Oletko synnynnäinen kehittäjä? Onko monipuolinen tiimityöskentely vahvuutesi?
Näillä sanoilla alkoi hakemus, jolla haettiin hyvinvointisuunnittelijaa Toivakkaan viime vuoden lopussa. Toimi oli aivan uusi ja syntyi seurauksena tehtävien uudelleenjaosta kunnan ja hyvinvointialueen kesken. Noista sanoista itsensä tunnisti myös toivakkalainen Satu Korhonen.
– Oli kyllä sellainen olo, että varmasti kaduttaa, jos en tätä paikkaa hae.
Korhonen valittiin toimeen ja alku on ollut odotetun kiireistä.
– Paljon verkostoitumista erilaisten kohderyhmien kanssa, uuden tehtäväkokonaisuuden luomista. Uskon, että koko tämä vuosi on pääosin perehtymistä asiaan ja oman työkuvan muovaamista sekä itseni että myös Toivakan kunnan näköiseksi.
Hyvinvointialueiden aloittamisen myötä kunnissa järjestettiin niille jääviä tehtäviä monin eri tavoin. Toivakassa haluttiin satsata hyvinvointiin yhden kokonaisen työntekijän palkkaamisella.
– Lakisääteisesti kunnille kuuluu edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä, mikä tarkoittaa, että hyvinvoinnin näkökulma on kunnan kaikessa toiminnassa esillä. Hyvinvointiin panostaminen on myös vahvasti kuntastrategiamme mukaista, Korhonen sanoo.
Tärkeä osa Satu Korhosen työtä on sidosryhmäyhteistyö hyvinvointialueen ja muiden maakunnallisten verkostojen sekä paikallisten järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa. Ehkä konkreettisin osuus on olla mukana myös erilaisten tapahtumien suunnittelussa ja järjestämisessä.
Taustaltaan Satu Korhonen on kasvatustieteen maisteri ja hän on työskennellyt opettajana. Hän on myös vetänyt erilaisia hankkeita, kuten Toivakan 4H:n Let’s go pojat -hanketta. Häneltä löytyy myös kokemusta työllisyyden hoidosta ja hän on kouluttautunut työkykykoordinaattoriksi.
– Erityisesti hanketyöstä saa hyvin valmiuksia tällaiseen laajakuvaiseen tehtävään, jossa tarvitaan suurten kokonaisuuksien hahmottamiskykyä, mutta jossa myös pienten palasten näkeminen kokonaisuuden sisällä on tärkeää.
Kuntalaisille Korhosen työ näkyy tällä hetkellä tutustumisena puolin ja toisin.
– Olen käynyt esimerkiksi esittäytymässä seurakunnan keittopäivissä ja senioripäivissä, nuorisovaltuustossa ja erilaisissa kerhoissa. Pyrin luomaan itsestäni helposti lähestyttävän väylän kaikissa hyvinvointiin liittyvissä asioissa ja viemään kuntalaisten toiveita ja tarpeita kunnalliseen päätöksentekoon, hän kertoo.
Jatkossa työnkuvaan kuulunee olla myös hyvinvointialueen ja kuntalaisten välinen linkki, mutta hyvinvointialueenkin organisaatio on vasta rakentumassa ja yhteistyön muotoutuminen ja rajanveto on tässä vaiheessa vielä – vaiheessa.
– Hyvinvoinnin kelkan kääntäminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Kunta voi toimia hyvinvoinnin edellytysten mahdollistajana ja motivoijana, osallisuuden mahdollisuuksien rakentajana ja kynnysten madaltajana. Kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen sekä osallistaminen ovat tärkeitä hyvinvoinnin osatekijöitä. Ja onhan meillä jokaisella myös omakin vastuu omasta hyvinvoinnistamme ja valinnoistamme, Satu Korhonen miettii.
Hyvinvointia edistäviä toimintoja Toivakassa on tälläkin hetkellä paljon.
– Esimerkiksi seurakunnan kanssa yhdessä toteutettavan Senioripäivän yhteisöllisyys tai Siistiii! -kampanjan positiivinen ote lisäävät hyvinvointia. Toimin yhteistyössä vanhus- ja vammaisneuvoston sekä nuorisovaltuuston, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Minun työnkuvaani sisältyvät myös kotoutumisasiat ja ehkäisevän päihdetyön näkökulmat. Kaikilla meillä on sama tavoite, parantaa toivakkalaisten hyvinvointia.
Monelle myös työ on iso osa hyvinvointia, toisille se tuo valtavasti lisävirtaa ja lisää osallisuutta, toinen voi uupua. Työllisyys- ja yritysasioita Toivakassa hoitaa varsinaisesti työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjonen, mutta työhyvinvointiasioissa tarvitaan myös hyvinvointisuunnittelijaa.
– Järjestökentällä on Toivakassa valtavan iso merkitys hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja toivon, että myös jatkossa löytyy aktiivisia tekijöitä, Satu Korhonen päättää.
Hanna Lahtinen