli Särkän osuutena oli raivata siirtoaukko metsärinteeseen. Puuhamiehenä toimineen Martti Herman Piston ajatuksena on saada vielä katos puunähtävyyden päälle.
– Tarkoitus on teettää puun suojaamiseksi kaunis katos esittelytauluineen. Katoksen tekijää on alustavasti jo kaavailtu, mutta sen teko varmistetaan vielä paikalliselta toimijalta, kertoo Pisto.

 

 

Veikko Ripatti