Ilmastonmuutos on laajasti myönnetty tosiasia, vaikka sen ilmenemismuodoista ja vaikutuksista vallitseekin monenlaisia teorioita.
Suomalaiselle maanviljelylle ilmastonmuutos tarkoittaa esimerkiksi ääri-ilmiöiden lisääntymistä, keskilämpötilan nousua ja lajikirjon muutosta niin hyötykasvien kuin tuholaistenkin osalta. Se millä aikavälillä tai voimakkuudella muutokset tapahtuvat riippuu monesta asiasta ja ennustettavuus on vaikeaa.
Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hankkeessa nostetaan esille keskisuomalaisten viljelijöiden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja mm. webinaarien, podcastien ja case-esimerkkien avulla.
Hankkeella on kotisivut sekä ProAgrian, että MTK Keski-Suomen sivuilla ja kaikille avoin Facebook-ryhmä nimeltä Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä Keski-Suomessa. Hanke löytyy myös Instagramista ja TikTokista nimellä ilmavara.
Hanketta toteuttaa ProAgria Keski-Suomi ja Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset yhteistyössä MTK Keski-Suomen kanssa. EU-osarahoitteinen maaseuturahaston hanke alkoi elokuussa 2021 ja kestää ensi vuoden loppuun saakka.
Hankkeen projektipäällikkö, ProAgriassa työskentelevä Paula Salonen on biologi, sekä maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija. Hankeasiantuntijana MTK:n puolelta toimii uuraislainen viljelijä ja emolehmätuottaja Anniina Lahtinen. Heidän lisäkseen hankkeessa työskentelee kasvintuotannon asiantuntija Hanna-Maria Laukkanen.
– Alussa tehtiin kysely, josta saimme tärkeää tietoa lähtökohdista. Pääosin viljelijät ovat hyvin kiinnostuneita aiheesta. Monet viljelijät ovat nykyään myös pitkälle kouluttautuneita jo ennen kuin ottavat tilan hoitoonsa, Anniina Lahtinen kertoo. Hankkeessa viljelijöille luodaan myös mahdollisuus verkostoitua aiheeseen liittyen ja jakaa keskenään tuntemuksia ja kokemuksia.
– Uskon, että viljelijät olisivat vieläkin enemmän aiheesta kiinnostuneita, elleivät he olisi tällä hetkellä niin kuormittuneita ja taloudellisten paineiden kanssa kamppailevia, Lahtinen lisää.
– Tavoite on tuoda ilmastonmuutosasiaa esiin nimenomaan viljelijänäkökulmasta. Viljelijöillä on jo nyt käytössä monia ilmastonmuutosta hillitseviä ja varautumiseen liittyviä keinoja. Tavoitteemme on nostaa nämä jo olemassa olevat menetelmät ja viljelijöiden osaaminen esille. Lisäksi haluamme esitellä uusia tutkimustuloksia aiheeseen liittyen, Paula Salonen sanoo.
Kuluttajalle ilmastoystävällisen ruoan valitsemisessa helpointa on tarkastaa ruuan alkuperä. Lähellä tuotetun ruoan hiilijalanjälki on yleensä aina pienempi kuin kaukaa toimitetun. Toinen helppo konsti on ruokahävikin minimoiminen.
Ilmastotavoitteet ja kannattava maatalous eivät ole välttämättä toistensa kanssa ristiriidassa olevia asioita.
– Esimerkiksi maan kasvukunto edistää sekä tuottavuutta, että ilmastotavoitteita. Kasvukuntoa voidaan parantaa esimerkiksi monipuolistamalla viljelykiertoa, jolloin eri kasvien vuorottelu auttaa muun muassa lisäämään multavuutta ja parantaa maan rakennetta. Anniina Lahtinen kertoo.
Suoranaista tehoviljelyä, jossa peltoon lyödään vain lannoitetta ja viljellään yksipuolisesti, Suomessa on enää hyvin vähän. Asioita mietitään kokonaisvaltaisemmin, mistä johtuu, että ns. tavallinen tuotanto ja luomu lähentyvät toisiaan.
Maan kasvukunnon taloudellinen merkitys on kasvanut hankkeen aikana myös maailmantilanteen vuoksi, sillä Ukrainan sota on nostanut tuontilannoitteiden hinnat pilviin. Tästä syystä omavaraisuutta on mietitty myös karjanlannan hyödynnettävyyden kannalta.
– Omavaraisuus on asia, joka on noussut enemmän esiin kuin alussa ajattelimme. Myös suomalaisen viljelijän arvostukseen kriiseillä on ollut positiivinen vaikutus, hanketoimijat miettivät.
Hiilinielukeskustelu on viime aikoina käynyt kiivaana erityisesti suomalaisen metsätalouden osalta, mutta asia koskettaa myös viljelijöitä.
Hiilellä on ilmastonmuutoksessa suuri merkitys ja hankkeen tavoitteena on nostaa esille ne keskeisimmät menetelmät, jolla maanviljelyssä voidaan sitoa hiiltä ja estää hiilen vapautumista esimerkiksi muokkausta vähentämällä. Lisäksi tuodaan esille uusia menetelmiä tai ratkaisuja, joilla voidaan varautua ja sopeutua väistämättömiin muutoksiin.
Hankkeessa myös ohjataan hiilitase- ja hiilivirtalaskurien käyttöön maatiloilla. Viljelijät saavat laskurien avulla tietoa siitä, mikä vaikuttaa hiilijalanjälkeen tilalla ja millaisilla toimilla tuloksia voi muuttaa parempaan suuntaan.
– On tärkeää, että on laskureita, joilla konkreettisesti voidaan mitata toimien merkittävyys. Se antaa parempaa kuvaa siitä missä suhteessa maatalouden eri osa-alueet aiheuttavat päästöjä ja missä suhteessa maatalouden päästöt ovat muihin aloihin verrattuna, Paula Salonen sanoo.
– Tavoitteemme on lisätä nimenomaan tutkitun tiedon merkitystä mielikuvien sijaan, Salonen lisää.
Tähän asti hankkeessa on julkaistu useita podcasteja, joissa on käsitelty esimerkiksi pölyttäjien tai kosteikkojen merkitystä maataloudessa, öljyhampun mahdollisuuksia tai laidunnuksen vaikutusta hiilensidontaan.
Kevään mittaan on tulossa tiedotusta EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta. Parhaillaan on menossa siirtymäkausi uuteen CAP-tukikauteen, joka on voimassa vuoteen 2027 saakka
Lopuksi hankkeessa kootaan julkaisu keskisuomalaisen maanviljelyn ilmastonmuutokseen varautumisen vahvuuksista ja tarpeista. – Julkaisu tulee olemaan nettisivu, jonne kokoamme kaiken hankkeen aikana kerätyn materiaalin, Paula Salonen sanoo.
Hanna Lahtinen