Uurainen arkistot - Paikallisuutiset.fi

Eläkeliiton Uuraisten yhdistyksellä viidenkympin villitys

Toimitus — Tue, 09 Apr 2024 06:48:44 +0000

Eläkeliiton Uuraisten yhdistys vietti railakkaita viisikymppisiä Uuraisten seurakuntakodilla maaliskuussa.
– Sanotaan, että yhdistyksen tärkein tehtävä on edunvalvonta. Ei ole, se on yhteisöllisyyden ylläpito ja ihan silkka hauskanpito, jyrähti puheenjohtaja Simo Koskinen, mutta myönsi, että kun epäkohtiin pitää tarttua, niin siinä ei epäröidä. Julkilausumat ovat tärkeitä, mutta Uuraisilla on totuttu toimimaan, vaikkapa keräämällä nimiä S-Marketin puolesta. Piirin tervehdyksen toi varapuheenjohtaja Jukka Hiltunen.

Kolme pastoriakin, Antti Toivio, Hannu Koskinen ja Heikki Tukiainen olivat pistäneet viihdevaihteen silmään ja Meksikon pikajunan sävelin lauloivat osuvasti Eläkeliiton vuosittaisesta sokkomatkasta. Musiikkia tarjoili myös Konginkankaan Rengit. Välillä hiljennyttiin kuulemaan Sirkka Salmisen ja Anita Vääräsen lausuntaa.

Lopuksi esitettiin näytelmä Paluu tulevaisuuteen, jonka juontaja-käsikirjoittaja Tellervo Lehtoranta vakuutti olevan ihan täyttä hömppää. Vaan paljon ei hömpän pintaa tarvinnut raaputtaa, että vakava sanoma toisen ihmisen kohtaamisesta löytyi sieltäkin.

Teivaalan tuvan Marja Piesala ja Pirjo Heinäaho olivat valmistaneet herkullisen keittoaterian täytekakkukahveineen.

Juhlassa hopeisen ansiomerkin saivat Matti Alapiha, Pirkko Hakkarainen, Seija Hartikka, Matti Heinonen, Mirja Hiekkanen, Simo Koskinen, Marja-Leena Liukkonen, Reijo Länkinen, Impi Niininen, Jalo Paanala, Aino Paananen, Esko Palonen, Liisa Riihimäki, Tapio Stenman ja Ritva Uuttera. Standaareilla muistettiin Marjatta Johanssonia, Eine Puurusta, Simo Koskista ja Tellervo Lehtorantaa.

Hanna Lahtinen

Eläkeliitto on sallittu piriste

Tellervo Lehtoranta oli laatinut Eläkeliiton Uuraisten yhdistyksen historiikin, jonka Seija Hartikka juhlassa luki. Ohessa tiivistelmä historiikista:

Perustavan kokouksen 50 vuotta sitten järjesti Alapihan Eemeli pankin kerhohuoneeseen ja sinne hän ajaa päräytti Kelloperältä mopolla. Liitosta tuli mukaan Eetu Jormalainen ja johtokuntaan valittiin Enni Silvoranta, Jukka Flyktman, Toivo Savolainen, Tyyne Kässi, Dagmar Pihl, Aatu Mecklin, Väinö Riihimäki ja Lahja Mattila. Kukaan heistä ei ole enää elossa, mutta tilintarkastajaksi valittu Veikko Muhos ja varamiehiksi valitut Salme Puttonen ja Mirja Hiekkanen ovat. Salme ja Mirja ovat tietenkin nyt jäseniä. Koskisen Matti Kotaperältä valittiin puheenjohtajaksi. Hän viihtyikin tehtävässä kauan, samoin kuin hänen poikansa Simo, nykyinen puheenjohtaja, ja kohta sieltä on Simon pojan Juhanin vuoro astua remmiin.
Matti Koskinen oli niin innostunut, että perusti Kotaperälle alaosaston. Toinen sellainen perustettiin Kangashäkkiin, jossa sitä johti Aili Mattila.
Kotaperän ala-osaston pöytäkirjatkin ovat tallella. Kuulkaas nyt tätäkin pykälää: ”Kahvittelun jälkeen aloitimme kerhon laululla. Sitten Bertta luki kirjaa Ihmisen ekolokia, aiheesta, että ihmisen olisi seurattava luonnon ekolokiaa paremmin kuin teknolokiaa. Lopuksi keskusteltiin kummassa oli syy syntiinlankeemuksessa, Eevan ja Aatamin vai käärmeen. Alpo Hannunen sanoi että ihmisten, mihin me kaikki yhtyimme.”
Matti Koskisen jälkeen Eero Havumäki oli puheenjohtajana vuoden, sitten alkoi Irma Siipolan 11-vuotinen kausi. Irma johti kerhot ja matkat ja lausui runot ja kulki kylät ja keräsi rahaa Lehmirannan rakentamiseksi. 1997 valittiin puheenjohtajaksi Aarne Lehtoranta kuusivuotiskaudeksi ja häntä seurasi Tellervo Lehtoranta ja sitten Simo Koskinen, jonka yli kaikkien rajojen kestänyt kausi päättyy vuodenvaihteessa.
Sihteeritkin olivat pitkäaikaisia. Toivo Savolainen aloitti ja häntä seurasivat Signe Lappi, Olavi Vääräsmäki, Eero Havumäki, Irja Salminen, Toini Paanala, Anneli Bärlund, Liisa Kivelä, Aarne Lehtoranta ja Tellervo Lehtoranta.
Retkiä on yhdistyksessä tehty satoja. On käyty pohjoismaat ja leningradit ja koluttu Suomi ristiin rastiin monta kertaa joskus kahdellakin linja-autolla. On käyty naapuriyhdistyksissä, pilkkikisoissa, tietoyhteiskuntatoiminnan koulutuksessa, kesäpäivillä, kirkkopyhässä, Lehmirannassa ja Ahvenanmaalla.
On järjestetty valtakunnalliset rantaongintakisat ja kalailtamat näytelmineen, tanssittu Martin Kievarissa, käyty teatterissa, saatu toiminnasta juttuja lehtiin, kerätty uusia jäseniä, hankittu ilmoituksia ja kirjoitettu juttuja joululehteen ja vaikka mitä. Ihan hengästyttää ajatellakin.
Naurettu on ihan katketakseen monissa iltamissa ja iloisissa iltapäivissä, joita yhdistys järjesti. Hintikan Pentti ja Sylvi ne olivat näytelmäporukan vetäjiä ja rengit ja piiat ja isännät ja emännät sanailivat sketseissä. Oli laulukuoro Mantat, joka heläytti laulut monissa kunnan juhlissa ja vierailuja naapuriyhdistyksiin oli mukava tehdä ohjelman kanssa ja sitten tietysti kerho, jossa tavataan asian merkeissä ja opitaan uuttakin. Ja kerhossakin nauretaan.
Eikä me olla sitä edunvalvontaakaan unohdettu. Vihdoin viimein saatiin vanhusneuvostokin, ihan viimeisenä Keski-Suomessa, mutta saatiin kuitenkin. Siellä ne meidänkin yhdistyksen edustajat asioita ajavat eteenpäin.
Monille yhdistyksen jäsenelle Eläkeliitto ja sen kerhot ovat olleet elämän piristystä. Jos joltakin kerhopäivä säästää lääkärimatkan, emme ole turhaan toimineet. Elämme yhteistä elämää me uuraislaiset, toisiamme tukien ja virkistystä tarjoten.

Artikkeli Eläkeliiton Uuraisten yhdistyksellä viidenkympin villitys julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Uusia haasteita Uuraisilta

Toimitus — Mon, 11 Mar 2024 09:08:24 +0000

Tiina Löytömäki on Toiminut Uuraisten kunnan teknisenä johtajana puolitoista kuukautta ja moni asia on tullut jo tutuksi.
Löytömäki tuli Uuraisille Multialta, eli pienemmästä kuntaorganisaatiosta, tämä on aika harvinaista, sillä useammin Uuraisille siirrytään isommasta kunnasta tai yksityiseltä sektorilta.
– Se on tuntunut mukavalta, että täällä on useampi työntekijä jakamassa vastuuta. Itselle se on pikkuisen oppimisen paikka, että osaan olla työntämättä näppejäni ihan joka asiaan ja että minulla on lupa delegoida. Sen olen myös ehtinyt huomaamaan, että täällä on ihan mahtava yhteishenki työkavereiden kesken, Löytömäki kertoo.
Vaikka hän ei Multiaa kauempaa tullut, niin tuttuja Uuraisten kunnanvirastolla ei ollut kuin Ympäristösihteeri ja vesihuoltoasiantuntija Marianne Ojanperä ja Juha Valkama. Edeltäjä Janne Koskenkorva siirtyi toisiin tehtäviin jo viime vuoden puolella, mutta on auttanut seuraajaansa ottamaan toimen haltuun.
– Se, että tuttuja ei ennestään ollut on aika yllättävääkin, sillä Multia ja Uurainen, sekä Petäjävesi tekevät aika paljon yhteistyötä nimenomaan teknisellä puolella, ne ovat kohtuullisen tasavertaisia kumppaneita, vaikka Multia selkeästi pienempi onkin. Minusta yhteistyö on tosi hyvä asia, varsinkin jos se toteutetaan niin, ettei yksittäinen henkilö kuormitu liikaa, Löytömäki sanoo.
Uuraisilla tehdään paljon yhteistyötä myös Saarijärven kanssa, Multialla ja Petäjävedellä taas Keuruun.
Karstulassa syntyneelle ja kasvaneelle Tiina Löytömäelle ei ammatinvalinta ollut nuorena mitenkään itsestäänselvyys, vaan oma polku löytyi vasta lukion välivuoden jälkeen.
– Sen tiesin, että hoitajaksi minusta ei ole. Karstulan iso yritys on Honkarakenne ja hirsirakentaminen alkoi kiinnostamaan minuakin. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opiskelin rakennusinsinööriksi ja sen jälkeen pääsin suunnittelutoimistoon suoraan töihin. Perheellistyttyäni olin pitkään kahden ipanan kanssa kotona ja sitten menin vähäksi aikaa rakennustyömaalle ja sitten tulinkin valituksi Multialle kunnaninsinööriksi, myöhemmin tehtävä muutettiin tekniseksi johtajaksi. Multian 12 vuoteen mahtui myös kipeitä päätöksiä, esimerkiksi kahden koulun purkupäätökset olivat sellaisia. Välillä niitä vain joutuu tekemään, mutta pääosin Multialla vallitsi tekemisen meininki, hän miettii.

Vaihtelu ja uusien haasteiden hakeminen sai nykyään Pylkönmäellä asuvan Löytömäen hakemaan Uuraisille.
Juuri nyt tekninen johtaja valmistelee aurausten kilpailutuksia ja ensimmäisen teknisen lautakunnan pykälänkin hän päässyt tekemään. Uuraisilla eletään investointien suhteen melko rauhallista vuotta ja suurimmat panostukset tehdään vesilaitoksen saneerauksiin. Ne ovat tärkeitä ja välttämättömiä, vaikka eivät olekaan joka kuntalaiselle näkyviä kohteita. Kuntakeskuksessa remontoidaan parhaillaan Selma-tilaa Uuraspostille ja muutenkin monipuolisempaan ja ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi talousarviossa on varattu 100 000 euroa rantapuisto-hankkeelle Kuukantien varteen Uuraskoto-kerrostalon viereen. Myös leikkipuistoja kunnostetaan yksi kerrallaan, uusitaan lukostoja ja kunnostetaan asemakaavateitä varsinkin Hirvaskankaan suunnalla. Myös Saarijärventien katuvalaistus ulotetaan uudelle Keskisenraitille saakka.
Ensi viikonloppuna Tiina Löytömäki pääsee ensimmäistä kertaa oikein kunnolla edustamaan Uuraista, kun Rakennusmessut pidetään Paviljongissa. Jo etukäteen Uuraisten kunta on saanut mukavasti julkisuutta kun on kerrottu, kuinka huutokauppakeisari Aki Palsanmäki myy huutokaupalla uuden Sarkolan alueen omarantaisia tontteja keskustan tuntumasta Akko-järven rannalta.
– Uuraisilla on tehty hyvää työtä asuintonttien kaavoituksen suhteen, seuraavaksi voisi miettiä vaikka yritys- ja teollisuustonttien tilannetta, Tiina Löytömäki päättää.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Uusia haasteita Uuraisilta julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Elämänura Uuraisten kunnassa

Toimitus — Tue, 05 Mar 2024 09:39:29 +0000

Tarja Mustonen, silloinen Hokka tuli Uuraisten kunnan palvelukseen vuonna 1979 vastavalmistuneena merkonomina ja tänä keväänä hän jää eläkkeelle ainoasta työpaikastaan. Työpaikastaan irti hän on ollut ainoastaan kolmen äitiysvapaan verran. Ura on ainutlaatuinen ja on erittäin epätodennäköistä, että missään työpaikassa, missä nykypäivän 19-vuotias aloittaa olisi tarjolla eläkeikään kestävä ura.
45 vuoteen mahtuu melkoinen muutos. Kaikkein suurin muutos on tietotekniikan tuleminen osaksi arkea.
– Muistan kun ensimmäisenä työpäivänä menin vanhaan kuntalaan. Ruut Aaltonen oli jäänyt kesälomalle ja jättänyt työpöydälle kortiston ja ohjeita, siitä se sitten lähti. Hyvärisen Maija oli tullut vähän aiemmin ja Nojosen Jussi oli kunnaninsinöörinä, Tarja Mustonen kertoo. Hän aloitti nimekkeellä toimistoapulainen ja nyt hän jää eläkkeelle toimistosihteerinä. Vuotta myöhemmin rakennettiin uusi monumentaalinen kunnanvirasto. Aivan alkuaikoja lukuun ottamatta hän on työskennellyt teknisessä toimessa, jota aikaisemmin kutsuttiin rakennustoimistoksi.
– Joskus mietin opiskelemista tai työpaikan vaihtoa, mutta tänne jäin. Suurimmat muutoksen vuodet alkoivat 90-luvulla ja siitä vauhti on vain kiihtynyt. Uuden oppiminen on ollut haastavaa, mutta toisaalta se on myös pitänyt työn mielekkäänä ja tuonut vaihtelua. Aivan viime vuosina on tullut olo, että jospa hetken saisi olla opettelematta uutta, Tarja Mustonen kertoo.
Kun Mustosen eläkeikä alkoi lähestymään, kunnassa huomattiin, että nyt on kyse aika erityislaatuisen tehtävän täyttämisestä. Viime syksynä tekninen lautakunta kirjasi pöytäkirjaansa näin: Valtaosa toimistosihteerin työstä on yksin tehtävää asiantuntijatyötä. Osa työtehtävistä on sellaisia, joiden tekemiseksi tarvittava tietotaito on tällä hetkellä ainoastaan toimistosihteerillä. Näiden työtehtävien väliaikaiseen hoitamiseen ei löydy resurssia tekniseltä toimelta, vaan tehtävät tulee opettaa suoraan työhön rekrytoitavalle henkilölle.
Näin myös toimittiin ja työhön tuli rekrytoiduksi saarijärveläinen Maarit Auvinen. Kun Tarja aikoinaan aloitti, Maarit oli 2-vuotias taapero. Nyt nämä kaksi naista ovat työskennelleet yhdessä joulukuusta alkaen.
Myös Maarit Auvinen on pitkien työsuhteiden nainen, aikaisempia työpaikkoja hänellä on kaksi, RTA-Metalli ja Saarijärven kaupunki.
– Tosi hyvä, että saamme työskennellä rinnakkain muutaman kuukauden ajan, Tarjalla on niin valtavasti tietoa ja osaamista, että asioita ei hetkessä sisäistetä. Toimistotyö kyllä sopii minulle, olen luonteeltani aika tarkka, pilkunviilaajaksin on lähipiiri kutsunut. Uurainen on ainakin alkuunsa näyttäytynyt minulle hyvin lämminhenkisenä työpaikkana, Auvinen sanoo.
– Myös asiakkaina uuraislaiset ovat mukavia ja kanssakäyminen on sellaista epävirallisen oloista, Tarja Mustonen vahvistaa.
Työtehtäväkokonaisuus, joka siirtyy Tarjalta Maaritille sisältää esimerkiksi vesilaskutusta, myynti- ja ostoreskontraa, tilapalvelun vuokra-asioita, talousarvio- ja tilinpäätösasioita, vähän palkkoja ja erilaisia päivityksiä. Siis sellaista työtä, joka ei kauheasti näy kunnasta ulospäin silloin kun se tehdään hyvin, mutta jos työ tehtäisiin hutiloiden, niin vaikutukset olisivat isot ja monia koskettavat.
– Kyllä me saataisiin kunnan talous aika sekaisin, jos väärin kirjattaisiin.
Se, mitä Tarja uskoo eniten jäävänsä työajoista kaipaamaan, on mukava työyhteisö, jonka kanssa on koettu monenlaista. Meillä on teknisellä osastolla tosi hyvä yhdessä tekemisen meininki. Lisääntyvä vapaa-aika puolestaan tarjoaa mahdollisuuden olla enemmän esimerkiksi kahden lapsenlapsen kanssa.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Elämänura Uuraisten kunnassa julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Elinvoimaisen keskustan reseptiä etsimässä

Toimitus — Tue, 05 Mar 2024 09:36:47 +0000

Helmikuun alussa aloittanut Tulevaisuuden kuntakeskusta -hanke on Saarijärven kaupungin ja Uuraisten kunnan yhteinen kahdeksan kuukautta kestävä hanke, jota rahoittaa Keski-Suomen liitto. Hankkeessa innostetaan ja osallistetaan sidosryhmät mukaan kehittämiseen sekä haetaan ratkaisuja kauaskantoisesti ja innovatiivisesti. Hankevetäjäksi on saatu todellinen hanketoiminnan konkari, sosiologi Outi Raatikainen.
– Äänestin aikoinaan EU:hun liittymistä vastaan, mutta heti kohta olin hankevetäjänä maaseudun kehittämishankkeessa ja niitä on riittänyt. Hanketyö on valtavan monipuolista ja kun hankkeet vaihtuvat, ei pääse kyllästymäänkään, Raatikainen summaa.
– Hankkeesta 60 prosenttia on suunnattu Saarijärvelle ja 40 Uuraisille. Saarijärven ongelmana ovat erityisesti tyhjät liiketilat, Uuraisilla taas aika ankea yleisilme. Uurainen on kasvava ja kehittyvä kunta, jossa on paljon lapsia, mutta se ei oikein välity ainakaan torin ympäristöstä, Outi Raatikainen sanoo.
Uuraisten kuntakeskustan painopiste on siirtynyt pohjoisen suuntaan viime vuosina ja muutoksen sinetöi uusi S-Market ja uusi tie Keskisenraitti. Jo aikaisemmin uusi seurakuntakoti, Leinikinpuisto ja uusi urheilukenttä ovat muovanneet maisemaa hyvällä tavalla. Se, että Uuraisten kirkko ei sijaitse aivan kylän keskellä vaan kirkkolaaksossa on myös melko poikkeuksellista.
Hankkeen kohderyhmänä ovat keskustan käyttäjät, pääsääntöisesti alueen asukkaat, kuntakeskustoissa toimivat yrittäjät ja keskustojen kiinteistöjen omistajat.
– Kunta yksin ei voi keskustaa viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi muuttaa, vaan tarvitaan yhteistyötä. Muutos voi alkaa niinkin pienestä kuin roskien viemisestä roskikseen. Yksi roska on vain yksi roska, mutta jos niitä on enemmän, se synnyttää välinpitämättömyyttä ja pian vain harva jaksaa viedä roskan roskikseen. Jo tänä lyhyenä aikana olen huomannut, että uuraislaiset ovat hyvin kiinnostuneita ympäristöstään ja heillä on myös paljon ideoita.

Viime viikolla Outi Raatikainen vieraili Uuraisten Marttojen vieraana kässäillassa ja puikkojen kilistessä myös ideat ja toiveet sinkoilivat. Esille nousi monia ehdotuksia, joilla keskustan viihtyisyyttä ja toimivuutta saataisiin lisättyä melko pienelläkin määrällä euroja, kuten siistit ilmoitustaulut ja infokyltit sekä merkattu kävelyreitti, josta myös esteetön versio ja kuntoportaat.
– Esiin on nostettu myös ympärivuotisen kahvilan ja kokoontumistilojen tarve, Outi Raatikainen lisää.
Kahvilayrittäjälle Uuraisten keskustan markkinat saattavat olla liian pienet, mutta yhdistyspohjaisesti kahvilatoimintaa on mahdollista pitää. Esimerkiksi Sesonkipuoti Selman kesäkahvila on hyvin suosittu. Selma Ry ja nuoret 4H-yrittäjät pitävät uuraislaiset kahvissa ja pullassa kesä-, heinä ja joulukuun. Löytyisikö yhdeksälle muulle kuukaudellekin järjestötoimijoita? Selma-tilan remontti valmistuu tänä keväänä ja Uuraspostin vieressä säilyy kahvilalle tilat ja kalusteet.Tulevaisuuden kuntakeskusta -hankkeen päätavoite on selvittää, millainen Uuraisten ja Saarijärven keskustojen tulisi olla, jotta ne olisivat elinvoimaisia. Tavoitteena on selvittää, mitä asukkaat tarvitsevat tulevaisuudessa keskustalta, mitä yrittäjät kaipaavat sinne ja mikä kiinnostaa matkailijoita. Hankkeessa kartoitetaan, millä toimenpiteillä tuetaan keskustojen elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa ja miten kunnat voivat edesauttaa kehityksessä.
Kevään edetessä Raatikainen järjestää aiheesta kirjallisen kyselyn ja mahdollisesti myös kyläkävelyn, jolloin voidaan ideoida ihan livenä.
– Elokuussa pitäisi olla syntynyt kokonaisnäkemys ja konkreettisia ehdotuksia, joita voidaan lähteä toteuttamaan, Outi Raatikainen päättää.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Elinvoimaisen keskustan reseptiä etsimässä julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Uuraisten helluntaiseurakunnassa viestikapulan vaihto

Toimitus — Thu, 22 Feb 2024 09:25:53 +0000

Uuraisten helluntaiseurakunnassa vietettiin viime sunnuntaina Jyväskylään siirtyvän pastori Timo Koiviston läksiäisiä kiitosjuhlan muodossa. Mukana oli myös hänen seuraajansa Jyrki Hakonen.
Timo Koivisto on valittu Jyväskylän vapaaseurakunnan seurakunnanjohtajaksi, jossa tehtävässä hän aloittaa huhtikuussa. Seurakunta on hänelle tuttu, sillä sieltä pastorin virasta hän myös kuusi ja puoli vuotta sitten tuli Uuraisille. Uurainen on puoliso Hilkka Koiviston (os. Lahtinen) lapsuuden kotikunta, joten yhteydet tuskin Uuraisille katkeavat, varsinkin kun loma-asuntokin sijaitsee Uuraisilla.
Sinä aikana kun Koivistot ovat toimineet Uuraisilla, heidän omaan elämäänsä on mahtunut suuri määrä menetyksiä, mutta myös ilon hetkiä. – Toiminta täällä Uuraisilla on käytännönläheistä ja hyvällä tavalla yksinkertaista, mutta ehkä juuri siksi vaikeinakin hetkinä hyvin lohdullista, totesi Hilkka Koivisto puheenvuorossaan.
– Koen, että oli johdatusta, että tulin valituksi tänne ja sain kokea tämän ajan täällä. Uuraisista tulen aina muistamaan, että täällä puhalletaan yhteen hiileen. Vahvimmin se tuli esille, kun pari vuotta sitten tänne alkoi saapua sotaa pakenevia ukrainalaisia. Yhteisvoimin me seurakunnat, kunta, yhdistykset ja kuntalaiset autoimme heidät uuden elämän alkuun. Viime aikoina meillä on pidetty Alfa-kurssia, hieno kokemus sekin, Timo Koivisto miettii.
Matalimmillaan helluntaiseurakunnan kynnys on torstaisin, jolloin monipuolinen ja siisti kirpputori on auki ja kahvipöydän ääressä parannetaan maailmaa hyvinkin eri lähtökohdista olevien ihmisten voimin.
Yhteisöllisyydestä kertoi myös kiitosjuhlan vieraat. Oman tervehdyksensä toi kirkkoherra Antti Toivio ja koulukeskuksen muistamiset Laura Kankaanniemi.

Koivistoja seuraavat pastoripariskuntana Jyrki ja Mari Hakonen. Vaikka vain toinen on seurakunnan palkkalistoilla, työtä tehdään usein yhdessä.
– Asumme tällä hetkellä Jyväskylässä, mutta Viitasaarelta olen kotoisin. Aikaisemmin olen toiminut vapaaehtoisena seurakunnanjohtajana Viitasaaren vapaaseurakunnassa, mutta nyt ryhdyn ensimmäistä kertaa pastoriksi. Toiselta ammatiltani olen kiinteistönhoitaja, Jyrki Hakonen kertoo. – HL

Artikkeli Uuraisten helluntaiseurakunnassa viestikapulan vaihto julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Terveysasemasta ei luovuta taistelutta

Toimitus — Wed, 21 Feb 2024 12:25:54 +0000

Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkotyöryhmän suunnitelma julkaistiin tänään ja se on juuri niin karmea, kuin etukäteen tihkuneet tiedot uhkailivat. Leikkurilistalle on joutumassa merkittävä määrä terveysasemia – tai sote-asemia, kuten niitä nyt kutsutaan.

Ykkösvaihtoehdossa lakkautettaisiin Leivonmäen, Säynätsalon, Kuoreveden, Koskenpään, Länkipohjan, Kannonkosken, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Lievestuoreen, Luhangan, Multian ja Toivakan sote-asemien toimipisteet sekä Jämsänkosken hoitajavastaanotto ja Haapamäen sivuvastaanotto. Toisessa, rajummassa vaihtoehdossa lakkautuslistalle joutuisivat edellisten lisäksi Tikkakosken, Korpilahden, Petäjäveden, Pihtiputaan ja Uuraisten sote-asemien kivijalkatoimipisteet. Tilalle tarjotaan vaihtoehtoisia malleja, kuten liikkuvien ja sähköisten palvelujen laajentamista.

Hyvinvointialue on lähestynyt tänään medioita ja sidosryhmiä useilla tiedotteilla. Suunnitelmaa avataan esimerkiksi tiedotteella, jonka otsikko kuuluu: ”Palveluverkkoehdotus vahvistaisi ikääntyneiden ja perheiden palveluja”.
Perusteluina kerrotaan, että ehdotuksessa vahvistettaisiin kaikissa kunnissa ikääntyneitä ja perheitä kohtaavia matalan kynnyksen palveluita. Ympärivuorokautisen ikääntyneiden hoivan palveluita tarjotaan vanhuksille ensisijaisesti omasta kunnasta. Sosiaali- ja terveysasemien määrää vähennettäisiin pitkälti palveluiden ylläpitämisen ja jatkuvuuden turvaamisen vuoksi, osasyynä on myös merkittävät vaikeudet saada rekrytoitua henkilöstöä alueella eri toimipisteisiin. Alueellisia sairaalaosastoja karsittaisiin ja niiden työnjakoa uudistettaisiin. Niiden paikkamäärää ei lähtökohtaisesti vähennetä ja ne erikoistuvat tiettyjen osaamisten mukaan. Liikkuvien ja sähköisten palveluiden tarjontaa laajennetaan. Ehdotuksen tarkoitus on vahvistaa voimavaroja ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluissa ja monipuolistaa palvelutarjontaa sekä turvata palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuvuus.

Esimerkiksi Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama ja peruspalvelujohtaja ja aluevaltuutettu Jouko Nykänen eivät näe logiikkaa väitteessä, että Uuraisten ikäihmisten palvelut paranisivat jos terveysasema lakkautetaan.
– Kakkosvaihtoehto pitää sisällään Uuraisten terveysaseman lakkautuksen, ja kuntalaiset ohjattaisiin Palokkaan ja Äänekoskelle, jonne ei ole suoria linja-autoreittejä. Tämä ei todellakaan vahvistaisi ikääntyneiden palveluja! Päinvastoin, perusterveydenhoidon kivijalka-aseman lakkautus Uuraisilta kostautuisi kasvavina kuluina erikoissairaanhoidossa sairaalassa ja järeämmissä hoivapalveluissa. Lakkautuksen esityksessä esillä olevat laskennalliset säästöt siis suurella todennäköisyydellä vesittyvät lisääntyvinä kuluina muualla sosiaali- ja terveydenhoidossa, Juha Valkama jyrisee.
– Sillä, että lääkäri on arkisin saatavilla paikan päällä ehkäistään todella monta vanhusten päivystyskäyntiä, sillä asioita pystytään ennakoimaan ja suunnittelemaan niin että tarpeettomilta käynneiltä vältytään. Yleensä homma on toiminut niin että vanhus ottaa terveysasemalle yhteyttä ja sitten joko menee sinne hoidettavaksi ja sieltä tulee jatko-ohjeet vanhuspuolelle tai terveysasema ohjaa suoraan vanhustyöhön. Näin vältytään turhalta pompottelulta ja asiakas itse kokee saavansa ja saakin palvelua. Jos lääkäriä ei ole saatavilla niin sitten iäkkäämmät asiakkaat joko pitkittävät lääkäriin menoa niin, että tilanne on jo todella paha ja tarvitaan järeämpiä palveluita tai sitten ollaan vähän väliä päivystyksessä, eikä ohjauduta oikeaan palveluun ja paikkaan. Lisäksi jos miettii Uuraisten lyhytaikais- ja kuntoutuspaikkoja niin niille hallaa aiheutuu myös, kun lääkärin arviota ei saada samalla aikataululla kuin ennen, Valkama jatkaa.

Palveluverkon muutokset ovat osa talouden tasapainottamisen toimenpidekokonaisuutta.
Hyvinvointialueen vuoden 2023 talous on ennakkotiedon mukaan jäämässä alijäämäiseksi jopa 113,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 talousarvioon sisältyy yhteensä 48 miljoonan euron ”toimenpidekokonaisuus” tuottavuusohjelman toimenpiteistä ja muista talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Talouden tasapainottaminen jatkuu vuosina 2025 ja 2026.
Aluehallitus päätti tiistain kokouksessaan käynnistää palveluverkkotyön lausuntovaiheen. Lausuntomateriaali sisältää laajan tausta-aineiston, palveluverkon vaihtoehtoiset mallit, eri palveluiden kuvaukset sekä ennakkovaikutusten arvioinnin. Tässä tarkoitettuun palveluverkkoon kuuluvat sosiaali- ja terveyskeskukset, alueellinen osastotoiminta, ympärivuorokautinen palveluasuminen, perhekeskukset ja ikääntyneiden päivätoiminta.
Lausuntoaika on 22.2.–23.3., jonka jälkeen aluehallitus tekee ehdotuksen aluevaltuustolle.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Terveysasemasta ei luovuta taistelutta julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Salmelan Antin superyllätys

Toimitus — Tue, 20 Feb 2024 16:59:00 +0000

Lähes kaikkien uuraislaisten tuntema Kaivutyö Salmelan yrittäjä Antti Robert Ilmari Salmela täyttää marraskuussa 50 vuotta. Siksipä hänet oli helppo yllättää vielä tässä vaiheessa vuotta.
Ja melkoisen yllätyksen ystävät, etunenässä Jani Parikainen ja Timo Siik, takapirunaan Antin sisko Leena-Kaisa Flyktman, järjestivätkin. He nimittäin virittivät Volvon ja ilmoittivat Antin salanimellä Roopert Ilmarinen Toivakka-ralliin. Katturiksi istahti ”Nakki” Parikainen.

– Yllätys säilyi aamukymmeneen, vaikka olin ihan varma, että jotain kautta paljastuu, mutta ei, iloitsi Leena-Kaisa.
Antti Salmelan edellisestä kilpaa ajetusta rallista oli ehtinyt kulua 21 vuotta, mutta se ei vauhdissa näkynyt. Loppua kohti kiristynyt tahti takasi veteraaniluokan 15 kolmannen sijan.

Kokemus oli sankarille mieluinen.
– En kyllä muita synttärilahjoja tarvitsekaan, hän huokaisi maalissa. -HL

Artikkeli Salmelan Antin superyllätys julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Uuraisten kirjaston kuulumisia

Toimitus — Tue, 20 Feb 2024 14:46:00 +0000

Uuraisten kirjastoon on vuodenvaihteessa tullut uusia kasvoja. Assi Kokkoniemi on aloittanut kirjastovirkailijana lasten- ja nuortenkirjallisuuden puolella ja työskentelee ainakin syksyyn saakka.
Päivi Saari puolestaan aloitti Uuraisten kirjastossa koulutussopimuksella suorittamaan tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkintoa, aiemmalta koulutukseltaan hän on kirjallisuuden maisteri. Koulutuksen järjestää Keuda, eli Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä.
Kuten ammattinimike kertoo, nykypäivän kirjasto on aika paljon muuta kuin kirjavarasto. Ilmainen suomalainen kirjasto on hyvän ja tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan tukipilari.
– Tiedonhaku, mediakasvatus ja digineuvonta ovat isossa osassa kirjastotyötä. Näyttäisi siltä, että Uuraisilla myös kulttuurilla on iso osuus, Saari kertoo. Yksi Uuraisten kirjaston suosituista palveluista on myös kuntosalikorttien lataaminen.
– Asiakkaana olen viihtynyt kirjastoissa aina. Nyt muutaman viikon kokemuksen jälkeen voin jo sanoa, että kirjasto tuntuu omalta myös työpaikkana. Erityisesti työn vaihtelevuus viehättää. Kirjastotyössä saa käyttää luovuutta, Päivi sanoo.
Helmikuulle hän ideoi ensimmäisen oman projektin ystävänpäivän teemalla. Kirjastolta löytyy helmikuun loppuun saakka ”pyykkinaru”, johon jokainen kirjastokävijä voi ripustaa ajatuksiaan ystävyydestä. Myös ystävyysaiheisia kirjoja on esillä odottelemassa lainaajiaan.

Uuraisten kirjasto tekee paljon yhteistyötä myös koulujen kanssa. Sijainti koulukeskuksen vieressä tarkoittaa, että kirjastoon on helppo poiketa viettämään aikaa ja nappaamaan lukemiset mukaan. Kyläkouluille kirjasto toimittaa kirjakasseja.
Myös kirjavinkkaukset ovat tärkeä osa kirjaston toimintaa, niitä Uuraisten kirjastossa tekee nyt kirjastovirkailija Assi Kokkoniemi.
– Nyt kun olen ollut tässä kirjastolla, en ole enää huolestunut nykylasten lukemisesta. Se on mielestäni aktiivisempaa kuin oletetaan. Jos kirja kiinnostaa, niin kyllä lapsi siihen jaksaa keskittyä. Mielikuvituksen, sanavaraston kehittymisen, empatian ja henkisen kasvun kannalta lukeminen on tosi tärkeää. Lukiessa karttuu myös yleissivistys, Päivi Saari miettii.
Maailma on täynnä visuaalisia ärsykkeitä, mutta kirjoissa on se hyvä puoli, että maailma sivujen välissä on jokaisen itse kuviteltava näkyväksi. – Lukiessa päässään kuulee oman äänensä, omine painotuksineen, mutta on joitakin kirjoja kuten Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille, joka aukesi minulle vasta kuunnelmana, Päivi Saari kertoo.
Päivi Saaren suosikkilukemista ovat dekkarit. Myös runous viehättää. Nuorempana tuli luettua paljon myös scifiä.
– Kirjallisuuden laji ei mielestäni määrittele onko jokin teos niin sanottua korkeakirjallisuutta. Esimerkiksi dekkareissa on usein humaaneja teemoja, osuvaa yhteiskuntakritiikkiä ja taitavaa miljöökuvausta. Hyvässä lastenkirjassa taas on useita tasoja. Taitavasti kirjoitettua ja kuvitettua kirjaa lukee mielellään omille lapsille – siitä saa elämyksiä itsellekin.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Uuraisten kirjaston kuulumisia julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Uusia kuvioita ja uusia ihmisiä Uuraisten nuorisotyössä

Toimitus — Tue, 13 Feb 2024 08:54:51 +0000

Uuraisten nuorisotyössä on aloittanut kaksi uutta kasvoa. Milla Aho ja Jani Kalenius
Vuoden alusta aloitti etsivä nuorisotyöntekijä Milla Aho. Hän toimii Multian ja Uuraisten yhteisenä etsivänä ja tekee myös yhteistyötä Petäjäveden etsivän Tuulimaria Saarisen kanssa, jolle Uurainen on myös tuttu paikka muutaman vuoden takaa. Koko palettia hallinnoi Petäjäveden kunta, joka myy palvelua Uuraisille ja Multialle.
– Ihan hyvältä vaikuttaa tämä järjestely. Tässä on laajasti mahdollisuuksia työn kehittämiseen yhteistyössä työparin kanssa. Työparityöskentely sopii esimerkiksi kotikäynneille, ryhmätoimintaan tai erilaisiin etsivän nuorisotyön järjestämiin reissuihin, Milla Aho kertoo.
Lapualta kotoisin oleva Milla asuu tällä hetkellä Petäjävedellä.
Etsivän nuorisotyön perustehtävä on tukea ja olla läsnä 15-28-vuotiaille nuorille ja etsiä heidän kanssaan heille sopivia ratkaisuja mm. erilaisiin elämäntilanteisiin liittyen, koulutuksen ja työn osalta tai mielekkään tekemisen löytämiseen. Työ on pääosin kahdenkeskisiä keskusteluja nuoren kanssa.
– On tosi hyvä trendi, että nuoret tulevat yhä enemmän omasta aloitteestaan etsivän juttusille. Silloin päästään keskusteluissa heti asian ytimeen. Yhteyttä etsivään voivat myös nuoren vanhemmat, ystävät tai kuka tahansa, joka on huolissaan nuoren tulevaisuudesta, etsivän tapaaminen on aina nuorelle vapaaehtoista, Milla kertoo.
Tällä hetkellä nuoria mietityttää erityisesti työnhaku, sopivia työpaikkoja ei ole liikaa tarjolla. Myös opiskelupaikan valinnasta keskustellaan usein.
– Olen tapaamisessa aina ensisijaisesti turvallinen aikuinen, jolle nuori voi kertoa huolensa ja epävarmuutensa rehellisesti. Yksinäisyyden ollessa kasvussa on tärkeää, että nuoren ympärillä on aikuisia, joilla on aikaa olla läsnä ja kuunnella, Aho päättää.

Helmikuun alusta aloitti puolestaan nuorisotyöntekijän työssä harjoittelijana saarijärveläistaustainen Jani Kalenius jonka pääasiallinen toimipaikka on Nuokkari, mutta saattaapa hänet tavata keväämmällä myös Hirvasella ja Oikarissa.
– Iltaisin pyritään tavoitteellisesti keksimään hassunhauskaa tekemistä, siinäpä se, hän tiivistää työnkuvansa tilatyöntekijänä. Myös Nuokkari on paikka, jossa yksinäinen olo lievittyy. Jani Kalenius haluaa, että Nuokkarin kynnys olisi mahdollisimman matalalla.
– Itse olin vakinuori Saarijärven nuorisotalolla ja silloin jo katsoin, että olisipa siistiä hommaa. Hain kuitenkin kolmeen eri urheiluopistoon. En päässyt, vaan päädyin kasvatus- ja ohjausalalle, enkä ole katunut. Tämä tuntuu tosi omalta alalta ja liikunnalliset ja toiminnalliset menetelmät ovat vahvuuteni, kertoo opiskelujen loppusuoralla oleva Jani.
Uuraisilla on ollut monista eri syistä johtuen hieman vaihtuvuutta ja turbulenssia nuorten parissa työskentelevissä, joten kummallakaan uudella työntekijällä ei ole tarvetta ryhtyä suuriin uudistuksiin, vaan nyt tärkeintä on tutustua nuoriin, vakiinnuttaa toimintaa ja luoda luottamuksellinen ilmapiiri.
Sekä Milla Aho, että Jani Kalenius haluavat tulla Uuraisten nuorille niin tutuiksi, että heitä uskaltaa tulla kylälläkin hihasta nykäisemään.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Uusia kuvioita ja uusia ihmisiä Uuraisten nuorisotyössä julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Uuraisten Vuoden yrittäjä 2023: Kuivajääpuhalluksen uranuurtaja

Toimitus — Tue, 13 Feb 2024 08:07:16 +0000

Uuraisten vuoden yrittäjä on Haklog Ky. Toimisto sijaitsee Uuraisilla ja paja Tikkakoskella.
Haklog on aika lailla ainutlaatuinen yritys Suomessa, täysin samalla konseptilla toimivaa ei ole toista. Yrityksellä on kaksi pääasiallista toimintasuuntaa. Haklog tarjoaa kuivajää- sekä suihkupuhallusta haastaviin ja vaativiin asiakaskohteisiin ja asiantuntijapalveluita biopolttoaineiden laadunmääritykseen ja laadunhallintaan sekä toimitusketjun kehittämiseen. Lisäksi palveluvalikoimaan kuuluvat näytteenotto- ja käsittelyvälineet kiinteille polttoaineille, NDT-tarkastus sekä putoamissuojainten ja nostoapuvälineiden tarkastukset.
Palvelukokonaisuus on kehittynyt matkan varrella havaittujen tarpeiden kautta. Monessa kohtaa voidaan puhua edelläkävijästä.
Yrittäjä Jukka Lahden työhistoria menee metsään, hän on työskennellyt puunhankinnan eri vaiheissa, jossa yhdessä vaiheessa tuli mukaan metsäpolttoaineiden hankinta, joka tempaisi mukaansa.
– Oma yritys aloitti toimintansa kiinteän polttoaineen näytteenoton kehittämisen eri käyttöpaikoilla. Tähän kehitystyöhön kuuluivat tarvittavat ohjeistukset, koulutukset ja näytteenottovälineet. Sillä miten näyte toimitettavasta hake-erästä otetaan, on väliä, jotta se kertoo kaiken olennaisen, kuten kosteusprosentin ja lämpöarvon. Tarjolla ei ollut oikein hyviä välineitä, joten ne piti kehittää itse. Seuraavaksi mukaan tuli kuivajääpuhdistus, mikä oli monelle ihan uusi juttu erityisesti lämmitys- ja voimalaitoskattiloiden puhdistuksessa.
Sillä, että otettu näyte kertoo luotettavasti esimerkiksi ison hake-erän kosteusprosentin, on merkittävä taloudellinen merkitys.
Hakkeella on merkittävä asema kaukolämmön ja sähkön tuotannossa Suomessa. Jukka Lahden mukaan sillä on monia etuja.
– Uudet voimalat polttavat sen erittäin puhtaasti. Niissä on tehokkaat suodattimet, jotka puhdistavat savukaasut varsin hyvin. Lisäksi monilla laitoksissa on nykyään myös savukaasupesurit, jotka poistavat viimeisetkin epäpuhtaudet savukaasuista ja parantavat myös laitoksen hyötysuhdetta, Lahti kertoo.
– Lisäksi hake on pääsääntöisesti kotimaista ja sen tuottaminen on meidän omissa käsissämme, hän lisää.

Mekaaninen metsäteollisuus yksi iso toimiala, jolla hyödynnetään nykyään kuivajääpuhallusta
Voimaloiden suuret kattilat vaativat puhdistusta toimintavarmuuden ja hyötysuhteen vuoksi. Aikaisemmin ne on puhdistettu lähes pelkästään mekaanisesti, esimerkiksi harjoilla tai hiekkapuhaltamalla tai sitten jätetty puhdistamatta. Tuntemattomaan kuivajääpuhallusmenetelmään suhtauduttiin aluksi varauksella.
Kuivajää on kiinteässä muodossa olevaa hiilidioksidia, jonka lämpötila on -79 astetta. Puhdistuksessa käytettävä kuivajää on pientä pellettiä. Jokainen, joka on ollut hereillä kemiantunnilla muistaa, että hiilidioksidilla on normaalipaineessa vain kaksi olomuotoa, kiinteä ja kaasu. Tämä tarkoittaa, että kuivajää sublimoituu puhalluksen jälkeen kaasuksi, minkä seurauksena kuivajääpuhalluksessa ei synny ylimääräistä poistettavaa jätettä. Käytettävä kuivajää tulee valmiina pelletteinä Woikoskelta Kokkolasta.
Kuivajääpuhalluksessa käytettävät kuivajääpelletit eivät kuluta eivätkä karhenna puhdistettavia metallipintoja. Kuivajääpuhalluksen teho perustuu kuivajääpellettien mekaaniseen iskuvoimaan, puhdistuskohteeseen muodostuviin lämpötilaeroihin sekä kiinteän hiilidioksidin kaasuuntumiseen likakerroksen ja puhdistettavan pinnan välissä. Koska kiinteässä muodossa oleva hiilidioksidi sublimoituu suoraan kaasuksi, se ei kastele puhdistettavaa kohdetta.
Useat puhdistuskohteet ei sovi klaustro- tai monesta muustakaan fobiasta kärsivälle, sillä käytännössä esimerkiksi lämmityskattilan sisään ryömitään pienestä aukosta ja kun kuivajääpuhallus aloitetaan suljetussa tilassa, häviää näkyvyys hetkeksi lähes täysin. Lisäksi hapensaanti on varmistettava erikseen, sillä hiilidioksidi syrjäyttää hapen työkohteesta. Hapensaanti varmistetaan raitisilmakypärällä johon kompressorista tulee jatkuvasti raitista suodatettua hengityskelpoista ilmaa.

–Tässä työssä pääsee varsin mielenkiintoisiin paikkoihin. Raitisilmakypärä on ehdoton lisävaruste. Työturvallisuus on kuitenkin todella korkealla tasolla, riskit minimoidaan, Jukka Lahti kertoo. Osa työstä tehdään myös köysityöskentelynä.
Usein käy niin, että kun kattila on kerran putsattu kuivajäällä, niin puhdistus tilataan seuraavankin kerran Haklogilta.
– Se tietysti mieltä lämmittää. Puhdistukset tehdään pääosin kesäseisokin aikaan ja puhdistetusta kattilasta on luonnollisesti helpompi havaita myös alkavat vauriot. Niiden korjaaminen kesällä on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin talvipakkasilla, Lahti lisää.
Haklog aloitti yhden miehen yrityksenä, mutta nyt mukana on myös seuraava sukupolvi. Vielä ei ole tarvetta tehdä päätöksiä, onko Konsta Lahti myös yrityksen jatkaja. Investointeja Haklog on tehnyt harkiten ja hitaasti kiiruhtaen.
– Hallittu kasvu on tervetullutta, mutta varsinaista laajentumispainetta ei ole.
Uuraisten Vuoden yrittäjä -palkintoa Jukka Lahti arvostaa.
– Onhan se positiivinen asia, kun tehty työ huomataan, varsinkin kun tämä meidän ala on tällainen aika kapea-alainen, eikä tule jokaisen ihmisen arjessa vastaan.
Haklogin palvelujen merkitys on viime vuosina maailmantilanteen vuoksi korostunut, sillä he ovat yksi lenkki ketjussa, jolla parannetaan koko Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Uuraisten Vuoden yrittäjä 2023: Kuivajääpuhalluksen uranuurtaja julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.