Artikkeli Kuoliaaksi julistetuissa mielenkiintoisia kohtaloita – Sirkka Oksasella on mahdollisesti yhä sukulaisia Uuraisilla julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Keski-Suomen metsäneuvosto on myöntänyt tämän vuoden Pro metsä -palkinnon Päijänteen metsänhoitoyhdistykselle. Metsäneuvoston perustelujen mukaan palkinnon myöntämiseen vaikutti etenkin Päijänteen mhy:n uudistushenkinen ja kehitysmyönteinen toiminta talousmetsien luonnonhoidon turvaamiseksi ja lisäämiseksi. Perusteluissa kehuttiin Päijänteen mhy:tä myös metsänomistajille suunnatun ympäristötukipalvelun käynnistämisestä sekä puulajien sekaviljelyn edistämisestä talousmetsissä.
– Meille on tärkeää, että meiltä löytyy koko ajan metsänomistajien omien tavoitteiden mukaiset palvelut, haluamme palvella myös luontopainotteisia metsänomistajia, Päijänteen mhy:n toimitusjohtaja Petri Takalo toteaa.
Ympäristötukipalvelun Päijänteen mhy otti käyttöön nelisen vuotta sitten.
– Jos metsänomistajalla on jokin arvokas luontokohde, esimerkiksi erityisen tärkeä elinympäristö, me valmistelemme ja haemme metsänomistajalle Metka-tukea. Metsänomistajalle palvelu on maksuton; ainoastaan arvonlisävero jää metsänomistajan maksettavaksi, me saamme valmistelukorvauksen Metka-tuesta, Takalo kertoo.
– Aiemminhan Metsäkeskus teki ympäristötukihakemuksia, mutta nyt se on siitä luopunut. Me aloitimme palvelun ensimmäisten metsänhoitoyhdistysten joukossa, jo silloin, kun Metsäkeskuskin vielä teki hakemuksia. Useampana vuonna olemme olleet eniten ympäristötukihakemuksia toimittanut organisaatio.
Tällä hetkellä valtion ympäristötukeen varatut rahat on jo käytetty, loppuvuodesta lähetetyt hakemukset käsitellään ensi vuonna.
– Olemme valmistelleet kohteita myös pysyvään Metso-suojeluun, mutta sitä emme ole pitäneet kovin paljon esillä, sillä myös siihen varatut rahat ovat vähissä ja siihen on Keski-Suomessa pitkät jonot. Tämä kymmenen vuoden määräaikainen Metka-tuella suojelu on ollut hyvä välivaihe, kun metsänomistaja on halunnut suojella metsäänsä ja saada siitä myös jotain korvausta, Takalo sanoo.

Sekaviljelymalli talousmetsissä Päijänteen mhy:llä on ollut käytössä vuodesta 2023.
– Malli otettiin hyvin vastaan ja nykyään se on valtamenetelmä havupuiden viljelyssä, Takalo toteaa.
– Meidän toimialueellammehan valtaosa metsistä on rehevillä maapohjilla, eli ne ovat kuusivaltaisia. Uudessa mallissa istutusmäärä laskettiin 1800 taimesta hehtaarilla 1500 taimeen hehtaarilla ja siitä kaksi kolmasosaa on kuusen taimia ja yksi kolmasosa männyntaimia. Lisäksi jätetään tilaa luontaisesti leviävälle lehtipuulle. Kun istutettavat havupuun taimet ovat jalostettuja, ne pärjäävät luontaisesti lisääntyvälle lehtipuulle ja ottavat sen kasvussa kiinni muutamassa vuodessa. Näin syntyy ilmastokestävämpiä useiden puulajien sekametsiköitä. Ne kestävät paremmin sekä ääreviä sääolosuhteita, että ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia hyönteistuhoja ja kasvitauteja, Takalo selvittää ja toteaa mallin perustuvat useampiin tutkimushankkeisiin.
Takalon mukaan sekaviljelymalli on kymmenkertaistanut männyt viljelymäärän Päijänteen mhy:n alueella.
– Sekaviljelymalli myös kohtuullistaa metsäomistajan kustannuksia, kun taimia istutetaan vähemmän, Takalo toteaa.

Ympäristötukipalvelun ja sekaviljelymallin käyttöönoton lisäksi Päijänteen mhy haluaa Takalon mukaan tuoda luonnonhoidon puolta entistä enemmän esille.
– Luonnonhoito terminä kattaa todella paljon. Se tarkoittaa toimia, joilla pyritään turvaamaan ja parantamaan luonnon monimuotoisuutta ja esimerkiksi minimoimaan talousmetsäkäytön aiheuttamia haittoja luonnolle. Monia asioita, esimerkiksi säästöpuiden jättämistä ja riistatiheikköjä edellytetään jo metsäsertifikaateissa. Meidän toimemme ovat sellaisia, joilla metsänomistaja pystyy saamaan lisätuloa luonnonhoidosta eli tuloa metsästä hakkaamatta puita, Takalo sanoo.
– Ympäristötukipalvelu on suosituin kehittämistämme luontopalveluista. Lisäksi meillä on kehitteillä luontolähtöinen metsäsuunnitelma, jossa huomioidaan enemmän luonnonhoitoa. Kehitämme myös ennallistamisen keinoja ja luontoarvokauppaa, luontoarvokaupassa haluaisimme toimia välittäjänä. Markkinoilla tarvittaisiin nyt ostajia, jolloin markkinat saataisiin käynnistettyä.
Päijänteen mhy on mukana myös ”Ennallistaminen houkuttelevaksi ja toteutettavaksi Keski-Suomessa ” -hankkeessa.
– Seuraamme toimialan muutosta ja aikaa niin, että palveluvalikoimamme pysyy ajan mukana. Seuraamme myös tuoreinta tutkimustietoa ja kehitämme toimintaamme sen mukaan, Takalo sanoo.

Artikkeli Pro metsä -palkinto Päijänteen mhy:lle julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Maiju Hautsalo & Sami Jylhä

Artikkeli Ota aikahyppy Petäjävedellä elokuussa julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Seppo Pänkäläinen

Artikkeli Keski-Suomen hyvinvointialueen tuore johtaja Piia Vuorela ei jätä pieniä paikkakuntia pulaan: – Meillä on velvollisuus järjestää palvelut kaikille julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Artikkeli Kolumni Markku Koskinen: Joka kunnassa asuu oma Metsolan Erkki julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Pelastussuunnitelma toimitetaan pelastuslaitokselle. Tilaisuuden järjestäjän on laadittava pelastussuunnitelma yleisötilaisuuteen, johon osallistuu samanaikaisesti vähintään kaksisataa ihmistä.
– Vaikka henkilömäärä ei täyttyisikään, pelastussuunnitelma täytyy tehdä, jos tapahtumaan sisältyy merkittävä henkilö- tai paloturvallisuusriski. Tällaisia riskejä voi olla esimerkiksi tapahtumissa, joissa käytetään avotulta, ilotulitteita tai pyrotekniikkaa, Heiskanen listaa.
– Pelastussuunnitelma auttaa järjestäjää hahmottamaan kokonaisuuden ja riskit, Viivi Rautiainen on huomannut.
Ilmoitus poliisille on tehtävä vähintään viisi vuorokautta ennen tapahtumaa, ja pelastussuunnitelma on toimitettava pelastuslaitokselle viimeistään 14 vuorokautta ennen tapahtumaa. Anniskeluluvan käsittelyaika on noin kuukauden.
– Lisäksi yleisötilaisuuksiin saattaa liittyä muitakin lupa-asioita, joista järjestäjän pitää tehdä ilmoitus eri viranomaisille. Näitä ovat esimerkiksi kaupungille tai kunnalle tehtävä meluilmoitus ja maankäyttölupa, Reini muistuttaa.

Poliisi ja pelastusviranomainen käsittelevät kesällä viikoittain kymmeniä ilmoituksia ja suunnitelmia: viime kesänä pelkästään Keski-Suomessa poliisille tehtiin 457 tapahtumailmoitusta, ja pelastuslaitos käsitteli 281 pelastussuunnitelmaa. Myöhässä toimitetut asiakirjat ruuhkauttavat käsittelyä ja vievät ohjausaikaa heiltä, jotka ovat olleet ajoissa liikkeellä.
Jos suunnitelman ja ilmoituksen kanssa on myöhässä liikkeellä ja asiakirjat tehdään kiireessä, on tapahtuman turvallisuuden suunnittelukin pääsääntöisesti puutteellista, eikä päätöstä tai lausuntoa voida tehdä niiden pohjalta.
Lupaviidakossa on tarjolla opastusta. Poliisille tehtävän tapahtumailmoituksen voi tehdä verkkoasioinnin kautta lähetettävällä lomakkeella. Neuvontaa on tarjolla sähköpostitse osoitteesta turvallisuushallinto.sisa-suomi@poliisi.fi.
Pelastussuunnitelmapohjan voi ladata pelastustoimen verkkosivuilta. Keski-Suomessa pelastussuunnitelma tulee toimittaa sähköpostiosoitteeseen riskienhallinta.ks@pelastustoimi.fi. Samasta sähköpostiosoitteesta saa myös neuvontaa pelastussuunnitelman täyttöön.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Älä jätä viime tippaan – tapahtuman lupa-asiat kuntoon ajoissa julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Artikkeli Yli 100-vuotiaat ”kadonneet” julistetaan kerran vuodessa kuolleeksi – Katso paikkakuntasi viimeisimmät nimet tästä jutusta julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Hanna Autio

Artikkeli Leikkaamalla ja lannoittamalla parempaa satoa ja terveempiä puita julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Korpilahden apteekin Luhangan sivuapteekki oli avoinna viimeistä kertaa maaliskuun viimeisenä päivänä.
– Luhangan apteekki piti lopettaa kannattamattomana, en pystynyt enää pitämään sitä avoinna. Luhankalaisten puolesta tietenkin harmittaa, heitä pystymme nyt palvelemaan toki verkkoapteekin kautta, Korpilahden apteekkari Lauri Viitanen sanoo.
Apteekkariliiton mukaan apteekkien talous on ollut paineessa jo pitkään ja tällä hetkellä apteekkien talouteen kohdistuu useita samanaikaisia heikennyksiä. Luhangan apteekin lisäksi Apteekkariliiton tiedossa on 13 muuta apteekkia, jotka on suljettu tai päätetty sulkea, liiton mukaan lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea arvioi jopa 117 apteekin olevan vaarassa muuttua kannattamattomaksi. Apteekkien talouteen vaikuttavat muun muassa reseptilääkkeiden lääketaksan muutokset, apteekkiverotuksen muutokset sekä joidenkin itsehoitolääkkeiden myynnin salliminen muuallakin kuin apteekeissa.
– Apteekkitalousuudistuksen kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta toki ne heikentävät myös Korpilahden apteekin tilannetta, Viitanen toteaa, mutta sanoo olevansa positiivisella mielellä Korpilahden apteekin suhteen.
– Loppujen lopuksihan apteekin kohtalon ratkaisevat asiakkaat, kuten minkä tahansa muunkin yrityksen.

Korpilahden apteekissa on Viitasen mukaan tehty jo toimenpiteitä, joilla kannattavuutta yritetään varmistaa.
– Pidensimme aukioloaikoja hieman, eli nyt olemme maanantaisin ja perjantaisin avoinna kello 18 asti. Nyt meillä on myös sairaanhoitajan vastaanotto apteekissa, samoin rokotuspalvelua. Meidän henkilökunnastamme kolme farmaseuttia ja proviisori on saanut rokotusluvat, eli meillä on täällä arkisin aina paikalla joku, joka voi antaa rokotuksen, Viitanen kertoo.
– Sairaanhoitajan vastaanotto on löydetty hyvin, samoin apteekin omaa rokotuspalvelua on jo käytetty. Meiltä on haettu muun muassa punkkirokotuksia ja vyöruusurokotuksia.
Korpilahden apteekki palvelee myös verkossa, Viitasen mukaan verkkokauppakin on löydetty hyvin.
– Myös verkkokaupasta saa neuvontaa. Lääkeneuvonnalla on iso rooli apteekin toiminnassa, ja tarvittaessa voimme ohjata asiakkaita eteenpäin. Kun Korpilahden terveyskeskus menee kiinni toukokuun lopussa, apteekin rooli korostuu entisestään, Viitanen toteaa.

Itsehoitolääkkeiden myynnin laajennus apteekkien ulkopuolelle ei Viitasen mukaan tue rationaalista lääkehoitoa.
– Itsehoitolääkkeiden ostamisessa vähittäistavarakaupasta on vaaratekijöitä, toki meiltä saa edelleen neuvontaa myös niiden lääkkeiden käytössä, säilyväthän ne meilläkin myynnissä, Viitanen sanoo.
– Sitä ei vielä tiedä, hakevatko kaupat lupia lääkkeiden myyntiin, tai laittavatko yritykset lääkkeitä myyntiin vähittäistavarakauppoihin. Sen näkee ensi vuonna.
Yhtenä positiivisena asiana Korpilahden apteekin kannalta Viitanen kertoo, että Korpilahden apteekki saa jatkaa edelleen vanhuspalvelun annosjakelua Korpilahden alueella.
– Sopimus hyvinvointialueen kanssa on jatkumassa. Sekin tuo meille taloudellista turvaa, Viitanen sanoo.
– Tämä vuosi näyttää, miten kannattavuus kehittyy uudistusten seurauksena, ja ensi vuosi näyttää, mitä tiettyjen itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen apteekkien ulkopuolelle tuo tullessaan. Haluan suhtautua positiivisesti Korpilahden apteekin tulevaisuuteen, ja kyllä minä yrittäjänä ainakin yritän, että apteekki täällä jatkaisi.

Artikkeli Apteekkien talous tiukoilla julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

– Huhtiasta Karikkoselkään virtaava Könkköjoki on kyllä yksi merkittävimpiä Petäjäveden luontokohteita, Lauri Ijäs ja Pentti Valkeajärvi toteavat ja kertovat, että joelta löytyy sekä arvokasta luontoa että kiinnostavaa historiaa.
– Myllykoskeen on rakennettu ensimmäinen mylly jo lähes kaksisataa vuotta sitten. Petäjäveden varapastori Strömborg perusti jokeen myllyn ja sahan vuonna 1834. Karikon sahan toiminta Sahakoskessa oli suurimmillaan 1800-luvun loppupuolella, silloin se oli iso saha, miehet kertovat.
– 1960-luvulla oli vielä näkyvissä, että alueella on jotain toimintaa ollut. Myllystä oli jäljellä myllynkiviä ja sahasta purukasoja, Pentti Valkeajärvi muistelee.
– Nyt jäljellä ei ole enää mitään sahasta, eikä myllystäkään. Paikalla on lehtomaista, vanhaa metsää, joka olisi arvokas suojelukohde.
Joen alajuoksulla, entisen sahan paikkeilla on paljon lahopuuta, jossa viihtyvät monet harvinaiset lajit, niin eläimet kuin kasvitkin.
– Alueella on lahopuuta sekä pystyssä että kaatuneena, ja monenlaisia jäkäliä, sammaleita ja kääpiä. Linnusto joen alajuoksulla on rehevän metsän linnustoa, muun muassa kerttuja ja useita lajeja tikkoja, valkoselkätikkakin on alueella pesinyt. Samoin isokoskelo-, telkkä- ja sinisorsapoikueet viihtyvät joella, Lauri Ijäs kertoo.
– Alueella on nähty myös liito-oravia ja viime vuosia joen yläjuoksulla on ruvennut pesimään majava. Se on ruvennut patoamaan Huhtia-järveä ja katsonut, että Könkkölän talon yläpuolella on sopiva padon paikka.
Könkköjoella näkee myös monenlaisia korentoja, jopa harvinaista kirjojokikorentoa.
– Korentoja on myös ylempänä joella, siellä vesi virtaa hitaammin, joten siellä tapaa myös järvien ja lampien lajistoa, Lauri Ijäs toteaa.

– Yksi osa jokea on kala-asia, Pentti Valkeajärvi toteaa ja kertoo, että nykyään taimen lisääntyy luontaisesti Könkköjoessa.
– Ensimmäisen kerran taimenia istutettiin Könkköjokeen vuonna 1959, poikaset tuotiin Taivalkoskelta. Sittemmin jokeen on istutettu keskisuomalaisia taimenenpoikasia, 2000-luvulla istutuksia ei ole enää tehty. Joen taimenkanta tulee toimeen omillaan, Pentti Valkeajärvi kertoo.
– Vuodesta 2006 lähtien Könkköjoki on ollut Villi taimen pro -kohde. Vuosittain koskella käy satakunta pyydystä ja päästä -kalastajaa hakemassa elämyksiä. Könkköjokeen nousee myös kuore kutemaan, sitäkin moni käy pyydystämässä.
Joen vartta seurailevat kalastajien polut, joita hyödyntämällä Ijäksen ja Valkeajärven mukaan Könkköjoelle saataisiin luontopolku.
– Könkkölän talon kohdalla joen ylittää kahdesta isosta tukista tehdyt porraspuut. Jos alueelle tehtäisiin luontopolku, siihen pitäisi saada turvallisempi silta. Sahakosken kohdallahan on silta, jonka yli voi mennä kävellen ja pyörällä, vaikka tällä hetkellä siitä ei saakaan autolla ajaa. Jos Könkkölän talon kohdalla porraspuita parannettaisiin turvallisemmaksi sillaksi, luontopolulle saisi hyvän lenkin, miehet kertovat.
– Luontopolun varteen voisi laittaa opastauluja sekä alueen luonnosta ja siellä viihtyvistä lajeista että alueen historiasta. Alue sopisi hyvin luontoretkeilyyn, onhan joki luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi vesi- ja maisemakohteeksi. Huhtia-järvikin sopisi vaikka kanoottiretken kohteeksi, siellä on kivoja saaria ja monipuolista linnustoa.

Artikkeli Könkköjoelta löytyy arvokasta luontoa julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.