Haloo, haloo, kuuleeko menneisyys!

Haloo, haloo, kuuleeko menneisyys!

Aina ei tarvitse lähteä kauas etsimään hienoja matkailukohteita. Esimerkiksi noin 30 kilometrin päässä Uuraisilta ja 70 kilometrin päässä Toivakasta Petäjäveden Kuivasmäellä on todella mielenkiintoinen kohde vaikkapa isovanhempien ja lastenlasten yhteiselle aikamatkalle ei niin kovin kauas, mutta niin kovin erilaiseen menneisyyteen.

Petäjäveden radio- ja puhelinmuseota ylläpitää vuonna 1995 perustettu Petäjäveden Viestilaitemuseon Tukiyhdistys ry. Yhteistyötä tehdään myös Suomen radiohistoriallisen seuran kanssa. Museon kokoelma ja hallinto täyttävät museoviraston kriteerit ja siten museo on saanut toistuvasti valtion harkinnanvaraista avustusta toimintansa kehittämiseen. Museo on Keski-Suomen museon alaisuudessa toimivassa kokoelmanhallintajärjestelmässä ja joskus tulevaisuudessa museon kokoelmat löytyvät myös tiedonhakupalvelu Finnasta.
Kovin vakavaraiseksi ei museota pyörittävän yhdistyksen taloustilannetta voi kutsua, vaan toimintaa joudutaan jatkuvasti mukauttamaan käytössä olevien resurssien mukaan.
Museon esittelijänä toimii uuraislainen, toivakkalaiset sukujuuret omaava Jan-Mikael Nurmela ja hyvin toimiikin. Hän asiantunteva esittelynsä herättää historiaan eloon. Taustalla Nurmelalla on yli 20 vuoden DX-kuunteluharrastus, joka sopivasti tukee nykyistä työtä.
– Olemme auki myös joulun ja uuden vuoden välissä, ihan siksi, että silloin maakunnassa on paljon lomailijoita ja toivomme, että sitten kun kinkkua tulee jo korvistakin ja lautapelit kyllästyttää, niin mahdollisimman moni keksisi lähteä tutustumaan radio- ja puhelinmuseoon, Nurmela kertoo.

Teletikka on harvinainen Tikkakoskella valmistettu radio.

2000-luvun alussa museolla alettiin myydä varaosia vanhoihin laitteisiin, niitä saatiin esimerkiksi museon kaksoiskappaleista. 2020-luvun alussa uudistettiin leader-rahalla verkkokauppa, siitä tuli radiomarket.fi. Korona-aikana kun ihmiset kotoilivat ja siivosivat ne perimmäisetkin vinttikomerot, niin verkkokaupan suosio suorastaan räjähti. Varaosamyynti on nykyään maailmanlaajuista.
Kun museo ja museoyhdistys vajaat 30 vuotta sitten perustettiin, kokoelma kattoi neljän paikallisen yksityiskeräilijän kokoelmat.
– Alusta asti yhdistys on ottanut lahjoitustavaraa vastaan ja nyt alkuperäinen kokoelma on enää alle 10 prosenttia koko kokoelmasta, Jan-Mikael Nurmela kertoo.
– Ensimmäiset 15 vuotta museoitiin vähän kaikkea, kukaan ei arvannutkaan miten paljon tavaraa on yhä tallessa. Nykyään kokoelmiin päätyy enää vain kotimaisia ja hyväkuntoisia laitteita. Vastaanotamme kuitenkin monenlaista tavaraa myyntikokoelmaan, joista otamme varaosia myös omiin laitteisiimme, Nurmela kertoo.
Museon kokoelmiin päätyvät laitteet eivät ole myynnissä isollakaan rahalla.

Museoväen suosikkiesineitä on yksi museon vanhimmista televisioista vuodelta 1948. Se on tuotu Kanadasta, jossa on eri lähetysjärjestelmä kuin Euroopassa, eikä Suomessa tuolloin vielä ollut lähetyksiä ollenkaan. Ensimmäinen suomalainen televisiolähetys ajettiin ulos 24.5.1955.

Nyt museon kokoelmassa on yli 3800 luetteloitua esinettä ja kymmeniä tuhansia dokumentteja. Vanhin esillä oleva radio on vuodelta 1921, vanhin elektroniputki vuodelta 1918 ja vanhin puhelin 1880-luvulta. Myyntipuolella esinemäärä nousee jopa 10 000 artikkeliin.
Museossa on merkkikohtaiset näyttelyt suurista suomalaisista radiotehtaista Asa, Helvar ja Salora sekä lisenssivalmistaja Suomen Philipsistä.
– Suomessa on esimerkiksi Asa- ja Saloramuseot, joten emme pyri juurikaan kartuttamaan enää niitä kokoelmia, vaan keskitymme mieluummin pienempiin suomalaismerkkeihin kuten Helkamaan tai Tikkakoskella valmistettuun Teletikkaan, jotka ovatkin todellisia harvinaisuuksia, Nurmela kertoo.
Myös puhelinten historia on museossa kattavasti esillä.


– Koska puhelimen kehityskaari on ollut niin huikea, niin erityisesti lapsille puhelimen eri kehitysasteet ovat kuin eksoottinen matka vanhempien ja isovanhempien lapsuuteen, Jan-Mikael Nurmela on huomannut.

Iso kokonaisuus on myös militaria. Suomalainen ja ulkomainen sotilas- ja ammattiradiotuotanto esittäytyy omana osastonaan, jossa voi tutustua agenttien ja salakuuntelun maailmaan.

 

Petäjävedeltä myös lainataan ja vuokrataan esineitä muille museoille ja muihin tarpeisiin. Esimerkiksi museokone Hanssin-Jukkaan löytyi ajanmukaista laitteistoa.
– Merkittäviä laitteiden vuokraajia ovat erilaisten tv-sarjojen ja elokuvien tekijät. Kuvausaikataulut ovat usein kiireisiä ja rekvisitöörit arvostavat sitä, että meiltä saa tietyn aikakauden laitteet kaikki kerralla. Meidän laitteita on nähty esimerkiksi sellaisissa tv-sarjoissa kuten Uutishuone, Nyrkki ja Roskapankki, sekä Invisible Heroes, johon löytyi juuri oikeanlainen 70-luvun kaukokirjoitin. Vielä tuotantovaiheessa on koominen kauhuelokuva, jonne museolta lainattiin 50 monitoria.

Invisible Heroes -tv-sarjan tekijät olivat etsineet pitkään 70-luvun kaukokirjoitinta. Sellainen odotti hyllyssä Petäjävedellä.


Museon väki on itsekin esiintynyt tv-sarjassa, nimittäin Huutokauppakeisarissa syksyllä 2022.
– Ihan markkinointimielessä lähdettiin ohjelmaan ja se myös toimi, ryhmävierailut lisääntyivät selvästi sen jälkeen, Nurmela kertoo.

Museo sijaitsee Petäjäveden entisessä vanhainkodissa. Vuonna 1916 rakennettu ja vaivaistalona aloittanut Heinämäki on rakennettu sivuun kunnan keskuksesta, niin kuin entisaikoina oli tapana. Vielä 1970-luvulla myös Uuraisten vanhuksia asui Heinämäen kunnalliskodissa ennen oman vanhainkodin rakentamista vuonna 1985. Vanhainkotitoiminta Heinämäessä loppui vuonna 1994.
Heinämäen kiinteistössä on myös asuntoja ja maalaishotellitoimintaa. Pääasiallisesti asukkaat ovat keikkatyöläisiä, esimerkiksi espanjalaisia voimalinjan rakentajia.

 

Anniina Henttonen, Jan-Mikael Nurmela ja Esa Sallden vastaavat museotoiminnan pyörittämisestä.

Hanna Lahtinen

 

https://radiomuseo.wordpress.com/