Toivakalta vappuviissatanen pikkulapsiperheille: Muksuraha on Suomen suurimpia
Toivakan kunnanvaltuusto kokoontui vapun aatonaattona kokoustamaan. Asialista ei ollut pitkä, mutta kokous venähti noin kaksituntiseksi. Kokouksen lopuksi puheenjohtaja Sinikka Jäntti (kesk) ja moni valtuutettukin kiitteli ilmapiiriä ja eri näkökulmia valottavaa keskustelua. Toivakan valtuuston keskustelukulttuurista olisikin mallia olettavaksi aivan valtakunnan korkeinta päätäntävaltaa käyttävää elintä myöten.
Ennen kokousta kunnanjohtaja Touko Aalto totesi, että sen sijaan, että vain kauhistellaan kuinka hallitus leikkaa lapsiperheiltä, on kunnilla keinoja, joilla lapsiperheköyhyyteen pystytään tarttumaan ja haavoittuvimmassa asemassa olevia tukemaan. Se, että kunnan imago kohenee ja kuntaan muuttaa lisää asukkaita ei ole hullumpi asia sekään.
Se työkalu, jolla Toivakassa tuetaan ensi vuoden alusta alkaen taaperoperheitä, on nimeltään Muksuraha. Eliseen kokouksen esityslistassa nimi oli vielä kotihoidontuen Toivakka-lisä, mutta Muksuraha jää paremmin mieleen ja rimmaa lisäksi hyvin alkuvuodesta päätetyn Raksarahan kanssa.
Kuntalisää maksaa moni kunta, mutta 500 euroa on ainakin Keski-Suomen suurin summa ja todennäköisesti myös valtakunnallisesti. Kotihoidon tuen kuntalisä on kunnan maksama harkinnanvarainen tuki, jota maksetaan Kelan lakisääteisen kotihoidon tuen lisäksi. Muksuraha maksetaan perheen jokaisesta alle kaksivuotiaasta kotona hoidettavasta lapsesta. Muksuraha tukee myös kunnan perhepäivähoitajia tai sellaisiksi aikovia. Tuen saamisen edellytyksenä on, että perhepäivähoidossa tulee olla vähintään yksi perheen ulkopuolinen lapsi perheen omien lasten lisäksi. Valtioneuvoston asetus lasten päivähoidosta määrittää perhepäivähoidon maksiryhmäkooksi neljä lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa.
Muksuraha on kädenojennus lapsiperheille, jotka haluavat hoitaa alle 2-vuotiaan taaperonsa kotona, mutta sitä hyötyvät myös perheet, joiden lapset ovat varhaiskasvatuksen piirissä. Tavoite on, että varhaiskasvatuspaikkaa ei tarvitsisi Toivakassa jonottaa tai viedä lasta hoitoon naapurikuntaan. – Jos käydään töissä Jyväskylässä ja lapsen hoitopaikkakin on siellä, saattaa perhe miettiä, että miksi edes asua Toivakassa. Muksurahan avulla sitoutamme perheet Toivakan laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin, mietiskeli Juha Juusela (ps).
Muksurahan reunaehtona on, että perheen kaikki lapset hoidetaan kotona, myös esiopetuksessa käyvät. Valtuutettu Paula Nieminen (sd) toivoi, että näille perheen vanhemmille lapsille olisi kunnassa tarjolla esimerkiksi kerhoja, jotta sosiaaliset taidot karttuvat. Rehtori-sivistysjohtaja Sirpa Orell-Pohjola totesi, että kohtaa mietittiin valmistelussa paljon ja reunaehto otettiin mukaan, jotta päiväkodin seinät saataisiin suoraan nykyisen pullistelun sijaan ja jonot varhaiskasvatuksesta purettua. – Avoin varhaiskasvatus tukee myös kotona hoidettavia lapsia, hän totesi.
Varhaiskasvatuspaikkojen lisääminen tai jopa lisärakentaminen ovat muksurahaa kalliimpia vaihtoehtoja. Toki siinä vaiheessa, kun asukasluku on lähtenyt reippaaseen kasvuun ja veroeurot lisääntyneet, nämä vaihtoehdot tulevat tarkasteluun.
Se, mistä kokouksessa keskusteltiin ja myös äänestettiin, ei ollut itse lisän käyttöönotto tai Muksurahan suuruus, vaan prosessin nopea eteneminen. Valtuutettu Kari Parviainen (sd) ehdotti, että valmistelua vielä jatketaan ja tutkitaan kaikki vaikutukset tarkemmin ja palataan asiaan elokuussa, Paula Nieminen kannatti ehdotusta. Äänin 16-4 asian käsittelyä päätettiin kuitenkin jatkaa. – Nyt ei-äänen antaneet eivät halua missään nimessä profiloitua kehityksen jarruiksi, vaan toivomme vieläkin kokonaisvaltaisempaa lapsiperheiden aseman tarkastelua. Nyt tehty päätös ei onneksi estä sellaisen tekemistä vielä syksyllä, Varja Oksanen (vas) totesi.
Yleensä seuraavan budjetin valmistelu alkaakin vasta syksyllä. Tärkeä syy, miksi asia tuotiin jo nyt päätöksentekoon, oli etulyöntiasema muihin kuntiin ja selkeän viestin antaminen kunnan ulkopuolelle: Toivakka haluaa panostaa lapsiperheisiin. – Joskus pitää olla rohkea ja nyt on se hetki, totesi Pentti Kovanen (sd)
Toivakalla on kokemusta kuntalisästä jo aiemmin, noin 10-15 vuoden takaa. Kokemukset ovat positiivisia, kuten kokenut valtuutettu Juha Juusela muistutti. – Miettikää jos meillä puuttuisi tällä hetkellä noin 400 asukasta tästä kunnasta. Kunnan nimi tuskin edes olisi enää Toivakka.
Muksu- ja Raksarahan maksaminen nyt on mahdollista, koska kunta on tehnyt talouden tasapainottamistoimia sekä myynyt Suur-Savon Sähkön osakkeita kaupassa, joka tuotti kunnalle lähes kolme miljoonaa euroa. Kokeilun tuloksia arvioidaan talousarviovuoden 2026 valmistelun yhteydessä. Kokouksessa mietittiin myös pidempään aikaan sitoutumista, mutta demokratian nimissä ei seuraavan valtuuston käsiä haluttu sitoa.
– En ihan äkkiä muista, mistä päätöksestä olisi käyty näin hyvä ja kattava keskustelu, sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Päivi Pitko (kesk) päätti iloisena.
Raksa ja Muksuraha ovat houkutteleva yhdistelmä
Raksa- ja Muksurahan rahallinen ja elämänlaadullinen merkitys yhdelle perheelle voi olla todella merkittävä. Jos nyt lasta odottavat esimerkkipariskunta Tiina ja Tero päättävät muuttaa Toivakkaan ja rakentaa yli 80-neliöisen omakotitalon, kunta palkitsee heitä siitä ensin 5000 eurolla ja peräkärryllä. Tarmo syntyy alkuvuodesta 2025 ja koska Tiina ja Tero haluavat lapsilleen pienen ikäeron vuonna 2026 päivänvalon näkee Terttu. Muksurahan ansiosta Tiina tai Tero voi siirtää töihin paluuta ja viettää pikkulapsiaikaa kotona ja Tarmo ja Terttu ehtivät ”tienaamaan” perheelleen enimmillään yli 10 000 euroa, ennen kuin Terttu puhaltaa kakustaan kaksi kynttilää sammuksiin.
Toisaalta Toivakan kunta hyötyy lisääntyneistä veroeuroista, säästöistä varhaiskasvatuksessa ja paistattelee julkisuudessa kuntana, joka on pystynyt kääntämän tärkeimmän elinvoimamittarin, eli asukasluvun, kasvuun.
Hanna Lahtinen