Upseeri ja vastantekijä Pentti Saukko

Toivakan Vanhan Pappilan pihalla talkoiltiin vastojen eli vihtojen teossa. Vastantekotalkoot ovat perinne Pitäjäseuran toiminnassa. Vastantekomestarina ja ohjaajana on jo useina vuosina ollut Pentti Saukko.
Pentti Saukko on syntyisin Jyväskylän silloisesta maalaiskunnasta vuonna 1938.
– Tarkka syntymäpaikkani on Mattilanpellossa, joka on nykyisin aivan Jyväskylän keskustaa.
Sittemmin mies opiskeli Tampereen teknisessä opistossa ja valmistui sähköinsinööriksi vuonna 1963. Työpaikkana hänellä oli opintojen jälkeen Asekoulu Helsingissä, jossa hän työskenteli opettajana.
Vuonna 1973 tie toi hänet Toivakan varikolle lataamon johtajaksi. Sotilasnimike oli sotilasinsinööri ja sotilasarvo insinöörimajuri
– Vuonna 1997 jäin varikolta eläkkeelle ja sen jälkeen onkin kiirettä pitänyt entistä enemmän. Olen ollut mukana Toivakan Pitäjäseurassa rahastonhoitajana ja sihteerinä ja voisiko sanoa, että monitoimimiehenä.
Lisäksi Lions Club Toivakka vei Saukon mukanaan monenlaisiin toimiin kuten presidentiksi, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi. Erilaiset tilinpito- ja toiminnan tarkastajan työt eri yrityksissä ja yhteisöissä ovat työllistäneet ja pitäneet mielen virkeänä.
– Ei tietenkään pidä unohtaa Toivakan sotaveteraanitoimintaa. Siinä olen ollut aktiivisesti mukana vuodesta 2007 alkaen sihteerinä ja rahastonhoitajana. Veteraanityö on ollut yksi tärkeimmistä eläkepäivieni toimista. Veteraanileirit, silloin kun niitä järjestettiin, olivat minulle mieleisiä.
Harrastuksina Saukolla ovat tenniksen pelaaminen ja taiteen keräily.
– Matti Perälän kesäasunnolla Toppolassa pidämme pienimuotoisia tennisotteluita. Tenniksen pelaaminen on rentouttavaa ja samalla kuntouttavaa.


Missä Saukko on oppinut vastanteon salat?
– Opin seuratessani isän vastojen valmistamista. Olen tehnyt tuhansia vastoja ja vihtoja ja saavuttanut Ikaalisten saunafestivaaleilta vuonna 2007 viidennen sijan lajin SM-kisoissa. Pitäjäseura myy Joulumyyjäisissä vastoja ja näin monet saavat joulusaunaansa kesäisen koivun tuoksun.
Millainen sitten on hyvä vasta – tai vihta? Itä-Suomessa puhutaan vastasta ja Länsi-Suomessa vihdasta, mutta Saukko kertoo muitakin eroavaisuuksia.


– Hyvä vasta syntyy hyvistä aineksista ja huolella tehdystä työstä. Vastan ja vihdan ero on mm. kädensijan sitomisessa. Vastassa nyöri kierretään vastan ympärille pantana kun taas vihdassa se on kierteisesti kiinnitetty vitsaksella yhteen. Vastan historia tulee Kalevalasta, jossa sanotaan, että vastassa pitää olla kyynärä karvasta ja vaaksa paljasta. Kyynärä karvasta tarkoittaa, että lehtien osuus pitää olla noin 60 senttiä, ja vaaksa paljasta, että kädensija osuus on noin 15 senttiä. Tämä tekee vastan kokonaispituudesta noin 75 senttiä, kun vihdan ihannemitta on 50–55 senttiä. Vasta ladotaan pyöreäksi. Vihdassa oksat ladotaan vain kahdelta puolelta litteämpään muotoon.
Lisäksi vihdassa lehtien nurjapuoli tulee ulospäin, koska se on karkeampi eikä tartu ihoon niin herkästi kuin lehden kiiltävä puoli.

Veikko Ripatti

Avainsanat: