Terveysasemasta ei luovuta taistelutta

Terveysasemasta ei luovuta taistelutta

Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkotyöryhmän suunnitelma julkaistiin tänään ja se on juuri niin karmea, kuin etukäteen tihkuneet tiedot uhkailivat. Leikkurilistalle on joutumassa merkittävä määrä terveysasemia – tai sote-asemia, kuten niitä nyt kutsutaan.

Ykkösvaihtoehdossa lakkautettaisiin Leivonmäen, Säynätsalon, Kuoreveden, Koskenpään, Länkipohjan, Kannonkosken, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Lievestuoreen, Luhangan, Multian ja Toivakan sote-asemien toimipisteet sekä Jämsänkosken hoitajavastaanotto ja Haapamäen sivuvastaanotto. Toisessa, rajummassa vaihtoehdossa lakkautuslistalle joutuisivat edellisten lisäksi Tikkakosken, Korpilahden, Petäjäveden, Pihtiputaan ja Uuraisten sote-asemien kivijalkatoimipisteet. Tilalle tarjotaan vaihtoehtoisia malleja, kuten liikkuvien ja sähköisten palvelujen laajentamista.

Hyvinvointialue on lähestynyt tänään medioita ja sidosryhmiä useilla tiedotteilla. Suunnitelmaa avataan esimerkiksi tiedotteella, jonka otsikko kuuluu: ”Palveluverkkoehdotus vahvistaisi ikääntyneiden ja perheiden palveluja”.
Perusteluina kerrotaan, että ehdotuksessa vahvistettaisiin kaikissa kunnissa ikääntyneitä ja perheitä kohtaavia matalan kynnyksen palveluita. Ympärivuorokautisen ikääntyneiden hoivan palveluita tarjotaan vanhuksille ensisijaisesti omasta kunnasta. Sosiaali- ja terveysasemien määrää vähennettäisiin pitkälti palveluiden ylläpitämisen ja jatkuvuuden turvaamisen vuoksi, osasyynä on myös merkittävät vaikeudet saada rekrytoitua henkilöstöä alueella eri toimipisteisiin. Alueellisia sairaalaosastoja karsittaisiin ja niiden työnjakoa uudistettaisiin. Niiden paikkamäärää ei lähtökohtaisesti vähennetä ja ne erikoistuvat tiettyjen osaamisten mukaan. Liikkuvien ja sähköisten palveluiden tarjontaa laajennetaan.  Ehdotuksen tarkoitus on vahvistaa voimavaroja ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluissa ja monipuolistaa palvelutarjontaa sekä turvata palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuvuus.

Esimerkiksi Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama ja peruspalvelujohtaja ja aluevaltuutettu Jouko Nykänen eivät näe logiikkaa väitteessä, että Uuraisten ikäihmisten palvelut paranisivat jos terveysasema lakkautetaan.
– Kakkosvaihtoehto pitää sisällään Uuraisten terveysaseman lakkautuksen, ja kuntalaiset ohjattaisiin Palokkaan ja Äänekoskelle, jonne ei ole suoria linja-autoreittejä. Tämä ei todellakaan vahvistaisi ikääntyneiden palveluja! Päinvastoin, perusterveydenhoidon kivijalka-aseman lakkautus Uuraisilta kostautuisi kasvavina kuluina erikoissairaanhoidossa sairaalassa ja järeämmissä hoivapalveluissa. Lakkautuksen esityksessä esillä olevat laskennalliset säästöt siis suurella todennäköisyydellä vesittyvät lisääntyvinä kuluina muualla sosiaali- ja terveydenhoidossa, Juha Valkama jyrisee.
– Sillä, että lääkäri on arkisin saatavilla paikan päällä ehkäistään todella monta vanhusten päivystyskäyntiä, sillä asioita pystytään ennakoimaan ja suunnittelemaan niin että tarpeettomilta käynneiltä vältytään. Yleensä homma on toiminut niin että vanhus ottaa terveysasemalle yhteyttä ja sitten joko menee sinne hoidettavaksi ja sieltä tulee jatko-ohjeet vanhuspuolelle tai terveysasema ohjaa suoraan vanhustyöhön. Näin vältytään turhalta pompottelulta ja asiakas itse kokee saavansa ja saakin palvelua. Jos lääkäriä ei ole saatavilla niin sitten iäkkäämmät asiakkaat joko pitkittävät lääkäriin menoa niin, että tilanne on jo todella paha ja tarvitaan järeämpiä palveluita tai sitten ollaan vähän väliä päivystyksessä, eikä ohjauduta oikeaan palveluun ja paikkaan. Lisäksi jos miettii Uuraisten lyhytaikais- ja kuntoutuspaikkoja niin niille hallaa aiheutuu myös, kun lääkärin arviota ei saada samalla aikataululla kuin ennen, Valkama jatkaa.

Palveluverkon muutokset ovat osa talouden tasapainottamisen toimenpidekokonaisuutta.
Hyvinvointialueen vuoden 2023 talous on ennakkotiedon mukaan jäämässä alijäämäiseksi jopa 113,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 talousarvioon sisältyy yhteensä 48 miljoonan euron ”toimenpidekokonaisuus” tuottavuusohjelman toimenpiteistä ja muista talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Talouden tasapainottaminen jatkuu vuosina 2025 ja 2026.
Aluehallitus päätti tiistain kokouksessaan käynnistää palveluverkkotyön lausuntovaiheen. Lausuntomateriaali sisältää laajan tausta-aineiston, palveluverkon vaihtoehtoiset mallit, eri palveluiden kuvaukset sekä ennakkovaikutusten arvioinnin. Tässä tarkoitettuun palveluverkkoon kuuluvat sosiaali- ja terveyskeskukset, alueellinen osastotoiminta, ympärivuorokautinen palveluasuminen, perhekeskukset ja ikääntyneiden päivätoiminta.
Lausuntoaika on 22.2.–23.3., jonka jälkeen aluehallitus tekee ehdotuksen aluevaltuustolle.

Hanna Lahtinen

Toivakkalaiset huolestuneita terveyspalveluistaan

Toivakkalaiset huolestuneita terveyspalveluistaan

Joukko Keski-Suomen hyvinvointialueen luottamushenkilöitä kuunteli vakavana, kun toivakkalaiset kertoivat kokemuksistaan terveyspalveluista Toivakassa. Keski-Suomen Vasemmiston aluevaltuustoryhmä oli kutsunut koolle tilaisuuden, jossa keskusteltiin pienten kuntien hyvinvointipalveluista Toivakan kirjastolla viime keskiviikkona.
Suurimpana huolena on lääkäripula sekä se, että oma terveysasema lakkautettaisiin. Lääkärin vastaanotolle ja muun muassa verikokeisiin joutuu ajamaan pitkiäkin matkoja. Useissa puheenvuoroissa tuli esille epäilys, että iäkkäät ihmiset luovuttavat, eivätkä hakeudu lääkärin vastaanotolle tai mene verikokeisiin ajoissa. Eräs osallistuja sanoi kokevansa, että vanhukset on jätetty oman onnensa nojaan. Hyviäkin kokemuksia oli. Terveysaseman koettiin toimivan silloin, kun siellä oli oma lääkäri.
Alueylilääkäri Kari-Pekka Vuori kertoo Toivakan terveysaseman lääkärin olevan virkavapaalla tammikuun loppuun saakka.
– Tällä hetkellä Joutsasta käy lääkäri yhtenä päivänä viikossa ja palvelua on paikattu myös hyvinvointialueen etälääkäripalvelulla. Kohtalaisesti näin on pärjätty.
Vuorella ei ollut vielä tietoa siitä, palaako virkavapaalla oleva lääkäri työhön Toivakan terveysasemalle.
– Asia selviää marraskuun aikana. Jos lääkäri irtisanoutuu, virka laitetaan hakuun.


Keskustelutilaisuudessa suurena huolenaiheena koettiin oman terveysaseman säilyminen säästöpaineissa. Hyvinvointialueella on aloitettu palveluverkon selvitystyö, jossa käydään läpi myös terveysasemat. Toivakan kunnan hyvinvointisuunnittelija Satu Korhosella on hyvä käsitys siitä, mitkä asiat kuntalaisia puhuttavat.
– Pohditaan muun muassa sitä, mitä tarkoittavat ihmislähtöiset palvelut ja mikä on inhimillinen matka lähipalveluihin.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Jäntti sanoi, että Toivakassa tarvitaan oma terveysasema ja sen myötä apteekki sekä vanhusten päivätoiminta.
– Olen vähän masentunut hyvinvointialueen asioiden kanssa. Puhutaan todella suurista summista. Onko päätöksenteko aina sitä, että pieniltä otetaan pois, kun suuremmilla alueilla on isompi joukko huutamassa kovempaa, Jäntti pohdiskeli.
Aluevaltuutettu Marika Visakorpi-Kemppainen (KD) sanoi, ettei voi taata sitä, että jokainen terveys- ja sosiaalipalveluita tarjoava yksikkö säilyy. Toisaalta Keski-Suomen hyvinvointialueella tahtotila on ollut säilyttää mahdollisimman paljon lähipalveluita. Visakorpi-Kemppainen nosti esiin myös liikkuvat palvelut osana lähipalveluiden järjestämistä.
Lääkäritilanteen lisäksi useissa puheenvuoroissa nousi esiin sähköisten palveluiden lisääntyminen.
– Kaikki viedään sinne nettiin ja se asettaa ikäihmiset eriarvoiseen asemaan yhteiskunnassa. Jos ei osaa käyttää nettiä kunnolla, se altistaa myös hyväksikäytölle. Usein sanotaan myös, että jos ne lapset auttaisivat. Se ei ole mielestäni oikein. Heillä on omat perheet ja elämä. Hyväkuntoiset ikäihmiset haluavat hoitaa asiansa itse. Luottamushenkilöt olivat yhtä mieltä siitä, ettei näin saisi käydä. Palvelujen piiriin tulisi päästä, vaikka ei internetiä ja tietokonetta käytössä olisikaan.
Keski-Suomen hyvinvointialueella on kehitetty voimakkaasti digitaalisia palveluita. Marika Visakorpi-Kemppainen totesi, että hyvinvointialueen linjauksissa on todettu digitaalisten palveluiden olevan täydentäviä palveluita.
– Samalla on voimakkaasti todettu, etteivät lähipalvelut saa sen myötä kadota. Digitaaliset palvelut vapauttavat resurssia lähipalveluihin, kun digitaalisia palveluita käyttävät he, joille se sopii.
Visakorpi-Kemppainen kannusti tutustumaan digitaalisiin palveluihin, jos siihen on mahdollisuus.
– Oma K-S -palvelusta löytyy jo kymmeniä ammattilaisia. Näkisin, että digitaaliset palvelut tuovat lisää palveluita pieniin kuntiin.
Keskiviikkoillassa puhuttiin myös palveluiden kehittämisestä. Vt. kunnanjohtaja Touko Aalto nosti esiin esimerkiksi apteekkien toimimisen terveyspalveluiden entistä tiiviimpänä kumppanina.
– Apteekeissa työskentelee pitkälle koulutettua henkilökuntaa ja heidän kouluttamisensa esimerkiksi avuksi rokotuksiin ei paljoa vaadi.
Aluevaltuutettu Ilkka Pernu (vas.) kertoi, että Keski-Suomen hyvinvointialueella ollaan kehittämässä niin sanottua omalääkärijärjestelmää. – Lääkärin ja hoitajien tiimi tuntisi näin asiakkaansa, eikä hoito pirstoudu.
Illan aikana keskusteltiin myös siitä, miten hyvinvointialuetta koskeva tieto saavuttaa kuntalaiset, lääkäri- ja hoitajapulasta sekä hyvinvointialueen haasteellisesta taloustilanteesta.

Maarit Nurminen