Sara Kosken ja Carolin Otsingin mukaan tälläkin hetkellä liikkeellä on monenlaisia huijausyrityksiä. Joissakin luvataan suuria rahasummia, mutta vaaditaan pientä etumaksua, joissakin taas kaupataan sijoituksia, joille luvataan korkeaa tuottoa.
– Huijari voi myös tekeytyä ystäväksi ja pyytää rahaa vaikkapa lentolippuihin päästäkseen sinun luoksesi. Tähän ryhmään kuuluvat niin sanotut rakkaushuijaukset, joita pohjustetaan yleensä kauan. Joskus huijari voi myös käyttää uhrin ystävän nimeä, naiset kertoivat ja muistuttivat, että jos vaikkapa myy jotain, ostaja ei tarvitse maksaakseen muuta tietoa kuin tilinumeron.
– Jos joutuu huijauksen uhriksi, sitä ei kannata hävetä. Uhriksi joutuminen ei kerro mitään uhrin älykkyydestä tai digiosaamisesta, huijauksia tapahtuu koko ajan ja kuka tahansa voi tulla huijatuksi, Sara Koski ja Carolin Otsing sanovat.
Jos epäilee joutuneensa huijauksen uhriksi, pitää olla heti yhteydessä oman pankkinsa asiakaspalveluun. Pankkikorttinsa voi sulkea sulkupalvelun kautta mihin vuorokauden aikaan tahansa, ja pankkikortin sulkupalvelun puhelinnumero kannattaakin tallettaa omaan puhelimeensa. Lisäksi pitää tehdä rikosilmoitus poliisille, ja tarvittaessa voi olla yhteydessä Rikosuhripäivystykseen.
– Omia tilitapahtumia kannattaa myös seurata reaaliajassa. Osuuspankilla tilitapahtumia voi seurata OP-mobiilissa, josta saa myös ilmoitukset tilitapahtumista puhelimeen. Jos ei käytä OP-mobiilia, voi ottaa käyttöön maksullisen tiliviestit-palvelun, jonka kautta saa tekstiviestin tilitapahtumista, Sara Koski kertoi.
– Tileillensä ja korteillensa kannattaa asettaa myös päiväkohtaiset turvarajat, ja siinä pitää muistaa, että jos on pankkikortti, jossa on sekä debit- että credit-puoli, molemmille puolille pitää asettaa omat rajat.

– Pankkitunnukset ovat henkilökohtaisia, niitä ei pidä antaa kenellekään, ei edes perheenjäsenelle, Sara Koski muistutti.
– Jos tarvitsee tukea raha-asioiden hoitamisessa, voi antaa läheiselleen eritasoisia oikeuksia tilinsä käyttöön. Suppea tilinkäyttöoikeus oikeuttaa läheistä maksamaan laskuja pankkikonttorissa, laaja tilinkäyttöoikeus taas antaa läheiselle oikeuden käyttää verkkopankkia, mutta siinäkin läheisellä on omat verkkopankkitunnukset. Läheiselle voi myös hankkia erillisen maksukortin tiliin. Käyttöoikeus ei vaikuta tilin omistajan oikeuksiin hoitaa omia pankkiasioitaan, ja käyttöoikeuden voi myös poistaa koska vain.
Sara Koski ja Carolin Otsing painottivat, että Keski-Suomen Osuuspankista saa edelleen myös henkilökohtaista palvelua. Digipalvelut ovat saatavilla kellon ympäri, mutta halutessaan voi asioida myös konttorissa tai puhelimitse.
– Korpilahdella on edelleen konttori kassapalveluineen. Verkkopankissa meillä on chat-palvelu, jossa kysymyksiin vastaavat ihmiset ja meille saa myös soittaa puhelimella. Asiakaspalvelunumeroomme vastataan Jyväskylästä, eli palvelemme paikallisesti, ja meillä on myös senioreille suunnattu oma asiakaspalvelunumero, naiset kertoivat.

Artikkeli Kiire kielii huijausyrityksestä julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Hätäkeskus on välittänyt tilannekeskuspäivystäjille ensimmäisen toimintavuoden aikana yli 6 500 D-kiireellisyysluokan tehtävää. Ne ovat hätäkeskuksen riskinarvion perusteella kiireettömiä tehtäviä, joille tehdään hoidontarpeen arvio puhelimitse ja järjestetään tilanteeseen sopivaa apua.
Yleisimpiä ovat olleet erilaisiin sairastumisiin liittyvät tehtävät, joita on ollut 26 prosenttia Hätäkeskuksesta välitetyistä tehtävistä. Mielenterveysongelmiin liittyviä tehtäviä on ollut 16 prosenttia. Myös kaatumiset ovat olleet tavallinen syy yhteydenotolle.
Tilannekeskus on saanut noin 1 500 tehtävää myös hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta ja muilta viranomaisilta. Tehtäviä ovat välittäneet esimerkiksi kotisairaalan työntekijät, turvapuhelinkeskus, ensihoito, hoitolaitokset, sosiaali- ja kriisipäivystys sekä poliisi.
Tilannekeskuksella on myös valmiuteen ja viranomaisyhteistyöhön liittyviä tehtäviä. Se on välittänyt häiriötilanteissa Secapp-viestejä hyvinvointialueen sisällä, toiminut valmiuskeskuksena ja yhteistyöalueen yhteyspisteenä sekä välittänyt tietoa eri viranomaisten ja hyvinvointialueen ammattilaisten välillä.
Tilannekeskuksen toimintaa kehitetään edelleen. Mielenterveyteen liittyvien tehtävien käsittelyyn on tarkoitus saada tueksi psykiatrinen sairaanhoitaja. Lisäksi kehitetään yhden ensihoitajan yksikön tarkoituksenmukaista käyttöä.
Tärkeä kehittämiskohde ovat myös kotiin vietävien palvelujen asiakkaiden ja palveluasumisessa asuvien äkilliset tilanteet.
Ensimmäinen toimintavuosi on vahvistanut tilannekeskuksen roolia eri ammattilaisten yhteistyön kokoajana.

Artikkeli Tilannekeskuksella ollut ensimmäisen vuoden aikana yli 8000 tehtävää julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Tämänhetkinen Suomen ennätys on jo 18,19 metriä. Tulos syntyi Äänekoski Gamesissa 5. elokuuta. Myös Suomen mestaruuksia on tällä kaudella kertynyt kaksi.
Kakkoslajissaan tuolikuulassa Tarvaisella on niin ikään hallussaan Suomen ennätys, tasan seitsemän metriä. Lisäksi hän on voittanut lajissa kaksi Suomen mestaruutta.
Entisestään kasvanutta motivaatiota ja sen myötä parantunutta tuloskuntoa ovat maailmanmestarivalmentajan lisäksi vauhdittaneet myös perheen ilonaiheet. Ensimmäinen lapsenlapsi on papan silmäterä ja usein mukana harjoituksissa. Myös kilpailuissa pieni kannustaja on ollut mukana, ja se on saanut keihään lentämään.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Sisun ja silmäterän avulla uusiin ennätyksiin julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

– Metsänomistajien erilaiset arvot tunnistetaan nykyään selkeämmin ja metsänhoitoyhdistykset haluavat tarjota palveluita kaikenlaisille metsänomistajille, niin luontopainotteisesti metsäänsä suhtautuville kuin talouspainotteisesti metsäänsä suhtautuvillekin, Mhy Päijänteen toimitusjohtaja Petri Takalo sanoo ja toteaa, että luontoarvot kiinnostavat metsänomistajia.
Metsänhoitoyhdistysten valtakunnallinen puukauppapalvelu uudistettiin tänä vuonna, myös siinä otetaan metsänomistajien arvot entistä paremmin huomioon.
– Metsänomistajien tavoitteet pyritään selvittämään aiempaa paremmin ja tarkemmin kaiken asioinnin yhteydessä, esimerkiksi puukauppa lähtee liikkeelle arvojen ja tavoitteiden kartoittamisella. Uudistettu puukauppapalvelu tuo myös ostajille entistä enemmän näkyviin myyjän tavoitteita, Takalo kertoo.
– Taustakeskusteluissa metsänomistajan kanssa otetaan toki huomioon myös metsän mahdollisuudet. Esimerkiksi nyt julkisuudessa puheissa ollut jatkuvapeitteinen kasvatus ei ole kaikissa metsissä mahdollista suoraan, jotkut kohteet voi olla uudistettava, ennen kuin niissä voidaan aloittaa jatkuvapeitteistä kasvatusta. Toisaalta harvennushakkuutkin voivat tähdätä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, vaikka sitä ei erikseen metsänkäyttöilmoituksessa mainita.

Päijänteen metsänhoitoyhdistys on kehittänyt myös Luontokäsikirjan metsänomistajille, jotka haluavat hoitaa metsiään luontopainotteisesti.
– Luontokäsikirja on niin sanottu metsäsuunnitelma luontoarvoille ja antaa ohjeet luonnon hoitoon. Siinä tavoitteena on, että metsäluonto kehittyy parempaan suuntaan, mutta siinä ei poissuljeta talousmetsäkäyttöä, Takalo kertoo.
– Toki jos haluaa isommin lisätä oman metsänsä luontoarvoja, joutuu tinkimään taloudellisesta tuloksesta jonkin verran. Omaa metsäänsä voi käsitellä myös osissa; voi lisätä suojelua sinne, missä on siihen sopivia kohteita ja toisaalta taas tehostaa puun tuottoa esimerkiksi lannoittamalla siellä, missä on vähäisempiä luontoarvoja, ja jossain kohteissa voi käyttää esimerkiksi jatkuvapeitteistä kasvatusta.
Talousmetsissä suojellaan luontoarvoja jo lakienkin perusteella, esimerkiksi metsälaissa on määräyksiä arvokkaiden elinympäristöjen, kuten lähteiden, puronvarsien, rehevien metsien ja soiden, suojelemisesta.
– Metsälaki, ympäristölaki ja vesilaki antavat raamit, lisää määräyksiä löytyy metsäsertifikaateista. Yleisimmin Suomen metsätiloilla on käytössä PEFC-sertifikaatti, jotkut käyttävät myös tiukempaa FSC-sertifikaattia, Takalo sanoo.
– Normaalissa talousmetsänhoidossakin pystytään helposti lisäämään luontoarvoja esimerkiksi suojavyöhykkeillä, monimuotoisuustiheiköillä, tekopökkelöillä, säästöpuilla, lahopuun säästämisellä sekä suosimalla sekametsiä ja monilajisuutta. Nämä kuuluvat normaaliin toimintaan.

Luonnonsuojeluhalua keskisuomalaisilla metsänomistajilla on Petri Takalon mukaan paljon.
– Suurella osalla metsänomistajia on aina ollut metsäalueita, jotka on jätetty talousmetsäkäytön ulkopuolelle. Nykyään luontoarvoihin ja suojeluun liittyvät asiat tiedostetaan entistä enemmän ja niistä osataan kysyä, Takalo toteaa.
Luontoarvojen säilyttämisestä halutaan myös tuottoa metsänomistajille.
– Etenkin Keski-Suomessa valtion korvaamaan pysyvään suojeluun kohteita on erittäin vaikeaa saada, Metso-suojeluohjelmaan on yli viiden vuoden jono. Myös kymmenen vuoden määräaikaiseen suojeluun tarkoitetut ympäristötuen rahat ovat tältä vuodelta käytetty, Takalo kertoo ja toteaa, että yksi keino saada tuloa metsästä muutenkin kuin myymällä puuta, saattaa tulevaisuudessa olla luontoarvokauppa.
– Luontoarvokauppa ei ole vielä kunnolla lähtenyt liikkeelle. Tarjontaa luontoarvoista olisi, mutta ostajakunta on vielä varovaista, kun velvoittavaa kompensaatiolainsäädäntöä ei ole, Takalo toteaa.
Luontoarvokaupassa yritykset voisivat ostaa luontoarvoja esimerkiksi maksamalla tietyn luontokohteen suojelemisesta tai ennallistamisesta ja suojelemisesta.
– Luontoarvoja ostamalla yritykset voisivat lunastaa vastuullisuuslupauksiaan. Kun luontoarvokauppa lähtee liikkeelle, metsänhoitoyhdistykset voivat toimia siinä välittäjinä. Tällä hetkellä ostajakunta puuttuu, vain joitakin pilottikohteita on toteutettu, Takalo kertoo.

Artikkeli Luontoarvot huomioon entistä enemmän metsänhoidossa ja puukaupassa julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Ollaan keskellä keskisuomalaista metsää. Sen tarkemmin ei paikkaa voi nimetä projektin luonteen vuoksi. Projektina on nimittäin eräopas ja yrittäjä Petteri Veijosen, 34, henkilökohtainen selviytymistarina ja tosi-tv-produktio.
-Koko haasteen ajan olen yötä päivää sellaisilla alustoilla kuin Kick, Twitch ja Youtube. Siis suoraa videolähetystä. Normaalisti livekamera on rinnassani kiinni, jolloin katsojat voivat seurata, mitä teen käsilläni.
Siis todellista tosi-tv:tä. Tosi-tv:stä hanke myös lähti. Veijonen, joka muun muassa vetää selviytymiskurssseja, haki Alone Suomi -tosi-tv-ohjelmaan mutta ei tullut valituksi. Niinpä hän päätti toteuttaa oman produktionsa.
Metsään Veijonen meni 14. syyskuuta. Hän siis tulee olleeksi erakkona jo yli kuukauden. Siitä, kauanko Veijonen aikoo jatkaa, mies ei puhu.
-Tavoite on mutta se pysyy salaisuutena.
Jotkin asiat kestoon vaikuttavat.
-Painoni on pudonnut lähes 13 kiloa ja se saa pudota korkeintaan 33,1 kiloa. Painoideksinä se tarkoittaa, että vakavan aliravitsemuksen rajana on 17. Keskeytysraja on siis bmi 17,5 painon pudottua 33,1 kiloa. En anna painon pudota vakavaan aliravitsemukseen, Veijonen kertoo.
Veijonen on huippu-urheilija. joka työkseen tekee muun muassa hiihtovaelluksia. Ultrajuoksu on hänelle elämäntapa. Ultrajuoksun hän joutui jättämään projektiin valmistautuessaan. Harrastus söi liikaa kaloreita ja energiaa.
-Tähän projektiin valmistauduin syömällä oikein ja käymällä kuntosalilla. Lihotin itseäni, koska tiesin, että metsän antimilla paino putoaa.
Veijonen on laatinut itselleen omat säännöt projektiin. Hän ei esimerkiksi saa pitää yhteyttä läheisiinsä.
-10 valinnaista varustetta valitsin 40 varusteen listasta, joka perustuu Alone USA:n listaan. 10 valinnaiseen varusteeseen olen valinnut puukon, sahan, suolaa, kipinäpuikon, kattilan, narua 80 metriä, vesipullon, metsästysjousen, makuupussin ja kalaverkon. Perusvarustukseen kuuluvat muun muassa kuvauskalusto ja vaatteet.
Ravinnokseen Veijonen saa käyttää vain luonnosta saatavia antimia.
Veijonen nukkuu pressukodassa makuupussissa. Hän on rakentanut itselleen suihkun: vettä kuumennetaan ja se laitetaan kuivapussiin, jossa on reikä. Vaatteet hän pesee järvessä.
-Eihän tämä ihan jokapäiväistä arjen hygieniatasoa vastaa mutta olen pärjännyt. Vihreät koivunlehdet pyykinpesussa edistävät hygienian säilymistä.
Vettä Veijonen saa löytämästään lähteestä ja ruokana ovat olleet marjat, sienet ja kalat.
-Päätin, että käytän metsän antimia, kuten marjoja ja sieniä niin kauan kuin haaste jatkuu. Siksi kerään ja säilön niitä, jotta voin käyttää niitä myös silloin kun niitä ei enää luonnosta löydy, Veijonen sanoo.
Ruutiaseilla metsästämistä Veijonen on harrastanut 14 vuotta. Nyt hänen metsästysvälineenään on metsästysjousi.
-Ajaytelin, että en kuluta alkuvaiheessa energiaa riistan etsimiseen, kun muuta ruokaa on tarjolla. Myöhemmin metsästäminen tulee ajankohtaiseksi. Täällä päin on kauriita, peuroja, jäniksiä ja riistalintuja.
Ja luvat ovat kunnossa niin metsästykseen kuin kalastukseenkin?
-Kyllä. Sulavesien aikaan olen kokenut verkot maalta käsin narua käyttämällä, jäiden tultua aion kalastaa avantojen kautta.
Vielä mikään ei ole saanut Veijosta miettimään projektin keskeyttämistä, vaikka kaikki ei olekaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan.
-Olen nyt saanut systeemit toimimaan. Ei kaduta lähteminen tähän. Mutta on sanottava, että vähäisetkin vesisateet vetävät mielen matalaksi.
Ja kun pakkaset tulevat?
-Ei ole ongelma. Minulla on hyvä makuupussi, talvivaatteita, sukset ja jäänaskalit.
Ilmeisesti luonteesi puolesta sovellut tällaiseen? -Olen rauhallinen ja psyykkisesti vahva. Myös introvertti, viihdyn itsekseni. Tällainen opettaa keskittymään oleelliseen, Jyväskylässä vaimonsa kanssa asuva Veijonen sanoo.
Ja mitä vaatii sopeutuminen normiarkeen sitten, kun tämä on ohi?
-Alkaa fyysinen kuntoutus, ja alan käydä salilla. Kaikki mahdollisesti haasteen aikana syntyneet ravinnepuutostilat pitää saada pois.
Yhden tavoitteen Petteri Veijonen on jo saavuttanut. Hän myöntää, että projektin yhtenä tavoitteena on yrityksen somenäkyvyyden lisääminen ja se on toteutunut, kun seuraajia ja asiakkaita on tullut lisää. Mikäs sen tehokkaampaa markkinointia kuin elää siten kuin opettaa.

Artikkeli Jossain keskellä keskisuomalaista metsää julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Mattila perusti Mattilan Hoivapalvelut Oy:n vuonna 2023 yhdessä monialayrittäjä Oskari Moision kanssa. Vain muutamassa vuodessa yritys on kasvanut noin 80 työntekijän ja kolmen miljoonan euron liikevaihdon yritykseksi. Toiminta kattaa kotihoidon, henkilökohtaisen avun, arjen tukipalvelut sekä palveluasumisen. Samuli Mattilan poliittisen päättäjän ura alkoi jo nuorisovaltuustosta ja tällä hetkellä hän toimii myös Uuraisten kunnanhallituksen puheenjohtajana. Hyvinvointialueen kaikista luottamustehtävistä hän luopui elokuussa ja perusteli sitä toistuvalla intressijääviydellä.

Menestys ei ole syntynyt sattumalta. – Isoja tavoitteita pitää olla. Kun yrityksen perustin, oli haaveena rakentaa jotakin merkittävää. Olen luonteeltani sellainen, etten ole koskaan täysin tyytyväinen. Aina löytyy asia, jonka voi tehdä vähän paremmin, Mattila sanoo.
Kulunut vuosi on ollut yritykselle poikkeuksellisen vauhdikas. Mattilan Hoivapalvelut otti vastuulleen muun muassa Uuraisten ja Tikkakosken kotihoidon palvelut sekä Sumiaiskodin toiminnan.

Kasvu on tuonut mukanaan myös haasteita. Uuraisten ja Tikkakosken kotihoidon siirtyminen yrityksen vastuulle oli suuri muutos niin työntekijöille, asiakkaille kuin yrityksellekin.
– Kotihoidon toiminnan siirtäminen meille oli poikkeuksellisen iso operaatio. Kokonaisuuteen kuului yli sata asiakasta ja yli 24 henkilötyövuoden verran hoitohenkilöstöä. Samalla otettiin käyttöön uudet tietojärjestelmät ja toimistotilat sekä yksityisen yrityksen toimintamallit. Muutos on vaatinut aikaa, ja haasteitakin on ollut. Työntekijöiden, asiakkaiden ja hyvinvointialueen kanssa tehdyllä yhteistyöllä olemme päässeet alkuvaiheesta eteenpäin, ja toiminta on lähtenyt vakiintumaan, Mattila kertoo.
Hän kiittää asiakkaita, palveluvastaava Tiina Sellmania ja koko henkilöstöä sitoutumisesta yhteisen toiminnan rakentamiseen.
– Ensimmäisten ongelmien kohdalla ei ole lähdetty karkuun, vaan niitä on alettu ratkaista yhdessä.

Mattila puhuu mielellään kokonaisuuksista. Hänen mukaansa hoivapalveluissa suurin virhe syntyy silloin, kun palvelut pilkotaan liian pieniin osiin ja eri toimijat katsovat asioita omista siiloistaan.
– Kun ihminen tarvitsee apua, ei hän mieti organisaatiorajoja. Häntä kiinnostaa, että palvelu toimii.
Myöskään yhteiskunnan ei Mattilan mukaan pitäisi takertua siihen tuotetaanko palvelu hyvinvointialueen vai yksityisen tuottamana. Molemmille on paikkansa, sosiaalihuollon palvelut sopivat hänen mielestään hyvin yksityisten hoitamiksi, mutta terveydenhuollon puolella pitää olla tarkkana. Erikoissairaanhoidon keskittämisessä hän näkee myös hyviä asioita ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä hän kannattaa.
– On myös kokonaisuuksia, joissa kannattaisi mennä nykyistä pienempiin yksiköihin. Lapsiperheiden kotipalvelu on erittäin hyvä esimerkki, että siinä Jyväskylänkin kokoinen alue on jo liian iso alue.
Mattilan Hoivapalvelujen tavoitteena on tarjota asiakkaalle mahdollisimman eheä palveluketju.
– Olen puhunut pitkään siitä, että hoivaa pitäisi pystyä tarjoamaan siivouspalvelusta saattohoitoon asti. Nyt olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa tuollainen kokonaisuus on mahdollista toteuttaa saman yrityksen sisällä.
Mattilan mukaan yrityksen vahvuus on ihmisläheinen toimintatapa ja omahoitajamalli, jossa asiakkaalle pyritään turvaamaan tutut työntekijät.

Hoiva-alan tulevaisuudessa Mattila näkee paljon mahdollisuuksia erityisesti teknologian ja tekoälyn hyödyntämisessä.
Hän korostaa kuitenkin, ettei teknologian pidä korvata ihmistä.
– Haluan käyttää tekoälyä työkaluna, joka vapauttaa hoitajien aikaa asiakkaiden kohtaamiseen. Mitä enemmän teknologia hoitaa kirjaamista, tiedon hakemista ja muita tukitehtäviä, sitä enemmän jää aikaa niille oikeasti hoitaville käsille.
Ajatus roboteista hoivaajina ei häntä innosta. – Minun mielestäni hoivan pitää olla inhimillistä. Ihmisarvo ei vähene, vaikka muistisairaus tai muu toimintakyvyn heikkeneminen vie itsenäisen selviytymisen edellytyksiä.

Vaikka palkinto myönnettiin Mattilalle henkilökohtaisesti, hän näkee sen ennen kaikkea tunnustuksena koko yrityksen henkilöstölle.
Tieto valtakunnallisesta palkinnosta tuli jo kesäkuussa, joten asiaa on ehtinyt sulatella useita kuukausia ennen julkistamista. – Tällainen tunnustus tulee ehkä kerran elämässä. Nyt pitää myös osata pysähtyä hetkeksi nauttimaan siitä.
Samalla palkinto antaa uskoa koko toimialalle aikana, jolloin sosiaali- ja terveysala käy läpi suuria muutoksia. – Toivon, että tämä näyttää myös muille yrittäjille, että hoiva-alalla kannattaa yrittää. Tarvitsemme uusia tekijöitä, uusia ajatuksia ja rohkeutta rakentaa palveluita uudella tavalla.

Kasvun keskelläkin Mattila pitää katseen tulevassa.
– Ensi vuonna tärkein tavoite ei ole uusi suuri loikka, vaan nykyisen kokonaisuuden kehittäminen. Haluamme varmistaa, että laatu, arvot ja johtaminen pysyvät kasvun mukana.
Pitkän aikavälin unelmakin on jo olemassa. – Toivon, että jonain päivänä olemme Uuraisten suurin työllistäjä. Se olisi hieno saavutus sekä yritykselle että kotikunnalle.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Samuli Mattila on Suomen Vuoden nuori yrittäjä 2026 – Vastuullisesti rakennettu hoiva on koko yhteiskunnan etu julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Artikkeli Mobiiliseikkailu vie retkeilijät uusiin paikkoihin Toivakassa julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Roope Korhosella takana onnistunut kausi ja tavoitteet korkealla julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

– Uusi asennushalli oli yksi viisivuotisstrategiamme tavoitteista. Nyt se on toteutunut määräajassa, Tiainen kertoo. Hallin myötä palvelu nopeutuu etenkin. Uudet asennuspaikat henkilö- ja pakettiautoille sujuvoittavat asiointia, ja jatkossa myös raskas kalusto mahtuu sisälle.
Rengasliike Paussu Oy on ollut ensi kuussa yhdeksän vuotta Petäjävedeltä kotoisin olevan Janne Tiaisen omistuksessa. Yrityksen historia on vielä paljon vanhempi, sillä se on perustettu jo vuonna 1969.
Matka nykyiseen tilanteeseen ei kuitenkaan ole ollut täysin suoraviivainen.
– Ensimmäisinä vuosina ei ollut vielä aivan selvää päämäärää. Kun toimintaa alettiin kasvattaa, oli pakko kirkastaa tavoitteet ja tehdä pidemmän aikavälin suunnitelmia, Tiainen sanoo.
Kasvu näkyy myös henkilöstössä. Kun Tiainen jatkoi toimintaa yhdeksän vuotta sitten, yrityksessä työskenteli yksi myyjä ja yhdestä kahteen asentajaa. Nyt työntekijöitä on neljä myyjää sekä sesongista riippuen neljästä kuuteen asentajaa.
Yrityksen sijainti on osoittautunut vahvuudeksi. Nelostien läheisyys ja alueen tiejärjestelyjen kehittyminen ovat parantaneet saavutettavuutta.
– Sijainnin suhteen kävi vähän tuuriakin. Uudet tiejärjestelyt nelostielle ovat auttaneet huomattavasti, Tiainen toteaa.
Vaikka verkkokaupan merkitys kasvaa jatkuvasti myös rengasalalla, Tiainen näkee kivijalkamyymälälle edelleen vahvan roolin. Hänen mukaansa yrityksen vahvuus löytyy erityisesti palvelusta ja asiantuntemuksesta.
– Renkaat ovat tuotteita, joita on helppo ostaa verkosta. Meidän erikoisosaamisemme liittyy maatalous- ja työkonerenkaisiin sekä niiden asennuksiin. Asiakkaat tarvitsevat monesti tietoa ja neuvontaa, jota verkkokaupasta ei saa, Tiainen sanoo ja kiittelee myös edeltäjäänsä Kari Paussua.
– Päivittäin Kari käy tässä kahvilla ja silloin voi häneltä kysyä jotain erikoisempia asioita vanhoihin renkaisiin liittyen.
Verkkokauppaa kehitetään kuitenkin aktiivisesti. Seuraavana tavoitteena on avata myös käytettyjen renkaiden verkkokauppa.
Tiainen uskoo, että alan tulevaisuus näyttää hyvältä. Vaikka teknologia kehittyy vauhdilla, renkaiden tarve ei ole katoamassa.
– Vaikka joskus puhutaan siitä, että autot vielä leijuvat, niin traktorit eivät leiju ihan hetkeen, hän naurahtaa.
Talvirengassesonki on jälleen lähestymässä. Tiaisen mukaan rengasliikkeiden kiireisin hetki osuu vuodesta toiseen samaan ajankohtaan.
– Kovin ruuhka tulee aina ensimmäisestä lumisateesta. Talvi yllättää joka vuosi, joskus jopa meidätkin. Meillä alkaa päivystysaika kuitenkin aina lokakuun puolivälissä.
Kysymykset nasta- tai kitkarenkaiden välillä ovat rengasyrittäjän arkipäivää. Vastaus ei ole aivan sellainen kuin olettaisi.
– Oikeastaan Etelä-Suomessa on usein parempi olla nastarenkaat vaihtelevien keliolosuhteiden takia, kun taas sitten pohjoisessa, kun yleensä on koko talven hyvä lumikeli, niin siellä kitka toimii hyvin. Keskisuomalaisille autoilijoille hän ei halua antaa yksiselitteistä vastausta kitka- ja nastarenkaiden väliseen ikuisuuskysymykseen.
– Näillä leveysasteilla molemmat toimivat hyvin. Jos ajaa paljon pitkiä työmatkoja, kitkarengas on hyvä vaihtoehto. Jos taas kotitie on mäkinen ja olosuhteet haastavat, silloin nastarengas on usein perusteltu valinta.
Uusi halli parantaa työskentelyolosuhteita merkittävästi ja antaa melko äskettäin uusitulle asennuskalustolle arvoisensa ympäristön. Uutena uuteen halliin hankittiin vain renkaan vanteelleasennuskone.
– Kyllä minä tulevaisuuden valoisana näen, Janne Tiainen sanoo ja lupaa tarjota kakkukahvit vuoden päästä 10-vuotissynttäreiden kunniaksi.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Uusi asennushalli vauhdittaa rengasyrityksen kasvua julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Seppo Pänkäläinen

Artikkeli Taulun Kartanoa ei aktiivisesti myydä vaan Jyrki ja Riitta Halttunen haluavat vaikeista ajoista huolimatta kehittää kokonaisuuden toimintaa julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.