Toivakan Maataloustuottajayhdistys juhli 1. lokakuuta satavuotistaivaltaan. Juhla alkoi jumalanpalveluksella kirkossa ja jatkui seurakuntakodissa. Uutispuuron nauttimisen jälkeen luotiin katsaus menneeseen, kuultiin Toivakan Puhaltajien soittoa ja Tapio Vesanderin lausuntaa. Juhlapuheen piti MTK-Keski-Suomen varapuheenjohtaja Juhana Jalkanen. Juhlan lopussa muistettiin pitkään yhdistyksen toiminnassa mukana olleita ja juotiin täytekakkukahvit.
Maataloustuottajain Keskusliitto perustettiin toukokuun lopulla 1917, mutta muodollinen perustaminen siirtyi syyskuulle. Järjestön perustamiselle loivat pohjaa levottomat olot. Elettiin ensimmäisen maailmansodan aikaa, ja sen seurauksena maataloustuotteiden saantia säännösteltiin. Keväällä oli maatalouslakkoja, jotka kiristivät maanviljelijöiden ja maatyöväen välejä.
Toivakkaan perustetun Maataloustuottajien paikallisyhdistyksen perustamisajankohdan pöytäkirjaa ei ole löytynyt, mutta MTK-Keski-Suomen piirin arkistotietojen mukaan se perustettiin 3. lokakuuta 1917. Yhdistys oli viides Keski-Suomessa. Vuoden loppuun mennessä siihen oli liittynyt 35 tuottajaa.
Sisällissodan syttyminen tammikuussa 1918 pysähdytti yhdistysten toiminnan. Sodan jälkeen säädetyn torpparivapautuslain seurauksena Toivakkaan syntyi useita tiloja. Itsenäistyneet torpparit liittyivät 1920-luvun alussa perustettuihin pienviljelijäyhdistyksiin. Pitäjässä toimi myös kolme maamiesseuraa. Ehkä vireän maataloudellisen yhdistystoiminnan vuoksi tuottajayhdistyksen toiminta oli vähäisempää 1920- ja 1930-luvuilla ja painottui kunnallispolitiikkaan.
Talvi- ja jatkosodan aikana yhdistystoiminta oli jälleen lamassa. Toivakan Maataloustuottajien yhdistys perustettiin uudelleen 27. marraskuuta 1945. Kokouksessa oli noin 30 tuottajaa ja Keski-Suomen piiriliiton sihteeri E. Liikkanen. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Aarne Häkkinen ja varapuheenjohtajaksi Eemil Liukkonen. Johtokuntaan tulivat Onni Manninen Ruuhimäeltä, Arvo Torppa Humalajärveltä, Paavo Kuokkanen Vihijärveltä ja Osmo Hiekkanen kirkonkylästä.
Uusia jäseniä tuottajayhdistys sai Karjalasta tulleista siirtolaisista, joille hankittiin pika-asutuslain mukaisesti maata. Vuonna 1948 yhdistyksessä oli 163 viljelijäjäsentä, joista 82:lla peltopinta oli 3 – 10 hehtaaria ja 60:llä 10 – 25 hehtaaria. Alle kolme peltohehtaaria omistavia jäseniä oli 12 ja yli 25 omistavia viisi, joista vain yhdellä oli yli 50 hehtaaria.
Tuottajajärjestön toiminta laajeni puhtaasta etujärjestötoiminnasta maatalouselinkeinon yleisen edistämisen suuntaan. Valistustyö muodostui keskeiseksi toimintamuodoksi. Yhdistyksen toimesta järjestettiin mm. maidontuotannon neuvontaa, minkä seurauksena maidon laatu parani muutamassa vuodessa huomattavasti. Jäsenistölle tarjottiin erilaisia kursseja, ja vuosittain järjestettiin tuottajapäivät. Kyläkokouksia järjestettiin eri kyläkunnilla.
Alusta alkaen tuottajayhdistys sai taloudellista tukea toimintaansa Toivakan manttaalikunnalta ja vuodesta 1958 lähtien manttaalikunnan perustamalta Talonpoikaissäätiöltä. Sen tehtävänä oli tukea paikallisia maatalouteen liittyviä yhdistyksiä säästämillään varoilla.
Traktorit yleistyivät Toivakan pelloilla 1950-luvulla. Vähitellen viljalajikkeet paranivat, alettiin käyttää apulantaa ja kasvinsuojeluaineita ja saatiin hehtaarisadot kasvamaan. Välillä oli ylituotantoakin.
Maataloustuotannon tehostuessa ja koneellistuessa kustannukset nousivat. Maataloustulo jäi jälkeen muiden väestöryhmien tulokehityksestä. Omien etujensa ajamiseksi tuottajat järjestivät mielenosoituksia. Mm. huhtikuussa 1973 Toivakan tuottajia lähti traktoreilla Jyväskylään maakunnalliseen mielenosoitukseen. Myös luovutuslakkouhkauksia esitettiin. Vuonna 1956 yleislakon aikana MTK julisti maitotaloustuotteiden luovutuslakon. Vuonna 1980 Toivakassakin valmisteltiin maataloustuotteiden luovutuslakkoa, johon ei kuitenkaan tarvinnut ryhtyä.
1960-luvulla alkanut voimakas maaltamuutto hiljensi Toivakassa kyläkuntien elämää. Siitä huolimatta tuottajayhdistyksen jäsenmäärä nousi ja oli suurimmillaan vuonna 1975, jolloin viljelijäjäseniä oli 253. Lisäksi yhdistyksessä oli 230 perheenjäsentä. Niin jäsenten hankintaan kuin muuhunkin toimintaan panostettiin. Arkiseen aherrukseen saatiin vaihtelua järjestämällä koulutustilaisuuksia, opintomatkoja ja retkiä. Tupa- ja tuottajailtoja pidettiin eri puolilla pitäjää. Usein ne järjestettiin yhdessä jonkun muun yhdistyksen kanssa. Yleensä tuottajatilaisuuksissa oli mukana osuustoiminnallisten keskusliikkeiden edustajia.
Suomen liittyminen 1.1.1995 EU:n jäseneksi mullisti Suomen maatalouden. Kansallisen tuen vähenemisen ja elinkeinorakenteen muutoksen myötä viljelijät ovat joutuneet etsimään sivuelinkeinoja ja korvaavia työpaikkoja. Monelle metsätaloudesta on tullut päätuotantosuunta. Metsätalouden merkityksen nousu näkyi jo 25 vuotta sitten siinä, että Maataloustuottajien Keskusliitto muuttui Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitoksi.
Viime vuonna Toivakan Maataloustuottajien yhdistykseen kuului 50 tilaa. Niistä 16 oli metsätiloja. Maitotiloja oli viisi, kun niitä 20 vuotta aikaisemmin oli vielä 31. Yhdistyksen jäsenten keskimääräinen peltopinta-ala oli viime vuonna 31,3 hehtaaria. Alkutuotannosta saa elantonsa Toivakassa alle seitsemän prosenttia väestöstä.
Ympäristönsuojeluasiat ovat olleet esillä viime vuosikymmenien aikana maatalouteen liittyviä päätöksiä tehtäessä. Nyt ilmastonmuutos on keskeinen puheenaihe. Aika näyttää, mitä se merkitsee maa- ja metsätalouden harjoittajille.
Tekstissä on käytetty päälähteenä Urpo Tapperin kirjoittamaa Toivakan Maataloustuottajien 80-vuotishistoriikkia.
Marja-Leena Laitinen