Tuttu sukunimi johtaa nyt Uuraisten valtuustoa

Matleena Kivelä on Uuraisten kunnanvaltuuston uusi puheenjohtaja. Sari Rimmi halusi välillä katsoa kokonaisuutta salin puolelta ja demareiden paikalle kysyttiin Matleenaa.
–Viikon verran mietin ennen kuin vastasin myöntävästi. Aika on nyt sopiva sikäli, että sain juuri päätökseen maanmittausinsinöörin opinnot ja opiskelulta vapautui aikaa uuteen tehtävään. Minulla on nyt niin mahtava työ ja joustavat työajat, että sillä rintamalla en heti halua edetä, vaan voin keskittyä nyt näihin luottamustoimiin ja kun vielä perhekin kannusti, niin vastaus oli kyllä. Tällä kaudella päätöksiä valtuustossa on mielestäni tehty oikein hyvässä hengessä ja siksikin on hyvä hetki hypätä puikkoihin, toisen kauden valtuutettu Matleena Kivelä sanoo.
Kivelän työpaikka on nykyään Maanmittauslaitoksella kirjaamissihteerinä, aiemmin hän toimi Telialla teknisenä asiantuntijana. Koulutukseltaan hän on myös oikeustradenomi, missä opinnoissa kuntalaki on tullut opiskeltua, nyt pitää vain kerrata. Osaamisalue on ohjannut hänet luontevasti teknisen lautakunnan jäseneksi. Myös sivistyslautakunnan jäsenenä hän on ollut pari kautta.
Matleenan taustalla häälyy harvinaisen vahva kunnallishahmo, hänen isopappansa kunnallisneuvos Robert Kivelä on Uuraisten pitkäaikaisin ja ilmeisen pidetty kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Kivelä oli valtuutettuna peräti 42 vuotta, joista puheenjohtajana 32 vuotta.
Myös Matleenan politiikkaan mukaan lähdössä oli aikoinaan ripaus halua kunnioittaa perinteitä.
– Ja sitten en osannut sanoa ei, kun kysyttiin. Minua on kiinnostanut aina kaikki uusi ja sillä asenteella lähdin mukaan vaaleihinkin ja sitä kautta valtuustoon. Monia kiinnostavia asioita olen jo ehtinytkin kokea. Viime vuosina Uuraisilla on rakennettu paljon, koulujen laajennukset ja urheilukentän rakentaminen ovat olleet mielenkiintoisia. Kaikki on rakennettu tarpeeseen ja nyt on ehkä aika hetki hengähtää ja keskittyä esimerkiksi kunnan markkinointiin ja miettimään myös pitovoima-asioita, Kivelä sanoo.
Tämän vuoden alusta alkaen sote-asiat siirtyivät hyvinvointialueelle, mutta se ei ole valtuustotyöskentelyssä näkynyt kovinkaan paljon.
– Jäähyväisiksi saatiin vielä sairaanhoitopiiriltä kamalan iso lasku ja toki perusturvalautakunnan asemaa mietitään syksyllä, mutta muuten homma jatkuu kuten ennenkin.


Uuraisen vahvuuksiksi hän listaa nykyään esimerkiksi toimenpidelupien ja rakennusasioiden sujuvuuden.
– Kaikkea ei tarvitse tehdä itse ja esimerkiksi kuntayhteistyö Saarijärven kanssa on osoittautunut tosi toimivaksi.
Pikkuisen uusi pesti kuitenkin jännittää, sillä Kivelä kuvaa itseään melko introvertiksi, eikä oikein nauti olla esillä. – Toisaalta epämukavuusalueelle meneminen kehittää eniten, hän sanoo.
Matleena Kivelä asuu samassa talossa, missä Robert ja Elsa Kivelä kasvattivat 10-lapsista katrastaan. Vanhin osa on rakennettu 1800-luvun loppupuolella ja Robertin laajennusosa 20-luvulla. Toista päätyä asustaa Helinä-äiti, joka haastatteluhetkellä leikkaa talon nurmikoita.
– Ihan mukava minusta, että tuo ”vanha emäntä” asuu samassa talossa, mutta eri keittiöt pitää olla. Olen aina asunut kolmen sukupolven taloudessa, en tiedä muunlaisesta tavasta elää. Mukavaa oli pienenä, kun mummo ja vaari asui alakerrassa, se antoi ihan erilaista näkökulmaa asioihin. Me ollaan vähän tämmöisiä kotona viihtyjiä, hän miettii ja lisää heti perään, että pitää kotoa poiskin välillä lähteä, esimerkiksi rokkifestareille. Niitä on kalenteriin merkitty tällekin kesälle useita.
Se, että kylänraitilla tulee aina joku sukulainen vastaan, ei häntä haittaa. Kivelän suku on hänen mielestään avarakatseista ja toisille tilaa antavaa.
– Sitten täällä on tietysti luonto lähellä, kyllä minulle ainakin Aittovuori polkuineen on aika tärkeä paikka, Matleena Kivelä sanoo ja Turre-koira nyökyttelee vieressä.

Hanna Lahtinen