Toivakan seurakunnan kirkkoneuvosto esitti 30.3. kokouksessaan, että kirkkovaltuusto pyytää Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulilta selvitysmiestä seurakuntaliitosneuvotteluihin. Mitä tämä tarkoittaa?
Toivakan seurakunnan talous on kireä. Ilman satunnaisia tuloja seurakunnan tilinpäätös on painunut viime vuosina reilusti alijäämäiseksi. Toiminnan tulisi pyöriä kirkollisverotuoton eli jäsenmaksun turvin.
Pieni jäsenmäärä, pienet tulot – seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2021 lopussa 1641 henkilöä. Määrä on laskenut kymmenessä vuodessa 300 jäsentä. Kirkkohallituksen linjauksen mukaan alle 2000 jäsenen seurakunnat ovat kriisiytyviä, etenkin jos negatiivisen talouden tunnusmerkistö täyttyy. Toivakan kohdalla nämä kriteerit valitettavasti täyttyvät, ja vuotuinen alijäämä uhkaa sijoittua noin 80 000 euroon.
Koska taloushallinto on yhdistetty Muuramen ja Joutsan seurakuntien kanssa, ja koska lähes kaikesta ylimääräisestä kiinteistöomaisuudesta on luovuttu, miltei ainoaksi säästökohteeksi jää henkilöstö. Henkilöstön vähentäminen on haastavaa: jäljellä on seitsemän työntekijää ja heistäkin kokoaikaisia ainoastaan kolme. Laskennallinen alijäämä vaatisi entisestään kahden viran vähentämistä. Tämä puolestaan heikentäisi yhteisön toimivuutta, vaikkakin seurakuntalaisten panoksella on jatkossa kasvava merkitys.
Seurakuntaliitoksen selvittäminen on järkevää. Selvityksen nojalla nähdään, millaisia mahdollisuuksia ratkaisu tarjoaa ja millaisin reunaehdoin. Neuvotteluiden edetessä Toivakan seurakunnalla on yhä valta päättää siitä, jatkaako se itsenäisenä vai osana isompaa yksikköä.
Mikäli jatketaan itsenäisenä, se vaatii määrätietoisia linjauksia talouden tasapainottamiseen ja sen kysymistä, kuinka mielekästä toiminta on minimaalisilla resursseilla. Mikäli liittyminen koetaan kannatettavana, tulee neuvotteluissa huolehtia siitä, että seurakunnallinen elämä jatkuu vireänä Toivakassa.
Liitoksesta aukeaa myös mahdollisuuksia: työntekijöiden edut paranevat ja kollegoiden määrä kasvaa, suuremmat hartiat helpottavat kiinteistöjen ja hautausmaan hoitoa.
Kokonaiskirkollinen kehitys on kulkemassa siihen suuntaan, että pienet seurakunnat katoavat hallinnollisina yksiköinä.
On väläytelty, että Keski-Suomeen jäisi vain yksi seurakunta, jonka alaisuudessa eri alueseurakunnat toimivat.
On muistettava, että seurakunnat ovat vähemmän itsenäisiä jo lähtökohdiltaan kuin vaikkapa kunnat. Kirkon ylintä valtaa käyttää kirkkohallitus ja tuomiokapitulit. Ne voivat tehdä päätöksiä, jotka muuttavat seurakuntakenttää silloinkin, kun liitoksia vastustetaan. Läheisin esimerkki löytyy Konnevedeltä: käytännössä seurakuntaliitos Laukaaseen toteutui kirkkohallituksen vaatimuksesta.
Toivakan osalta realistisina liitossuuntina voidaan pitää Jyväskylää, Laukaata ja Muurametta. Lähitulevaisuus näyttää, kenen kanssa neuvotteluihin ryhdytään.
Seurakuntalaiset voivat vaikuttaa seurakunnan tulevaisuuteen olemalla aktiivisia. Tarvitsemme heitä, jotka kantavat vastuuta päätöksistä ja tuovat lahjansa yhteiseen käyttöön. Seurakuntavaalit käydään tämän vuoden syksyllä. Lähdetkö ehdokkaaksi?
Panu Partanen
kirkkoherra