Hanna Niinilampi, Leena Sivula ja Johanna Korpivaara kohtaavat perheitä Nepsy-pysäkeillä.
Niina Kelloniemi
Petäjäveden perhekeskuksella kevään aikana järjestettävät Nepsy-pysäkit tarjoavat lapsiperheille varhaisen tuen ennaltaehkäisevänä palveluna keskusteluapua neuropsykiatristen erityispiirteiden mukanaan tuomiin arjen haasteisiin. Keskustelun tarkoituksena on antaa ohjausta lapsiperheen jäsenen keskittymisvaikeuksiin, tarkkaavaisuuden, toiminnanohjauksen tai aistisäätelyn haasteisiin.
– Työssäni huomaan, että vanhemmuus on suoritteista ja omaan vanhemmuuteen suhtaudutaan vaativasti. Nepsy-pysäkillä tarjoamme perheille yksilöllisten tarpeiden mukaan vinkkejä arjen hallintaan. Joskus pienilläkin muutoksilla voi olla arjessa iso vaikutus, kertoo nepsy-pysäkillä ja avoimessa päiväkodissa paikallisia perheitä kohtaava Petäjäveden kunnan perhekeskuskoordinaattori ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Johanna Korpivaara.
Nepsy-pysäkillä vertaistuellisessa keskustelussa Korpivaaran kanssa perheitä kohtaavat lisäksi Petäjäveden kunnan varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja nepsy-valmentaja Leena Sivula sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen läntisen alueen perhekeskuskoordinaattori Hanna Niinilampi.
– Joskus vanhemmat kokevat lapsensa nepsy-haasteiden edessä, että ovat epäonnistuneet kasvattajana. Se ei ole kuitenkaan kasvatuskysymys, sillä neurokirjolla oleville lapsille ei välttämättä sovi samanlainen kasvatustyyli kuin lapsille, joilla näitä erityispiirteitä ei ole. Kasvatusta voidaan muokata lapselle sopivammaksi lapsen erityistarpeet huomioiden. Meillä kaikilla nepsy-pysäkin ohjaajilla on myös omakohtaista kokemusta näistä asioista omien lastemme kautta, Sivula kertoo.
– Paljon on kiinni kasvattajan suhtautumisesta. Kaikkea ei tarvitse yrittää tehdä samalla tavalla kuin ympärillä olevat, vaan voi valita, mikä toimii omassa perheessä. Olemme täällä antamassa vinkkejä siihen, miten muokata kasvatusta niin, että arki on sujuvaa ja mielekästä, eikä kukaan perheessä kuormitu liiaksi, Niinilampi sanoo.
– Kannattaa myös muistaa, että haastaviksi mielletyillä piirteillä on myös kääntöpuoli, eivätkä kaikki piirteet suinkaan ole pelkästään haasteita, vaan ne voidaan nähdä myös neutraaleina tai positiivisina ominaisuuksina, Korpivaara lisää.
Huomio arjen perusasioihin
Tapaamisella keskustelu aloitetaan lapsen kasvuympäristön tarkastelusta.
– Perheen tilanteen ymmärtämiseksi on tarpeen selvittää, miten arki perheessä sujuu, silloin osaamme paremmin auttaa perhettä heille sopivalla tavalla, Korpivaara kertoo.
– Keskustelussa palataan arjen perusasioihin, joita ovat esimerkiksi uni, ravinto, ruutuaika ja vanhemman rooli kasvatuksessa. Jos jokin näistä osa-alueista ei ole tasapainossa, se voi aiheuttaa nepsypiirteiden ilmenemistä kaikissa lapsissa. Yleisesti esimerkiksi runsas ruutuaika, riittämätön lepo tai rajattomuus kasvatuksessa aiheuttavat levottomuutta, keskittymisvaikeuksia ja turvattomuutta. Kiinnittämällä näihin huomiota, arki voi parantua jo paljon, Sivula jatkaa.
Nepsy-pysäkin ohjaajat kannustavat ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Omaan vanhemmuuteen on mahdollista saada tukea myös Vanhemmuuden tukipysäkiltä, jos nepsy-haasteita ei ole.
– Sanoisin, että keskustelemaan kannattaa hakeutua, jos tuntee vanhemmuudessaan riittämättömyyttä, neuvottomuutta, väsymystä tai että oma jaksaminen on koetuksella ja on tunne, että kaikki keinot on käytetty. Usein omat tavoitteet ja odotukset vanhempana on vain asetettu saavuttamattomiksi ja asiat korjaantuvat olemalla armollisempi ja pysähtymällä oman lapsen äärelle kuuntelemaan hänen tarpeitaan aidosti läsnäollen, Korpivaara täsmentää.
– Tunnetaidot ja tunteiden kanssasäätely ovatkin usein asioita, joissa vanhemmat kokevat riittämättömyyttä, sillä näitä taitoja ei ole välttämättä omassa lapsuudessa opittu ja ne pitäisi oman lapsen kanssa hallita. Tästäkään ei kannata vanhempana ottaa paineita, vaan ajatella, että näitä taitoja opetellaan yhdessä lapsen kanssa. Keskustelun lisäksi tarjolla on paljon erilaista arkea sujuvoittavaa tukimateriaalia, joihin voi tutustua ja valita sopivat perheen tarpeiden ja lapsen iän mukaan, Sivula lisää.
– Keskustelemaan kannattaa ehdottomasti hakeutua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, sillä muutosten tekeminen vaatii vanhemmalta voimavaroja, Niinilampi muistuttaa.
Maksuton nepsy-pysäkkien keskustelumahdollisuus on kaikille avoin ja tapaamiseen voi ottaa myös lapsen mukaan. Lapsella ei tarvitse olla diagnoosia ja vanhempi voi tulla myös keskustelemaan, jos kokee haasteita olevan lapsen sijaan itsellään. Tapaamisiin voi tulla monenlaisten pulmien kanssa, joita ratkotaan rakentavasti keskustellen.
Ohjaajilla on palveluohjausvelvollisuus perheen tarpeiden mukaan, mutta käyntejä ei kirjata, eikä niistä synny asiakkuutta. Mahdollisista jatkotoimista keskustellaan aina perheen kanssa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen tarjoamalle Nepsy-pysäkille voi varata ajan puhelimitse perhekeskuskoordinaattorilta 040 4858 792 tai varhaiskasvatuksen erityisopettajalta 040 5003 404. Kevään aikana tapaamisia järjestetään vielä torstaisin 10.4. ja. 15.5. kello 13–15. Nepsy-pysäkkejä järjestetään hyvinvointialueella myös etäyhteydellä. Etätapaamiseen ajanvaraus puhelimitse 040 351 80 62.