– On se isoa ja komea, tuumi varmaan Toivakan väki, kun matalista torpistansa vaelsi sanaa kuulemaan vuonna 1882. Ylväänä ja valmiina kirkko nyt seisoi Vihisen Salomonin lahjoittamalla paikalla Syrjäharjulla. Kellotapuli oli valmistunut jo yli 10 vuotta aikaisemmin ja hautausmaallekin oli monta kyläläistä ehditty jo kantamaan. Ensimmäisenä haudat kaivettiin 2-vuotiaalle Oksasen Jonakselle ja 6-vuotiaalle Korhosen Konstalle. Niin pienet arkut eivät isoa alaa kirkkomaalta vieneet, mutta vanhempien sydämistä sitäkin suuremman palan. Niin nyt kuin silloinkin.
– Uuden kirkon vihkiäisistä 22.11.1882 on muistiin kirjattu, että väkeä oli kymmenestä seurakunnasta ja se käyttäytyi siististi, kertoi piispa Matti Salomäki saarnassaan.
Nälkävuodet olivat vielä tuoreessa muistissa, mutta usko parempaan luja. Parempia aikoja tulikin, tuli myös huonompia. Toivakan ensimmäiselle kirkkoherralle, Simo Korpelallekin, tuli surusta tuttu vieras. Hän menetti kaksi poikaansa vuoden 1918 melskeissä ja vielä tyttären ja sitten meni terveyskin.
Mutta aina on tullut kevät ja kesä ja Toivakan kirkossa on helkähtänyt: On kesän kirkas huomen ja suvi-sunnuntai, joka muuten on edellä mainitun Korpelan runo, kuten 900 muutakin, joista on sävelletty ainakin 146.
Kesä tuli sotavuosinakin, jolloin pappina oli Kalle Lukumies ja hänellä pikkuinen nassikka nimeltä Pellervo. Kaikki tietävät minkä tempun Pellervo teki tasan 50 vuotta sitten. Silloin kirkon kulmilla puhuttiin taiteesta enemmän kuin Toivakassa ikinä ennen sitä, eikä aina ihan säyseillä äänenpainoillakaan.
Nyt 140-vuotiaana Toivakan kirkko näyttää siltä kuin se olisi suoristanut ryhtinsä ja seisoo yhtä aikaa ylpeänä ja helposti lähestyttävänä, suorastaan hehkuvana. Perusteellinen ulkoremontti on tehty ja 1920-luvulta peräisin olevaa Alvar Aallon suunnittelemaa kirkkoesineistöä on palautettu kirkkoon juhlallisuuksien ajaksi.
Helposti lähestyttäväksi kirkon tekee paitsi ne kattomaalaukset, joissa kaikille on sijansa, myös kirkon työntekijät, jotka tekevät työtään suurella sydämellä. Moni kirkkoherra on viihtynyt Toivakassa pitkään ja niin taitaa viihtyä Panu Partanenkin. 10 vuotta Toivakassa ovat tuoneet monta muutosta elämään ja uusin niistä uinaili lähes koko juhlavan piispanmessun. Severi Vilho Juhani Partanen otettiin seurakunnan jäseneksi yli 170 silmäparin seuratessa toimitusta.
Juhlaa jatkettiin herkullisella ja lämminhenkisellä lähetyslounaalla. Salomonin tien alussa lukee viitassa Seurakuntatalo, mutta oikeasti talo kirkon vieressä on seurakuntakoti, jossa on ovet auki. Ovet auki on myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026 kuten piispa Matti Salomäki muistutti.
Hanna Lahtinen