Toivakan soteasemaa ei suljetakaan
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi tiistaina yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen, jonka myötä aiotut määräaikaiset sulkemiset terveysasemilla ja muissa sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteissä peruttiin. Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin muutetun esityksen mukaan vastaava säästö, arviolta 0,5–1 miljoonaa euroa, saavutetaan vuokratyövoiman käytön asteittaisella lopettamisella.
Alun perin suunnitelmissa oli sulkea määräaikaisesti kymmenen terveysasemaa – mukana myös Toivakka, sekä Joutsan ja Pihtiputaan vuodeosastot syyskuun alusta vuoden loppuun. Näiden sulkujen arvioitiin tuovan yhteensä jopa 650 000 euron säästöt. Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula totesi, että vuokratyövoiman vähentäminen on kestävämpi ratkaisu kuin toimipisteiden sulkeminen.
Hyvinvointialueen taloustilanne on haastava. Vuoden 2025 alijäämäksi ennakoidaan 64 miljoonaa euroa, ja vuosien 2023–2024 aikana kertynyt alijäämä on jo 255 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, ettei alijäämä enää kasva vuonna 2026 ja että se saadaan katettua vuoteen 2030 mennessä.
Säästötoimien vuoksi hyvinvointialue käynnisti kesäkuussa yt-neuvottelut, joiden seurauksena sosiaali- ja terveyspalveluista vähennetään 100 työtehtävää. Lisäksi koko henkilöstö lomautetaan 1–8 päiväksi vuoden 2025 aikana. Tiistaina aluehallitus päätti myös lakkauttaa kolme virkaa ja käynnistää uudet yt-neuvottelut, jotka ovat jo seitsemännet hyvinvointialueen lyhyen historian aikana.
Palveluverkkotyö, jonka tavoitteena on tilakustannusten vähentäminen, on herättänyt huolta siitä, että määräaikaisesti suljettaviksi aiotut terveysasemat, kuten Karstulan uusi sote-asema, eivät välttämättä enää avautuisi uudelleen. Palveluverkkosuunnitelma etenee aluevaltuuston päätettäväksi joulukuussa.
Hyvinvointialue vastustaa myös valtiovallan suunnittelemia muutoksia rahoitusperusteisiin, jotka vähentäisivät alueen rahoitusta muun muassa ehkäisevän toimeentulotuen osalta. Muutoksen arvioidaan vähentävän Keski-Suomen rahoitusta yli 320 000 eurolla. Lisäksi alue vastustaa pelastustoimen rahoitukseen ehdotettuja muutoksia, jotka lisäisivät entisestään talouden sopeuttamistarpeita tilanteessa, jossa palveluiden tarve ei ole vähenemässä.
Niiden kuntien kunnanjohtajat, joita sulku olisi koskenut, ottivat kantaa suunniteltuihin sulkuihin aiemmin tiistaina. Alla kannanotto kokonaisuudessaan:
Kunnanjohtajien kannanotto Keski-Suomen hyvinvointialueen ilmoitukseen sote-asemien ja vuodeosastojen määräaikaisista sulkemisista
Keski-Suomen hyvinvointialue tavoittelee 7,6 miljoonan euron säästöä kuluvalle vuodelle. Nyt ilmoitetuilla sote-asemien ja vuodeosastojen sulkemisilla tavoitellaan tästä vain murto-osaa – arviolta 600 000 euroa sote-asemien määräaikaisilla sulkemisilla ja 16 000–50 000 euroa vuodeosastojen sulkemisilla.
Suljettavien sote-asemien määräaikainen sulkeminen tuottaa keskimäärin noin 60 000 euron säästön per asema. Tämä lyhytaikainen säästö johtaa kuitenkin asukkaille merkittäviin haittoihin. Pidemmät etäisyydet hoitoon lisäävät matkakustannuksia ja vievät aikaa. Kelalle ja yhteiskunnalle syntyy lisää matkakorvauskuluja. Hoitoon hakeutumisen viiveet kasvattavat hoitovelkaa, mikä johtaa myöhemmin raskaampiin ja kalliimpiin hoitojaksoihin. Ensihoidon kuormitus kasvaa, kun kiireettömiä tilanteita siirtyy päivystykseen.
Sulkemisten arvioidut kustannusvaikutukset ovat merkittäviä. Kelan matkakorvaukset nousevat arviolta 224 910 euroon, kun syntyy noin 15 300 ylimääräistä käyntiä ja keskimääräinen lisämatka on 70 kilometriä edestakaisin, mikä merkitsee 1 071 000 lisäkilometriä. Asukkaille syntyy noin 115 000 euroa lisää omakustannuksia ja lähes 23 000 tuntia menetettyä aikaa. Jos kymmenen prosenttia siirtyneistä potilaista viivästyy hoidossa ja kustannus per potilas kasvaa 300 euroa, syntyy 459 000 euron lisäkustannus myöhemmin. Nettovaikutus yhteiskunnalle on tällöin 600 000 euron säästö vähennettynä 224 910 euron matkakorvauksilla ja 459 000 euron hoitovelalla, mikä tekee lopputulokseksi noin 83 910 euroa tappiota. On ilmeinen riski, että toimenpide ei säästä, vaan aiheuttaa nettotappion ja heikentää palvelujen saatavuutta.
Ennen ydinpalveluista leikkaamista on selvitettävä talouden hallinnan perusta. On arvioitava, ketkä voivat tehdä hankintoja ja millä päätösvallalla, onko hankinnat tehty hyväksytyn talousarvion puitteissa ja onko ylityksiin haettu aluevaltuustolta lisätalousarviota tai lupaa talousarvion ylittämiseen.
Erikoissairaanhoidon talousarvioylitykset muodostavat merkittävän osan hyvinvointialueen alijäämästä, ja niiden syyt on selvitettävä. On tarkasteltava, mistä ylitykset johtuvat, onko toimittu hyväksytyn talousarvion puitteissa ja millä keinoilla kustannusten hallintaa on yritetty toteuttaa. Lisäksi on arvioitava nyt esitettyjen lähipalveluiden leikkausten vaikutus erikoisairaanhoidon kustannuskehityksen kasvulle.
Hyvinvointialueen hallinto on käytävä kriittisesti läpi. Viestinnän, lakiasioiden ja muiden tukipalvelujen henkilöstömäärää suhteessa tehtäviin on arvioitava, ja hallinnon päällekkäisyyksiä ja tehottomuutta on purettava ennen kuin säästöjä kohdistetaan lähipalveluihin. On myös käytävä läpi ostopalveluiden kustannuskehitys, ja arvioitava oman tuotannon lisäämisen vaikutuksia suhteessa ostopalveluiden hintaan.
Lisäksi on kartoitettava kaikki käynnissä olevat kehityshankkeet ja arvioitava niiden välttämättömyys nykyisessä taloustilanteessa. Resursseja sitovat hankkeet, joilla ei ole välitöntä vaikutusta hoitoon pääsyyn tai palvelujen turvaamiseen, on keskeytettävä tai siirrettävä myöhemmäksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ennen lähipalveluiden lakkauttamista tai sulkemista on toteutettava perusteellinen talouden läpivalaisu. Lyhyen aikavälin leikkaukset voivat muutaman kuukauden aikana aiheuttaa suuremmat kustannukset kuin niillä saavutetaan säästöjä.
Kunnanjohtaja Mika Pasanen, Konneveden kunta
Kunnanjohtaja Ari Kinnunen, Pihtiputaan kunta
Kunnanjohtaja Touko Aalto, Toivakan kunta
Kunnanjohtaja Arto Kummala, Petäjäveden kunta
Vt. kunnanjohtaja Maija-Liisa Immonen, Kyyjärven kunta