Toivakan ravurit ennen ja nyt

Toivakkalainen Martti Mäkelä on tunnettu hevosten kasvattaja ja on myös ohjastanut hevosiaan ravikilpailuissa. Nyt hän viettää eläkepäiviä yhdessä puolisonsa Kaarinan kanssa Toivakan keskustassa, mutta menneinä vuosina hän ylläpiti maatilaa Toivakan Huikossa. Tällöin hänen harrastuksiinsa kuului maatilan töiden lisäksi hevosten kasvatus ja koulutus. Pääosin hevoset ovat olleet Mäkelän omia. Mäkelä on hevosharrastuksen aikoina keskittynyt vain suomenhevosiin. Ravihevosten lisäksi miehellä on ollut tunnettuja työhevosia kuten ori nimeltään Paunus. Paunus oli vahva työhevonen, joka menestyi kilpaluissakin.
– Paunus jaksoi vetää parhaimmillaan 4-5 kuutiota puuta kerrallaan. Paunuksella otin osaa Savottamies- kilpailuun ja tulin kilpailussa seitsemänneksi. Tuossa kilpailussa voitot menivät Pohjois-Suomen hevosille. Ivalosta oli mukana kovia hevosia.
Paunuksella Mäkelä on ajanut Myllykosken Paperitehtaalle paperipuuta, kunnalle pinotavaraa sekä Wilh. Shaumannille erilaista puutavaraa, joista yhteensä ehti kertyä hieno tulos 2418,40 kuutiota.
Mäkelä suoritti kyseiset ajot yksin. Paunus kesti hyvin kuormien vetämisen ja eläinlääkärin silloinen lausunto kertoi ajon päättyessä hevosen olleen hyväkuntoinen.
– Paunus oli luonteeltaan mitä ihanteellisin. Se malttoi seistä paikallaan kuormaa tehtäessä, mutta vauhtia sillä riitti kuormaa vetäessä. Huonojakin paikkoja ajettaessa hevonen oli kuin miehen ajatus. Hauskaa oli sen kanssa metsässäkin touhuta, muistelee Martti Paunusta.

Ori Paunus. Kuva on skannattu kirjasta ”Suomalaisten hevosten kantakirja, Oriit XIX 1954-57”.


Mäkelällä on ollut kaikkiaan seitsemäntoista hevosta, jotka kaikki olivat suomenhevosia. Hevosten kasvatuksen ja koulutuksen lisäksi Mäkelä on myös ohjastanut itsekin hevosiaan ravikilpailussa ja hyvällä menestyksellä.
– Tuloksena hevosteni ravikilpailuista oli monia voittoja ja hyviä sijoituksia. Tunnettuja varsoja kasvattamistani ovat olleet mm. Luonnosti ja Loiste – nimiset hevoset.
Luonnosti yllätti kerran Kuopion maanantairavien päälähdössä suomen hevosten Fortuna cupissa. Silloin Luonnosti-tammaa ohjasti Risto Tupamäki.
– Tuo ravikilpailu on jäänyt mieleen, sillä ehdoton voittajaehdokas oli suursuosikki Kauhu, jota oli pidetty voittamattomina orina. Luonnosti yllätti voittamalla tämän orin. Vaikka Luonnosti lähti ensimmäisessä kaarteessa laukalle, se kuitenkin kiersi kärkeen jo kierros ennen maalia. Vaikka viimeisellä kierroksella Kauhu nousi lähes rinnalle, niin se ei pystynyt loppusuoralla ohittamaan Luonnostia.

Martti Mäkelä ohjastaa tamma Luonnostin ylivoimaiseen voittoon Killerin kilpailussa 29.8.1985. Mäkelä kertoo, että toiset jäivät kauas taakse.


Luonnostille silloin voitto oli jo neljäs sinä vuonna. Voitoista kolme tuli peräkkäin.
– Risto Tupamäki ajoi tuolloin kolme voittoa lahjakkaalla tammallamme. Luonnosti sai Kuopion voitosta palkintorahaa 5000 markkaa ja silat, sekä uudet komeat kilpakärryt, joten Kuopion reissu oli kymppitonnin arvoinen, kertoi Mäkelä.
Muitakin hyväkulkuisia hevosia on Mäkelä kouluttanut.
– Huikkolaisella Juhani Häkkisellä oli tunnettu Tähti-niminen tamma. Tähdelle syntyivät ensin Virta ja Neropatti nimiset varsat. Sitten tuli Loitsu-niminen varsa, josta tuli hyvä hevonen. Minä ostin Häkkiseltä sitten tuon Virta-nimisen hevosen, kun se oli vuoden ikäinen. Koulutin hevosta ja voitin sillä ravikilpailun Hippoksella hevosen ollessa nelivuotias.
Martti Mäkelän kokemuksia hevosten kanssa työskentelystä ja kilpailuista on mielenkiintoista kuunnella. Palstatila vain ei riitä kaikkeen, mutta Mäkelällä on oma paikkansa toivakkalaisten hevosten matkasta työhevosesta ravuriksi.

Huikossa on riittänyt hevosmiehiä

Toivakan Huikosta ei ole hevosia ja hevosmiehiä puuttunut. Martti Mäkelän lisäksi siellä on ollut mm. Juhani Häkkinen, jonka hevosharrastus ei ole vieläkään loppunut. Juhani on harrastanut hevosten kasvatusta ja koulutusta jo 55 vuoden ajan. Yksi tunnetuimmista Häkkisen hevosista on ollut Loitsu-niminen vaaleaharjainen tamma.
– Loitsu juoksi nelivuotiaana kaksi Suomen ennätystä, kertoo Häkkinen.
Ensimmäinen ennätys syntyi 2100 metrin ryhmälähdössä, jossa hevoset lähtevät auton takaa rivissä, aika oli 31,6. Toinen Loitsun juoksema ennätys tuli ajalla 33,6 2600 metrin volttilähdöstä, jossa taas hevoset kiertävät rinkiä ja lähtömerkin saatuaan lähtevät radalle. Voltista Loitsun ennätysajan juoksema aika alitettiin vasta pari vuotta sitten. Loitsu piti ennätystä hallussaan 40 vuotta.
Häkkinen itse valmensi Loitsua ja myös ohjasti sen ennätysaikojen raveissa.

Loitsu ja Juhani Häkkinen kiitävät voittoon Vermossa vuonna 1981.


– Hevoset ovat merkinneet minulle paljon. Niiden kanssa työskentely on ollut haasteellista ja vaatinut pitkäjänteisyyttä.
Juhani Häkkinen on pitäytynyt suomenhevosiin ja hänellä on ollut myös työhevosia.
– Loitsun emä Tähti oli oikein hyvä työhevonen. Tähden kanssa oli hyvä työskennellä. Se veti hyvin puukuormia ja pysyi paikoillaan silloin kun tarvittiin. Tähden varsa Loitsu siirsikin Tähden suvun raviradoille. Loitsun isä olikin tunnettu ravuri Luonnosti ja sen geenit varmaan siirtyivät Loitsuun.
Häkkisellä on ollut lukuisia hevosia. Loitsu pelkästään synnytti 12 varsaa. Kaikkiaan Häkkisellä on ollut ainakin 25 hevosta. Osa on ollut kauemmin, osa on myyty eteenpäin.
Häkkinen muistelee ilolla yhteistyötä toisten hevosten kasvattajien kanssa.
– Olemme auttaneet aina toisiamme ja esimerkiksi Mäkelän Martti kävi kengittämässä meidän hevosemme. Niitä hevosmiesten yhteisiä hetkiä on mukava muistella. Nykyisin yhteistyötä on ollut Urpo Reinikaisen kanssa.

Hevosten kasvatus jatkuu Huikossa

Toivakan Huikossa hevosten kasvatus ja koulutus jatkuvat uusin voimin. Upi Reinikainen puolisonsa Tainan kanssa ovat perustaneet sinne Jerenpellon tallin harjoitusratoineen. Reinikaisten hevosharrastus on saanut alkunsa vuonna 1985.
– Silloin hankimme Salmenniemen tilalta ensimmäisen hevosen. Salmennimen tilalta on meille tullut useita hyviä hevosia, jotka ovat tunnetun ravuri Loitsun jälkeläisiä.


Tällä hetkellä Reinikaisilla on yksi lämminverinen Norjan tuontihevonen, neljä suomenhevosta, joista kaksi on varsaa. Yksi hevosistamme on Pekka Vehviläisen tallilla Hankasalmella. Sen nimi on Salmenniemen Sisu ja se on valmis kilpahevonen.

Upin uudessa Jerenpellon tallissa on karsinat neljälle hevoselle. Karsinat on rakennettu EU:n sääntöjen mukaisesti. Tallilta löytyy lattialämmityksellä varustettu tila hevostarvikkeiden kuivattamiselle.


– Salmenniemen Sisulla on jo yksi voitto ja tältä vuodelta kakkossija Killeriltä.
Upi on itsekin treenannut hevosia omalla radallaan, mutta hän ei itse aja niillä kilpaa.
– Varsoista odotamme hyviä juoksijoita. Tarkoitus on myös astuttaa Norjan tuontihevosemme. Tämä hevosharrastus on ollut meille henkireikä varsinaisen työn keskellä. Olemme toimineet yrittäjinä jo 41 vuotta.

Upi esitteli nykyisin paljon käytettävän hevosen kuntohokkikultakengän, missä hokit eivät ole vaihdettavissa vaan ne ovat kiinteät. Hokit ovat kuin nastat autonrenkaassa ja antavat pitoa.

Työhevosesta juoksijaksi

Toivakka on maaseutupitäjä, jonka kyläkuvaan ovat aina kuuluneet maatalous ja maatilojen eläimet. Hevonen on ollut yksi merkittävä tekijä maatalojen töissä ja tavarankuljettajana.
Sittemmin hevonen on valjastettu ratsastus- ja ravikilpailukäyttöön ja muihin kilpailullisiin tehtäviin. Suomessa oli aikakausi, jolloin hevosten määrä väheni, kunnes raviharrastus nosti hevosten kysyntää ja uusia kasvattajia lähti alalle. Yksi tämän päivän hevosharrastaja Peiponsalmen tien varrella on eversti evp. Martti Herman Pisto.
– Aloitin hevosharrastuksen ollessani armeijan leivissä kadettina. Tällöin opiskelin ratsastuksen ja hevosten hoidon alkeet. Myöhemmin olin useita kertoja veljeni Markun hevostilalla renkinä. Lisäoppia hevosten valmentamisesta olen hankkinut kursseilla ja opiskelemalla ulkomailla mm. Ukrainassa.

Peippo, Tintti ja Maija-emä ovat terhakkaita tammoja. Koulutus kilparadoille on varsoilla alkanut.


Piston hevosharrastus alkoi jo ennen Toivakkaan muuttamista. – Toivakkaan muutettuani hevoseni olivat Salmenniemen tilalla Häkkisen Juhanin hoivissa.
Vuonna 2019 Pisto sai hankittua oman tilan Peiponsalmen tien varrelta. Tila oli rapistumassa oleva hyljätty siirtokarjalaisten Tanhulan tila. Nykyisin tila kantaa nimeä Peippolan tila. Sittemmin Pisto on kunnostanut ostamansa tilan päärakennuksen ja navetan. Lisäksi hän on rakentanut lisätiloja pihapiiriin.
– Tila on nyt remontoitu ja rakennettu nykyaikaiseksi hevostilaksi. Tavoitteeni on kasvattaa, kouluttaa ja valmentaa menestyviä kilpahevosia ja rakentaa tilalle myös ratsastuksen mahdollistavat alueet. Hevosajelut ja hevosterapia kuuluvat osana toimintasuunnitelmiini, kertoo Pisto.


Pisto toteaa, että hevonen on ns. pakoeläin, joka saattaa kokea auton uhkana ja esimerkiksi rekan tullessa vauhdilla kohti, voi hevonen pillastua ja lähteä pakolaukkaan ja siinä on sitten ohjastajalla kuumat paikat.
– Siksipä koulutukseeni kuuluu siedättäminen, missä hevonen totutetaan kohtaamaan erilaisia hevosen kokemia uhkatekijöitä ja uusia ääniä. Kouluttamani hevoset pysyvät minulla tai lähtevät kilpailukäyttöön tai ratsuiksi harrastajille.
Tällä hetkellä Pisto kasvattaa ja kouluttaa seitsemää hevosta, joista kaksi on suomenhevosia ja viisi lämminverisiä. Hevosten lisäksi navetan seinustalla kiekuivat kukot. Pisto kertoo, että ketut pääsivät kukkojen lihanmakuun, mutta nämä kaksi ovat vielä selvinneet hengissä.

Veikko Ripatti