Toivakan vesihuoltolaitos ottaa käyttöön huolto- ja häiriötiedottamisen tekstiviesti- ja karttapalvelun

Toivakan vesihuoltolaitos ottaa käyttöön huolto- ja häiriötiedottamisen tekstiviesti- ja karttapalvelun

Toivakan kunnan vesihuoltolaitos on ottanut käyttöön häiriötiedottamiseen tarkoitetun tekstiviesti- ja karttapalvelun.
Häiriötiedotteita pyritään lähettämään aina ennen suunniteltuja vesikatkoja, jotta kuluttajat pystyvät varautumaan vesikatkoihin ennakolta.
– Joskus vesikatko voi kuitenkin yllättää nopeasti ja näissäkin tilanteissa pyrimme tiedottamaan asiakkaita tekstiviestillä. Vesikatkojen lisäksi palvelua käytetään myös muihin mahdollisiin vesihuollon häiriöiden tiedottamiseen, kerrotaan Toivakan kunnan tiedotteessa.
Viestit lähetetään osoitteiden perusteella julkisesti saatavilla oleviin puhelinnumeroihin.
Myös kesämökin, vuokra-asunnon tai vaikkapa iäkkäämpien kuluttajien omaiset voivat rekisteröidä oman puhelinnumeronsa niiden osoitteeseen, mikäli vakituinen kotiosoite on muualla.
Järjestelmään tallennettuja numeroita ei käytetä muuhun kuin häiriötiedottamiseen. Numeroita ei myydä tai luovuteta eteenpäin. Palvelu on kuluttajille maksuton.
Häiriötiedotteet näkyvät jatkossa myös Toivakan vesihuollon nettisivuilla ja sivuilla on näkyvissä myös häiriökartta.
Jos kuluttajan käytössä on työ- tai salaisen liittymän puhelinnumero, on puhelinnumero rekisteröitävä palveluun, jotta vesihuollon tekstiviestejä voi saada. Rekisteröinnin järjestelmään voi tehdä Toivakan kunnan kotisivulla. https://www.toivakka.fi/asuminen-ja-ymparisto/vesihuolto/hairiotiedotteet/
Tekstiviestien lähetyspalvelun tuottaa ohjelmistoyritys Blue Idea APS Finland.

Seurakuntaselvityksen lopputulos ei yllättänyt: Toivakan seurakunnan liittymistä Jyväskylään suositellaan

Seurakuntaselvityksen lopputulos ei yllättänyt: Toivakan seurakunnan liittymistä Jyväskylään suositellaan

Eteläisen Keski-Suomen seurakuntia koskeva rakennemuutosselvitys on valmistunut. Selvittäjänä toiminut Sami Lahtiluoma on luovuttanut Jyväskylän, Muuramen, Toivakan, Joutsan, Uuraisten, Petäjäveden ja Hankasalmen seurakuntia koskevan selvityksen tuomiokapitulille. Selvittäjä suosittaa raportissaan Petäjäveden, Joutsan ja Toivakan seurakuntien lakkauttamista ja liittämistä osaksi Jyväskylän seurakuntaa.
Taustalla on Joutsan ja Toivakan seurakuntien vuonna 2022 esittämät pyynnöt seurakuntajaon selvittämisestä, joten näille seurakunnille tulos on odotettu, osin toivottukin. Petäjävedellä vastaanotto on todennäköisesti ristiriitaisempi. Pyynnön jälkeen hiippakunnan tuomiokapituli teki aloitteen seurakuntajaon uudistamisesta laajemmin, joten tilanne selviteltiin myös Jyväskylän, Muuramen, Toivakan, Joutsan, Uuraisten, Petäjäveden ja Hankasalmen seurakuntien osalta.

Toivakan seurakunnassa on jäseniä reilut 1500 ja se on selvityksen selkeästi pienin seurakunta. Seurakunta on kuitenkin tärkeä Toivakan asukkaille, esimerkiksi viime vaaleissa Toivakassa oli kirkon kahdeksanneksi korkein äänestysprosentti 32,8. Toimintakertomuksessa 2022 todetaan, että Toivakan seurakunnan toimintatilastot ovat lähes poikkeuksetta vireämmät verrattuna samankokoisiin seurakuntiin Lapuan hiippakunnassa ja koko Suomessa.
Korona kuitenkin hiljensi seurakuntaelämää, eikä se ole täysin palautunut. Myös yhteistyökumppanin muuttumisella kunnasta hyvinvointialueeksi on vaikutusta. Entiset kumppanit, jotka tunnettiin puolin ja toisin kunnan ja seurakunnan yhteistyössä, ovat osin vaihtuneet ja hyvinvointialueen toimintojen siiloutuminen hankaloittaa yhteistyötä.
Toivakan seurakunnan tilinpäätösten 2020-2022 ja talousarvion 2024 lukujen valossa yhdessä kohdassa kriisimittarit ovat jo täyttyneet, sillä tilikauden tulos ilman kertaluonteisia eriä on negatiivinen kolmena peräkkäisenä vuotena. Myös tilikauden 2024 budjetoitu tulos ilman kertaluonteisia eriä, eli puun myyntituloja on 43 883 euroa negatiivinen. Raportissa todetaan, että seurakunnalla on metsää reilut 200 hehtaaria ja ne on ”aikalailla hakattu loppuun”. Toivakan seurakunta on siis tehnyt taloutensa eteen lähes kaiken mahdollisen ja niukkuus uhkaa jo seurakunnan elinvoimaa ja toimintaa. Vuonna 2023 seurakunnassa vakituisessa palvelussuhteessa työskenteli seitsemän henkilöä, joista kolme oli kokoaikaisia.
– Mielestäni Toivakan seurakunnan alueen seurakunnallinen toiminta turvataan parhaiten liittymällä Jyväskylän seurakuntaan, toteaa kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoma raportissaan.

Uuraisten seurakunnalla katsotaan olevan edellytykset jatkaa itsenäisenä. Seurakunnassa on jäseniä reilut 2 500. Vuosina 2013-2022 jäsenmäärä on vähentynyt noin seitsemällä prosentilla, mikä on Jyväskylän ja Muuramen jälkeen selvitysseurakunnista kolmanneksi vähiten. Kunnassa on paljon lapsia ja seurakunnan jäsenistö onkin Suomen matalimpien keski-ikien joukossa.
Seurakunnan talous on kohtuullisen vakaalla pohjalla. Vuosille 2024- 2026 on budjetoitu lievää ylijäämää, mutta käytännössä nollatuloksen tasoa, mikä tarkoittaa sitä, että seurakunnan talous ei kerrytä varallisuutta tulevaan kirkon ja tapulin maalaushankkeeseen. Seurakunnalla on seurakuntakotia varten otettua lainaa
495 000 euroa taseessa, mutta sitä ei ole lyhennetty vuosina 2022-2023, vain maksettu korkoja.
– Tämä ei ole kestävää, Lahtiluoma toteaa. Vuoden 2022 tilinpäätöksessä ei kuitenkaan täyttynyt yksikään kriisiytyvän seurakunnan talousmittareista.

Selvitystyön aikana esillä olivat yhden seurakunnan malli ja seurakuntayhtymä. Sami Lahtiluoma suosittaa yhden seurakunnan mallia, eli Joutsan, Petäjäveden ja Toivakan liittämistä Jyväskylän seurakuntaan.
Selvityksen mukaan liitos turvaisi seurakuntaelämän jatkumisen Joutsan, Petäjäveden ja Toivakan seurakuntien alueella. Tilanteen jatkuessa nykyisellään niiden on hyvin vaikea yksin tasapainottaa talouttaan ja siten ylläpitää seurakunnallista työtä ja palveluja jäsenyyden yhä vähentyessä.
Tuomiokapituli käsittelee raporttia istunnossaan 14. helmikuuta ja päättää mahdollisesta aloitteesta koskien seurakuntajaon uudistamista. Asian esittelijänä toimiva lakimiesasessori Tuomas Hemminki pitää perusteltuna, että edellisten lisäksi myös Hankasalmen seurakunta lakkautetaan.

Kuvassa Toivakan seurakuntakoti.

 

Hanna Lahtinen

Arvokasta elämää loppuun saakka: Soivakka on Toivakan helmi

Arvokasta elämää loppuun saakka: Soivakka on Toivakan helmi

Esperi hoivakoti Soivakka on toiminut Toivakassa pian kuusi vuotta.
Vuonna 2017 Toivakka oli kiperän päätöksen edessä. Oma moneen kertaan laajennettu ja remontoitu palvelutalo oli siinä kunnossa, että remontti ei enää ollut kannattava. Vaihtoehtona oli rakentaa itse arviolta noin 2,5 miljoonan kiinteistö tai antaa kunnan ikäihmiset yksityisen palvelutuottajan käsiin. Tuntematon herätti luonnollisesti pelkoja ja ennakkoluuloja. Esimerkiksi yleisötilaisuudessa toukokuussa 2017 pessimisti eturivissä epäili, että Toivakka ei ole yksityiselle toimijalle tarpeeksi houkuttava. Lisäksi arveltiin, että toivakkalaiset eivät kelpaa Esperille työntekijöiksi. Tuolloin oletettiin sote-uudistuksen toteutuvan vuoden 2019 alusta, mutta kuten nyt tiedämme, näin ei käynyt.
Päätös olla rakentamatta omia seiniä oli todennäköisesti Toivakan kannalta paras joka kantilta tarkasteltuna. Myös vanhalle palvelutalokokonaisuudelle kävi paljon paremmin kuin yleisötilaisuudessa 2017 uumoiltiin. Silloin sille tarjottiin lähes ainoaksi vaihtoehdoksi katepillarilla jyräämistä.
– Oli minulla itsellänikin ennakkoluuloja, olin työskennellyt Toivakan kunnassa vuodesta 2008 ja tarkkaan mietin, haenko tätä tehtävää. Silloinen perusturvajohtaja Anu Pihl kannusti ja onneksi hain, Soivakan yksikönjohtaja Päivi Pitko kertoo.
– Nyt koen aidosti, että olemme pystyneet nostamaan hoivan laatua Toivakassa. Pienessä kunnassa kaikki suunnitelmat piti tehdä alusta alkaen. Tämä taas on kuin karkkikauppa, jossa on valtava tietopohja ja aineisto käytettävänä, pitää vain osata tehdä oikeita valintoja. Olemme panostaneet laatuun ja jatkuvaan kehittämiseen. Hyvä ei silti tarkoita samaa kuin täydellinen toki ihmisten tekemässä työssä virheitä tai vahinkojakin joskus sattuu, mutta niistä otetaan oppia, hän jatkaa.
Soivakka on kaikilla mittareilla mitattuna huippuyksikkö, asiakas-, henkilöstö- ja läheistyytyväisyys ovat korkealla, lisäksi viranomaiset käyttävät Soivakkaa esimerkkinä siitä, miten asiat voi olla hyvin.

Esimerkkinä Päivi Pitko mainitsee päivätoiminnan. Hoitajamitoitus nousi viime huhtikuusta alkaen siten, että työntekijöitä on oltava 0,65 asiakasta kohden. Soivakassa alettiin jo hyvissä ajoin miettimään, miten asiaan reagoitaisiin niin, että se näkyisi myös asukkaiden arjessa.
– Koettiin, että olimme aikaisemminkin pystyneet hoitamaan asiakkaiden perustarpeet hyvin. Teimme analyysin, johon osallistuvat asiakkaat, läheiset ja henkilökunta ja totesimme, että aamupäivään kello kymmenestä alkaen pystymme irrottamaan yhden henkilön päivätoimintaan.
Päivätoimintaa pyörittämään päätyivät henkilökunnasta he, joilla on siihen intoa ja inspiraatiota. Jenni Partanen, Riikka Huusko, Heli Ruotsalainen ja Kati Laakso ovat idearikas tiimi.
– Vuorovaikutus asiakkaan kanssa on erilaista ja hyvin merkityksellistä. Itse pidän mielelläni musiikki- ja muisteluhetkiä. On upeaa kuunnella lähes sadan vuoden takaisia kokemuksia ja saan kohtaamisista tosi paljon myös itselleni, Heli Ruotsalainen kertoo
Päivätoimintaa suunnitellaan asukaskokouksissa, jossa kerätään toiveita ja ideoita. Esimerkiksi asukkaalta tulleeseen toiveeseen, että läheisiä kutsuttaisiin useammin Soivakkaan, on vastattu. On järjestetty elokuvapäiviä, valokuvanäyttely, muotinäytös, taidenäyttely kirjastolle, ulkoilua ja jumppahetkiä yhdessä.
Päivätoiminta näkyy hyvin myös Soivakan some-kanavissa.
Vuorovaikutus myös henkilökunnan kesken toimii.
– Usein tulee sellainen tunne, ettei kotiin malttaisi lähteä, Riikka Huusko sanoo.
– Ilosta suruun mennään tosi nopeasti, kun näin elämän äärirajalla työskennellään, mutta on ihana, että työpaikalla saa tuntea ja nähdä koko elämän rikkauden, Jenni Partanen jatkaa. Hän on päivätoiminnan lisäksi erikoistunut saattohoitoon ja someen.
Soivakka on useimmille asukkaille paikka, jonne he kuolevat.
–Työssä on tietty rooli, joka auttaa kohtaamaan asiakkaan kuoleman, miettii Heli Ruotsalainen.
– Se on osa arkea, mutta aina kuitenkin merkityksellistä ja pysäyttävää, jatkaa Päivi Pitko.
Jokaisesta edesmenneestä jää myös muistoja, jotka vielä kauan jälkikäteen nostavat hymyn huulille.

Soivakassa eletään hyvää ja täyttä arkea. Talossa viihdytään ja yhteishenki välittyy jokaiselle Soivakassa vierailevalle. Silti yleiskuva Suomen vanhustenhuollosta on usein hyvin negatiivinen.
– Se on harmi. Minäkin olen sitä mieltä, että hoitajat ansaitsevat palkankorotuksen, mutta mielestäni asiaa voisi edistää kertomalla, miten huippuammattilaisia he ovat ja miten arvokasta työtä tämä on. Nyt lähinnä revitellään epäkohdilla, mikä taas johtaa siihen, että alalle ei uskalleta hakeutua, vaikka tarve on koko ajan kasvava, Päivi Pitko sanoo.
Vuonna 2019 Suomessa kohistiin kun muutamasta Esperin hoivakodista löydettiin epäkohtia ja koko yksityinen hoitosektori sai mainehaitan ja sen seurauksena rahoitusongelmat. Vaikka Soivakassa ei koskaan ole ollut mitään huomautettavaa, aika oli henkilöstölle raskasta.
– Tuli tunne, että pitää hävetä hoitajana olemista ja se on todella väärin. Kohun myötä valvonta lisääntyi ja se on minusta hyvä asia, Pitko miettii.
Kohua seurasi korona, mutta siitäkin selvittiin.
– Yksikön esimies on ratkaisevassa asemassa, miten kohut ja muutokset työpaikalla koetaan, Päivi osaa hommansa todella hyvin, Heli antaa tunnustusta.

Soivakka on hyvinvointialueelle sekä ostopalvelu, että palvelusetelituottaja.
– Hyvinvointialue tekee palveluntarpeen arvioinnin ja ohjaa asiakkaat meille. Hyvinvointialueen hallinto näyttäytyy meille yhä hieman liian siiloutuneena. Kunnan kanssa toimiessa oli yksi henkilö, joka tiesi kaikkien toivakkalaisten tarpeet. Nyt on jokaisella asiakasryhmällä, kuten omaishoidettavilla, ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevilla ja sairaalasta siirtyvillä eri vastaava, lisäksi on vielä huolipuhelimen kautta tulevat tarpeet. Uudella organisaatiolla on vielä kehitettävää, jotta tiedon kulku olisi jouhevaa, Pitko miettii.
Vaikka Soivakka on malliesimerkki hyvästä hoivakodista, ei henkilökunnan rekrytoiminen sinnekään ole helppoa. Talo on 45-paikkainen ja asukkaita olisi tulossa, mutta hoitajia tarvittaisiin lisää.

Kevään yhteishaku käynnistyy pian. Jenni Partanen ja Päivi Pitko kävivät äskettäin kertomassa Toivakan koulukeskuksen oppilaille, että hoitoala on ihan hyvä vaihtoehto.
– Alalla on monia hyviä puolia, voi asua missä haluaa, koska kaikkialta löytyy töitä, pankistakin saa lainaa, koska meillä on varmat työpaikat. Lomat pyörii sujuvasti, voi tehdä halutessaan osa-aikatyötä, itseään voi kouluttaa ja kehittää työssä ollessaankin, Päivi Pitko listaa.
Soivakkaan on mahdollisuus päästä myös oppisopimuksella oppimaan.
Ennen elämänuran valitsemista voi vaikka pyrkiä kesätyöhän Soivakkaan, tarjolla on monia mielenkiintoisia tehtäviä hauskassa seurassa.

Hanna Lahtinen

Maailman kautta kotiin Toivakkaan

Maailman kautta kotiin Toivakkaan

K-Market Perälän kauppias Kerttu Vesterinen on Toivakan vuoden yrittäjä. Palkintonsa hän sai Yrittäjägaalassa lauantaina.
– Olo on hämmentyneen iloinen, myöntää Vesterinen maanantaiaamuna.
Kerttu Vesterisen tie yrittäjäksi Toivakkaan kaartoi maailman kautta. Keuruulla lapsuutensa viettänyt

Kerttu Vesterisen tie yrittäjäksi Toivakkaan kaartoi maailman kautta. Keuruulla lapsuutensa viettänyt Kerttu ehti tehdä kansainvälistä uraa Tukholmassa ja Oslossa yhteensä kuusi vuotta, esimerkiksi Microsoftilla ja Philip Morrisilla.
Takaisin Jyväskylään hän muutti vuonna 2018. Hän pääsi hyödyntämään maailmalta keräämäänsä kokemusta uuraislaislähtöisessä, viime vuosina voimakkaasti laajentuneessa, erikoiskuljetuksiin erikoistuneessa Kuljetusliike Ville Silvasti Oy:ssä.
Yrittäjyys kuitenkin houkutti ja hän hakeutui K-kauppiasvalmennukseen vuonna 2019 ja keväällä 2021 avautui paikka Toivakassa.
– Laajan työkokemukseni ansiosta pääsin aloittamaan K-market Perälän vetäjänä, yleensä ensimmäiset kaupat ovat huomattavasti pienempiä, hän kertoo.
Iso kauppa tarjosi isot haasteet, mutta kokenut ja sitoutunut henkilökunta toi turvaa ja vahva oma näkemys rohkeutta myös uudistaa kauppaa. Paineita ei ainakaan vähentänyt kaupan historia, Suomen vanhin maaseutukauppa on perustettu jo vuonna 1875 ja Perälässä on aina oltu ylpeitä omista juurista, siitä kertoo jo kahvilapisteen nimikin – Kertun kulma, joka on saanut nimensä jo kauan ennen kuin Kerttu Vesterisestä tuli kauppias. Kerttu Perälä vaikutti kaupassa 1900-luvun alkupuoliskolla.
Ensi vuonna Perälässä juhlitaan jo 150-vuotissynttäreitä ja edelliset kauppiassukupolvet voivat olla ylpeitä nykymenosta.

Onnistuminen palkittiin vuonna 2022, jolloin K-Market Perälä valittiin Keski-Suomen parhaaksi K-Marketiksi.
– Koko ajan on ollut sellainen olo, että yksin tätä ei tarvitse tehdä. Yhteisen tekemisen meininki vallitsee täällä laajemminkin. Tuntuu, että kaikilla on hyvä tahto ja halu työskennellä Toivakan hyväksi, kertoo jo kolme vuotta Toivakassa asunut yrittäjä.
Pian kauppias löysi tiensä myös Toivakan Yrittäjien paikallisyhdistykseen, jonka sihteerinä ja talousvastaavana hän toimii. Puheenjohtaja Arja Koriseva-Karmalan kanssa he ovat ideoineet ja toteuttaneet jo monta tempausta.
– Kerttu on kuntalaisille enemmän kuin kauppias. Hän luo kohtaamisen mahdollisuuksia ja viihtyisyyttä, Arja kehuu.
Kerttu Vesterinen myöntää olevansa ideoija. Hän kulkee silmät auki ja kun lamppu sitten syttyy, hän ei aikaile pistää tuumasta toimeen. Myös toiminta Toivakan nuorten parissa on ollut esimerkillistä.
Nuorison käytöksestä valittaminen ilman ratkaisuvaihtoehtoa ei ole Kertun tapa toimia, vaan haasteiden lähestyminen positiivisuuden kautta. Äskettäin huipentunut Siistiii! -kampanja on tästä vain yksi esimerkki. Eri-ikäiset harjoittelijat ovat myös tuttu näky Perälässä.
– Minulla on hyvä olla Toivakassa ja haluan jakaa eteenpäin sitä hyvää oloa. Vaikka tulevaisuudessa voisin toimia myös monikauppiaana, K-Market Perälä on minulle hyvin tärkeä, Kerttu Vesterinen päättää.

Edit 31.1.2024 Lisätty Arja Koriseva-Karmalan kommentti

 

Hanna Lahtinen

Kuva Tero Takalo-Eskola

Toivakan venesatama nyt talvisessa virkistyskäytössä

Toivakan venesatama nyt talvisessa virkistyskäytössä

Toivakan Isonkylän rannan venesatama on saatu talviseen virkistyskäyttöön.
Talvikalastusmahdollisuuden lisäksi jäälle on aurattu mutkikas ajorata liukkaankelin harjoittelua varten. Jäärata-ajatuksen toteuttajana on Toivakan Autourheilukerho.
– Tarkoituksena on saada luistattelijat pois liikenteestä sille hommalle sopivaan paikkaan. Ja tarjota treenipaikka heille, jotka suorittavat ajokorttia tulevana kesänä. Että on jotain pohjaa ensimmäisille liukkaille ensi syksynä, Mika Mäkelä kertoo.
Autourheilukerholle rata on myös merkittävä rahalinen panostus.
– Käyttöajat ovat päivisin kello 12–18 välisenä aikana. Muuna aikana ajaminen ei ole lupaehtojen mukaista. Tämän radan luvittaminen viranomaistyönä kustansi 500 € / talvi eli tonnin setti. Aurauksista tulee polttoainekuluja vajaat 50 euroa aurauskerralta, Mäkelä jatkaa.
Pilkkimiesten ja -naistenon muistettava se, että jäärata ei ole parkkipaikka. Radalle ei saa pysäköidä autoaan eikä edes sen lumipenkkojen välittömään läheisyyteen. Jääradalla saattaa joku ajaa vauhdikkaastikin, ja auto voi karata käsistä ja osua lähelle pysäköityyn ajoneuvoon.
Kävimme ajamassa radan ja totesimme, että liukastahan se jää on. Nyt oli vähän alkava lumipyry jo rataa peitellyt, mutta radan toteuttajan toimesta se taas aurataan.


Venelaiturin vieressä on jälleen myös napakelkka lapsille käytössä. Sillä saa vinhaa kyytiä ja jos on oikein tehokas aisantyöntäjä. Sekä rata, että napakelkka ovat kyläläisten vapaassa käytössä, kunhan käyttöohjeita noudatetaan.
Viime talven kelkka kesti hienosti, eikä se kohdannut ilkivaltaa. Kelkka on rannassa niin kauan kuin kelit sallivat.
Leppäveden Isonkylän rannan satamassa on käynnistymässä myös ympärivuotinen perusparannushanke ja kehittäminen. Kunnan talousarviossa hankkeelle on varattu tälle ja ensi vuodelle yhteensä 70 000 euroa.
Satamalla on potentiaalia merkittäväksi turistien tuojaksi Toivakkaan, sillä Isonkylän rantaan on mahdollisuus veneillä niin Keiteleeltä kuin Päijänteeltä.

Veikko Ripatti