Talkoohenki vei kangashäkkiset laavun lämpöön

Talven lumisimpana viikonloppuna Uuraisten Kangashäkissä pidettiin talkoot. Puuhamies Arto Valkosen ja emäntien ryhmän johtajana toimineen Irma Pölykankaan talon pihaan kerääntyi lähes parinkymmenen hengen tarmoa uhkuva talkooporukka. Suuren suosion saavuttaneen luontopolku Kontionjäljen laavu sai polttopuita ja näköalapaikka polun varrella porrastarvikkeet. Lisäksi pilkottiin polun päälle kaatuneita myrskytuhopuita. Talkoitten ylimpänä mestarina hääri Kangashäkkiset ry:n varapuheenjohtaja Esko Palonen.


– Kontionjäljellä aika ei mene hukkaan,
naavatupsut tarttua voi tukkaan.
Reitti on runsaat pari kilsaa,
helppo kulkea, kun liikut hiljaa,
Näkötornilla voit kiivetä kohti pilviä,
sieltä voit bongata vaikka hirviä.
Laavulla valmiina on sulle polttopuut,
jos vaikka makkaraa kaipaa hiljaiset suut,

runoili Irma Pölykangas ja kun talvinen laavu oli vaatinut naisväeltä vähän lumenluontia, niin kohta nuotio lähetti nokipannukahvin ja savun tuoksua talkooväelle.
Ideasta tehdä luontopolku Kangashäkin Konttimäelle Pölykankaan ja kyläläisten käyttöön on kulunut kaksikymmentä vuotta. Nyt sitä on tullut satojen kävijöiden ja luonnonrauhaa etsivien rentoutumispaikka. Uuraisten kunta myi paikan 31 hehtaaria Konttilammen rannalta Metso-metsiensuojeluhankkeena Metsähallitukselle. Kangashäkkiset ry:n kyläyhdistys teki kummisopimuksen Metsähallituksen kanssa luontopolun ylläpitämiseen ja niin ilmestyivät tassunjäljet kyltteihin polun varrelle.
Äskettäin valmistui liiteri Esko Palosen lahjoituslaudoista. Pieniä tonttumökkejä on kohonnut polun varteen ja puihin Hirvasen koululaisten tekemiä linnunpönttöjä. Voipa polun varrelta löytyä Anniina Ylä-Mononen-Härmän asentamia geokätköjäkin. Luontopolku nousikin yhtäkkiä suuren yleisön tietoisuuteen.

Kyläyhdistys yrittää luoda yhtenäisyyttä ja yhteistyötä vanhojen ja nuorien perheiden kesken.

Irma Pölykangas suunnitteli alun perin luontopolun ja talkoilla se saatiinkin kuntoon. Kunta avusti opastetaulujen ja näkötornin tarpeiden hankinnassa Aluksi tulipaikka sijaitsi Pölykankaan pihapiirissä. Kymmenen vuotta sitten kunta rakensi laavun konttimäen rinteeseen. Hankaluuksia ja vaikeuksiakin tuli, mutta niistä selvittiin ja pihaparkkipaikka saatiin kuntoon lahjoituskivituhkan avulla. Korona lisäsi kävijöitä arvaamattoman paljon, mutta nyt parkkipaikka kestää.
– On hienoa, että näin korona-aikana ihmiset pääsevät luontoon ja voivat sanoa lähtevänsä käymään jossakin. Varsinkin ikäihmisille ulospääsy merkitsee paljon, kertoi Hanna Sivula, yhdistyksen tiedottaja ja jatkoi: – Kyläyhdistys yrittää luoda yhtenäisyyttä ja yhteistyötä vanhojen ja nuorien perheiden kesken. Yhteiset talkoot ovat siitä erinomainen todistus. Kyläyhdistys onkin saanut tarmokkaat vetäjät, puheenjohtaja Minna-Mari Öhmanin, sihteeri Veli Hytösen ja varapuheenjohtaja Esko Palosen. Potentiaalia löytyy, sillä kylä on nopeasti kasvava.

Yhteishenki ja tekemisen meininki on käsinkosketeltavaa.


Talkooväellä on mukavaa. Arto Valkonen antaa vanhemmille naisille kyytiä lumikelkan ahkiolla, porukalla kannetaan puita liiteriin, jonka otsaa koristaa satavuotias hirvensarvi. Pienet pojat Vilhelm ja Akseli telmivät lumessa Zorro-koiran kanssa. Aki Sivulan ja Teuvo Kalliomäen moottorisaha surahtaa käyntiin ensi nykäisyllä ja laavun reunalle ilmestyy kuin taiottuna mustikkapiirakka. Osa väestä pilkkoo puita Pölykankaan talolla. On koolla nuorta ja vanhempaa porukkaa. Yhteishenki ja tekemisen meininki on käsinkosketeltavaa. Kangashäkkisten korona-ajan talkootapahtuma oli täydellisen onnistunut.

Tarvikkeita tai työtä luontopolku Kontionjäljelle lahjoitti Harri Palonen polttopuita, Erkki Silvasti kivituhkaa, Juhani Öhman opastekyltit, Juho Mattila tolpat opastetauluille, Esko Palonen liiterin ja tulipaikan laavulle, Mikko Tahvanainen moottorikelkka-ajoa, Irma Pölykangas penkkitarpeet, Arto Valkonen vitriinin ja Keskimaan Ilo auttaa -kampanja 400 euroa. Yhteistyö lahjoittajien kanssa on aina ollut saumatonta.

Tellervo Lehtoranta