Valtuusto päätti myös vuoden 2027 veroprosenteista ja päätti pitää ne kunnanhallituksen esityksen mukaisesti ennallaan. Tuloveroprosentiksi päätettiin 9,2 prosenttia. Kiinteistöveroprosentit ovat: yleinen kiinteistövero 1,30 prosenttia, vakituisten asuinrakennusten vero 0,48 prosenttia, muiden asuinrakennusten vero 1,30 prosenttia, yleishyödyllisten yhteisöjen vero 0,00 prosenttia sekä rakentamattoman rakennuspaikan vero 3,00 prosenttia.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Uuraisten valtuusto päätti kouluverkon tulevaisuudesta julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Projektin kustannukset pysyivät yllättävän maltillisina.
– Alle 500 eurolla selvittiin. Suurin yksittäinen investointi olivat saluunaovien saranat, jotka maksoivat yhteensä noin 140 euroa.
Moni ratkaisu syntyi tekemisen kautta. Esimerkiksi kuivurin tuulitunneli on edelleen paikallaan, vaikka sen seinä näyttääkin pöllipinolta.
Eniten päänvaivaa tuotti ”pöllipinoon” piilotetetun piilo-oven avausmekanismi. Se mekanismi valmistui vasta juhlapäivän aamuna ja toimi hauskana ohjelmanumerona, sillä ovi avattiin lassoamalla puista härkää.
– Se meni vähän viime tippaan. Vasta silloin sain sen toimimaan niin kuin olin suunnitellut. En ole mikään piirustusten mukaan tekijä. Näen mielessäni, miltä haluan jonkin näyttävän, ja sitten alan rakentaa.
Riihitallia ympäröivä metsä luo paikkaan oman tunnelmansa. Se tekee tilasta rauhallisen ja akustiikaltaan miellyttävän. Tallin viereen Kirsi nikkaroi viehättävän kattoikkunallisen puuceen.
– Rakentaminenkin oli täällä jotenkin rauhoittavaa. Laitoin musiikit soimaan ja tein töitä. Tämä paikka vie ajatukset pois arjesta.
Myös vieraat ihastuivat ympäristöön. Matin 60-vuotisjuhlissa tarjoiltiin tee-se-itse-hampurilaisia, ranskalaisia ja jälkiruokapöytä.
Tilan yhteyteen sijoitettiin myös vanha asuntovaunu lisätilaksi sekä maatilan 50-vuotias traktori osaksi miljöötä.

Vaikka moni on kysellyt tilan vuokraamisesta, siihen Ilmoset eivät ole lähteneet.
– Tämä on ennen kaikkea meidän oma juhla- ja tapahtumapaikkamme, mutta on täällä pidetty Nisulan kyläseuran kokouskin.
Riihitalli on saanut nimensä rakennuksen vanhimmasta osasta, vanhasta riihestä. Pihapiirissä odottaa myös uusia projekteja.
– Täältä löytyy vielä paljon tekemistä, Kirsi naurahtaa.
Ideoita riittää muutenkin. Viime vuosina hän on tullut tunnetuksi erilaisista pakopeli- ja tapahtumaideoista, joita hän hyödyntää myös työssään Toivakan-Joutsan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajana.
– Tykkään suunnitella ja toteuttaa erilaisia elämyksiä. Ehkä se on sellainen luovuuden ketjureaktio, että yksi idea synnyttää aina seuraavan.
Ja seuraava idea on jo mielessä.
– Tästä saa aivan upean jouluisen tilan. Minulla on sitä varten jo hirveästi suunnitelmia, Ilmonen paljastaa.

Artikkeli Vanhasta riihitallista syntyi tunnelmallinen juhlatila julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Vaikka Toivakan kunta on tuttu, moni asia on muuttunut.
– Henkilöstö on vaihtunut pitkälti, lainsäädäntö on muuttunut ja sote-uudistus on muuttanut kuntien toimintaa merkittävästi.
Aiemmin Linturi-Sahlman työskenteli Toivakassa hallintojohtajana. Nyt nimikkeenä on hallinto- ja henkilöstöjohtaja. Muutos kertoo myös kuntatyön muutoksesta. Henkilöstöjohtaminen on noussut entistä näkyvämpään rooliin.
– Jos katsoo tehtävänkuvaa ja hakuilmoitusta, niin kyllä siinä korostuu kehittäminen. Toimintaympäristö muuttuu koko ajan.
Tässä kohtaa haastattelua kunnanjohtaja Touko Aalto kurkkaa ovesta ja tarjoilee presidentilliseen tyyliin kolme pointtia: – Olemme onnellisia, kiitollisia ja tavattoman tyytyväisiä, että saatiin Sari takaisin.
Yhtenä suurena muutoksena Linturi-Sahlman näkee tekoälyn. Toivakka on mukana kuntien yhteisessä hankkeessa, jossa selvitetään tekoälyn mahdollisuuksia kuntatyössä.
– Mahdollisuuksia on paljon. Tärkeää ei ole vain uusi teknologia vaan myös se, pystymmekö muuttamaan omia toimintatapojamme samaan tahtiin.
Hallintojohtajan virka oli Toivakassa pitkään täyttämättä ja tehtäviä hoidettiin useamman henkilön voimin. Linturi-Sahlmanin mukaan uuden viran merkitys näkyy tiettynä vakautena organisaatiossa.
– Kunnassa on työskennelty jonkin aikaa todella ohuella resurssilla. Jo pelkästään varamiesjärjestelyjen kannalta tällä on merkitystä. Hänen mukaansa virka tuo työyhteisölle enemmän mahdollisuuksia jakaa vastuuta ja tukea esihenkilöitä.
– Pienessä organisaatiossa helposti jää yksin päätösten ja vaikeiden asioiden kanssa. Toivon, että pystyn tarjoamaan siihen tukea.
Vaikka hallinto ja henkilöstö muodostavat työn ytimen, Linturi-Sahlman korostaa myös kunnan elinvoiman merkitystä. Sen suhteen hän tekee paljon yhteistyötä elinkeino- ja työllisyyskoordinaattori Petri Jalkasen kanssa.
– Kunnan elinvoiman kehittäminen on meidän kaikkien yhteinen asia.
Hänen mukaansa Toivakan vahvuuksia ovat sijainti, hyvät liikenneyhteydet, yritysalueiden kehittäminen sekä luonnonläheinen ympäristö. Hän nostaa esiin myös vesistöt, loma-asukkaat ja nelostien läheisyyden.
– Logistisesti olemme aivan loistavalla paikalla. Puitteet ovat kunnossa. En näe myöskään mitään isoja mörköjä tai luurankoja kaapissa.
Toivakan vahvuutena hän pitää myös päätöksenteon ilmapiiriä. – On ollut ilo huomata, miten hyvässä hengessä täällä luottamushenkilöt toimivat.
Kuntien tulevaisuutta varjostavat kuitenkin talouspaineet. Linturi-Sahlmanin mukaan erityistä epävarmuutta aiheuttavat valtionosuuksien tulevat ratkaisut sekä kuntien jatkuvasti kasvavat velvoitteet. Myös työllisyyspalvelujen uudistukset vaikuttavat kuntien talouteen. Pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvat kustannukset näkyvät aiempaa suoremmin kunnissa.

Työn lisäksi Toivakka merkitsee Linturi-Sahlmanille kotipaikkaa ja läheisiä. Paikkakunnalla asuvat myös tyttären perhe ja lapsenlapset.
– Parasta Toivakassa ovat ihmiset.
Lapsenlapset pitävät mummon kiireisenä, mutta samalla he tarjoavat näkökulmaa myös kunnan kehittämiseen. – Heidän kauttaan pysyn hyvin kärryillä siitä, mitä lapsiperheet tarvitsevat ja mitä arjessa tapahtuu.
Pitkän kunta-alan uran tässä vaiheessa paluu Toivakkaan tuntuu oikealta ratkaisulta.
– Vastaanotto on ollut todella lämmin. Välillä on jopa liikuttanut se, miten hyvin ihmiset ovat ottaneet minut vastaan.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Tuttu kunta, uusi tehtävä, Sari Linturi-Sahlman kokee palanneensa kotiin Toivakkaan julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Kankaisten kyläkoulun 1.-6. luokan oppilaat

Kuvat Inka Ikonen

Artikkeli Kankaisten kyläkoulun 90-vuotisjuhlissa oli kivaa ja harvinaista julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Draamaa ja ilmaisutaitoa Uuraisten lapsille ja nuorille julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Toivakassa saa taas ruuvit, maalit ja kestopuutavaran omalta kylältä. Pessilän tilan vanhaan kivinavettaan avattu Rautanet on Tuomas Tahvoselle pitkään muhinut suunnitelma, jota rakennetaan valmiiksi rauhassa – ja ennen kaikkea kyläläisiä kuunnellen.
Kun Pessilän tilan pihaa alettiin myllätä elokuun lopulla 2025, paikalla riitti ihmettelijöitä. Mitähän täällä oikein tapahtuu?
Vastaus seisoo nyt Läsäntien varressa. Pessilän vanhassa kivinavetassa palvelee Rautanet Toivakka, ja kauppiaana hyllyjen välissä liikkuu rakennusinsinööri ja yrittäjä Tuomas Tahvonen.
Rautakauppa ei syntynyt hetken päähänpistosta.
– Ajatus rautakaupasta on ollut mielessä aika pitkään. Oikeastaan siitä lähtien, kun se meidän kylältä hävisi, se on enemmän tai vähemmän muhinut omassa päässä, Tahvonen kertoo.
Tahvonen on tehnyt vuosien ajan rakennusalan suunnittelu- ja valvontatöitä sekä pyörittänyt omaa yritystään yli neljä vuotta. Rautakauppaa hän ei silti kutsu aivan suoraan unelmaksi.
– En tiedä, voiko tätä unelmaksi sanoa, mutta kyse on pitkäaikaisen suunnitelman viemisestä eteenpäin.
Muut työt ja omat rakennusprojektit pitivät suunnitelman pitkään odottamassa. Lopulta aika oli kypsä, ja tilatkin löytyivät omasta takaa. Tahvoselle oli tärkeää saada vanhalle rakennukselle uutta käyttöä – aihe on tullut tutuksi myös hänen aiemmassa työssään vanhojen rakennusten ja korjausrakentamisen parissa.
Kiinteistöt Tahvonen omistaa itse, ja rautakauppaa pyörittävä Teekon Oy vuokraa tilat häneltä. – Ja toivottavasti yritys pystyy joskus maksamaan jotain vuokraakin, hän sanoo.
Ketjusopimus Rautanetin kanssa solmittiin jo kesällä 2025. Pihatyöt alkoivat saman vuoden elokuun lopulla, ja kaupan toiminta käynnistyi vähitellen huhtikuussa 2026. Aluksi painotus oli toimitusmyynnissä ja tietojärjestelmien opettelussa. Kesäkuun aikana tavaraa alkoi olla hyllyissä jo niin, että sitä kehtasi Tahvosen sanoin myydä suoraan paikan päältä.
Rautanet oli Tahvoselle luonteva valinta. Ketju oli Toivakassa tuttu jo aiemman Rauta-Tuliaisen ajoilta, ja ketjun suunnalta hankkeelle näytettiin vihreää valoa varhaisessa vaiheessa.
Ketju auttaa muun muassa markkinoinnissa, mainonnassa ja tavaran hankinnassa. Samalla itsenäiselle kauppiaalle jää tilaa rakentaa liikkeestä oman paikkakuntansa näköinen.
– Rautanetissä kauppias saa olla sen näköinen kuin haluaa. Paikallisuus saa näkyä ja oikeastaan melkein pitääkin näkyä. Se on yksi ketjun vahvuuksista, Tahvonen sanoo.
Ketjun ilme tulee myymälässä näkymään nykyistä enemmän, mutta Tahvonen haluaa säilyttää kaupassa myös oman persoonan ja Pessilän vanhan kivinavetan tunnelman.

Uuden rautakaupan perustaminen keskelle rakennusalan matalasuhdannetta saattaa kuulostaa rohkealta. Tahvonen ei itse ole kokenut hanketta valtavana riskinä, sillä liikkeelle on lähdetty tarkoituksella varovasti.
– Olen varautunut siihen, että myynti kasvaa pikkuhiljaa. Toisaalta tähän aallonpohjaan on oikeastaan jopa hyvä aloittaa. Saa rauhassa laittaa toimintaketjut kuntoon sitä varten, että rakennusala alkaa joskus taas rokata.
Alkuvaiheen tärkein asiakaskunta löytyy läheltä.
– Ensisijaisesti haluamme palvella oman kylän asukkaita ja kesäasukkaita. Se on ehdoton prioriteetti. Samoin haluamme palvella alueen yrityksiä.
Paikalliset yritykset, kyläläiset ja kesäasukkaat ovat Tahvosen mukaan löytäneet liikkeen jo mukavasti. Markkinoinnissa riittää silti vielä tekemistä. Tahvonen tunnustaa olevansa somessa enemmän varovainen kuin innokas itsensä esille nostaja.
– Minussa on ehkä sellaista perisuomalaista mentaliteettia, ettei oikein kehtaa huutaa somessa ylisanoja itsestään ennen kuin oma toiminta on sillä tasolla, että sen kehtaa itsekin sanoa ääneen.
Vaimo saa kauppiaalta leikillisen PR-johtajan arvonimen ja pitää omalta osaltaan huolen siitä, että kauppa näkyy välillä myös verkossa.
Rakennusalan asiantuntijana Tahvonen on tottunut etsimään riskejä, ongelmia ja pahimpia mahdollisia seurauksia. Rautakauppiaana ajattelutapaa täytyy välillä vaihtaa.
– Myyntihommassa pitää jättää se hattu naulaan eikä aina maalata pahimpia uhkakuvia seinille, hän sanoo.
Tahvonen uskaltaa silti arvioida, että kivinavetan katon alta löytyy rautakaupaksi poikkeuksellisen syvää rakennusalan asiantuntemusta. Asiakkaalle se voi näkyä muutenkin kuin oikean ruuvipaketin löytämisenä: kauppiaalta voi kysyä neuvoa myös itse rakennusprojektiin.
Rautanet Toivakan valikoima ei ole valmis, eikä sen Tahvosen mielestä pidäkään vielä olla. Ensimmäisten kuukausien ja vuosien aikana kauppa hakee suuntaansa sen mukaan, mitä ihmiset oikeasti tarvitsevat.
– Katsotaan, mitä ihmiset tarvitsevat. Ensi kesän valikoima on jo laajempi kuin tämän kesän, koska tiedämme vähän paremmin, mitä myydään ja kuinka paljon. Sama koskee tulevan talven valikoimaa.
Ensimmäisen kesän varmoja tuotteita ovat olleet kestopuutavara, kiinnikkeet, ruuvit ja monenlaiset pienet tarvikkeet. Myös maaleja on mennyt hyvin.
– Kestopuu on kesällä aika lailla kestoartikkeli. Kiinnikkeet ja ruuvit ovat olleet alusta asti isoja myyntituotteita.

Maalien sävytyspalvelun hankkimista Tahvonen mietti etukäteen pitkään. Ketjun edustajat ja muut Rautanet-kauppiaat kannustivat ottamaan sen mukaan, ja ratkaisu on osoittautunut hyväksi. Laitteet Tahvonen hankki omiksi, koska hän haluaa pitää kaupan kuukausittaiset juoksevat kulut mahdollisimman pieninä.
Jos tuotetta ei löydy hyllystä, se pyritään saamaan nopeasti. Kaupalla on omaa kuljetuskalustoa myös suurempien tavaroiden toimittamiseen. Isommat tehdastoimitukset saapuvat tavallisesti noin viikossa, mutta kiireessä pienempiä eriä voidaan hakea Jyväskylän tukkureilta vaikka saman päivän aikana.

Varsinaista verkkokauppaa Rautanet Toivakalla ei ainakaan vielä ole.
– Toistaiseksi meillä on pelkkä kivijalka. Rautanetin verkkosivujen kautta voi kuitenkin lähettää tarjouspyynnön, ja pystymme tarjoamaan paljon laajemman valikoiman kuin mitä täällä hyllyssä näkyy.
Kaupassa on nähty Tahvosen lisäksi muitakin käsipareja, mutta palkattuja työntekijöitä yrityksellä ei vielä ole. Tahvosen tuttu on ollut auttamassa kaupalla kaveripohjalta.
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen olisi tarpeen, mutta aloittavan kaupan talous ei ole vielä antanut siihen mahdollisuutta. Tässä yhteydessä Tahvonen nostaa esiin myös yhteisöveron. Hänen mukaansa aiemman yritystoiminnan voitoista maksetuille veroille olisi ollut nyt käyttöä kaupan kehittämisessä ja työntekijän palkkaamisessa.
– Koko yritystoimintani on tähän asti tavalla tai toisella tähdännyt rautakaupan avaamiseen. Jos yritys on tehnyt tulosta, siitä on maksettu yhteisöveroa. Niillä rahoilla olisi oikeasti voinut palkata tähän jonkun ainakin alkuun.
Tahvonen pohtii, miksei yritys voisi kerryttää pääomaa oman toimintansa kehittämiseen ja maksaa veroa vasta, kun rahaa otetaan yrityksestä ulos. Pitkäksi aikaa hän ei kuitenkaan jää asiaa murehtimaan.
– Turha niitä on itkeä. Yritetään mennä näillä, mitä on.
Rautakauppa vie tällä hetkellä noin 200 prosenttia Tahvosen ajasta – kuten hän asian ”Matti Nykäsmäisesti” ilmaisee. Taustalla toimiva insinööritoimisto ei ole kadonnut mihinkään, mutta uusia asiantuntijaprojekteja hän on vältellyt ainakin kaupan käynnistysvaiheen ajan.
Vaihtelu ja uuden oppiminen olivat yksi syy lähteä rautakauppiaaksi. Rakennusalan asiantuntijakaan ei Tahvosen mukaan ole koskaan valmis, mutta kaupan perustaminen on vienyt hänet jälleen uuden oppimiskäyrän alkuun.
– Kun hyppää hommaan, josta ei käytännössä tiedä mitään, oppimiskäyrä on ainakin hetken aikaa hyvin jyrkkä. Ensin ei tiedä mitään ja sitten pääsee siihen asti, että tietää edes jotain, hän sanoo itseironisesti.
Yrittäjyys merkitsee Tahvoselle ennen kaikkea vapautta ja mahdollisuutta toteuttaa itseään. Vastineeksi se vaatii aikaa, hermoja ja pitkää pinnaa.

Moni on kehunut häntä rohkeaksi, kun hän uskalsi perustaa rautakaupan juuri tähän aikaan. Itse Tahvonen luottaa rauhalliseen etenemiseen, paikalliseen kysyntään ja siihen, että kauppa kehittyy asiakkaidensa mukana.
Haastattelun lopuksi hän lähettää terveisensä niille, jotka ovat ottaneet uuden yrittäjän vastaan.
– Suuri ja erittäin nöyrä kiitos kyläläisille, paikallisille yrityksille ja kunnalle. Koetamme olla sen luottamuksen arvoisia, jota meille on osoitettu. Toivomme, että palveluja käytetään, ja pyrimme tarjoamaan sitä, mitä täällä tarvitaan.

Samuli Turunen

Artikkeli Rautakauppa palasi kylälle – Tuomas Tahvonen rakentaa siitä toivakkalaisten näköistä julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Yrittäjyys näkyväksi Yrittäjän päivänä Uuraisten torilla julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Jotta maallemuutto ei olisi niin suuri hyppy tuntemattomaan, on kehitetty erilaisia hankkeita. Esimerkiksi heinäkuussa Kangasniemellä järjestettiin Autiotalomessut, joissa kävi yli 2 000 vierasta. Tuloksiakin syntyi: kymmenen autiotaloa sai uudet asukkaat, kahdeksan taloa ilmoitettiin myydyiksi ja kaksi vuokratuiksi.

Kansainvälistä Coming, Living, Staying – Ruralizing Europe -hanketta toteutetaan Ruotsissa, Islannissa ja Tanskassa sekä Suomessa nimellä Tule, elä ja jää -hanke. Hanke kestää syyskuuhun 2027 asti. Tavoitteena on kartoittaa, vaihtaa ja kehittää käytäntöjä, jotka edistävät tai estävät maaseudulle muuttoa kussakin maassa. Oletettavia kehittämisalueita ovat kuntien ja kylien välinen yhteiskehittäminen, kylien vastaanottokyky sekä kuntien ja kylien infrastruktuuri, mukaan lukien asumisen ja etätyön mahdollisuudet. Keski-Suomessa hankkeen projektipäällikkönä ja koordinaattorina toimii Reena Laukkanen-Abbey. Hanke on saanut Euroopan maaseuturahoitusta Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta. Hankkeessa ovat mukana Viitasaaren kaupunki, Uimaniemi Joutsasta, Niemisjärvi Hankasalmelta, Sahrajärvi Multialta, Koskenpää, Juokslahti ja Längelmäki Jämsästä, Metsäkulma-Kukkaro Petäjävedeltä sekä Pohjoisen Korpilahden kylät. Käytännön toimia ovat esimerkiksi kylien esitteet ja esittelyvideot, talo- ja tonttimarkkinat sekä asumiskokeilut.

Koska samankaltaisten haasteiden kanssa painiskellaan lähes kaikissa kylissä, on ajatusten vaihto kaikkien kannalta hedelmällistä. Siksi Keski-Suomen Kylät ry suunnittelee paljon toivottuja kylävierailuja lokakuun 2026 alkuun, esimerkiksi kuukauden kahdelle ensimmäiselle lauantaille. Ajatuksena on ensisijaisesti muodostaa kylä- tai kyläaluepareja, jotka vierailevat toistensa luona. Mikäli välimatkat ovat kovin pitkiä, voidaan harkita myös yön yli kestävää vierailua. Tapahtumat ovat osallistujille ja järjestäjille maksuttomia, ellei kyläkohtaisesti haluta järjestää jotain erityistä ohjelmaa. Tapahtumasta saa lisätietoa, ja siihen voi ilmoittautua Keski-Suomen Kylät ry:lle

Höytiäläinen Penttisen perhe ryhtyi tuumasta toimeen ja haki mukaan kolmen kuukauden asumiskokeiluun Kalajoelle. Heidän kohdallaan kyse ei ole varsinaisesti maalla asumisen kokeilusta, sillä Kalajoki on kaupunki, joskin hyvin maaseutumainen. Hyppäys erilaiseen ympäristöön antaa kuitenkin varmasti monenlaisia näkökulmia. Perhe näyttää esimerkkiä siitä, että jännittäviin kokeiluihin voi ryhtyä myös perheellisenä. Vanhempien Siljan ja Markuksen mukana Kalajoelle lähtivät Hertta, 5, Siiri, 3, sekä kesällä syntynyt Kerttu. Päätös oli monen asian summa. Työntävänä tekijänä oli esimerkiksi kotona kesken oleva vesivahinkoremontti, ja vetovoimatekijänä Kalajoella asuva ystäväperhe. Arjessa perheen vanhemmat tekevät asiantuntijatyötä sekä etänä että työmatkoilla: äiti IT-konsulttina ja isä Geologian tutkimuskeskuksessa tutkimusassistenttina. Tällä hetkellä perheessä eletään kuitenkin ennen kaikkea vauva-arkea. Kalajoen kolmen kuukauden kokeilu tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunki auttaa etsimään sopivan asunnon ja maksaa osallistujille korvausta 1 000 euroa kuukaudessa. Korvaus on veronalaista tuloa. Hakemuksia kokeiluun tuli lähes sata, joista kolme hakijaa valittiin. Vastineeksi osallistujat kertovat kokemuksistaan omilla somekanavillaan. Penttisen perheen tarinaa voi seurata esimerkiksi Instagramissa @parihehtaaria. Silja Penttinen on myös luvannut kirjoittaa PaikallisUutisiin kokemuksistaan.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Maallemuuton esteitä madalletaan kokeiluilla julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Asukaskyselyn tulokset julkaistaan Keski-Suomen matkailufoorumissa 21. lokakuuta 2026.

Artikkeli Keski-Suomen matkailusta halutaan nyt asukkaiden ääni kuuluviin julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Keski-Suomen metsäneuvosto on myöntänyt tämän vuoden Pro metsä -palkinnon Päijänteen metsänhoitoyhdistykselle. Metsäneuvoston perustelujen mukaan palkinnon myöntämiseen vaikutti etenkin Päijänteen mhy:n uudistushenkinen ja kehitysmyönteinen toiminta talousmetsien luonnonhoidon turvaamiseksi ja lisäämiseksi. Perusteluissa kehuttiin Päijänteen mhy:tä myös metsänomistajille suunnatun ympäristötukipalvelun käynnistämisestä sekä puulajien sekaviljelyn edistämisestä talousmetsissä.
– Meille on tärkeää, että meiltä löytyy koko ajan metsänomistajien omien tavoitteiden mukaiset palvelut, haluamme palvella myös luontopainotteisia metsänomistajia, Päijänteen mhy:n toimitusjohtaja Petri Takalo toteaa.
Ympäristötukipalvelun Päijänteen mhy otti käyttöön nelisen vuotta sitten.
– Jos metsänomistajalla on jokin arvokas luontokohde, esimerkiksi erityisen tärkeä elinympäristö, me valmistelemme ja haemme metsänomistajalle Metka-tukea. Metsänomistajalle palvelu on maksuton; ainoastaan arvonlisävero jää metsänomistajan maksettavaksi, me saamme valmistelukorvauksen Metka-tuesta, Takalo kertoo.
– Aiemminhan Metsäkeskus teki ympäristötukihakemuksia, mutta nyt se on siitä luopunut. Me aloitimme palvelun ensimmäisten metsänhoitoyhdistysten joukossa, jo silloin, kun Metsäkeskuskin vielä teki hakemuksia. Useampana vuonna olemme olleet eniten ympäristötukihakemuksia toimittanut organisaatio.
Tällä hetkellä valtion ympäristötukeen varatut rahat on jo käytetty, loppuvuodesta lähetetyt hakemukset käsitellään ensi vuonna.
– Olemme valmistelleet kohteita myös pysyvään Metso-suojeluun, mutta sitä emme ole pitäneet kovin paljon esillä, sillä myös siihen varatut rahat ovat vähissä ja siihen on Keski-Suomessa pitkät jonot. Tämä kymmenen vuoden määräaikainen Metka-tuella suojelu on ollut hyvä välivaihe, kun metsänomistaja on halunnut suojella metsäänsä ja saada siitä myös jotain korvausta, Takalo sanoo.

Sekaviljelymalli talousmetsissä Päijänteen mhy:llä on ollut käytössä vuodesta 2023.
– Malli otettiin hyvin vastaan ja nykyään se on valtamenetelmä havupuiden viljelyssä, Takalo toteaa.
– Meidän toimialueellammehan valtaosa metsistä on rehevillä maapohjilla, eli ne ovat kuusivaltaisia. Uudessa mallissa istutusmäärä laskettiin 1800 taimesta hehtaarilla 1500 taimeen hehtaarilla ja siitä kaksi kolmasosaa on kuusen taimia ja yksi kolmasosa männyntaimia. Lisäksi jätetään tilaa luontaisesti leviävälle lehtipuulle. Kun istutettavat havupuun taimet ovat jalostettuja, ne pärjäävät luontaisesti lisääntyvälle lehtipuulle ja ottavat sen kasvussa kiinni muutamassa vuodessa. Näin syntyy ilmastokestävämpiä useiden puulajien sekametsiköitä. Ne kestävät paremmin sekä ääreviä sääolosuhteita, että ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia hyönteistuhoja ja kasvitauteja, Takalo selvittää ja toteaa mallin perustuvat useampiin tutkimushankkeisiin.
Takalon mukaan sekaviljelymalli on kymmenkertaistanut männyt viljelymäärän Päijänteen mhy:n alueella.
– Sekaviljelymalli myös kohtuullistaa metsäomistajan kustannuksia, kun taimia istutetaan vähemmän, Takalo toteaa.

Ympäristötukipalvelun ja sekaviljelymallin käyttöönoton lisäksi Päijänteen mhy haluaa Takalon mukaan tuoda luonnonhoidon puolta entistä enemmän esille.
– Luonnonhoito terminä kattaa todella paljon. Se tarkoittaa toimia, joilla pyritään turvaamaan ja parantamaan luonnon monimuotoisuutta ja esimerkiksi minimoimaan talousmetsäkäytön aiheuttamia haittoja luonnolle. Monia asioita, esimerkiksi säästöpuiden jättämistä ja riistatiheikköjä edellytetään jo metsäsertifikaateissa. Meidän toimemme ovat sellaisia, joilla metsänomistaja pystyy saamaan lisätuloa luonnonhoidosta eli tuloa metsästä hakkaamatta puita, Takalo sanoo.
– Ympäristötukipalvelu on suosituin kehittämistämme luontopalveluista. Lisäksi meillä on kehitteillä luontolähtöinen metsäsuunnitelma, jossa huomioidaan enemmän luonnonhoitoa. Kehitämme myös ennallistamisen keinoja ja luontoarvokauppaa, luontoarvokaupassa haluaisimme toimia välittäjänä. Markkinoilla tarvittaisiin nyt ostajia, jolloin markkinat saataisiin käynnistettyä.
Päijänteen mhy on mukana myös ”Ennallistaminen houkuttelevaksi ja toteutettavaksi Keski-Suomessa ” -hankkeessa.
– Seuraamme toimialan muutosta ja aikaa niin, että palveluvalikoimamme pysyy ajan mukana. Seuraamme myös tuoreinta tutkimustietoa ja kehitämme toimintaamme sen mukaan, Takalo sanoo.

Artikkeli Pro metsä -palkinto Päijänteen mhy:lle julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.