Mattila perusti Mattilan Hoivapalvelut Oy:n vuonna 2023 yhdessä monialayrittäjä Oskari Moision kanssa. Vain muutamassa vuodessa yritys on kasvanut noin 80 työntekijän ja kolmen miljoonan euron liikevaihdon yritykseksi. Toiminta kattaa kotihoidon, henkilökohtaisen avun, arjen tukipalvelut sekä palveluasumisen. Samuli Mattilan poliittisen päättäjän ura alkoi jo nuorisovaltuustosta ja tällä hetkellä hän toimii myös Uuraisten kunnanhallituksen puheenjohtajana. Hyvinvointialueen kaikista luottamustehtävistä hän luopui elokuussa ja perusteli sitä toistuvalla intressijääviydellä.

Menestys ei ole syntynyt sattumalta. – Isoja tavoitteita pitää olla. Kun yrityksen perustin, oli haaveena rakentaa jotakin merkittävää. Olen luonteeltani sellainen, etten ole koskaan täysin tyytyväinen. Aina löytyy asia, jonka voi tehdä vähän paremmin, Mattila sanoo.
Kulunut vuosi on ollut yritykselle poikkeuksellisen vauhdikas. Mattilan Hoivapalvelut otti vastuulleen muun muassa Uuraisten ja Tikkakosken kotihoidon palvelut sekä Sumiaiskodin toiminnan.

Kasvu on tuonut mukanaan myös haasteita. Uuraisten ja Tikkakosken kotihoidon siirtyminen yrityksen vastuulle oli suuri muutos niin työntekijöille, asiakkaille kuin yrityksellekin.
– Kotihoidon toiminnan siirtäminen meille oli poikkeuksellisen iso operaatio. Kokonaisuuteen kuului yli sata asiakasta ja yli 24 henkilötyövuoden verran hoitohenkilöstöä. Samalla otettiin käyttöön uudet tietojärjestelmät ja toimistotilat sekä yksityisen yrityksen toimintamallit. Muutos on vaatinut aikaa, ja haasteitakin on ollut. Työntekijöiden, asiakkaiden ja hyvinvointialueen kanssa tehdyllä yhteistyöllä olemme päässeet alkuvaiheesta eteenpäin, ja toiminta on lähtenyt vakiintumaan, Mattila kertoo.
Hän kiittää asiakkaita, palveluvastaava Tiina Sellmania ja koko henkilöstöä sitoutumisesta yhteisen toiminnan rakentamiseen.
– Ensimmäisten ongelmien kohdalla ei ole lähdetty karkuun, vaan niitä on alettu ratkaista yhdessä.

Mattila puhuu mielellään kokonaisuuksista. Hänen mukaansa hoivapalveluissa suurin virhe syntyy silloin, kun palvelut pilkotaan liian pieniin osiin ja eri toimijat katsovat asioita omista siiloistaan.
– Kun ihminen tarvitsee apua, ei hän mieti organisaatiorajoja. Häntä kiinnostaa, että palvelu toimii.
Myöskään yhteiskunnan ei Mattilan mukaan pitäisi takertua siihen tuotetaanko palvelu hyvinvointialueen vai yksityisen tuottamana. Molemmille on paikkansa, sosiaalihuollon palvelut sopivat hänen mielestään hyvin yksityisten hoitamiksi, mutta terveydenhuollon puolella pitää olla tarkkana. Erikoissairaanhoidon keskittämisessä hän näkee myös hyviä asioita ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä hän kannattaa.
– On myös kokonaisuuksia, joissa kannattaisi mennä nykyistä pienempiin yksiköihin. Lapsiperheiden kotipalvelu on erittäin hyvä esimerkki, että siinä Jyväskylänkin kokoinen alue on jo liian iso alue.
Mattilan Hoivapalvelujen tavoitteena on tarjota asiakkaalle mahdollisimman eheä palveluketju.
– Olen puhunut pitkään siitä, että hoivaa pitäisi pystyä tarjoamaan siivouspalvelusta saattohoitoon asti. Nyt olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa tuollainen kokonaisuus on mahdollista toteuttaa saman yrityksen sisällä.
Mattilan mukaan yrityksen vahvuus on ihmisläheinen toimintatapa ja omahoitajamalli, jossa asiakkaalle pyritään turvaamaan tutut työntekijät.

Hoiva-alan tulevaisuudessa Mattila näkee paljon mahdollisuuksia erityisesti teknologian ja tekoälyn hyödyntämisessä.
Hän korostaa kuitenkin, ettei teknologian pidä korvata ihmistä.
– Haluan käyttää tekoälyä työkaluna, joka vapauttaa hoitajien aikaa asiakkaiden kohtaamiseen. Mitä enemmän teknologia hoitaa kirjaamista, tiedon hakemista ja muita tukitehtäviä, sitä enemmän jää aikaa niille oikeasti hoitaville käsille.
Ajatus roboteista hoivaajina ei häntä innosta. – Minun mielestäni hoivan pitää olla inhimillistä. Ihmisarvo ei vähene, vaikka muistisairaus tai muu toimintakyvyn heikkeneminen vie itsenäisen selviytymisen edellytyksiä.

Vaikka palkinto myönnettiin Mattilalle henkilökohtaisesti, hän näkee sen ennen kaikkea tunnustuksena koko yrityksen henkilöstölle.
Tieto valtakunnallisesta palkinnosta tuli jo kesäkuussa, joten asiaa on ehtinyt sulatella useita kuukausia ennen julkistamista. – Tällainen tunnustus tulee ehkä kerran elämässä. Nyt pitää myös osata pysähtyä hetkeksi nauttimaan siitä.
Samalla palkinto antaa uskoa koko toimialalle aikana, jolloin sosiaali- ja terveysala käy läpi suuria muutoksia. – Toivon, että tämä näyttää myös muille yrittäjille, että hoiva-alalla kannattaa yrittää. Tarvitsemme uusia tekijöitä, uusia ajatuksia ja rohkeutta rakentaa palveluita uudella tavalla.

Kasvun keskelläkin Mattila pitää katseen tulevassa.
– Ensi vuonna tärkein tavoite ei ole uusi suuri loikka, vaan nykyisen kokonaisuuden kehittäminen. Haluamme varmistaa, että laatu, arvot ja johtaminen pysyvät kasvun mukana.
Pitkän aikavälin unelmakin on jo olemassa. – Toivon, että jonain päivänä olemme Uuraisten suurin työllistäjä. Se olisi hieno saavutus sekä yritykselle että kotikunnalle.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Samuli Mattila on Suomen Vuoden nuori yrittäjä 2026 – Vastuullisesti rakennettu hoiva on koko yhteiskunnan etu julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Seurakuntavaalien ehdokkaat selvillä julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Kankaisten kyläkoulun 1.-6. luokan oppilaat

Kuvat Inka Ikonen

Artikkeli Kankaisten kyläkoulun 90-vuotisjuhlissa oli kivaa ja harvinaista julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Korpilahdella alkoi laajamittainen häiriö vesijohtoverkostossa maanantai-iltana kello 19 aikaan. Häiriö koski noin 700 Alvan vedenkäyttöpaikkaa sekä Moksin vesiosuuskuntaa.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä Alva perusti kirkonkylälle kaksi väliaikaista vedenjakelupistettä satamaan ja S-marketin parkkialueelle.
Häiriöitä vedenjakelussa oli monella alueella ja häiriöalueiksi nimettiin Hyrkkölä, Korpiaho, Maso, Kemppaisenmäki, Iloniemi, Kotamäki, Tissolanmäki, Pukkala, Ainola, Korpilahti keskusta, Tähtiniemi, Hirvimäki, Saakoski ja Puolakka.
Alvan vesihuoltopäällikkö Atte Pakkanen kertoi tiistaina aamupäivällä Ylelle, että putkirikko sijaitsee vedentuotantoalueen ja Korpilahden taajaman välillä. Tämä selittää häiriön laajuuden. Tarkkaa vuotokohtaa etsittiin vielä tiistaina aamupäivällä.
Vedenjakelun häiriöllä oli vaikutuksia Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluihin Korpilahdella.
Korpilahden hammashoitolan asiakkaiden aikoihin tuli muutoksia ja asiakkaisiin oltiin yhteydessä henkilökohtaisesti.
Korpilahden ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan yksikön, Iltatähden riittävä vesihuolto varmistettiin. Vedenjakeluhäiriöllä oli vaikutusta myös kotihoidon asiakkaisiin. Kotihoidon hoitajat ovat vieneet asiakkaille vettä käyntiensä yhteydessä, mikäli asiakkaalla ei ole veden kotivaraa. Kotihoidon asiakkaiden omaisia pyydettiin olemaan yhteydessä läheisiinsä ja varmistamaan, että vettä ja vesikanistereita on riittävästi.

Vedenkäyttöohjeita keittokehotuksen aikana:
-Juomavesi ja ruuanlaittoon käytettävä vesi on keitettävä vähintään 5 minuutin ajan.
– Veden keittokehotus on voimassa toistaiseksi. Vedenkäyttöohjeet keittokehotuksen ollessa voimassa:
– Keitä vettä 5–10 minuuttia. Muista keittää myös mehun laimennukseen käytettävä vesi. Mikäli vesi kiehuu ja tulee keitetyksi ruuanlaiton yhteydessä, ei sitä tarvitse etukäteen erikseen keittää.
– Kahvinkeittimissä tai vedenkeittimissä vesi ei kiehu riittävän kuumaksi.
– Muistathan, että myöskään jääkuutioita ei saa tehdä keittämättömästä vedestä.
– Huuhtele vihannekset ja salaatit keitetyllä, jäähdytetyllä vedellä.
– Siivoukseen, pyykinpesuun, tiskaamiseen, peseytymiseen ja WC:n huuhteluun voit käyttää hanavettä aivan normaalisti.  Huolehdi siitä, että pestyt astiat ja esimerkiksi leikkuualustat kuivuvat kunnolla ennen seuraavaa käyttöä.

Artikkeli Korpilahdelle sekä Moksin ja Kärkisten vesiosuuskuntien alueelle vedenkeittokehotus julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Jotta maallemuutto ei olisi niin suuri hyppy tuntemattomaan, on kehitetty erilaisia hankkeita. Esimerkiksi heinäkuussa Kangasniemellä järjestettiin Autiotalomessut, joissa kävi yli 2 000 vierasta. Tuloksiakin syntyi: kymmenen autiotaloa sai uudet asukkaat, kahdeksan taloa ilmoitettiin myydyiksi ja kaksi vuokratuiksi.

Kansainvälistä Coming, Living, Staying – Ruralizing Europe -hanketta toteutetaan Ruotsissa, Islannissa ja Tanskassa sekä Suomessa nimellä Tule, elä ja jää -hanke. Hanke kestää syyskuuhun 2027 asti. Tavoitteena on kartoittaa, vaihtaa ja kehittää käytäntöjä, jotka edistävät tai estävät maaseudulle muuttoa kussakin maassa. Oletettavia kehittämisalueita ovat kuntien ja kylien välinen yhteiskehittäminen, kylien vastaanottokyky sekä kuntien ja kylien infrastruktuuri, mukaan lukien asumisen ja etätyön mahdollisuudet. Keski-Suomessa hankkeen projektipäällikkönä ja koordinaattorina toimii Reena Laukkanen-Abbey. Hanke on saanut Euroopan maaseuturahoitusta Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta. Hankkeessa ovat mukana Viitasaaren kaupunki, Uimaniemi Joutsasta, Niemisjärvi Hankasalmelta, Sahrajärvi Multialta, Koskenpää, Juokslahti ja Längelmäki Jämsästä, Metsäkulma-Kukkaro Petäjävedeltä sekä Pohjoisen Korpilahden kylät. Käytännön toimia ovat esimerkiksi kylien esitteet ja esittelyvideot, talo- ja tonttimarkkinat sekä asumiskokeilut.

Koska samankaltaisten haasteiden kanssa painiskellaan lähes kaikissa kylissä, on ajatusten vaihto kaikkien kannalta hedelmällistä. Siksi Keski-Suomen Kylät ry suunnittelee paljon toivottuja kylävierailuja lokakuun 2026 alkuun, esimerkiksi kuukauden kahdelle ensimmäiselle lauantaille. Ajatuksena on ensisijaisesti muodostaa kylä- tai kyläaluepareja, jotka vierailevat toistensa luona. Mikäli välimatkat ovat kovin pitkiä, voidaan harkita myös yön yli kestävää vierailua. Tapahtumat ovat osallistujille ja järjestäjille maksuttomia, ellei kyläkohtaisesti haluta järjestää jotain erityistä ohjelmaa. Tapahtumasta saa lisätietoa, ja siihen voi ilmoittautua Keski-Suomen Kylät ry:lle

Höytiäläinen Penttisen perhe ryhtyi tuumasta toimeen ja haki mukaan kolmen kuukauden asumiskokeiluun Kalajoelle. Heidän kohdallaan kyse ei ole varsinaisesti maalla asumisen kokeilusta, sillä Kalajoki on kaupunki, joskin hyvin maaseutumainen. Hyppäys erilaiseen ympäristöön antaa kuitenkin varmasti monenlaisia näkökulmia. Perhe näyttää esimerkkiä siitä, että jännittäviin kokeiluihin voi ryhtyä myös perheellisenä. Vanhempien Siljan ja Markuksen mukana Kalajoelle lähtivät Hertta, 5, Siiri, 3, sekä kesällä syntynyt Kerttu. Päätös oli monen asian summa. Työntävänä tekijänä oli esimerkiksi kotona kesken oleva vesivahinkoremontti, ja vetovoimatekijänä Kalajoella asuva ystäväperhe. Arjessa perheen vanhemmat tekevät asiantuntijatyötä sekä etänä että työmatkoilla: äiti IT-konsulttina ja isä Geologian tutkimuskeskuksessa tutkimusassistenttina. Tällä hetkellä perheessä eletään kuitenkin ennen kaikkea vauva-arkea. Kalajoen kolmen kuukauden kokeilu tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunki auttaa etsimään sopivan asunnon ja maksaa osallistujille korvausta 1 000 euroa kuukaudessa. Korvaus on veronalaista tuloa. Hakemuksia kokeiluun tuli lähes sata, joista kolme hakijaa valittiin. Vastineeksi osallistujat kertovat kokemuksistaan omilla somekanavillaan. Penttisen perheen tarinaa voi seurata esimerkiksi Instagramissa @parihehtaaria. Silja Penttinen on myös luvannut kirjoittaa PaikallisUutisiin kokemuksistaan.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Maallemuuton esteitä madalletaan kokeiluilla julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Artikkeli Kolumni Markku Koskinen: Joka kunnassa asuu oma Metsolan Erkki julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Tarkastusten taustalla on vaatimus jätteiden lajittelusta. Biojäte tulee lajitella erikseen eikä se saa päätyä sekajätteen joukkoon.  Tarkastuksilla ehkäistään myös jyrsijöitä aiheutuvia haittoja. Puutteellinen biojätteen käsittely tai rikkinäinen kompostori voivat houkutella alueelle haittaeläimiä, kuten rottia.

Kaikkia Jyväskylän seudun kotitalouksia koskee biojätteen lajitteluvelvoite. Biojätettä ei saa laittaa sekajätteen sekaan. Biojäte tulee kerätä omaan tai naapurin kanssa yhteiseen biojäteastiaan tai kompostoida biojäte asianmukaisessa kompostorissa.
Biojätteen lajittelu erikseen on tärkeää, sillä vain erilleen kerätty biojäte voidaan hyödyntää uudestaan. Sekajätteen seassa biojäte kuljetetaan energiahyödynnykseen, mikä aiheuttaa kustannuksia ja haasteita käsittelylaitoksessa. Biojäte on arvokas raaka-aine biokaasun ja multatuotteiden tuotannossa – tai kompostoituna oman pihan ravinteikkaana kasvualustana.
Jyväskylän seudulla kerätty kotitalouksien biojäte käsitellään paikallisesti Mustankorkealla, jossa siitä tehdään biokaasua ja multatuotteita.
Tarkastuksella varmistetaan, että kiinteistöllä on asianmukainen kompostori biojätteen käsittelyyn tai muu hyväksyttävä tapa käsitellä biojätteet.

Kompostointitarkastuksiin liittyy paljon virheellisiä käsityksiä.
Viime aikoina on uutisoitu paljon siitä, että hallituksen normien purkutalkoissa on ilmoitettu, että kompostointitarkastajat aiottaisiin lakkauttaa.
-Erillistä virkaa tai toimea nimeltä kompostointitarkastaja ei ole olemassa. Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitavat työntekijät tekevät tarkastuksia muiden työtehtäviensä ohella. Tarkastukset ovat vain pieni osa laajaa viranomaistyötä, jonka tavoitteena on varmistaa, että jätehuolto toimii oikein, Jyväskylän seudun jätelautakunnasta tiedotetaan.
Tarkastusten lopettaminen edellyttäisi muutoksia jätelainsäädäntöön. Käytännössä velvoite lajitella biojäte erikseen pitäisi poistaa laista kokonaan, jos haluttaisiin että jätehuoltoviranomainen ei seuraisi lajittelua. Tämä olisi ristiriidassa EU:n jäsenmailleen asettamien yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden kanssa.

Ympäristöministeriö onkin nostanut biojätteen lajittelun lisäämisen yhdeksi tehokkaimmista keinoista nostaa kierrätysastetta Suomessa.

Artikkeli Kompostitarkastukset jatkuvat – Korpilahdella komposteja tutkaillaan kesäkuussa julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Yksi Kevätpäivän osallistujista on Jyväskylän ammattikorkeakoulun lähiLUMO‑hanke. Hanke tuo tapahtumaan myös konkreettisen uutuuden, kirjastolle luovutetaan oma Luontoreppu.
Hanketta vetää Jyväskylän ammattikorkeakoulun vanhempi asiantuntija Janne Laitinen, jonka jotkut uuraislaiset muistavat huomattavasti nuorempana asiantuntijana noin 20 vuoden takaa. Silloin hän veti Uuraisilla Luonnollisen kasvun Uurainen -hanketta.
LähiLUMO on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun tiedonvälityshanke, jonka ydinviesti on yksinkertainen: luontoon kannattaa lähteä. Janne Laitisen mukaan luonto tarjoaa ilmaiseksi elämyksiä, liikuntaa ja hyvinvointia.
– Olemme jo yli puolenvälin hanketta. Järjestämme tapahtumia jokaisessa keskisuomalaisessa kunnassa, ja sisällöt suunnitellaan aina paikallisten tarpeiden mukaan, Laitinen kertoo.
Uuraisilla lähiLUMO näkyi viime syksynä Suomen luonnon päivänä Huutoniemessä, jossa opastettiin luontosovellusten käytössä ja järjestettiin Terveysmetsäretki. Muissa kunnissa on toteutettu esimerkiksi luonnonkukkaniittyjä talkoilla, rakennettu lintujen talviruokintapaikkoja sekä luotu mininiittyjä asuinympäristöihin.
– Tärkeää meille on myös yhteisöllisyys. Suunnittelemme tapahtumia, joissa eri sukupolvet kohtaavat. Tapahtumissamme on ollut jo yli 1200 osallistujaa, Laitinen sanoo.
Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä myös koulujen kanssa, ja nuorilta on kysytty suoraan, onko lähiluonto heille tärkeää.
– Nuorille lähiluonto on selvästi merkityksellistä. Luonnossa liikutaan edelleen, ja koirien kanssa ulkoilu on erityisen suosittua, Laitinen kertoo.
Monilta löytyy myös omia lempipaikkoja lähiluonnosta, ja niitä on koottu kartoille. Silti elää yhä käsitys, että hienoja luontokokemuksia saa vain kansallispuistoista.
– Todellisuudessa monimuotoisuutta ja elämyksiä löytyy jo aivan kotinurkilta, hän muistuttaa.
Yksi konkreettinen keino innostaa kuntalaisia lähiluontoon on Luontoreppu. LähiLUMO‑hanke on koonnut ne yhteistyössä Keski‑kirjastojen kanssa, ja reput tulevat lainattaviksi jokaisen kunnan kirjastoon.
– Haluamme edistää ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja luonnon kulttuuripalveluista, eli arkisesta luonnossa olemisesta, Laitinen kertoo.
Luontorepusta löytyy kiikarit, luuppi, kaksi istuinalustaa sekä luontokortteja, jotka antavat ideoita havainnointiin ja yhdessä olemiseen. Reppu madaltaa kynnystä lähteä luontoon, yksin tai porukalla.
– Luontoreppu tukee liikkumista, oppimista ja hyvinvointia. Sen avulla kuka tahansa voi lähteä tekemään omia havaintojaan ja jopa osallistua kansalaistieteeseen erilaisten luontosovellusten avulla.
Uuraisten kirjaston Kevätpäivä tarjoaa mahdollisuuden tutustua Luontoreppuun ja lähiLUMO‑hankkeen toimintaan samalla, kun kirjasto täyttyy keväisestä tunnelmasta ja luontoteemasta.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Reppu selkään ja luontoon! – Kirjaston kautta julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Kämpän pihassa sijainnut vanha ja jo lahonnut lipputanko poistettiin, ja tilalle asennettiin Toivakan kunnan lahjoittama uusi tanko. Samalla lipputangon sijaintia muutettiin, jotta sen käyttö olisi helpompaa ja turvallisempaa, sillä vanha tanko sijaitsi pihassa olevan kiven päällä. Kämpän takapihalle rakennettiin talkoovoimin käyttöterassi, joka helpotti kulkemista ja oleskelua takapihan alueella. Lisäksi sekä saunan että kämpän katoille asennettiin turvallisen nuohouksen mahdollistavat lapetikkaat sekä seinille turvatikkaat katolle kiipeämistä varten.
Saunassa oli ennestään vanha, lähes puhki palanut kiuas, ja saunan ilme oli vuosien ahkeran käytön myötä kulunut. Saunaan hankittiin uusi, paremmin ja pidempään lämpöä varaava kiuas, ja samalla saunan sisätilat puhdistettiin ja uudistettiin. Saunan ilmeen uudistaminen toteutettiin kokonaan talkoovoimin. Tämä oli hankkeen työläin osa ja vei huomattavasti enemmän aikaa kuin alun perin oli suunniteltu.
– Uuden kiukaan myötä pystymme nyt saunottamaan pienemmällä puumäärällä isomman porukan ja pidemmän aikaa, sillä uusi kiuas pysyy kertalämmityksellä pitkään lämpimänä. Kiukaan tulipesän lasiluukku tuo myös mukavasti valoa muuten sähköttömään ja hämärään saunaan, kertoo hankkeen puuhanainen Elina Rantalainen.
Uuden laiturin ansiosta uiminen rannassa on nyt helpompaa ja mukavampaa, ja veden haku saunaan ja kämpälle onnistuu laiturilta huomattavasti aiempaa turvallisemmin. Talvella myös avannon tekeminen laiturin päähän portaiden läheisyyteen on mahdollista turvallisesti.
Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat yhteensä 19 000 euroa. Kustannussuunnitelma piti hyvin paikkansa, sillä kulut olivat pitkälti ennakkoon arvioitavissa. Joissakin kohdissa tuli pieniä ylityksiä ja toisissa vastaavasti alituksia. Suurimpien hankintojen – kuten käymälän, portaiden, laiturin, kiukaan, terassitarvikkeiden ja lapetikkaiden – hinnat oli selvitetty huolellisesti etukäteen, eikä niiden osalta tullut yllätyksiä. Talkootyötä kertyi kuitenkin jonkin verran arvioitua enemmän.

Hankkeen rahoitus jakautui siten, että 65 % eli 12 350 euroa tuli EU:n, valtion ja kunnan rahoitusosuuksista. Loput 35 % eli 6 650 euroa katettiin talkootyöllä. Hankkeelle valittiin tuotosperusteinen maksutapa, mikä tarkoitti sitä, että kuitteja ja kirjanpitoa ei tarvinnut toimittaa maksatuksen yhteydessä. Toimenpiteet todennettiin raportilla ja valokuvin.
– Tuotosperusteisen maksatuksen ansiosta säästyimme niin sanotulta kuittirumbalta loppuvaiheessa. Suunnitteluvaihe oli tosin melko työläs, sillä kustannukset piti laskea tarkasti, tehdä hintavertailuja, pyytää tarjouksia ja osioida toimenpiteet maksatuksen varmistamiseksi. Lopputulos kuitenkin korvaa kaiken nähdyn vaivan, toteaa Elina Rantalainen.
Hankkeella parannettiin merkittävästi partiokämpän retkeilyolosuhteita, viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Investoinneilla pidennettiin majan käyttöikää sekä mahdollistettiin sen käyttö entistä laajemmalle käyttäjäkunnalle ja monipuolisempiin toimintoihin. Samalla helpotettiin majan käyttöä ja kehitettiin ekologista jätteenkäsittelyä.
– Kylkispirtin olosuhteet ja ympäristö vastaavat nyt paremmin nykyisiä retkeily- ja turvallisuusvaatimuksia. Sekä leiriläiset että johtajat viihtyvät siellä aiempaa paremmin, mikä tukee uusien ja vanhojen toimijoiden mukaan saamista myös tulevaisuudessa, summaa tyytyväisenä lippukunnanjohtaja Minna‑Mari Kivimäki.
Hankkeen tuloksista on julkaistu raportti Toivakan Lepinkäisten verkkosivuilla.

Tiina Seppälä

Artikkeli Leader-hanke toi Kylkispirtille turvallisemmat ja monipuolisemmat retkeilyolosuhteet julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Artikkeli Yli 100-vuotiaat ”kadonneet” julistetaan kerran vuodessa kuolleeksi – Katso paikkakuntasi viimeisimmät nimet tästä jutusta julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.