Kuntien tehtävät vähenevät merkittävästi vuoden 2021 alusta, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille. Tämä merkitsee huomattavaa tulojen ja menojen vähenemistä myös Uuraisten kunnassa ja kunnan toimintoja tulee sopeuttaa vastaamaan muuttunutta tilannetta. Kunnan ylivoimaisesti merkittävämmäksi hallintokunnaksi muodostuu sivistystoimi, jonka toiminta ja talous tulee vaikuttamaan keskeisesti koko kunnan elinvoimaan.
Uuraisten asukasluku on ollut kasvussa yli kolmenkymmenen vuoden ajan viime vuosia lukuun ottamatta. Vähenevä kehitys on ennusteiden mukaan jatkumassa ainakin tänä vuonna, vaikka kunta luonnollisesti tekee kaikkensa, jotta kasvu-uralle päästäisiin taas.
Aleneva väestökehitys tulisi merkitsemään lapsimäärän laskua ja siten oppilasmäärän laskua. Yläkoulun osalta oppilasmäärä kasvaa vielä lähivuosien ajan, mutta alakoulujen oppilasmäärä on kääntynyt laskuun. Ikäryhmän koko alakouluilla vaihtelee tällä hetkellä 55 ja 76 oppilaan välillä. Laskeva oppilasmäärä tulee nostamaan oppilaskohtaisia kustannuksia, mikäli sopeutustoimiin ei ryhdytä, tai vaihtoehtoisesti pitää voida lisätä perusopetuksen rahoitusta. Rahoituksen lisäämismahdollisuus ei ole valitettavasti kovinkaan realistinen vaihtoehto kunnan taloudellisen liikkumavaran pienentyessä.
Uuraisten kouluverkko koostuu neljästä koulusta. Koulukeskuksen koulu on 319 oppilaan yhtenäiskoulu, jossa on luokkia esiopetuksesta yläkouluun, Hirvasen koululla on 158 oppilasta ja se on pääosin kaksisarjainen alakoulu, Höytiän koululla opiskelee 58 oppilasta luokilla 1-4. Kyynämöisten koulu taas on yhdysluokkakoulu sisältäen luokat 1-6, oppilaita on 57.
Esiopetusryhmät ovat Koulukeskuksella ja Hirvasella koulujen yhteydessä. Höytiän esiopetusryhmä toimii Oikarissa ja Kyynämöisten ryhmä on yhdistetty Koulukeskuksen ryhmään. Esiopetus on mahdollisesti muuttumassa muutamien vuosien kuluessa kaksivuotiseksi ja tämä on myös huomioitava suunnittelutyössä.
Luokkakoko on laskemassa alimmillaan viideksi oppilaaksi yksittäisellä luokalla. Optimaalinen luokkakoko on n. 20 oppilasta, kun huomioidaan, että luokilla saattaa olla myös pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita.
Mikäli tavoitteeksi otettaisiin 20 oppilaan luokkakoko, niin pystyttäisiin kolmen koulun; Höytiä, Kyynämöinen ja Koulukeskus oppilasryhmät yhdistämään kahdeksi ryhmäksi. Esiopetus näillä lähikoulualueilla olisi mahdollista toteuttaa nykyisen kahden ryhmän sijasta osana vuosista yhdessä ryhmässä. Vielä tässä vaiheessa ei siis vielä ainakaan nosteta esille minkään koulun lakkauttamista.
Lähikoulualueet ovat varsin laajoja. Hirvasen lähikoulualue muodostaa selvän oman maantieteellisen kokonaisuuden, ja oppilaat tulevat kouluun suurelta osin koulun läheltä. Kuitenkin myös Hirvasen koulun lähikoulualuetta on mahdollista tarkastella osana lähikoulualuetarkastelua. Muiden koulujen oppilaat sen sijaan ovat valtaosin kuljetusoppilaita. Varsinkin Höytiän ja Kyynämöisten oppilaat tulevat lähes kokonaisuudessaan oppilaskuljetusten kautta muualta kuin oman kyläkunnan alueelta.
Sivistyslautakunta on päättänyt perustaa kouluverkkotyöryhmän ja nimetä edustajikseen kolme jäsentä: Jari Muhoseen, Viktoria Rädyn ja Joni Leppäsen. Viranhaltijoista työryhmään valitaan peruspalvelujohtaja Jouko Nykänen, varhaiskasvatusjohtaja Sanna Satosaari, Hirvasen koulun rehtori Pekka Uljas, kunnanjohtaja Juha Valkama ja tekninen johtaja Janne Koskenkorva. Kunnanhallitus nimesi perusopetuksen kehittämistyöryhmään Antti-Pekka Kotilaisen, Olli Humalajoen, Liisa Stenman-Kässin ja Eerika Koskinen-Koiviston.
Hanna Lahtinen