28.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden yhtenäiskoulu osallistui toukokuussa järjestettyihin koululippupallon SM-kisoihin Helsingin Velodromilla. Pientä joukkuetta vastassa oli viisi muuta koulua pääkaupunki seudulta. Peli pelattiin 5 vs. 5 muodossa ja pelaajien piti olla iältään korkeintaan yhdeksäsluokkalaisia. Tasaisessa ja tiukassa väännössä, Korpilahti nappasi lopulta toisen sijan ja hopeamitalit kaulaansa. Joukkueessa pelasivat Joni Josefsson (9.lk), Onni Heinonen (9.lk), Aaro Lepoaho (8.lk), Eetu Jokinen (8.lk), Oskari Tuovinen (8.lk) sekä joukkueen kapteenina toiminut Otso Tuovinen (5.lk). Joukkuetta valmensivat Eemeli sekä Tero Tuovinen.
Korpilahti voitti ensimmäisen pelinsä Pakilaa vastaan selvin numeroin, mutta joutui taipumaan toisessa pelissä Lauttasaarelle viimesekunnin epäonnistuneen lisäpisteen verran eli yhdellä pisteellä. Ensimmäinen voitto kuitenkin takasi pääsyn välieriin, jossa Puistopolun koulu voitettiin jälleen selkein numeroin. Finaaliin Pohjois-Haagan yhtenäiskoulua (PHYK) vastaan asettuikin sitten jo melkoisen kulunut Korpilahden joukkue. Yhden vaihtopelaajan varassa ja ilman suurempia taukoja pelinsä putkeen pelannut Korpilahti alkoi olla aurinkoisella Velodromilla silmin nähden kypsä joukkue. Pelillisesti Korpilahti osasi säännöt ja pelitekniikan paremmin, mutta fyysinen nopeus ja pituus olivat vahvasti PHYK:n puolella, ja se rullasikin käytännössä juoksemalla kuljettaen selkeään Suomen mestaruuteen. Hopea oli kuitenkin Korpilahden ensimmäinen lippupallomitali ikinä ja sitä juhlittiin asiankuuluvin menoin kotimatkalla läheisessä burger-paikassa.
Lippupallo on tällä hetkellä Suomessa vahvasti kehittyvä laji. Nostetta lajille antaa sen valinta vuoden 2028 Los Angelesin olympialaisiin uudeksi lajiksi. Lippupallo on kuin kontaktitonta amerikkalaista jalkapalloa, jossa taklaamisen sijaan repäistään vastustajalta vyötäröllä oleva lippu irti ja peli katkeaa siihen. Laji siis on turvallinen myös hyvin eri kokoisille pelaajille. Pienempien ja ketterämpien pelaajien etu on siinä, että heitä on vaikea saada liputettua. Pitkiä pelaajia vastaan on taas vaikea puolustaa korkeuksiin suuntautuvissa heitoissa. Pisteet lajissa tehdään joko kuljettamalla tai heittämällä soikiopallo kopiksi maalialueelle. Laji on äärimmäisen nopea ja taktinen, joten sitä on mukava seurata myös katsomosta. Mikäli lajista innostuu enemmänkin, huipputason lippupalloa pääsee katsomaan Suomessa 26.-31.8.2024 jolloin Pajulahdessa järjestetään lippupallon maailmanmestaruus kisat https://jenkkifutis.fi/flag2024/
Mikäli kiinnostut pelaamaan itse lippupalloa tai amerikkalaista jalkapalloa, Jyväskylän Jaguars järjestää sekä lapsille että aikuisille siihen mahdollisuuden Jyväskylän seudulla. Kesälle suunnitteilla on ainakin lippupallon perhe-flag sekä amerikkalaisen jalkapallon Jefuliiga (alle 12-vuotiaille). Tietoja ilmoittautumisesta ja yhteystiedot löytyvät Jaguarsin nettisivuilta. https://jkljaguars.fi
Tero Tuovinen
28.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Niemelän päärakennus Putkilahdessa on seissyt paikoillaan jo 166 vuotta, kivijalasta löytyy rakennusvuosi 1858. Putkilahden kyläkirjan ”Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja” mukaan talon rakensivat Pohjanmaan miehet ruokapalkalla. Hirret veistettiin ja talo pystytettiin ensin kehälle metsässä noin puolentoista kilometrin päässä, sitten kehä purettiin, hirret ajettiin talon paikalle ja talo pystytettiin.
Aumakattoinen, tuvan ja kuusi muuta huonetta käsittävä rakennus on arvioitu rakennushistoriallisesti maakunnallisesti arvokkaaksi, Keski-Suomen museon rakennusinventoinnissa sen tyyliksi on Putkilahden kyläkirjan mukaan määritelty ”pohjalainen talonpoikaisempire”.
– Nyt talo on ollut asumattomana noin kymmenen vuotta, talon nykyinen omistaja Kalle Liikanen kertoo.
– Talon remontoinnissa asumiskuntoon olisi niin iso työ, ettei siihen normaalin ihmisen rahat tai aika riitä.
Niemelä on aika lailla 1800-luvun asussaan. Kun astuu sisään isoon tupaan, tuntuu kuin tulisi museoon. Tuvan seinät ovat tummunutta, paksua hirttä, katon kurkihirsi on todella massiivista puuta, nurkassa on leivinuuni ja iso avotakka, johon Liikasen mukaan menevät metriset halot pystyyn. Seiniä kiertävät penkkilaverit ja myös huonekalut näyttävät vanhalta.
– Täällä on aika paljon talon alkuperäisiä kalusteita, esimerkiksi pirtinpöytä on suurin piirtein yhtä vanha kuin talokin, Kalle Liikanen kertoo.
Vanhoilta näyttävät myös keinutuoli, puinen sohva ja sänky, joissa on koristeena puukaiverruksia. Valurautaisesta mankelista Kalle Liikanen ei ole löytänyt vuosilukua, mutta vanha sekin on.
– Täältä on löytynyt paljon vanhoja esineitä ja myös valokuvia ja tilanpitoon liittyviä papereita, Liikanen kertoo.
– Sähköt tänne on vedetty kahteen kertaan, vanhemmat johdot ovat varmasti siltä ajalta, kun Putkilahteen on tullut sähköt, uudemmatkin ovat olleet seinässä vuosikymmeniä. Vesijohtoa täällä ei ole. Jossain vaiheessa pihassa olevasta kaivosta on johdettu vesi sisälle, täällä on putkenpää ja yksi allas, mutta nyt vettä ei tule, eikä viemärikään ole käytössä.
Tuvassa ei ole juuri remontteja tehty, jossain vaiheessa keittiö on siirretty tuvan seinustalle. Muissa huoneissa hirsiseinät on päällystetty pinkopahvilla.
– Alun perin tässä on ollut pärekatto. Se on vaihdettu konesaumattuun peltikattoon joskus 1970 – 1980-luvulla. Katto on kunnossa vieläkin, eikä vuoda mistään. Se on tehty aikoinaan paksusta materiaalista hyvin, Liikanen kertoo.
Talon pihapiirissä on kaksi vanhaa aittaa, jotka ovat 1800-luvulta. Navetta sen sijaan on rakennettu 1990-luvulla, palaneen vanhan navetan paikalle.
Kalle Liikaselle Niemelä päätyi yllätysperintönä pari vuotta sitten.
– Taloa pitivät viimeksi veljekset, joilla ei ollut lapsia. Viimeinen isäntä asui tässä parikymmentä vuotta yksinään. Hän halusi testamentata tilan jollekin, ettei se mene valtiolle, mutta ei kuulemma halunnut antaa tätä tuttavilleen, jotka kaikki olivat iäkkäitä, vaan valitsi mieluummin nuoremman perinnönsaajan, Kalle Liikanen sanoo ja kertoo itse olevansa alle 30-vuotias.
– Olen tuntenut talon viimeisen isännän koko ikäni ja kävin häntä täällä katsomassakin. Isovanhempani rakensivat kesämökin tämän tilan maille ja myöhemmin isänikin teki tänne mökin, eli meidän sukua on mökkeillyt täällä 50 vuotta, Liikanen kertoo.
Niemelän tila on perustettu vuonna 1826, Kalle Liikasen tietojen mukaan siihen on kuulunut aikoinaan 200 hehtaaria maata.
– Sen jälkeen kun lehmät laitettiin pois, täällä oli lampaita, kaneja, kanoja, kalkkunoita ja fasaaneja. Viimeinen isäntä viljeli tilaa vielä 2000-luvun alussa, ja pellot ovat edelleen viljelyksessä, Liikanen kertoo.
– Tilaan kuuluu edelleen puolet Viljamensaaresta; sinne tilan omistaneet veljekset perustivat luonnonsuojelualueen. Tilalla on myös muutama pienempi suojelualue.
Tiina Lamminaho
14.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Järviniemen nykyinen päärakennus Putkilahden Töppöspohjassa on rakennettu vuonna 1878.
– Tämä on ilmeisesti toinen talo tällä paikalla. Ensimmäisen, nykyistä taloa pienemmän talon paikka on vielä nähtävissä 10 – 15 metrin päässä nykyisestä talosta, Järviniemen nykyiset omistajat Sakari ja Sirpa Iivari kertovat.
Suur-Jämsän historian mukaan Järviniemi on lohkottu Jollasta 1850-luvulla. Alun perin talo oli Jollan torppa, mutta torpaksi todella iso, pinta-alaa on ollut 118 hehtaaria. Vuosien saatossa tilan maita on jaettu perillisille.
Iivarit ostivat talon vuonna 2009 ja muuttivat siihen tammikuussa 2010.
– Tämä oli Jukka ja Pirkko Järviniemen puutarhatila, heitä ennen tilaa isännöivät Martta ja Pekka Järviniemi. Täältä on löytynyt paljon perennoita, joita en edes tunnista; ihanaa, kun maasta putkahtelee kivoja yllätyksiä, itsekin puutarhaihmiseksi tunnustautuva Sirpa Iivari kertoo.
– Kun olimme muuttaneet tähän, Martta Järviniemi kävi täällä kylässä ja kertoi meille, mitä istutuksia täällä on missäkin. Ilmeisesti juuri Martta on istuttanut tähän pihapiiriin jalopuita, tässä on saarnia, tammia, erilaisia jalavia, vaahteroita ja hevoskastanja.
Sirpa Iivari on istuttanut pihapiiriin omenapuita ja lisää kirsikkapuita. Erilaisia kokeilujakin Iivarit ovat puutarhassa tehneet, yhteensä tilalta löytyy satoja eri kasvilajeja, joukossa on myös yleensä hieman etelämpää löytyviä kasveja kuten viiniköynös.
– Sakari on laajentanutkin puutarhaa, jotta minun kaikki omenapuuni mahtuvat sinne. Kasvatan niitä itse pienestä asti ja vartan uusia lajikkeita, ihan harrastuksekseni. Tämä oli tällaiselle puutarhaintoilijalle kyllä oikein nappitalo, ja mehiläisetkin pitävät paikasta. Hunajaa olen tuottanut 25 vuotta, Sirpa Iivari sanoo.
Vuonna 1940 otetussa valokuvassa Järviniemi on hirsipintainen ja pärekattoinen, umpikuistilta on kaksi sisäänkäyntiä, toinen tuvan puolelle ja toinen eteiseen, josta pääsee saliin.
– Alun perin tämä on ollut savupirtti, mustuneet kattohirret ovat alkuperäiset. Uuni on ollut hieman eri paikassa, nykyinen leivinuuni on tehty vuonna 1953. Varmaankin samoihin aikoihin taloon laitettiin peltikatto. Se kesti 70 vuotta, uusimme sen tänä vuonna, Iivarit kertovat.
Kuisti on Iivarien tietojen mukaan uusittu vuonna 1986, silloin siihen tehtiin sauna ja sisävessa. Aiemmin talossa ei sisävessaa ollut.
– Me vaihdoimme tähän ikkunat, teimme keittiöremonttia ja otimme keittiön seinään aiemmassa remontissa laitetun muovin pois. Uusimme myös vesijohdon, Iivarit kertovat.
– Tänä kesänä talo olisi tarkoitus maalata, koemaalaus on jo tehty kuistin seinään. Väriksi tulee kartanonkeltainen. Onhan valkoinen talo komea, mutta on se vähän kalsea väri, Sirpa Iivari toteaa.
Talossa on leivinuunin lisäksi neljä pönttöuunia, jotka ovat käytössä.
– Täällä oli kolme pönttöuunia, yhden me olemme teettäneet vintiltä löytyneistä, käyttämättömistä uunin kuorista avotakan paikalle. Pönttöuuneja lämmitämme talvella joka toinen päivä, vuorotellen siten, että samana päivänä lämmitämme kahta uunia. Leivinuunissa on tulet kaksi tai kolme kertaa viikossa, keleistä riippuen. Lisäksi meillä on ilmalämpöpumput, aurinkopaneelitkin olemme laittaneet, Iivarit kertovat.
Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on vanha navetta ja kuusiosainen aittarivi sekä vanha puuliiteri ja ulkosauna.
– Kivinavetta on rakennettu vuonna 1900. Se on nyt osin uudiskäytössä, kun siellä on hunajalinkoomo. Aitta on tuotu tänne Jollasta, se on vanhempi kuin talo. Aitasta on löytynyt vuosiluku 1822, Iivarit kertovat.
– Tämä on kyllä mukava talo, ja ikäisekseen yllättävän lämmin ja vedoton. Talo on ollut koko ajan asuttuna ja siitä on pidetty huolta, se on pysynyt kunnossa.
Tiina Lamminaho
03.04.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Vantaalla tiistaina tapahtunut kouluampuminen on järkyttänyt suomalaisia kouluyhteisöjä kuin myös muita ihmisiä. Yhtenäiskoulun rehtori Satu Lahti kertoo, etteivät Korpilahden yhtenäiskoulun oppilaat ole tuoneet esiin erityisiä turvallisuushuolia omaa kouluaan koskien.
– Lähtökohtaisesti luottamus oman koulun turvallisuuteen tuntuu edelleen vahvalta ja sitä koetetaan toki tukea edelleen pitämällä yllä mahdollisimman tavallista ja tuttua arkea.
-Kyllähän tuo eilinen uutinen taas pysäytti. Vaikka tapahtunut onkin meistä katsottuna etäällä, niin koulut ovat Suomessa kaikkiaan kovin samanlaisia ja muodostavat yhteisen yhteisön. Ihmiset eri kouluista ovat tuttuja toisilleen eri verkostoista ja yhteenkuuluvuuden tunne on suuri. Yhteen yksikköön tullut suru on sillä tapaa meille yhteinen. Olen miettinyt sitä, mitä kaikkea näiden uutisotsikoiden takana voi olla, mitä kaikkea me voisimme enemmän ja toisella tapaa tehdä, jotta tällainen ei enää missään eikä milloinkaan toistuisi, Lahti toteaa.
Jyväskylän kouluissa on tarkat suunnitelmat poikkeustilanteiden varalle ja ne ovat osin salaisia. Koulut varautuvat poikkeaviin oloihin koulukohtaisten suunnitelmien avulla.
-Koulun koko henkilökunta käy läpi vuosittain, ennen lukuvuoden alkua, turvallisuusasioista vastaavan apulaisjohtaja Matti Lehtimäen johdolla turvallisuusinfon ja turvallisuuskävelyn. Turvallisuuskävely toteutetaan heti lukuvuoden alussa myös oppilaiden kanssa. Näissä infoissa ja kävelyissä käydään jo paljon perusasioita yleisistä fyysiseen turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Erilliset harjoitukset poikkeustilanteisiin, niin sisälle suojautuminen kuin kiinteistöstä poistuminen, on tehty pääsääntöisesti koko koulussa myös aina lukuvuosittain. Vaihtelua ajankohdassa on ollut, jotta tilanteita voidaan kokeilla ennalta varoittamatta myös eri olosuhteissa. Viime vuosina koululla on tapahtunut myös yksittäisiä palohälytyksiä, jotka ovat olleet sinänsä aiheettomia, mutta toimineet toki myös sitten hyvänä poistumisharjoituksena. Niistäkin olemme kokemusta ja tietoa hyvin saaneet suunnitelmien kehittämiseen.
Harjoitusten jälkeen niistä on tehty arvio.
-Arvioissa on muun muassa käyty läpi yleisen onnistumisen lisäksi poistumiseen tai suojautumiseen käytetty aika, oppilaiden siirtymisen reitit, henkilökunnan toiminta ja kuulutusten toimivuus. Koulun oman arvioinnin lisäksi Keski-Suomen pelastuslaitos arvioi turvallisuuskulttuuriamme vuosittain. Viimeisin raportti on maaliskuulta. Senkin mukaan koulumme turvallisuuskulttuuri näyttäytyy kehittyneeltä ja henkilökunta sen ylläpitämiseen motivoituneelta ja tämän pelastuslaitoksen näkemyksen voin hyvin kyllä itsekin rehtorina allekirjoittaa.
Korpilahden yhtenäiskoululla Vantaan tapahtumat tulivat oppilaille tietoon tiistaina tipoittain, kun uutiset alkoivat levitä.
-Oppilaat myös kertoivat asiasta toisilleen. Henkilökunnalle tapahtuneesta kerrottiin aamupäivällä yhteisellä viestillä, jossa myös ohjeistettiin huomioimaan tapahtunut ja olemaan valmiina keskustelemaan oppilaiden kanssa, jos lapset ja nuoret niin toivovat.
Tänään keskiviikkona koulut osallistuvat valtakunnalliseen suruliputukseen.
-Oppilaille pidettiin aamupäivällä yhteinen Teams-tuokio, jossa muistutettiin vielä siitä, että monenlaiset ajatukset ovat nyt mahdollisia ja sallittuja. Ja että näinä aikoina on erityisen tärkeää, että jokainen huomaisimme apua kaipaavat ja tukea tarvitsevat. Koulun aikuiset ovat jutelleet asiasta oppilaiden kanssa aina silloin, kun oppilaat ovat asiaa esille nostaneet. Ikätason mukaisesti asiaa on käsitelty luokissa vähän eri tavoin ja eri näkökulmista.
Opettajien ja ohjaajien lisäksi koululla on apuna oppilashuollon henkilöstö. Lisäksi koteihin on lähetetty tiistaina 2.4.2024 kaupungilta tullut Wilma-viesti, jossa myös kootusti tietoa erilaisista tukea tarjoavista tahoista.
Jyväskylän kaupunki tiedottaa, että Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden nuorisotyöntekijät ovat nuorten tukena ja kuulevina korvina, mikäli tapahtumat painavat mieltä.
Nuoret voivat mennä halutessaan nuorisotiloille juttelemaan nuorisonohjaajien kanssa. Tiloilla ovat avoimet ovet pääsääntöisesti arki-iltaisin klo 20 asti.
Nuorisotilojen yhteystiedot ja aukioloajat osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/nuoriso/toiminta/toiminta-nuorisotiloilla
Nuorisotyöntekijät päivystävät myös verkossa. Nuorisopalveluiden Discord-kanava on avoinna ma-to 16–20. Discord-kanava osoitteessa https://discord.gg/3fHFKtj
Lisäksi koulunuorisonohjaajat, erityisnuorisotyöntekijät ja etsivä nuorisotyö ovat nuorten tukena tavalliseen tapaan.
Maarit Nurminen
21.03.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Secto Rally Finland -rallin tarroilla varustettu Skoda ajaa Satamakapteenin pihaan. Auton tarrojen päivämäärä osoittaa vielä viime kesään, mutta autoa kuljettava Katja Neuvonen tekee töitä ensi elokuun alussa ajettavaan MM-rallin osakilpailuun. Neuvonen toimii tänä vuonna alueratamestarina ja hänen vastuullaan reitin osalta ovat lauantaina kahteen kertaan ajettavat Päijälän ja Västilän erikoiskokeet.
Viime kesänä Neuvonen kuului jo reittitiimiin ja harjoitteli hommaa Rannankylän testierikoiskokeella. Pomot olivat tyytyväisiä näyttöihin ja tänä vuonna Neuvonen pääseekin tositoimiin. Ralliorganisaatiossa toimii neljä alueratamestaria.
-Alueratamestarit hoitavat esimerkiksi teiden luvitukset. Alueratamestarit tarkastelevat myös esimerkiksi katselualueita ja parkkialueita. Työtä tehdään yhteistyössä erikoiskoejärjestäjien kanssa. Heillä voi olla esimerkiksi omia parkkialueita, jotka he sitten hoitavat itse. Työ on alkanut syyskuussa. Tiehoitokuntiin olin ensimmäistä kertaa yhteydessä marraskuussa. Kävimme esimerkiksi vanhoja sopimuksia läpi. Kun lumet lähtevät, käymme vielä katsastamassa muun muassa katselu-ja parkkialueet.
Neuvonen tekee osa-aikaista alueratamestarin työtä oman päivätyönsä ohella.
-En osaa vielä arvioida, kuinka paljon aikaa tulee tähän menemään. Vielä ei ole montaa työpäivää mennyt, kun olen kerran käynyt Päijälässä ja Västilässä. Huhtikuussa työmäärä lisääntyy ja hektisintä aikaa ovat kaksi kisaa edeltävää viikkoa. SEO:n kahvilan aamuvuorojen jälkeen ehtii vielä päivällä hyvin ja kesälomat olen ajoittanut MM-rallin mukaan.
Yhteistyö erikoiskoejärjestäjien kanssa on tiivistä.
-Heidän kanssaan sovitaan työnjaosta. Tällainen asia on esimerkiksi merkkien laittaminen reitille nuotitusta varten. Sen voi tehdä erikoiskokeen järjestäjä tai sitten minä käyn ne laittamassa. Toukokuussa on koulutusviikonloppu erikoiskoejärjestäjille, missä olen mukana.
Kisan aikana Neuvosen paikka on safety-autossa.
-Kierrämme kaikki reitit kisan aikana etuautoina ja tarkistamme tilanteet. Tarvittaessa siirrämme ihmisiä turvallisemmille katselupaikoille. Kansainväliseltä autoliitolta, FIA:lta on tullut entistä tiukemmat ohjeet siitä, että katselijoiden pitäisi olla katselualueilla tai siimojen takana. Minulla on viime vuodelta tehtyjä havaintoja punaisessa vihkossa eli esimerkiksi mihin siimaa pitää vetää ja missä sitä ei välttämättä tarvita.
Toissa vuonna Lankamaan kakkospätkä peruttiin yleisön käytöksen takia.
-Se oli yleisölle hyvä muistutus, mitä voi käydä myös Suomessa.
Paljon on vettä virrannut Päijänteessä niistä päivistä, kun Neuvonen osallistui ensimmäistä kertaa rallitalkoisiin. Hän ei osaa sanoa varsinaista syytä, miten talkoohommiin tuli lähdettyä.
-Kaveripiirissä oli paljon kylän poikia, jotka ajoivat rallia. Ehkä sen myötä ja kun pyydettiin. Ja olihan se ihan kivaa hommaa.
Nopeasti Neuvonen eteni talkoohommissa ajanottoon.
-Sitä tuli tehtyä aika monta vuotta. Kun vuonna 2019 vietettiin MM-rallin karonkkaa Tupasvillassa, Perälän Jussi Jyväskylän Urheiluautoilijoita tuli sanomaan, että kun ollaan pieniä seuroja, voisimme tehdä yhteistyötä. Näin päätimme tehdä yhdessä niin sanotun kolmostason rallin, jonka AKK oli lanseerannut. Järjestimme Talvirallin 2020, jonka jälkeen olemme järjestäneet useita ralleja. Suurin voimainponnistus oli SM-osakilpailun järjestäminen.
Neuvonen sanoo, että rallien järjestämisen myötä tuli enemmän intoa tekemiseen.
– Kun vuosikausia on ollut jo yhteydessä MM-rallin tekijöihin, kuten kilpailunjohtajiin ja kilpailusihteereihin, yhteistyö sujui järjestäjän roolissa helposti. Muutama vuosi sitten olin hätäapuna toimistolla, kun työvoimassa oli vajausta. Tein muutaman viikon toimihenkilöiden luvituksia ja talkoolaisten listoja. Viime vuonna kutsuttiin alueratamestarin töihin tutustumaan. Viime vuonna tein vielä Harjun erikoiskoetta torstain ja perjantain. Jäi yöunet vähän vähiin. Tänä vuonna en enää siellä ole hommissa, kun tämä on nyt kuitenkin ihan työ. Jos vähän enemmän saisi nukkua.
Neuvonen on myös kouluttautunut rallin järjestäjänä käymällä toimitsijakoulutuksia.
-Nykyisin pystyn toimimaan omissa ralleissa kilpailunjohtajasta lähtien kaikissa tehtävissä. Koulutuksista saa paljon ideoita ja vinkkejä, jotka auttavat käytännön työssä. Samanhenkisestä porukasta olen saanut myös paljon uusia ystäviä.
Viime vuonna Neuvonen oli mukana noin kymmenessä eri rallitapahtumassa.
Neuvonen sanoo, että alueratamestarin työ on yksi haaveiden täyttymys rallihommissa.
-Kisajärjestäjänä haluaisin keskittyä ehkä enemmän viestintään ja töihin, joissa saa olla ihmisten kanssa tekemisissä.
Maarit Nurminen
