Kangasniemelle lähelle Toivakan rajaa suunnitellut tuulivoimalat on noteerattu myös Toivakassa. Asiasta on noussut netissä vilkastakin keskustelua ja Särkimäellä lammastilaa pitävä Terhi Hokkanen on nostanut asian esiin mm. Toivakka ilmoitustaulu -sivulla ja omissa nettikirjoituksissaan.
Tuulivoiman vaikutusalueella asuvat järjestivät asiasta info- ja keskustelutilaisuuden 20.5. Kangasniemen Toukolassa. Alustajiksi keskustelutilaisuudelle oli kutsuttu Luhangan Tammijärvellä asustava Hannu Heinonen, vanhempi tuulivoima-asiantuntija ja insinööri, yrittäjä Pekka Huikko Joutsasta.
Molemmat miehet ovat perehtyneet tuulivoimaan – niin hyötyihin kuin haittoihinkin. Hannu Heinonen on pääsyt katsomaan läheltä Keski-Euroopan tuulivoimahankkeita.
Paikallinen asukas Ismo Manninen aloitti Toukolan tilaisuuden tervetulosanoilla. Kangasniemen kunnan hankkeissa on kyläläisiä kuultu, samoin maakuntakaavan suuntaan on oltu yhteydessä. Kunta on ollut kaavoituksen kannalla ja kymmenen kilometrin säteellä on kolme aluetta joille tuulivoimaa aiotaan rakentaa. Alueet ovat Kilpiselän alue, Makkolan alue, joka ulottuu myös Toivakan rajaan ja Häppälänmäki Toivakan rajalla, kertoi Manninen.
– Tämä on tärkeä tilaisuus, sillä Kangasniemellä ollaan asiassa jo kaavoitusasteella, hän totesi.
Hannu Heinonen totesi heti alustuksensa alussa, että nyt ollaan vähän ikävien asioiden puitteissa koolla.
– Olkiluoto kolmonen teki Suomesta sähköomavaraisen. Kuitenkin Suomi on tuulivoimassa suuren rakentamisen keskellä. Saksassa sen ymmärtää, kun siellä ydinvoima on ajettu alas, totesi Heinonen.
Pekka Huikko kritisoi kuntapäättäjien puutteellista tietoa tehdessään päätöksiä tuulivoimasta.
– Isot kansainväliset yritykset lobbaavat kuntapäättäjät puolelleen ja ympäristössä asuvat kuntalaiset jäävät näkemyksineen toissijaiseen asemaan.
Huikko esitteli suunnitellut tuulivoima alueet Kangasniemellä. Kilpiselkä sijaitsee valtatie 13 varrella Synsiöjärven koillispuolella. Suunniteltuja tuulivoimaloita on 37 kappaletta ja pinta-ala alueella on 24 neliökilometriä. Alueen lähellä on kaksi maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua maisema-aluetta. Makkolan tuulipuistoalue on valtatie 13 varrella Synsiöjärven länsipuolella. Makkolan alueen pinta-ala on 27 neliökilometriä ja laskennallinen tuulivoimapotentiaali on 45 tuulivoimalaa. Tämän tuotantoalueen läheisyydessä on yksi maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Lisäksi maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu maisema-alue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä tuulipuistoalueesta. Häppälänmäki sijaitsee valtatie 13 varrella Keski-Suomen ja Etelä-Savon rajalla. Tuulipuiston alueeksi on kaavailtu kolmekymmentä neliökilometriä ja sen tuulivoimapotentiaali on 48 tuulivoimalaa. Sen vaikutusalueella on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue noin 11–18 kilometrin etäisyydellä. Lisäksi aluerajauksen sisällä on kaksi maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä ja muinaisjäännöstä.
– Yhteensä näille alueille tulisi 130 tuulivoimalaa. Tämä tarkoittaisi 81 neliökilometrin suuruista teollisuusalueiden kaavoitusta keskelle kauneinta Suomea Kangasniemelle, totesi Pekka Huikko.
Heinonen ja Huikko toivat esiin varsin tyhjentävästi tuulivoimaloiden erilaiset haitat niin maisemallisesti kuin ympäristön kannalta. Lisäksi esiin nousivat terveysvaikutukset niin eläimille kuin ihmisillekin.
– Tuulivoimayhtiöt etsivät kilpaa hankkeilleen toteutuspaikkoja ympäri Suomea. Hankkeet pyritään toteuttamaan nopeasti, jotta kuntalaiset eivät ehtisi saada riittävää tietoa tuulivoiman aiheuttamista negatiivisista vaikutuksista. Maisemahaittojen lisäksi on hyvä tietää tuulivoiman rakentamisessa tarvittavat ympäristöön vaikuttavat tekijät. Jo pelkästään materiaalikuljetukset alueelle ovat merkittävä riski. Kaikkiaan 130 voimalan tornit tarkoittavat 800 vaikeaa ja erittäin painavaa erikoiskuljetusta.
Hiilijalanjäljestä puhuttaessa kävi ilmi, että tuulivoimalan komponenttien kuten lapojen tekeminen ei ole luontoystävällistä. Samoin lapojen hävittäminen on vaikeaa. Myös moottorin runsas öljymäärä on ympäristöriski. Käytönaikaisia ympäristöriskejä ovat mahdolliset öljyvuodot, tulipalot sekä vakavat onnettomuudet, jos voimaloiden tornit romahtavat tai siivet irtoavat.
Tuulivoiman kansalaisyhdistys TV-Ky:n nettisivulla kerrotaan tuulivoiman suurista öljymääristä. Muuntajissa on öljyä noin 2–3 tonnia/voimala. Lisäksi tuulipuiston sähköaseman muuntajissa arvioidaan olevan öljyä noin 20–25 tonnia. Ruotsissa jouluaattona 2015 romahtaneen tuulivoimalan onnettomuustutkintaraportista paljastuu, että onnettomuuden yhteydessä maastoon levisi lähes 2000 litraa öljyä ja kemikaaleja. Tuulivoimala oli Vestas V112, 3 MW, joita Suomestakin löytyy. On luultavaa, että nyt rakennettavien kooltaan suurempien voimaloiden öljyntarve on myös isompi.
Tuulivoimalle on myös rakennettava kestävä tiestö ja kaapelointiurat. Perustusten tulee olla todella lujat. Tuulivoimalan koosta riippuen betonia käytetään noin 600-1500 kuutiota. Terästä perustuksissa taas on noin 130 kiloa per kuutio. Materiaalin kuljetukset lisäävät päästöjä.
Yksi tuulivoimala on toiminnassa 25–30 vuotta. Tärkeä kysymys on, kuka vastaa tuulivoimalan purkamisesta mm. betonin ja raudoituksen poistamisesta luonnosta? Pahimmassa tapauksessa maanomistaja, joka on tehnyt vuokrasopimuksen yhtiölle. Tuulivoimalan lavat ovat osa ongelmaa. 130 tuulivoimalan lapaa tarkoittaa 12 000 tonnia lasi- ja hiilikuitua pyörimässä Kangasniemen horisontissa, ne veisivät 400 hehtaaria ilmatilaa ja niistä lentäisi eroosion takia ympäristöihin ja vesistöihin mikromuovia laajoille alueille.
Keskustelussa nousi esiin myös Suomen Natoon liittyminen ja lentokenttien ympäristön 50 kilometrin turva-alue. Tikkakosken kenttää ajatellen saattaa olla jopa se tilanne, että Kangasniemenkin tuulipuistojen kohdalle tuo turva-alue joiltakin osilta yltää. Lisäksi puolustusvoimat pitää kiinni tutkatoiminnan häiriövapaista alueista.
Kangasniemen hankkeiden haittavaikutusten vuoksi alueen asukkaat ovat perustaneet nettiadressin.
adressit.com/ei_tuulivoimaa_kangasniemelle
Veikko Ripatti